Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan paljon yhteenottoja sisältävissä avioliitoissa yhdessä pysyminen saattaa tehdä lapsille enemmän hallaa kuin eroaminen, uutisoi Msnbc-sivusto.
Lapset, jotka asuivat paljon tappelevien ja silti yhdessä pysyvien vanhempien kanssa, kokivat enemmän vaikeuksia omissa aikuisiän parisuhteissaan kuin lapset, joiden vanhemmat tappelivat, mutta erosivat.
- Näyttäisi siltä, että lasten takia ei kannata pysyä yhdessä, mikäli avioliitossa tapellaan paljon, selitti päätutkija Constance Gager Montclairin yliopistosta.
Osa aiemmin tehdyistä tutkimuksista on osoittanut, että eroperhelapset eroavat myös itse todennäköisemmin kuin yhdessä pysyvien lapset. Selvää ei kuitenkaan ollut kumpi vaikutti asiaan enemmän: vanhempien ero vai heidän väliset konfliktinsa.
Gager ja hänen kumppaninsa analysoivat maan laajuisen kyselyn tuloksia, johon osallistui lähes 7000 naimisissa olevaa paria sekä heidän lapsensa.
Tulosten mukaan riitaisassa perheessä eläneet lapset onnistuivat omissa liitoissaan paremmin, mikäli heidän vanhempansa erosivat. Tulokset pitivät vaikka huomioon otettiin myös muita suhteisiin mahdollisesti vaikuttavia asioita.
Tutkijoiden mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö avioero vaikuttaisi lapsiin. Tutkimusten mukaan avioerolapset käyvät läpi vuodesta kahteen kestävän kriisijakson, jonka jälkeen he usein pääsevät asiasta yli. Sen sijaan jatkuva altistuminen vanhempien väliselle tappelulle vaikuttaa myös lasten omiin parisuhteisiin aikuisuudessa.
Vanhempien onnellisuus ei näyttänyt vaikuttavan lasten omiin aikuisiän parisuhteisiin. Onnellisesti naimisissa olevien lapset eivät välttämättä onnistuneet saamaan itselleen onnellista parisuhdetta
Julkaistu 05.07.2010 http://www.helistin.fi/?page=4524345&id=7447791
Lapset, jotka asuivat paljon tappelevien ja silti yhdessä pysyvien vanhempien kanssa, kokivat enemmän vaikeuksia omissa aikuisiän parisuhteissaan kuin lapset, joiden vanhemmat tappelivat, mutta erosivat.
- Näyttäisi siltä, että lasten takia ei kannata pysyä yhdessä, mikäli avioliitossa tapellaan paljon, selitti päätutkija Constance Gager Montclairin yliopistosta.
Osa aiemmin tehdyistä tutkimuksista on osoittanut, että eroperhelapset eroavat myös itse todennäköisemmin kuin yhdessä pysyvien lapset. Selvää ei kuitenkaan ollut kumpi vaikutti asiaan enemmän: vanhempien ero vai heidän väliset konfliktinsa.
Gager ja hänen kumppaninsa analysoivat maan laajuisen kyselyn tuloksia, johon osallistui lähes 7000 naimisissa olevaa paria sekä heidän lapsensa.
Tulosten mukaan riitaisassa perheessä eläneet lapset onnistuivat omissa liitoissaan paremmin, mikäli heidän vanhempansa erosivat. Tulokset pitivät vaikka huomioon otettiin myös muita suhteisiin mahdollisesti vaikuttavia asioita.
Tutkijoiden mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö avioero vaikuttaisi lapsiin. Tutkimusten mukaan avioerolapset käyvät läpi vuodesta kahteen kestävän kriisijakson, jonka jälkeen he usein pääsevät asiasta yli. Sen sijaan jatkuva altistuminen vanhempien väliselle tappelulle vaikuttaa myös lasten omiin parisuhteisiin aikuisuudessa.
Vanhempien onnellisuus ei näyttänyt vaikuttavan lasten omiin aikuisiän parisuhteisiin. Onnellisesti naimisissa olevien lapset eivät välttämättä onnistuneet saamaan itselleen onnellista parisuhdetta
Julkaistu 05.07.2010 http://www.helistin.fi/?page=4524345&id=7447791
Vastaukset 11
Vanhimmat
http://www.msnbc.msn.com/id/38038613/ns/health-kids_and_parenting/
” Avioero ei ole aina pahaksi lapsille ” Olipas taas uutta tietoa! On kyllä 0-tutkimus suomalaiselle normikansalaiselle . Tutkimustulos pitää luettaa yhteisöissä, jotka kieltävat avioeron esimerkiksi syntinä.
Mielestäni on hyvä, että on tehty laaja tutkimus miten ritelevän parin elämäntapa ja ero vaikuttaa lapseen. Nykyinen olettamus, että ero vahingoittaa lasta aina! saa eroa suunnittelevan tai eronneen syyllistämään itseään aivan turhaan.
Jos riitelyn kierre saadaan katki eroamalla, se on lapsen parhaaksi.
