Osaisiko joku fiksumpi neuvoa..

Tarkoititko, että lääkäri on nähnyt koiran uusien oireiden jälkeen eikä ottanut uusia lääkkeitä enempää kantaa? Mutta toisaalta, jos koira ei syö niitäkään, ei niistä voi olla hyötyä. Seinään tuijottaminen on oire jostain, se voi viitata aivoihin (tällaista muistelen lääkärin sanoneen, kun omalla koiralla vastaavia oireita oli, ne kuitenkin saatiin kuriin ja koira eli vielä pari vuotta sen jälkeen).

Tärkeintä on, että sanot oireiden muuttuneen nopeasti. Tässä ainoa mahdollinen neuvo: soita eläinlääkäriin ja kuvaile oireet ja kysy aikaa jo tälle päivälle. Jos omasta lääkäristäsi ei löydy aikaa, soita jonnekin muualle (useimmiten jonkinlainen päivystävä ainakin on olemassa, kaikkein pienimmistä paikkakunnista en tosin menisi takuuseen). Ei kukaan täällä netissä pysty sanomaan, onko koirallasi kipuja, vain lääkäri pystyy esittämään edes arvauksia, jollei kokeissa mitään näy. Pidä huoli, että saat ajan vielä tälle päivälle, minä en noiden oireiden kanssa odottaisi päivääkään.

Ja sitten, kun se aika tulee, niin ole vahva. Jätä omat paniikkikohtauksesi siihen asti, kunnes et voi niillä enää aiheuttaa koiralle ahdistusta. Ehdit itkeä sitten, kun koirasi on saanut mahdollisuuden lähteä rauhassa. Ei se helppoa tule olemaan, mutta kun muistelet, mitä koira on sinulle vuosien varrella antanut, voit kai antaa itse tämän mahdollisuuden sille sitten, kun eläinlääkärin kanssa toteatte, että aika on tullut - joko kipujen vuoksi tai sen vuoksi, ettei koira jaksa enää elää sellaista elämää, että se on elämisen arvoista. Olen itse ollut samassa tilanteessa jo muutaman kerran, eikä kokemus tunnu auttavan yhtään. Ainoa asia, mikä helpottaa oloa sitten hiukan myöhemmin, on tieto siitä, että olen yrittänyt varmistaa, ettei koirani joudu kokemaan tuskia ja sen elämä on ollut hyvää - sen olen niistä jokaiselle ollut velkaa.

Itse kuulun niihin, joka lukemansa perusteella ei näe paljon muita vaihtoehtoja kuin sen viimeisen ja lopullisen. Koirasi on vanha, hyvin sairas ja selkeästi kertomasi perusteella sen oloinen, että elämänilo on lähestulkoonkin kaikonnut. Tässä vaiheessa pitää asettaa omat tunteensa ja halunsa sivuun ja ajatella koiran parasta. Onko todella sen edun mukaista odotella ja katsoa vieläkö se toipuisi (varsinkin kun se ei syö lääkkeitään) vai antaa sen nukkua pois nyt kun sillä ei vielä kenties ole kipuja ja elämä on kohtuullisen inhimillistä, kun loppu selkeästi kuitenkin lähellä on? Tällä tavalla sinullekin jää parempi muisto koirastasi ja sen viimeisistä ajoista.