Olen 16 vuotias poika ja minulle ei ole vielä merkkiäkään murrosiästä;(
Siis ainainen häpeän aiheeni on ollut mikropenis ja palleja tuskin ollenkaan...Eikä ole karvoitustakaan kuin muutamahassu karva. Penikseni siis on oikeasti jotain 1-3senttiä ja erektiossa n.6-7...Lisäksi esinahka on jotenkin jäänyt "kiinni" terskaan siten, että se ei rullaudu terskan päältä pois vaan jää toiselta puolelta kiinni, ikään kuin esinahka oisi kasvanut terskaan kiinni. mitä teen?!? Asia hävettää ja on ahdistanut jo 6luokalta lähtien enkä kehtaa lähteä saunomaan, uimahalleihin tai mihinkään koska pelkään joutuvani pilkan kohteeksti;(...
Lisäksi olen melko lyhyt ikäisekseni (jotain 165centtiä) ja ei ole lihaksia nimeksikään....
ja tuosta ala pään ongelmasta en todellakaan kehtaa puhua vanhemmilleni tai terkkarille...vanhemmilleni olisin vielä suurempi pettymys kun tietäisivät niistä ja terkkari on liian "tuttu" jotta kehtaisin mennä puhumaan. Samoin lääkäriin tällä paikkakunnalla en voi mennä kun siellä vasta tieto leviäisi.Olen siis yksin ongelmani kanssa ja asia on masentanut jo kohta 7 vuotta ja aina uskottelin itselleni että ensi vuonna murrosikä alkaa....Mutta ei vieläkään! Auttakaa! Mitä voisin itse tehdä asian hyväksi???
Auttakaa!
5
476
Vastaukset
- speedowede
Sun pitää mennä lääkäriin ja alottaa hormonihoito. Ton ikäsenä se rupee olemaan ainoo vaihtoehto. Lääkäreillä, opettajilla, terkkareilla sun muilla alaan liittyvillä henkilöillä on ehdoton vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus jonka rikkomisesta voi haastaa oikeuteen. Jos tolle asialle ei tehdä mitään, saatat jäädä tollaseks loppuelämäs ajaks. Sun pitää vaan ottaa härkää sarvista.
- Endokrino
Koululääkärin olisi pitänyt havaita puutteellinen murrosiän fyysinen kehitys jo yläasteen aikana ja lähettää oppilas tämän halutessaan erikoislääkärin tutkimuksiin. Näihin tutkimuksiin ei vaadita huoltajien suostumusta, eikä heille tarvitse edes kertoa niistä tai hoidoista mitään, jos oppilas ei halua. Ilmoitusta kuitenkin suositellaan.
Tosin monet kunnat ovat laiminlyöneet suosituksen mukaiset laaja-alaiset koululääkärintarkastukset. Kouluterveydenhoitajat eivät yleensä osaa neuvoa muuta kuin odottamaan viivästyneen murrosiän alkamista, vaikka se voidaan helposti käynnistää hormonihoidolla. Linkkejä alempana.
Tutkimuksia ja hoitoja saa myös yksityisiltä lasten- ja nuorten lääkäriasemilta, mutta silloin kannattaa kyllä jutella huoltajan kanssa, koska hinnat voivat olla korkeita Kela-korvauksen jälkeenkin.
Onneksi uusi lakiasetus muuttaa kunnille ja kaupungeille koululääkärintarkastukset suosituksista velvoittaviksi. Tällöin hoitomahdollisuudetkin paranevat huomattavasti.
Ei ole kenelläkään mukavaa olla fyysisesti lapsi muiden samanikäisten olleessa jo fyysisesti aikuisia tai lähes aikuisia.
Liian usein kouluterveydenhoitajat eivät ota tätä seikkaa huomioon, vaan vähättelevät ja kehottavat vain odottamaan, vaikka se voi aiheuttaa lukuisia traumaattisia kokemuksia. Näissäkin asioissa tarvitaan paljon lisää empatiaa oppilaita kohtaan. Onneksi sentään suurin osa lääkäreistä ottaa viivästyneen fyysisen murrosiänkehityksen hoitamisen vakavasti.
