Loistava "Päämaja"

Neuvostoliiton pommikoneet kyllä olisivat voineet pommittaa Mikkelin taivaan tuuliin. Mutta pommikoneiden poistuminen omalle puolelle ei olisi onnistunut. Polttoaine olisi ollut slut. Se siitä.

Matemaatikko 2 kirjoitti:

Neuvostoliiton pommikoneet kyllä olisivat voineet pommittaa Mikkelin taivaan tuuliin. Mutta pommikoneiden poistuminen omalle puolelle ei olisi onnistunut. Polttoaine olisi ollut slut. Se siitä.

Lue lisää

"Neuvostoliiton pommikoneet kyllä olisivat voineet pommittaa Mikkelin taivaan tuuliin. Mutta pommikoneiden poistuminen omalle puolelle ei olisi onnistunut. Polttoaine olisi ollut slut. Se siitä. "

NL-kenraalit varmaankin olisivat uhranneet koneita ja miehistöä silmiä räpäyttämättä. Vertauksena USA:n Tokion pommittaminen Pearl Harborin jälkeen. Helsingin ja Rajamäen pommittaminen ei tuottanut vaikeuksia. Mikkeliin oli rajalta n. 150-200 km oliko tämä liikaa NL-pommareille. Suomellakin oli jokunen Bristol Blenheim jonka lentomatka oli 1 750 km.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lisunov_Li-2

lentomatka 2400 km

616516 kirjoitti:

"Neuvostoliiton pommikoneet kyllä olisivat voineet pommittaa Mikkelin taivaan tuuliin. Mutta pommikoneiden poistuminen omalle puolelle ei olisi onnistunut. Polttoaine olisi ollut slut. Se siitä. "

NL-kenraalit varmaankin olisivat uhranneet koneita ja miehistöä silmiä räpäyttämättä. Vertauksena USA:n Tokion pommittaminen Pearl Harborin jälkeen. Helsingin ja Rajamäen pommittaminen ei tuottanut vaikeuksia. Mikkeliin oli rajalta n. 150-200 km oliko tämä liikaa NL-pommareille. Suomellakin oli jokunen Bristol Blenheim jonka lentomatka oli 1 750 km.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lisunov_Li-2

lentomatka 2400 km

Lue lisää

rajalta mikkeliin noin 180 km. Mutta ei ollut pommikoneille sopivaa kenttää, eikä kentän ja koneiden huoltomahdollisuutta. Tehotonta oli silloin Neuvostoliiton lentotoiminta muutenkin. Sehän tukeutuikin jatkosodan aikana Viron alueeseen ja sen lentotukikohtiin. On kerran käyty Haapsalun vanhoissa lentotukikohdissa mm.

...että kyseessä olisi joku "Hanel".

Eiköhän pikemminkin Hanell, kahdella l:llä (ääntyykin aivan eri tavalla).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Hanell

Täsmennettäköön kirjoitti:

...että kyseessä olisi joku "Hanel".

Eiköhän pikemminkin Hanell, kahdella l:llä (ääntyykin aivan eri tavalla).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Hanell

Lue lisää

syöttänyt. Sekkaisen teki vain Marski itse.

joo ei ollut ainuttakaan luutnantti-marskikohtausta sängystä........

.uoö.i kirjoitti:

joo ei ollut ainuttakaan luutnantti-marskikohtausta sängystä........

Kiva kun kerrot, että tuollaiset jutut kiinnostavat. Varmasti löydät kotipaikkakunnaltasi jotain ryhmiä tms.

trtjwrkwsjk kirjoitti:

Kiva kun kerrot, että tuollaiset jutut kiinnostavat. Varmasti löydät kotipaikkakunnaltasi jotain ryhmiä tms.

eikö sinua kiinnosta historialliset tosiasiat?

äåpölpåää kirjoitti:

eikö sinua kiinnosta historialliset tosiasiat?

Sinun homofantasiasi eivät ole historiallisia tosiasioita, eivätkä kiinnosta minua.

srtjsryjkk kirjoitti:

Sinun homofantasiasi eivät ole historiallisia tosiasioita, eivätkä kiinnosta minua.

Niillä marskin tavoilla on kuitenkin merkittävä vaikutus hänen päätöksiinsä ja tapaansa kohdella suomalaista miestä.

ö9opp.lo kirjoitti:

Niillä marskin tavoilla on kuitenkin merkittävä vaikutus hänen päätöksiinsä ja tapaansa kohdella suomalaista miestä.

tarkoitat? Jos vihjailet homoiluun, niin sellaista ei yksinkertaisesti ollut. Sitä olisi ollut mahdoton salata. Marski oli niin tarkasti seurattu. Sodan aikana hän oli 72-77 vuotias. Hän oli äärimmäisen tarkka julkisuuskuvastaan. Homoseksuaalinen käytös oli lailla määritetty rikokseksi. Ei ole kuviteltavissa, että koti-uskonto-isänmaa arvoja korostava ylipäällikkö olisi harrastanut lailla rangaistavaa seksiä kenenkään sitä huomaamatta.

Jälkikäteen kehitellyt fantasiat ovat eri juttu. Niillä on poliittisen mustamaalauksen tarkoitus.Sehän näkyy hyvin näillä palstoilla.

tapoja kirjoitti:

tarkoitat? Jos vihjailet homoiluun, niin sellaista ei yksinkertaisesti ollut. Sitä olisi ollut mahdoton salata. Marski oli niin tarkasti seurattu. Sodan aikana hän oli 72-77 vuotias. Hän oli äärimmäisen tarkka julkisuuskuvastaan. Homoseksuaalinen käytös oli lailla määritetty rikokseksi. Ei ole kuviteltavissa, että koti-uskonto-isänmaa arvoja korostava ylipäällikkö olisi harrastanut lailla rangaistavaa seksiä kenenkään sitä huomaamatta.

Jälkikäteen kehitellyt fantasiat ovat eri juttu. Niillä on poliittisen mustamaalauksen tarkoitus.Sehän näkyy hyvin näillä palstoilla.

Lue lisää

Eikukaan uskois paaveista tai kardinaaleistakaan! Kuitenkin todistettavasti meidänkin aikana on elänyt homojen sekasorto vatikaanissa vuodesta toiseen.

ö9opp.lo kirjoitti:

Niillä marskin tavoilla on kuitenkin merkittävä vaikutus hänen päätöksiinsä ja tapaansa kohdella suomalaista miestä.

Todisteita sitten pöytään vaan. Taitaa jäädä sinun fantasioiden tasolle tämä juttu. Mutta onhan tämä jo liberaalia 2000-lukua, joten tokko kukaan tuomitsee homofantasioitasi 70-v. miehestä.

oö- kirjoitti:

Eikukaan uskois paaveista tai kardinaaleistakaan! Kuitenkin todistettavasti meidänkin aikana on elänyt homojen sekasorto vatikaanissa vuodesta toiseen.

vaikea uskoa että armoa ja laupeutta maailmanlaajuisesti julistava instituutio itse syyllistyy ja viimeiseen asti suojelee systemaattisesti kaikkein avuttomammassa asemassa olevien, vammaisten lasten, hyväksikäyttäjiä. Maailmassa todellakin kaikki on mahdollista.

On edelleen kirjoitti:

vaikea uskoa että armoa ja laupeutta maailmanlaajuisesti julistava instituutio itse syyllistyy ja viimeiseen asti suojelee systemaattisesti kaikkein avuttomammassa asemassa olevien, vammaisten lasten, hyväksikäyttäjiä. Maailmassa todellakin kaikki on mahdollista.

Lue lisää

"vaikea uskoa että armoa ja laupeutta maailmanlaajuisesti julistava instituutio itse syyllistyy"

1990-luvulla luin kirjan "Pahuuden psykologia" jossa nimenomaan todettiin että pahat/kieroutuneet ihmiset hakeutuvat 'hyvää tekeviin' tehtäviin ja ammatteihin joissa heidän kriminaaleja taupumuksiaan vähiten voisi epäillä. Uudelleen sanottuna vanha viisaus: susi lammasten vaatteissa.