Loppu onkin vanhempien käsissä.
_ _ _
Tutkimuksessa on haastateltu 7000 paria ensimmäisen kerran 1987, seuraavan kerran 1992 ja 1993, silloin myös lapsia (yli 10v.) 2001 ja 2002 haastateltiin lapsia uudelleen, jotka olivat tällöin aikuisia iältään 18-34 vuotiaita.
(by RR)
ole;sanoohan se nyt maalaisjärkikin. Niin kun meillä poika kerran huokas yks ilta kainalossa että onpä äiti ihanan rauhallista asua ja elää ihan kaksin vaan.. Isänsä kanssa tulee jotenkuten toimeen ja tapaa häntä aika säännöllisesti mutta yhteiselon loputtua tuntuu että kaikki kolme osapuolta ovat paljon onnellisempia.
Jotta aikuisilla olisi edes jonkinmoisia keinoja selviytyä ristiriitatilanteistaan. Se voisi olla vaikka perhesuunnittelu koulutus ja pakollinen kaikille ensimmäistä lasta odottaville ja sakkoja niille jotka eivät osallistu. Siellä käsiteltäisiin kaikki ongelmat juurta jaksain mitä eteen voi tulla ja mistä hakea apua tarvittaessa.
ei pystytä järjestämään, joka käsittelee "kaikki ongelmat juurta jaksain mitä eteen voi tulla"...koska kukaan ei voi tietää, mitä elämässä voi tulla eteen. Sellaista ennustajaa ei ole olemassakaan. Suhteet ja ihmiset ovat erilaisia, ongelmat ja onnet ovat erilaisia.
Mielenkiintoista tutkimustuloksessa on se, että riitaisassa perheessä eläneet lapset onnistuivat omissa liitoissaan paremmin, mikäli heidän vanhempansa erosivat ajoissa eli kulissiliittoa "lasten takia" ei kannattaisi jatkaa. Jatkuva altistuminen vanhempien väliselle tappelulle (entä tunteeton, kylmä avioliitto?)vaikuttaisi enemmän lasten omiin parisuhteisiin aikuisuudessa kun taas vanhempien onnellisuus ei vaikuttaisi niinkään. Olisi mielenkiintoista saada tämän tutkimuksen jatkeeksi tutkittua tietoa, miten vanhempien välinen pitkittynyt skisma eron jälkeen vaikuttaa lasten parisuhteiden onnistumiseen ja jopa muodostumiseen aikuisiällä.
Summrumm lohduttava tutkimustulos, koska uskoakseni moni eronnut miettii olisiko pitänyt aikaisemmin erota vai pysyä yhdessä lasten takia, tai minkälaisen mallin lapset saavat omilta vanhemmiltaan ja
onnistuvatko he parisuhteessaan vaikkei vanhemmat onnistuneetkaan.
"Tutkimusten mukaan avioerolapset käyvät läpi vuodesta kahteen kestävän kriisijakson, jonka jälkeen he usein pääsevät asiasta yli." Miten paljon lasten kriisijakon pituuteen vaikuttaa vanhempien oma kriisi... se jää mietintämyssyn alle.
tehdään nyt sitten minkälaisia tutkimuksia tahansa niin avioerosta lapsi ei selviä ikinä.Läpi elämän oleva kriisi on. Se minkä takia vanhemmat eroaa ei kuulu millään tavalla asiaan. Vaikka lapsi eläisikin riitaisessa kodissa on kymmenen kertaa parempi ratkasu kuin se että äidit ja isät eron jälkeen vaihtaa kumppaneita mennentullen ja lapsen pitää se vain hyväksyä. Ja kyllä niitä riitoja on joka suhteessa. Miksi se vaihtamalla paranis.Jos ei ole halua keskittyä siihen suhteeseen jossa lapsia niin ei se ainakaan helpotu uusioperheissä.Olisi vanhemmille kasvun paikka yrittää saada liitosta jossa lapsia riidattomampi.Miksi vanhemmat pakenee hankalia tilanteita.Eihän lapsikaan pakene vaan viimeiseen asti toivoo että vanhemmat sopisivat eikä eroaisi.
Puhut vähän mutta asiaa. Vaan niin meilläkin rouva vaan lähti miesten perään ja jatkaa samaa tyyliä leikkien kotia uusien miesten kanssa lasten silmien edessä. En usko, että lapset oikein arvostavat tuollaista myöhemmin, kunhan tulevat aikuisiksi.
Eli sinä teit "tutkimuksen" nyt omien mielipiteidesi pohjalta "avioerosta lapsi ei selviä ikinä" ja asia on nyt siinä, piste, fakta, piste. Olen eri mieltä, lapsi selviää erosta hyvinkin nopeasti, mikäli vanhemat käyttäytyvät aikuisen tavoin.
Kaikki vanhemmat eivät vaihda kumppania mennentullen - kuten sinä?
Mitä tulee "viimeiseen asti" jälkeen?
Kun annat itsellesi mahdollisuuden tervehtyä erosta, lapsesikin voivat paremmin.