Tietoa linkeistä:
Viivästynyt murrosiän fyysinen kehitys:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00454
http://www.lastenendokrinologit.net/potilaille/viivpub.html- kaikkipilalla
kiitos vastauksista, mutta olen ihan karmeassa tilanteessa.En oikeasti tiedä mitä tehdä!Tämä on hävettänyt ja surettanut minua ja monia vuosia ja jokin trauma tästä on tainnut keheytyä. Vaikka tiedän niin en vain voi kertoa tästä kenellekkään. Häpeän itseäni jo muutenkin liikaa, en kestä jos vielä vanhempanikin alkavat olla pettyneitä minuun. Ja vaikka he kuinka vannoisivat etteivät kertoisi, niin aivan varmasti he sanoisivat tästä esim. tädille tai isovanhemmille. En vain yksinkertaisesti tiedä miten ottaisin asian edes puheeksi kun se hävettää minua niin järkyttävän paljon. Mietin että miten voisin puhua tästä mutta en vain pysty. Ja jos edes harkitsen puhua, niin alan itkeä ja sitten vielä suuremmalla syyllä jätän kertomatta.
MITÄ IHMETTÄ MINÄ TEEN?!!!!!!!!!!!!!!!!!! - oopisk
kaikkipilalla kirjoitti:
kiitos vastauksista, mutta olen ihan karmeassa tilanteessa.En oikeasti tiedä mitä tehdä!Tämä on hävettänyt ja surettanut minua ja monia vuosia ja jokin trauma tästä on tainnut keheytyä. Vaikka tiedän niin en vain voi kertoa tästä kenellekkään. Häpeän itseäni jo muutenkin liikaa, en kestä jos vielä vanhempanikin alkavat olla pettyneitä minuun. Ja vaikka he kuinka vannoisivat etteivät kertoisi, niin aivan varmasti he sanoisivat tästä esim. tädille tai isovanhemmille. En vain yksinkertaisesti tiedä miten ottaisin asian edes puheeksi kun se hävettää minua niin järkyttävän paljon. Mietin että miten voisin puhua tästä mutta en vain pysty. Ja jos edes harkitsen puhua, niin alan itkeä ja sitten vielä suuremmalla syyllä jätän kertomatta.
MITÄ IHMETTÄ MINÄ TEEN?!!!!!!!!!!!!!!!!!!Miksi vanhempasi olisivat pettyneitä johonkin johon et ole itse syypää. Ymmärrän toki,että puhuminen on äärettömän vaikeaa mutta sitä en ymmärrä miksi vanhempasi eivät auttaisi ja tukisi sinua ja kasvuasi aikuiseksi.
Ihan totta, sinun pitää nyt ajatella tulevaisuuttasi ja mennä koulun terkkarin puheille jos et vanhemmillesi pysty puhumaan, 100% varmasti hän ei kerro asiasta kenellekään, hänellä on vaitiolovelvollisuus ja jos hän rikkoo sen niin hänen uransa on ohi.
Asia painaa mieltäsi niin, että on luonnollista, että kun alat puhua siitä niin tulee itku, älä sitä häpeä.
Jos olisit minun poikani niin tilaisin sinulle heti lääkärin. Kulutat nyt niin paljon energiaa tähän asiaan, että sitä ei riitä varmaan mihinkään muuhun. - pikaisesti
kaikkipilalla kirjoitti:
kiitos vastauksista, mutta olen ihan karmeassa tilanteessa.En oikeasti tiedä mitä tehdä!Tämä on hävettänyt ja surettanut minua ja monia vuosia ja jokin trauma tästä on tainnut keheytyä. Vaikka tiedän niin en vain voi kertoa tästä kenellekkään. Häpeän itseäni jo muutenkin liikaa, en kestä jos vielä vanhempanikin alkavat olla pettyneitä minuun. Ja vaikka he kuinka vannoisivat etteivät kertoisi, niin aivan varmasti he sanoisivat tästä esim. tädille tai isovanhemmille. En vain yksinkertaisesti tiedä miten ottaisin asian edes puheeksi kun se hävettää minua niin järkyttävän paljon. Mietin että miten voisin puhua tästä mutta en vain pysty. Ja jos edes harkitsen puhua, niin alan itkeä ja sitten vielä suuremmalla syyllä jätän kertomatta.
MITÄ IHMETTÄ MINÄ TEEN?!!!!!!!!!!!!!!!!!!Hormoonihoito on aloitettava nopeasti tai siitä ei ole mitään hyötyä muuten. Sinun on vain pakko ottaa itseäsi niskasta kiinni ja mentävä lääkäriin jos asiat sieltä johonkin leviää lääkäri on sitten vankilassa virkavalan rikkomisesta ja menettää lääkärin oikeudet. Ole vain rohkea, kyse on sinun omasta elämästä! Et varmasti ole ainoa ihminen jolla tämä ongelma on.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta613131Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433077- 422427
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa952112- 311893
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271780- 481606
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä841387- 391290
- 811122