Kirkothan ovat vain hengellisiä valtakoneistoja.

Totuus on roskaa!

Marski johti suvereenisti. Sen on mm. Nihtilä todistanut Kilkin elämäkerrassa. Airo laati Marskin päätösten pohjalta suunnitelmat ja käskyt, joilla Marskin tahto toteutettiin. Näin oli alusta loppuun asti. Sen todistavat mm. Heinrichs ja Tuompo.Airon toteamus että hän johti sotatoimia ja Marski sotaa, ei
siis pidä kirjaimellisesti paikkaansa. Airo valvoi SOTATOIMIEN sujumista Marskin tahdon muakisesti.

Ihan lopussa ote hieman lipsui. Ei ole oikein selvää, millaisen luvan Marski anoi Siilasvuon hyökkäyksille pohjoisessa -44. Ainakin hän ne hyväksyi, mutta Airon laatimin ohjein niitä ei tehty.

ujmn kirjoitti:

Totuus on roskaa!

Päämajassa-elokuva vain ei ole todenmukainen kesän -44 tapahtumien kanssa. Sitä ei siis pidä ymmärtää dokumenttina, vaan eräänä näkemyksenä Päämajan iilmapiiristä ja toiminnasta. Siinäkään se ei ole läheskään todenmukainen. Sitä mieltä oli Airokin.

Airo johtanut kirjoitti:

Marski johti suvereenisti. Sen on mm. Nihtilä todistanut Kilkin elämäkerrassa. Airo laati Marskin päätösten pohjalta suunnitelmat ja käskyt, joilla Marskin tahto toteutettiin. Näin oli alusta loppuun asti. Sen todistavat mm. Heinrichs ja Tuompo.Airon toteamus että hän johti sotatoimia ja Marski sotaa, ei
siis pidä kirjaimellisesti paikkaansa. Airo valvoi SOTATOIMIEN sujumista Marskin tahdon muakisesti.

Ihan lopussa ote hieman lipsui. Ei ole oikein selvää, millaisen luvan Marski anoi Siilasvuon hyökkäyksille pohjoisessa -44. Ainakin hän ne hyväksyi, mutta Airon laatimin ohjein niitä ei tehty.

Lue lisää

Päätä nyt! Antoiko se kaikki ne mielettömätkin päätökst? Käskikö viivytellä linnoitustöissä? Komensiko miehet pelloille kotirintamalle ja sata muta? Vai tekikö nuo päätköset AINA joku muu?

Airo johtanut kirjoitti:

Marski johti suvereenisti. Sen on mm. Nihtilä todistanut Kilkin elämäkerrassa. Airo laati Marskin päätösten pohjalta suunnitelmat ja käskyt, joilla Marskin tahto toteutettiin. Näin oli alusta loppuun asti. Sen todistavat mm. Heinrichs ja Tuompo.Airon toteamus että hän johti sotatoimia ja Marski sotaa, ei
siis pidä kirjaimellisesti paikkaansa. Airo valvoi SOTATOIMIEN sujumista Marskin tahdon muakisesti.

Ihan lopussa ote hieman lipsui. Ei ole oikein selvää, millaisen luvan Marski anoi Siilasvuon hyökkäyksille pohjoisessa -44. Ainakin hän ne hyväksyi, mutta Airon laatimin ohjein niitä ei tehty.

Lue lisää

Niin, tuossahan on kysymys siitä normaalista organisaation toiminnasta, jossa alempi taho toteuttaa ylemmän tahon käskyn yksityiskohtaisemmalla tasolla. Samat käskythän (tai käskyyn sisältyvä johtajan tahto) menevät ylipäälliköstä rivimieheen, mutta muuttuvat koko ajan yksityiskohtaisemmiksi ja luonnollisesti niistä myös matkan varrella karsiutuu tavaraa pois.

Airo johtanut kirjoitti:

Marski johti suvereenisti. Sen on mm. Nihtilä todistanut Kilkin elämäkerrassa. Airo laati Marskin päätösten pohjalta suunnitelmat ja käskyt, joilla Marskin tahto toteutettiin. Näin oli alusta loppuun asti. Sen todistavat mm. Heinrichs ja Tuompo.Airon toteamus että hän johti sotatoimia ja Marski sotaa, ei
siis pidä kirjaimellisesti paikkaansa. Airo valvoi SOTATOIMIEN sujumista Marskin tahdon muakisesti.

Ihan lopussa ote hieman lipsui. Ei ole oikein selvää, millaisen luvan Marski anoi Siilasvuon hyökkäyksille pohjoisessa -44. Ainakin hän ne hyväksyi, mutta Airon laatimin ohjein niitä ei tehty.

Lue lisää

Mannerheim kantaa viime kädessä vastuun siitä että puna-armeijan suurhyökkäys tuli "yllätyksenä" suomalaisille vaikka tiedustelutietoa siitä oli yllin kyllin. Siitä Mannerheim on ainakin vastuussa ettei Karjalan kannaksen puolustusta ollut rakennettu syväksi, miehiä ja tykistöä oli aivan liian vähän. Suomalaisilla oli aikaa vaikka millä mitalla, panssari ja jalkaväkimiinaa täyteen koko kannas, tykistökeskityksiä venäläisten massoihin, heidät olisi pysäytetty kauan ennen Viipuria!

väyh kirjoitti:

Päätä nyt! Antoiko se kaikki ne mielettömätkin päätökst? Käskikö viivytellä linnoitustöissä? Komensiko miehet pelloille kotirintamalle ja sata muta? Vai tekikö nuo päätköset AINA joku muu?

Lue lisää

Ei siinä ole mitään epäselvää. Marski otti esittelyjä ja teki päätöksia aamuyhdeksästä puoleen yöhön. Työn katkaisivat ruokailut.Ratkaisut perustuivat asianomaisen vastuuhenkilön esityksiin. Joskus ylipäällikkö poikkesi niistä, mutta useimmin esittelijän näkemystä noudatettiin. Yksityiskohtaiset ohjeet päätösten toimeenpanosta laati asianomainen vastuuhenkilö alaistensa avulla. Alajohtoportaat täydensivät niitä omien tarpeidensa mukaan. Läheskään kaikkien päätösten toteuttaminen ei onnistunut suunnitellulla tavalla, tai päätös osoittautui virheelliseksi.

Tietysti tapahtui myös niin, että päätöstä ei tullutkaan. Tällainen asia oli mm. joukkojen siirto itä-Karjalasta Kannakselle. Esityksistä huolimatta Marski piti päänsä, koska ei halunnut "olla Klingspor, joka peräännyttää jopukkonsa ilman taistelua."

Esitykset linnoitustöistä teki PM:n pioneeripäällikkö kenraali Sario tai linnoitustöiden johtaja kenraali Hanell.
Lomautukset maataloustöihin esitti hallitus ja ohjeet valmisteli komentopäällikkö Tuompo.

Totuus on armoton kirjoitti:

Mannerheim kantaa viime kädessä vastuun siitä että puna-armeijan suurhyökkäys tuli "yllätyksenä" suomalaisille vaikka tiedustelutietoa siitä oli yllin kyllin. Siitä Mannerheim on ainakin vastuussa ettei Karjalan kannaksen puolustusta ollut rakennettu syväksi, miehiä ja tykistöä oli aivan liian vähän. Suomalaisilla oli aikaa vaikka millä mitalla, panssari ja jalkaväkimiinaa täyteen koko kannas, tykistökeskityksiä venäläisten massoihin, heidät olisi pysäytetty kauan ennen Viipuria!

Lue lisää

Kannaksella oli 9.6. 44 noin 10 vihollisdivisoonaa. Totuus oli 26. Tiedustelutietojen perusteella ei ollut mahdollista odottaa sellaista hyökkäystä kuin sitten tuli.

Kokonaan toinen asia on, että joukot olivat suurelta osin jääneet syksyn -41 ryhmitykseeen, eikä Kannaksen puolustuksen vahvostamiseksi oltu tehty kovin paljoa. Pääasemassa oli kuitenkin kolme divisioonaa ja prikaati ja taempana toiset kolme divisioonaa ja prikaati. Tykistöä oli 33 patteristoa. Esimerkiksi Talvisodassa ei koko armeijalla ollut niin paljoa.

Pääasemaa oli rakennettu syksystä -41 ja VT-asemaa kesästä -42. VKT-asemaa ehdittiin hieman aloitella. Kannakselle rakennettiin siis syvää puolustusta, vaikka sinä et tiedä asiasta vieläkään.

Enemmänkin olisi vamasti tehty, jos kaltaisiasi sotilasneroja olisi ollut käytössä. Tiedät siis jo 2010, mitä 1944 olisi pitänyt tehdä. Hienoa! On selvää, että viidettä sotaansa käyvä marsalkka ja keskimäärin neljättä sotaansa käyvät kenraalit eivät voineet yltää sinun tasollesi.

Airo johtanut kirjoitti:

Marski johti suvereenisti. Sen on mm. Nihtilä todistanut Kilkin elämäkerrassa. Airo laati Marskin päätösten pohjalta suunnitelmat ja käskyt, joilla Marskin tahto toteutettiin. Näin oli alusta loppuun asti. Sen todistavat mm. Heinrichs ja Tuompo.Airon toteamus että hän johti sotatoimia ja Marski sotaa, ei
siis pidä kirjaimellisesti paikkaansa. Airo valvoi SOTATOIMIEN sujumista Marskin tahdon muakisesti.

Ihan lopussa ote hieman lipsui. Ei ole oikein selvää, millaisen luvan Marski anoi Siilasvuon hyökkäyksille pohjoisessa -44. Ainakin hän ne hyväksyi, mutta Airon laatimin ohjein niitä ei tehty.

Lue lisää

Tarkoitatko ehkä alun vastahyökkäystä "pohjoisessa". Kartan nimi "Raappana" viittaa Ilomantsiin kaksi kuukautta myöhemmin, mutta samalla puhutaan maan katkaisemisesta Oulun korkeudella. Kyse on siis taiteellisesta vapaudesta, jota on tarvittu asioiden kuvaamisen sovittamisessa näytelmän muutaman päivän mittaan. Ajoitetaanhan suurhyökkäyksen alkaminenkin Mannerheimin syntymäpäivään eli viisi päivää todellista aikaisemmaksi, ehkä osaksi sen vuoksi, että Airo voisi sanoa: "Vihollinen onnittelee marsalkkaa."

väyh kirjoitti:

Päätä nyt! Antoiko se kaikki ne mielettömätkin päätökst? Käskikö viivytellä linnoitustöissä? Komensiko miehet pelloille kotirintamalle ja sata muta? Vai tekikö nuo päätköset AINA joku muu?

Lue lisää

Kadotti täysin otteensa ympäristöstään kun tosipaikka koitti

Dementoitunut juoppo kirjoitti:

Kadotti täysin otteensa ympäristöstään kun tosipaikka koitti

Marski käytti alkoholia hyvin kohtuullisestui ja lähinnä sosiaalisena elämänmuotona. Hänä ei koskaan nähty juopuneena. Hän oli täysin työkykyinen 1945 syksyyn, jolloin terveys alkoi heikentyä. Silloin oli kyseessä lähinnä keuhkot, ei pää.

Kesän 1944 tapahtumat sujuivat täysin Marskin johdossa. Suurhyökkäyksen torjumiseksi tarkoitetut järjestelyt aloitettiin 10.6. iltapäivällä ja ne sujuivat kuta kuinkin suunnitelmien mukaan päättyen torjuntavoittoihin.

Totuus on armoton kirjoitti:

Mannerheim kantaa viime kädessä vastuun siitä että puna-armeijan suurhyökkäys tuli "yllätyksenä" suomalaisille vaikka tiedustelutietoa siitä oli yllin kyllin. Siitä Mannerheim on ainakin vastuussa ettei Karjalan kannaksen puolustusta ollut rakennettu syväksi, miehiä ja tykistöä oli aivan liian vähän. Suomalaisilla oli aikaa vaikka millä mitalla, panssari ja jalkaväkimiinaa täyteen koko kannas, tykistökeskityksiä venäläisten massoihin, heidät olisi pysäytetty kauan ennen Viipuria!

Lue lisää

No siinä taas yksi suuri ajattelija. Hän on huomannut, että ylipäällikkö kantaa viime kädessä vastuun johtamansa armeijan suorituksista. No tottakai, johtaminen on vastuuta! Se sama armeija muuten pysäytti venäläisten hyökkäykset Kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Ylipäällikkö on vastuussa myös siitä...

tuollainen väite? kirjoitti:

Marski käytti alkoholia hyvin kohtuullisestui ja lähinnä sosiaalisena elämänmuotona. Hänä ei koskaan nähty juopuneena. Hän oli täysin työkykyinen 1945 syksyyn, jolloin terveys alkoi heikentyä. Silloin oli kyseessä lähinnä keuhkot, ei pää.

Kesän 1944 tapahtumat sujuivat täysin Marskin johdossa. Suurhyökkäyksen torjumiseksi tarkoitetut järjestelyt aloitettiin 10.6. iltapäivällä ja ne sujuivat kuta kuinkin suunnitelmien mukaan päättyen torjuntavoittoihin.

Lue lisää

15% maan pinta-alasta menetettiin, yli 400000 ihmistä menetti kotinsa pysyvästi, maa luovutti seuraavien 8 vuoden aikana liki koko bruttokansantuottensa vieraalle valtiolle, de facto itsenäisyyden menetys kesti 45 vuotta.
Vaikuttava ansioluettelo.

tietojen mukaan kirjoitti:

Kannaksella oli 9.6. 44 noin 10 vihollisdivisoonaa. Totuus oli 26. Tiedustelutietojen perusteella ei ollut mahdollista odottaa sellaista hyökkäystä kuin sitten tuli.

Kokonaan toinen asia on, että joukot olivat suurelta osin jääneet syksyn -41 ryhmitykseeen, eikä Kannaksen puolustuksen vahvostamiseksi oltu tehty kovin paljoa. Pääasemassa oli kuitenkin kolme divisioonaa ja prikaati ja taempana toiset kolme divisioonaa ja prikaati. Tykistöä oli 33 patteristoa. Esimerkiksi Talvisodassa ei koko armeijalla ollut niin paljoa.

Pääasemaa oli rakennettu syksystä -41 ja VT-asemaa kesästä -42. VKT-asemaa ehdittiin hieman aloitella. Kannakselle rakennettiin siis syvää puolustusta, vaikka sinä et tiedä asiasta vieläkään.

Enemmänkin olisi vamasti tehty, jos kaltaisiasi sotilasneroja olisi ollut käytössä. Tiedät siis jo 2010, mitä 1944 olisi pitänyt tehdä. Hienoa! On selvää, että viidettä sotaansa käyvä marsalkka ja keskimäärin neljättä sotaansa käyvät kenraalit eivät voineet yltää sinun tasollesi.

Lue lisää

että kun Tali-Ihantalassa kyettiin Nenosen kehittämän suuntausmenetelmän ansiosta keskittämään samalle maalialueelle useamman patteriston tuli kuin missään muualla maailmassa siihen aikaan (yhden tulenjohtajan avulla) ja näin torjumaan suurhyökkäys jo ryhmitysalueellaan, miksei näitä maalialueita systemaattisesti hyvissä ajoin määritelty koko Kannaksen laajuudelta Valkeasaaresta aina Viipurinlahdelle? Tämä työ olisi oikein hyvin ollut tehtävissä vapauttamalla tulenjohtajat joukkueineen sökön peluusta ja neularasioiden kaiverruksesta ja panemalla heidät töihin. Aikaa oli kaksi ja puoli vuotta. Turhaankin tehdyn työn kustannus olisi ollut nolla ylimääräistä työtuntia (tarvittava resursointi oli jo palveluksessa) ja viisi riisiä paperia. Puna-armeijan panssarihyökkäys olisi tukehtunut tarkkoihin tykistöiskuihin jo ensi päivinä.

Tämän suunnittelu ei edellyttänyt minkäänlaista sotilasneroutta. Ellei päämaja ollut selvillä Nenosen keksinnöstä, en tiedä enää mitä sanoa. Sen jälkeen määräys määrittää tulialuepeitto alueeltaan erittäin rajalliselle Kannakselle ei todellakaan olisi vaatinut neroutta vaan pelkkää viitsimistä.

Ehkäpä syynä oli juuri se, että päätöksiä tekivät vanhat herrat ja jopa vanhukset, jotka luulivat elävänsä kunniansa päiviä uudelleen kuularuiskuineen ja punakaarteineen?

Rateki kirjoitti:

että kun Tali-Ihantalassa kyettiin Nenosen kehittämän suuntausmenetelmän ansiosta keskittämään samalle maalialueelle useamman patteriston tuli kuin missään muualla maailmassa siihen aikaan (yhden tulenjohtajan avulla) ja näin torjumaan suurhyökkäys jo ryhmitysalueellaan, miksei näitä maalialueita systemaattisesti hyvissä ajoin määritelty koko Kannaksen laajuudelta Valkeasaaresta aina Viipurinlahdelle? Tämä työ olisi oikein hyvin ollut tehtävissä vapauttamalla tulenjohtajat joukkueineen sökön peluusta ja neularasioiden kaiverruksesta ja panemalla heidät töihin. Aikaa oli kaksi ja puoli vuotta. Turhaankin tehdyn työn kustannus olisi ollut nolla ylimääräistä työtuntia (tarvittava resursointi oli jo palveluksessa) ja viisi riisiä paperia. Puna-armeijan panssarihyökkäys olisi tukehtunut tarkkoihin tykistöiskuihin jo ensi päivinä.

Tämän suunnittelu ei edellyttänyt minkäänlaista sotilasneroutta. Ellei päämaja ollut selvillä Nenosen keksinnöstä, en tiedä enää mitä sanoa. Sen jälkeen määräys määrittää tulialuepeitto alueeltaan erittäin rajalliselle Kannakselle ei todellakaan olisi vaatinut neroutta vaan pelkkää viitsimistä.

Ehkäpä syynä oli juuri se, että päätöksiä tekivät vanhat herrat ja jopa vanhukset, jotka luulivat elävänsä kunniansa päiviä uudelleen kuularuiskuineen ja punakaarteineen?

Lue lisää

ennakkomäärittelyä tarvittu millään lailla. Et hallitse asiaa lainkaan. Kartat oli olemassa. Ja tämä tulenjohtomenetelmän parannus tarkoitti juuri sitä, että maaleja ei edes ollut tarpeen suuremmin ennalta määrittää. Muutenkin se on tulenjohtajan rutiinityötä. Et näy tätäkään asiaa tuntevan lainkaan. Kysehän oli siitä, että korjausympyrää käytettäessä tulenjohtajan ei tarvinnut tietää ja ottaa huomioon jokaisen patteriston ampumasuuntaa, vaan riitti,kun hän ilmoitti oman tähystysssuuntansa maaliin. Kaikki patteristot kykenivät korjausympyrän avulla korjamaan tulen yhden komennon perusteella. Järjestelmää käytettiin taisteluissa koko ajan. Tulen keskittäminen osattiin kyllä ilman sitäkin, mutta se yksinkertaisti ja niopeuti tulitoimintaa ja varsinkin tulen korjausta ja keskittämistä.

Taisteluja johtivat ja tulen käytöstä vastasivat kapteeni-everstitason upseerit, joiden ikä vaihteli 25-40 välillä. Ei Päämajan tarvinnut tulen käyttöön puuttua.

Et näy tuntevan sotilasasioita lainkaan. Se on kyllä käynyt ilmi jokaisesta tekstistäsi.


On todella hienoa, että annat ohjeita 66 vuoden takaisesta toiminnasta ymmärtämättä vieläkään edes yksinkertaisimpia perusasioita.

hetkeäkään kirjoitti:

15% maan pinta-alasta menetettiin, yli 400000 ihmistä menetti kotinsa pysyvästi, maa luovutti seuraavien 8 vuoden aikana liki koko bruttokansantuottensa vieraalle valtiolle, de facto itsenäisyyden menetys kesti 45 vuotta.
Vaikuttava ansioluettelo.

Lue lisää

aiheutti Neuvostoliitto. Se aloitti sodat ja se jatkoi sotaa vielä silloin, kun kohtuullisemmat ehdot olisivat irroittaneet Suomen sodasta.

Ilman Mannerheimia ja armeijaa olisivat tulokset olleet vielä huonommat. Olisimme olleet NL:n kansanvankilan osana vuoteen 1991. Sekö tässä riepoo?

Rateki kirjoitti:

että kun Tali-Ihantalassa kyettiin Nenosen kehittämän suuntausmenetelmän ansiosta keskittämään samalle maalialueelle useamman patteriston tuli kuin missään muualla maailmassa siihen aikaan (yhden tulenjohtajan avulla) ja näin torjumaan suurhyökkäys jo ryhmitysalueellaan, miksei näitä maalialueita systemaattisesti hyvissä ajoin määritelty koko Kannaksen laajuudelta Valkeasaaresta aina Viipurinlahdelle? Tämä työ olisi oikein hyvin ollut tehtävissä vapauttamalla tulenjohtajat joukkueineen sökön peluusta ja neularasioiden kaiverruksesta ja panemalla heidät töihin. Aikaa oli kaksi ja puoli vuotta. Turhaankin tehdyn työn kustannus olisi ollut nolla ylimääräistä työtuntia (tarvittava resursointi oli jo palveluksessa) ja viisi riisiä paperia. Puna-armeijan panssarihyökkäys olisi tukehtunut tarkkoihin tykistöiskuihin jo ensi päivinä.

Tämän suunnittelu ei edellyttänyt minkäänlaista sotilasneroutta. Ellei päämaja ollut selvillä Nenosen keksinnöstä, en tiedä enää mitä sanoa. Sen jälkeen määräys määrittää tulialuepeitto alueeltaan erittäin rajalliselle Kannakselle ei todellakaan olisi vaatinut neroutta vaan pelkkää viitsimistä.

Ehkäpä syynä oli juuri se, että päätöksiä tekivät vanhat herrat ja jopa vanhukset, jotka luulivat elävänsä kunniansa päiviä uudelleen kuularuiskuineen ja punakaarteineen?

Lue lisää

metelmä ei ollut "Nenosen kehitämä". Mutta väliäkö sillä, kunhan pelasi.

maalialueiden kirjoitti:

ennakkomäärittelyä tarvittu millään lailla. Et hallitse asiaa lainkaan. Kartat oli olemassa. Ja tämä tulenjohtomenetelmän parannus tarkoitti juuri sitä, että maaleja ei edes ollut tarpeen suuremmin ennalta määrittää. Muutenkin se on tulenjohtajan rutiinityötä. Et näy tätäkään asiaa tuntevan lainkaan. Kysehän oli siitä, että korjausympyrää käytettäessä tulenjohtajan ei tarvinnut tietää ja ottaa huomioon jokaisen patteriston ampumasuuntaa, vaan riitti,kun hän ilmoitti oman tähystysssuuntansa maaliin. Kaikki patteristot kykenivät korjausympyrän avulla korjamaan tulen yhden komennon perusteella. Järjestelmää käytettiin taisteluissa koko ajan. Tulen keskittäminen osattiin kyllä ilman sitäkin, mutta se yksinkertaisti ja niopeuti tulitoimintaa ja varsinkin tulen korjausta ja keskittämistä.

Taisteluja johtivat ja tulen käytöstä vastasivat kapteeni-everstitason upseerit, joiden ikä vaihteli 25-40 välillä. Ei Päämajan tarvinnut tulen käyttöön puuttua.

Et näy tuntevan sotilasasioita lainkaan. Se on kyllä käynyt ilmi jokaisesta tekstistäsi.


On todella hienoa, että annat ohjeita 66 vuoden takaisesta toiminnasta ymmärtämättä vieläkään edes yksinkertaisimpia perusasioita.

Lue lisää

Vaikkakin tunnen kyllä Nenosen kehittämän periaatteen, olen sen jopa matemaattisesta mielenkiinnosta asiaa kohtaan aikanaan itselleni selvittänytkin. Tiedän senkin mikä taisteluihin osallistuneiden joukkojen perusdemografia oli ja hehän tekivät parhaansa adhocrasian olosuhteissa.

Näistä ei nyt kuitenkaan keskusteltu, vaan siitä, miksei olemassa ja käytössä olleita menetelmiä sovellettu alusta pitäen jolloin kädessä olisi ollut valttikortteja vielä kaikkein enimmin, vaan vasta viime tingassa jolloin mm. vihollisen ilmaherruus jo oli rajoittanut ja edelleen rajoitti toimintaa jo huomattavasti.

Syynä oli ilmeisesti se, että viidessä vuodessa täysin olemustaan muuttanut teknistynyt suursota ylitti menneitä kunnian päiviä mielessään eläneiden vanhojen herrojen omaksumiskyvyn.

Rateki kirjoitti:

että kun Tali-Ihantalassa kyettiin Nenosen kehittämän suuntausmenetelmän ansiosta keskittämään samalle maalialueelle useamman patteriston tuli kuin missään muualla maailmassa siihen aikaan (yhden tulenjohtajan avulla) ja näin torjumaan suurhyökkäys jo ryhmitysalueellaan, miksei näitä maalialueita systemaattisesti hyvissä ajoin määritelty koko Kannaksen laajuudelta Valkeasaaresta aina Viipurinlahdelle? Tämä työ olisi oikein hyvin ollut tehtävissä vapauttamalla tulenjohtajat joukkueineen sökön peluusta ja neularasioiden kaiverruksesta ja panemalla heidät töihin. Aikaa oli kaksi ja puoli vuotta. Turhaankin tehdyn työn kustannus olisi ollut nolla ylimääräistä työtuntia (tarvittava resursointi oli jo palveluksessa) ja viisi riisiä paperia. Puna-armeijan panssarihyökkäys olisi tukehtunut tarkkoihin tykistöiskuihin jo ensi päivinä.

Tämän suunnittelu ei edellyttänyt minkäänlaista sotilasneroutta. Ellei päämaja ollut selvillä Nenosen keksinnöstä, en tiedä enää mitä sanoa. Sen jälkeen määräys määrittää tulialuepeitto alueeltaan erittäin rajalliselle Kannakselle ei todellakaan olisi vaatinut neroutta vaan pelkkää viitsimistä.

Ehkäpä syynä oli juuri se, että päätöksiä tekivät vanhat herrat ja jopa vanhukset, jotka luulivat elävänsä kunniansa päiviä uudelleen kuularuiskuineen ja punakaarteineen?

Lue lisää

>> Nenosen kehittämän suuntausmenetelmän ansiosta  

Rateki kirjoitti:

Vaikkakin tunnen kyllä Nenosen kehittämän periaatteen, olen sen jopa matemaattisesta mielenkiinnosta asiaa kohtaan aikanaan itselleni selvittänytkin. Tiedän senkin mikä taisteluihin osallistuneiden joukkojen perusdemografia oli ja hehän tekivät parhaansa adhocrasian olosuhteissa.

Näistä ei nyt kuitenkaan keskusteltu, vaan siitä, miksei olemassa ja käytössä olleita menetelmiä sovellettu alusta pitäen jolloin kädessä olisi ollut valttikortteja vielä kaikkein enimmin, vaan vasta viime tingassa jolloin mm. vihollisen ilmaherruus jo oli rajoittanut ja edelleen rajoitti toimintaa jo huomattavasti.

Syynä oli ilmeisesti se, että viidessä vuodessa täysin olemustaan muuttanut teknistynyt suursota ylitti menneitä kunnian päiviä mielessään eläneiden vanhojen herrojen omaksumiskyvyn.

Lue lisää

Älähän puhu paskaa. Sinä kysyit, miksi ei määritetty maaleja koko Kannaksen alueelle. Paitsi, että työ olisi ollut valtava, se olisi ollut täysin turhaa. Kuten sinulle selvitettiin, maalien mittaaminen ei ole ongelma kun toimitaan kartoilla. Maalien määrittäminen on myös yhteydessä kulloiseenkin taisteluajatukseen ja edellyttäisi näin ollen myös tiedon puolustusasemien ja tulenjohtopaikkojen sijainnista. Tällöinkin vihollisen toiminta voisi sotkea koko homman. Ja lopulta uusi sääsanoma pakottaa joka tapauksessa laskemaan ampuma-arvot uudestaan kuhunkin maaliin. Sinun järkeilysi mukaan olisi pitänyt ennustaa taistelun kulku, vihollisen toiminta, omat tulenjohtopaikat ja tuliasemien sijainti. Just... Jos ei ymmärrä mitään asiasta, ei todellakaan kannata ryhtyä pätemään ja moittimaan niitä sotataidon ammattilaisia, jotka sen venäläisen vyöryn pysäyttivät. Jos venäläisten "teknistynyt" (tosiasiassa oli kysymys materiaalin ennennäkemättömästä keskittämisestä, ei mistään mystisestä teknistymisestä) sodankäynti olisi ylittänyt sodanjohdon omaksumiskyvyn, niin eipä se hyökkäys olisi Ihantalaan pysähtynyt.

iytdixciyc kirjoitti:

Älähän puhu paskaa. Sinä kysyit, miksi ei määritetty maaleja koko Kannaksen alueelle. Paitsi, että työ olisi ollut valtava, se olisi ollut täysin turhaa. Kuten sinulle selvitettiin, maalien mittaaminen ei ole ongelma kun toimitaan kartoilla. Maalien määrittäminen on myös yhteydessä kulloiseenkin taisteluajatukseen ja edellyttäisi näin ollen myös tiedon puolustusasemien ja tulenjohtopaikkojen sijainnista. Tällöinkin vihollisen toiminta voisi sotkea koko homman. Ja lopulta uusi sääsanoma pakottaa joka tapauksessa laskemaan ampuma-arvot uudestaan kuhunkin maaliin. Sinun järkeilysi mukaan olisi pitänyt ennustaa taistelun kulku, vihollisen toiminta, omat tulenjohtopaikat ja tuliasemien sijainti. Just... Jos ei ymmärrä mitään asiasta, ei todellakaan kannata ryhtyä pätemään ja moittimaan niitä sotataidon ammattilaisia, jotka sen venäläisen vyöryn pysäyttivät. Jos venäläisten "teknistynyt" (tosiasiassa oli kysymys materiaalin ennennäkemättömästä keskittämisestä, ei mistään mystisestä teknistymisestä) sodankäynti olisi ylittänyt sodanjohdon omaksumiskyvyn, niin eipä se hyökkäys olisi Ihantalaan pysähtynyt.

Lue lisää

Tilanteessa jossa keskitetyt tykistöiskut olivat ainoa varteenotettava puolustus massiivisia panssarikeskittymiä vastaan. Täytyy muistaa että paljon hehkutetut kauhut ja nyrkit, joiden jakamisen suunnittelua jo hyökkäyksen alettua kuulemma harkittiin, olivat lähitorjunta-aseita joiden tehokas käyttöetäisyys oli 50 metriä ja alle. Ja epäselvää ei totisesti voinut olla tullaanko sieltä panssarein todennäköisiä kulku-uria pitkin.
Totta hitossa työ olisi ollut suuri, mutta minkä takia luulet siellä kaikkien Suomen työhön kykenevien miesten olleen kuin tekemässä vakavaa sotatyötä vaivoja säästämättä.

Käsittämätöntä soopaa suollat. Varmastikin Tali-Ihantalassakin olisi siis kannattanut jättää maalit laskematta, ties vaikka olisi satamaan ruvennut ja tullut turhaa työtä?

Rateki kirjoitti:

Tilanteessa jossa keskitetyt tykistöiskut olivat ainoa varteenotettava puolustus massiivisia panssarikeskittymiä vastaan. Täytyy muistaa että paljon hehkutetut kauhut ja nyrkit, joiden jakamisen suunnittelua jo hyökkäyksen alettua kuulemma harkittiin, olivat lähitorjunta-aseita joiden tehokas käyttöetäisyys oli 50 metriä ja alle. Ja epäselvää ei totisesti voinut olla tullaanko sieltä panssarein todennäköisiä kulku-uria pitkin.
Totta hitossa työ olisi ollut suuri, mutta minkä takia luulet siellä kaikkien Suomen työhön kykenevien miesten olleen kuin tekemässä vakavaa sotatyötä vaivoja säästämättä.

Käsittämätöntä soopaa suollat. Varmastikin Tali-Ihantalassakin olisi siis kannattanut jättää maalit laskematta, ties vaikka olisi satamaan ruvennut ja tullut turhaa työtä?

Lue lisää

Lähinnä tarkoitin, että sinä et ymmärrä tykistöasioista mitään ja sen kuka tahansa tykistössä palvellut näkee tekstistäsi heti. Siksi väitteesi on täyttä soopaa. Maalien laskeminen on eri asia kuin koordinaattien mittaaminen. Maalien laskeminen eli ampuma-arvojen laskeminen tehdään sen jälkeen kun maalien sijainti on tiedossa. Maalien sijainnin taas tietää kun vihollisen sijainti tiedetään.

Ota selvää, niin et tee itsestäsi enempää narria kuin nyt jo olet tehnyt.

ethaerjr kirjoitti:

Lähinnä tarkoitin, että sinä et ymmärrä tykistöasioista mitään ja sen kuka tahansa tykistössä palvellut näkee tekstistäsi heti. Siksi väitteesi on täyttä soopaa. Maalien laskeminen on eri asia kuin koordinaattien mittaaminen. Maalien laskeminen eli ampuma-arvojen laskeminen tehdään sen jälkeen kun maalien sijainti on tiedossa. Maalien sijainnin taas tietää kun vihollisen sijainti tiedetään.

Ota selvää, niin et tee itsestäsi enempää narria kuin nyt jo olet tehnyt.

Lue lisää

Sen jälkeen kun vihollisen sijainti on tiedossa?
Niin tai sitten proaktiivisesti kuten koko ajan olen kertonut että ensin arvioidaan vihollisen todennäköinen kulku-ura, joka esimerkiksi ei todennäköisesti ole järvien selillä, meren lahdilla tai paksussa kuusikossa vaan tieurilla ja tienristeyksissä, lasketaan valmiit maalit ja tulenjohtaja kertoo tuliasemiin onko ja jos niin koska vihollinen niissä valmiiksi lasketuissa kohteissa, ja jos on niin ammuttaa iskun kohteeseen.

Miksi hörhöilet täyttä soopaa jonka itsekin tiedät täydeksi roskaksi? Ei se mikään tappio ole myöntää että suurhyökkäykseen valmistautuminen oli megalomaaninen laiminlyönti joka olisi todellakin ollut määrätietoisin toimin lievennettävissä käytössä ollein keinoin. Asioista voidaan aivan hyvin myös keskustella yrittämättä verhota tapahtumia mihinkään epätoivoisiin ja läpinäkyviin sankaripalvonnan yrityksiin.

Rateki kirjoitti:

Sen jälkeen kun vihollisen sijainti on tiedossa?
Niin tai sitten proaktiivisesti kuten koko ajan olen kertonut että ensin arvioidaan vihollisen todennäköinen kulku-ura, joka esimerkiksi ei todennäköisesti ole järvien selillä, meren lahdilla tai paksussa kuusikossa vaan tieurilla ja tienristeyksissä, lasketaan valmiit maalit ja tulenjohtaja kertoo tuliasemiin onko ja jos niin koska vihollinen niissä valmiiksi lasketuissa kohteissa, ja jos on niin ammuttaa iskun kohteeseen.

Miksi hörhöilet täyttä soopaa jonka itsekin tiedät täydeksi roskaksi? Ei se mikään tappio ole myöntää että suurhyökkäykseen valmistautuminen oli megalomaaninen laiminlyönti joka olisi todellakin ollut määrätietoisin toimin lievennettävissä käytössä ollein keinoin. Asioista voidaan aivan hyvin myös keskustella yrittämättä verhota tapahtumia mihinkään epätoivoisiin ja läpinäkyviin sankaripalvonnan yrityksiin.

Lue lisää

Kuten sanottu, et ymmärrä tykistön toimintaa lainkaan ja se paistaa tekstistäsi. Ammuttaessa tykistöllä, on oltava kolme pistettä tiedossa: Maali, tulenjohtopaikka ja tuliasema. Näistä maali tiedetään kun tiedetään vihollisen sijoittuminen. Esteitä voidaan määrittää toki sitäkin ennen, mutta se edellyttää, että on ensin suunniteltu puolustusasemat. Se, mitä nyt ehdotat, edellyttää, että koko Kannas olisi suunniteltu ja mitattu täyteen puolustusasemia, tulenjohtopaikkoja ja tuliasemia. Varmasti olisi ollut hauskaa, jos näin olisi ollut, mutta tosiasia oli se, että edes VT-linjaa ei saatu valmiiksi, VKT-linjasta puhumattakaan. Työvoimaa ei todellakaan ollut rajattomasti. Tykistön tulenkäyttöä ajatellen suurin osa työstä olisi ollut täysin turhaa ja sekin osa, josta olisi ollut edes jotain hyötyä, olisi edustanut merkityksetöntä ajan voittamista. Tuliasemien tiedustelu ja valmistelu on siten suunniteltu, että se on käynnissä lähes jatkuvasti taistelun ollessa käynnissä. Se ei hidasta asemien vaihtamista. Oleellinen osa ammunnan valmistelua on sääsanomien ym. korjaustekijöiden laskemista tuliasemissa. Tämä menee kokonaan uusiksi jos sää muuttuu. Ja säähän nyt muuttuu jatkuvasti. Tähän kuluu aikaa eikä sitä mikään ennakkovalmistelu estä.

En ymmärrä miksi sekoitat omien harhaisten ja asiantuntemattomien sepustuksiesi alasampumisen sankaripalvontaan tai laiminlyöntien kieltämiseen. Tykistön toiminnasta sinä et ymmärrä yhtään mitään eikä sillä ole tekemistä noiden mainitsemiesi asioiden kanssa. Edelleenkin kuka tahansa tykistössä palvellut näkee heti, että olet täysin pihalla tässä kysymyksessä ja kyllähän sinä sen itsekin tiedät.

srtsrjrj kirjoitti:

Kuten sanottu, et ymmärrä tykistön toimintaa lainkaan ja se paistaa tekstistäsi. Ammuttaessa tykistöllä, on oltava kolme pistettä tiedossa: Maali, tulenjohtopaikka ja tuliasema. Näistä maali tiedetään kun tiedetään vihollisen sijoittuminen. Esteitä voidaan määrittää toki sitäkin ennen, mutta se edellyttää, että on ensin suunniteltu puolustusasemat. Se, mitä nyt ehdotat, edellyttää, että koko Kannas olisi suunniteltu ja mitattu täyteen puolustusasemia, tulenjohtopaikkoja ja tuliasemia. Varmasti olisi ollut hauskaa, jos näin olisi ollut, mutta tosiasia oli se, että edes VT-linjaa ei saatu valmiiksi, VKT-linjasta puhumattakaan. Työvoimaa ei todellakaan ollut rajattomasti. Tykistön tulenkäyttöä ajatellen suurin osa työstä olisi ollut täysin turhaa ja sekin osa, josta olisi ollut edes jotain hyötyä, olisi edustanut merkityksetöntä ajan voittamista. Tuliasemien tiedustelu ja valmistelu on siten suunniteltu, että se on käynnissä lähes jatkuvasti taistelun ollessa käynnissä. Se ei hidasta asemien vaihtamista. Oleellinen osa ammunnan valmistelua on sääsanomien ym. korjaustekijöiden laskemista tuliasemissa. Tämä menee kokonaan uusiksi jos sää muuttuu. Ja säähän nyt muuttuu jatkuvasti. Tähän kuluu aikaa eikä sitä mikään ennakkovalmistelu estä.

En ymmärrä miksi sekoitat omien harhaisten ja asiantuntemattomien sepustuksiesi alasampumisen sankaripalvontaan tai laiminlyöntien kieltämiseen. Tykistön toiminnasta sinä et ymmärrä yhtään mitään eikä sillä ole tekemistä noiden mainitsemiesi asioiden kanssa. Edelleenkin kuka tahansa tykistössä palvellut näkee heti, että olet täysin pihalla tässä kysymyksessä ja kyllähän sinä sen itsekin tiedät.

Lue lisää

Niinpä niin, juuri tästä on kyse. Taannoista presidenttiä siteeraten, olis tarttenu tehrä jotain.
En viitsi muuten enää koko käsittämätöntä vuodatustasi kommentoida muuten kuin toteamalla että tykistö voi vallan hyvin suunnitella etukäteen maalialueet vaikkapa Tienhaaran karttapisteeseen ja ampua sinne keskityksiä vaikkei suuria puolustusasemia olisi mailla halmeilla, vain tulenjohtaja ja kompassi tarvitaan paikalle minimissään. Ei välttämättä sitäkään aluemaaleja ammuttaessa. Tästä on kyse, valmistautumisesta etukäteen eikä hätäisestä sattumanvaraisesta touhusta vasta sitten kun hyvät on jo housuissa. Panikointi leimasi toimintaa ylintä johtoa myöden (olipa ylipäällikkö jo antautumassakin kesken pelin) suuriin torjuntataisteluihin asti, joissa taas alettiin saada ryhtiä ja suunnitelmallisuutta toimintaan.

Rateki kirjoitti:

Niinpä niin, juuri tästä on kyse. Taannoista presidenttiä siteeraten, olis tarttenu tehrä jotain.
En viitsi muuten enää koko käsittämätöntä vuodatustasi kommentoida muuten kuin toteamalla että tykistö voi vallan hyvin suunnitella etukäteen maalialueet vaikkapa Tienhaaran karttapisteeseen ja ampua sinne keskityksiä vaikkei suuria puolustusasemia olisi mailla halmeilla, vain tulenjohtaja ja kompassi tarvitaan paikalle minimissään. Ei välttämättä sitäkään aluemaaleja ammuttaessa. Tästä on kyse, valmistautumisesta etukäteen eikä hätäisestä sattumanvaraisesta touhusta vasta sitten kun hyvät on jo housuissa. Panikointi leimasi toimintaa ylintä johtoa myöden (olipa ylipäällikkö jo antautumassakin kesken pelin) suuriin torjuntataisteluihin asti, joissa taas alettiin saada ryhtiä ja suunnitelmallisuutta toimintaan.

Lue lisää

Olisi pitänyt tehdä jotain, mutta ei sitä, mitä sinä tykistöasioista mitään tietämättömänä yrität esittää. Tulenjohtaja ei yksin tee yhtään mitään. Jotta voidaan ampua, tarvitaan maalin lisäksi tuliasemat ja niiden sijainti. Karttapisteen koordinaatit saadaan alle minuutissa koordinaattimittarilla, tämä ei ole mikään ongelma eikä sitä varten ole mitään järkeä samota korpia etukäteen. Sen jälkeen alkaa se hitaampi työ, jota ei etukäteen voida tehdä.

Tykistö on tukeva aselaji, se ei taistele yksin. Tykistön käyttö liittyy aina muiden sotatoimien suunnitteluun, tässä tapauksessa puolustuksen suunnitteluun. Tykistö ei seikkaile yksin taistelukentällä ampuen silloin tällöin jotain mystisiä yksittäisiä maalipisteitä, vaan tykistöjärjestelmä tukee kokonaisuutena jalkaväen taistelua sen taisteluajatuksen mukaisesti. Tykistön käyttöä ei voi näin ollen suunnitella erillään muusta toiminnasta.

Aluemaaliakin ammuttaessa tarvitaan muuten tulenjohtaja. Tottakai tuli halutaan maaliin, vaikka maali olisikin normaalia 100x100 laajempi.

Vuodatukseni oli käsittämätön nimenomaan sinulle, koska et ymmärrä tykistön toiminnasta mitään. Ymmärrän näin ollen hyvin, että olet kykenemätön kommentoimaan siihen liittyviä tosiasioita.

Rateki kirjoitti:

Sen jälkeen kun vihollisen sijainti on tiedossa?
Niin tai sitten proaktiivisesti kuten koko ajan olen kertonut että ensin arvioidaan vihollisen todennäköinen kulku-ura, joka esimerkiksi ei todennäköisesti ole järvien selillä, meren lahdilla tai paksussa kuusikossa vaan tieurilla ja tienristeyksissä, lasketaan valmiit maalit ja tulenjohtaja kertoo tuliasemiin onko ja jos niin koska vihollinen niissä valmiiksi lasketuissa kohteissa, ja jos on niin ammuttaa iskun kohteeseen.

Miksi hörhöilet täyttä soopaa jonka itsekin tiedät täydeksi roskaksi? Ei se mikään tappio ole myöntää että suurhyökkäykseen valmistautuminen oli megalomaaninen laiminlyönti joka olisi todellakin ollut määrätietoisin toimin lievennettävissä käytössä ollein keinoin. Asioista voidaan aivan hyvin myös keskustella yrittämättä verhota tapahtumia mihinkään epätoivoisiin ja läpinäkyviin sankaripalvonnan yrityksiin.

Lue lisää

"Ei se mikään tappio ole myöntää että suurhyökkäykseen valmistautuminen oli megalomaaninen laiminlyönti joka olisi todellakin ollut määrätietoisin toimin lievennettävissä käytössä ollein keinoin."

Kannaksella oli siis seitsemän yhtymää joista puolet oli 2,5 vuotta valmistellussa pääasemassa torjuntavalmiina. Takana oli linnoitettu VT-asema.Tukena oli 33 patteristoa tykistöä. Sillä oli tehokkaat ampumamenetelmät jo vuosien takaa.

Kyllä suurhyökkäykseen oli valmistauduttu, mutat ei riittävästi. Sinun neuvosi eivät asiaa auta, koska et ole perillä sotilasasioista lainkaan.

sjsjshykkhyt kirjoitti:

Olisi pitänyt tehdä jotain, mutta ei sitä, mitä sinä tykistöasioista mitään tietämättömänä yrität esittää. Tulenjohtaja ei yksin tee yhtään mitään. Jotta voidaan ampua, tarvitaan maalin lisäksi tuliasemat ja niiden sijainti. Karttapisteen koordinaatit saadaan alle minuutissa koordinaattimittarilla, tämä ei ole mikään ongelma eikä sitä varten ole mitään järkeä samota korpia etukäteen. Sen jälkeen alkaa se hitaampi työ, jota ei etukäteen voida tehdä.

Tykistö on tukeva aselaji, se ei taistele yksin. Tykistön käyttö liittyy aina muiden sotatoimien suunnitteluun, tässä tapauksessa puolustuksen suunnitteluun. Tykistö ei seikkaile yksin taistelukentällä ampuen silloin tällöin jotain mystisiä yksittäisiä maalipisteitä, vaan tykistöjärjestelmä tukee kokonaisuutena jalkaväen taistelua sen taisteluajatuksen mukaisesti. Tykistön käyttöä ei voi näin ollen suunnitella erillään muusta toiminnasta.

Aluemaaliakin ammuttaessa tarvitaan muuten tulenjohtaja. Tottakai tuli halutaan maaliin, vaikka maali olisikin normaalia 100x100 laajempi.

Vuodatukseni oli käsittämätön nimenomaan sinulle, koska et ymmärrä tykistön toiminnasta mitään. Ymmärrän näin ollen hyvin, että olet kykenemätön kommentoimaan siihen liittyviä tosiasioita.

Lue lisää

tiennyt edes omien tuliasemiensa sijaintia eikä voinu ampua? Jalkaväki pötki karkuun puskat laoten rivakimmat jo Saimaalla ja marski oli niin täpinöissään antautua että sai alaiset toppuutella. No eipä ihme että tuli vähän niin kun turpaan.

tykistö kirjoitti:

tiennyt edes omien tuliasemiensa sijaintia eikä voinu ampua? Jalkaväki pötki karkuun puskat laoten rivakimmat jo Saimaalla ja marski oli niin täpinöissään antautua että sai alaiset toppuutella. No eipä ihme että tuli vähän niin kun turpaan.

Lue lisää

tyhmyyttään julistava. Tällaisiinhän ratekien valeet uppoavat. Ne vahvistavat toinen toistensa uskoa ja lopulta paksuinkin valhe muuttuu näille onnettomille todeksi.

Milloin Marski on ollut halukas antautumaan? Hänhän nimenomaan vaati taistelun jatkamista hallituksen halutessa suostua neuvotteluihin.

tykistö kirjoitti:

tiennyt edes omien tuliasemiensa sijaintia eikä voinu ampua? Jalkaväki pötki karkuun puskat laoten rivakimmat jo Saimaalla ja marski oli niin täpinöissään antautua että sai alaiset toppuutella. No eipä ihme että tuli vähän niin kun turpaan.

Lue lisää

Anteeksi, mutta mistä sinä tuon jutun keksit? Jos et tajua itse asiasta mitään etkä lisäksi ymmärrä mitä ihmiset siitä sanovat, niin olisiko parempi jättää tuollaisten typeryyksien kirjoittelu väliin...

rtjrjkrjk kirjoitti:

Anteeksi, mutta mistä sinä tuon jutun keksit? Jos et tajua itse asiasta mitään etkä lisäksi ymmärrä mitä ihmiset siitä sanovat, niin olisiko parempi jättää tuollaisten typeryyksien kirjoittelu väliin...

Lue lisää

Oletko ilmaisukyvyltäsi kykenemätön kirjoittamaan yhteen selkeään mielenosoitukseesi vastausta edelliseen vai mieleltäsi niin sairas, että joudut kahdenkymmenen minuutin päästä Mannerheimin ja Niemisen kuvaa tuijotettuasi vielä jatkamaan joutavia pölinöitäsi? Millainen idiootti kirjoittaa samasta asiasta samana päivänä sekä klo 12.27 että klo 12.47? Siis lyhyesti, jotta sinäkin ymmärrät, oletko tyhmä vai hullu?

Rateki kirjoitti:

Tilanteessa jossa keskitetyt tykistöiskut olivat ainoa varteenotettava puolustus massiivisia panssarikeskittymiä vastaan. Täytyy muistaa että paljon hehkutetut kauhut ja nyrkit, joiden jakamisen suunnittelua jo hyökkäyksen alettua kuulemma harkittiin, olivat lähitorjunta-aseita joiden tehokas käyttöetäisyys oli 50 metriä ja alle. Ja epäselvää ei totisesti voinut olla tullaanko sieltä panssarein todennäköisiä kulku-uria pitkin.
Totta hitossa työ olisi ollut suuri, mutta minkä takia luulet siellä kaikkien Suomen työhön kykenevien miesten olleen kuin tekemässä vakavaa sotatyötä vaivoja säästämättä.

Käsittämätöntä soopaa suollat. Varmastikin Tali-Ihantalassakin olisi siis kannattanut jättää maalit laskematta, ties vaikka olisi satamaan ruvennut ja tullut turhaa työtä?

Lue lisää

"Kauhun" tuhovaikutus oli 150 m. Ja se oli oikein käytettynä paras tankintuhooja 1944.
"nyrkit" taas "ulottuivat" vain 30:een metriin. Nekin olivat tankeille vaarallisia vastustajia.

mielisairas? kirjoitti:

Oletko ilmaisukyvyltäsi kykenemätön kirjoittamaan yhteen selkeään mielenosoitukseesi vastausta edelliseen vai mieleltäsi niin sairas, että joudut kahdenkymmenen minuutin päästä Mannerheimin ja Niemisen kuvaa tuijotettuasi vielä jatkamaan joutavia pölinöitäsi? Millainen idiootti kirjoittaa samasta asiasta samana päivänä sekä klo 12.27 että klo 12.47? Siis lyhyesti, jotta sinäkin ymmärrät, oletko tyhmä vai hullu?

Lue lisää

Lyhyesti, jotta sinäkin ymmärrät: Mene hoitoon.

Totuus on armoton kirjoitti:

Mannerheim kantaa viime kädessä vastuun siitä että puna-armeijan suurhyökkäys tuli "yllätyksenä" suomalaisille vaikka tiedustelutietoa siitä oli yllin kyllin. Siitä Mannerheim on ainakin vastuussa ettei Karjalan kannaksen puolustusta ollut rakennettu syväksi, miehiä ja tykistöä oli aivan liian vähän. Suomalaisilla oli aikaa vaikka millä mitalla, panssari ja jalkaväkimiinaa täyteen koko kannas, tykistökeskityksiä venäläisten massoihin, heidät olisi pysäytetty kauan ennen Viipuria!

Lue lisää

että 1943-44 oli kannaksella niin kiire (puuhdetyöt) ettei oikein keritty rakentelemaan puolustusvahvistuksia. Helvetin hienoja komentokorsuja ja kivireunuksisia polkuja niille rakenneltiin. Taisi
olla eversti Valo Nihtilä joka poltti "päreensä" tarkastusmatkallaan. Sitten alkoikin tapahtua, mutta kesken jäi asemat.

khckcgkc kirjoitti:

Lyhyesti, jotta sinäkin ymmärrät: Mene hoitoon.

Hoet hölmöjä fantasioitasi ja teet itseäsi oikein urakalla naurettavaksi jauhamalla samoja joutavuuksia uudestaan parin minuutin kuluttua. Siis, jos tällä kerralla menisi perille, o-let-ko tyh-mä vai hul-lu vai mo-lem-pia?

Antti Pokka kirjoitti:

että 1943-44 oli kannaksella niin kiire (puuhdetyöt) ettei oikein keritty rakentelemaan puolustusvahvistuksia. Helvetin hienoja komentokorsuja ja kivireunuksisia polkuja niille rakenneltiin. Taisi
olla eversti Valo Nihtilä joka poltti "päreensä" tarkastusmatkallaan. Sitten alkoikin tapahtua, mutta kesken jäi asemat.

Lue lisää

Mutta ne puuhdenikkaroinnit tuotti hienoja esineitä. Kauhojakin vietiin Saksaan yli 100 000 kpl.
Kotonani on hieno puinen rasia joka on koristettu olkikuvioin ja lakattu. Sekä puukko jossa on alumiini- tuppi hienoin kaiverruksin. Etä oli siellä käteviä kavereita sotimassa (kin).