Yleisesti luullaan että laihduttaminen tekee ihmisen vihaiseksi.
Totuus on tutkijoiden mukaan hiukan monimutkaisempi. Huonommalla tuulella ovat ne jotka tietävät että laihduttaa pitäisi mutta eivät ole vielä aloittaneet.
Kun laihduttaminen etenee, mieliala nousee. Stressi, aggressiot ja masennus kevenevät.
Australialaiset ovat hiljattain tutkineet kahta eri laihdutustapaa: hiilihydraatteja välttävää dieettiä, joista esimerkkinä tunnetaan Atkinsin dieetti ja vähärasvaista dieettiä.
106 ylipainoista henkilöä jaettiin satunnaisesti kahteen eri ryhmään. Puolet supistivat rasvan syöntiään ja toinen puoli vältti hiilihydraatteja. Osanottajia ohjasi dieettiasiantuntija, ja heidän vointiaan seurattiin säännöllisesti.
Kahdeksan viikon päästä kaikki osanottajat olivat laihtuneet ja voivat paremmin. He kertoivat olevansa energisempia ja hyväntuulisempia kuin ennen laihduttamista.
Vuoden päästä molemmat ryhmät olivat laihtuneet yhtä paljon. Keskimäärin 14 kiloa. Muisti- ja keskittymistestit sujuivat kummaltakin ryhmältä yhtä hyvin, eikä verensokerin ja insuliinin tasossa ollut suuria eroja.
Mutta vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet eli karppaajat olivat taantuneet suunnilleen yhtä ärtyisiksi kuin ennen dieettiä- siitä huolimatta, että he nyt olivat keskimäärin nyt kahta vaatekokoa pienempiä kuin silloin.
Vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet voivat sitävastoin edelleenkin hyvin. He tunsivat olonsa energisimmiksi ja pirteämmäksi ja olivat vähemmän tuskaisia kuin ennen laihduttamista.
Tutkimusta kommentoineet hollantilaiset ylilääkärit arvelevat, että hiilihydraattien välttäminen yksipuolistaa ruokavaliota enemmän kuin vähärasvainen dieetti. Monista totutuista ruuista luopuminen saattaa masentaa.
Sitäpaitsi karppausdieetin noudattajilla on suurempi riski kärsiä ummetuksesta, koska kuitupitoiset ruuat sisältävät yleensä paljon hiilihydraatteja. Ummetus saattaa vaikuttaa mielialaan.
Kemiallinenkin selitys asialle löytyy. Rasvan ja proteiinin pitoisuudet ruoassa vaikuttavat suoraan aivojen serotoniinin pitoisuuksiin. Serotoniiniä sanotaan selkokielellä mielialahormoniksi.
Tutkimukset julkaistiin lääketieteellisessä julkaisussa nimeltä Archives Of Internal Medicine.
Totuus on tutkijoiden mukaan hiukan monimutkaisempi. Huonommalla tuulella ovat ne jotka tietävät että laihduttaa pitäisi mutta eivät ole vielä aloittaneet.
Kun laihduttaminen etenee, mieliala nousee. Stressi, aggressiot ja masennus kevenevät.
Australialaiset ovat hiljattain tutkineet kahta eri laihdutustapaa: hiilihydraatteja välttävää dieettiä, joista esimerkkinä tunnetaan Atkinsin dieetti ja vähärasvaista dieettiä.
106 ylipainoista henkilöä jaettiin satunnaisesti kahteen eri ryhmään. Puolet supistivat rasvan syöntiään ja toinen puoli vältti hiilihydraatteja. Osanottajia ohjasi dieettiasiantuntija, ja heidän vointiaan seurattiin säännöllisesti.
Kahdeksan viikon päästä kaikki osanottajat olivat laihtuneet ja voivat paremmin. He kertoivat olevansa energisempia ja hyväntuulisempia kuin ennen laihduttamista.
Vuoden päästä molemmat ryhmät olivat laihtuneet yhtä paljon. Keskimäärin 14 kiloa. Muisti- ja keskittymistestit sujuivat kummaltakin ryhmältä yhtä hyvin, eikä verensokerin ja insuliinin tasossa ollut suuria eroja.
Mutta vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet eli karppaajat olivat taantuneet suunnilleen yhtä ärtyisiksi kuin ennen dieettiä- siitä huolimatta, että he nyt olivat keskimäärin nyt kahta vaatekokoa pienempiä kuin silloin.
Vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet voivat sitävastoin edelleenkin hyvin. He tunsivat olonsa energisimmiksi ja pirteämmäksi ja olivat vähemmän tuskaisia kuin ennen laihduttamista.
Tutkimusta kommentoineet hollantilaiset ylilääkärit arvelevat, että hiilihydraattien välttäminen yksipuolistaa ruokavaliota enemmän kuin vähärasvainen dieetti. Monista totutuista ruuista luopuminen saattaa masentaa.
Sitäpaitsi karppausdieetin noudattajilla on suurempi riski kärsiä ummetuksesta, koska kuitupitoiset ruuat sisältävät yleensä paljon hiilihydraatteja. Ummetus saattaa vaikuttaa mielialaan.
Kemiallinenkin selitys asialle löytyy. Rasvan ja proteiinin pitoisuudet ruoassa vaikuttavat suoraan aivojen serotoniinin pitoisuuksiin. Serotoniiniä sanotaan selkokielellä mielialahormoniksi.
Tutkimukset julkaistiin lääketieteellisessä julkaisussa nimeltä Archives Of Internal Medicine.
Vastaukset 7
Vanhimmat
äkäisyyttä?
eräällä vieraan valtion edustajalla on täällä havaiitaissa sen suuntaista toimintaa.
Kuuleman mukaan liikunta edistää psyykkistä hyvinvointia. Jos VHH:llä liikkuu runsaasti, niin kenties serotoniinivajetta ei pääse muodostumaan? Olisi siis ollut kiinnostavaa tietää että liikkuiko pirteäksi itsensä tunteva hiilariryhmä muita enemmän? Vai kököttikö porukka sohvalla kuten ennenkin, ruokavalioon katsomatta?
ne liikkunut samalla tavalla.
selittääkin tämän palstan karppaajien agressiivisen käytöksen.
Voi tietysti ajatella että VHH:lle päätyneet ovat alunperinkin heikompiälyisiä ja sillä voi olla merkitystä
http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/aivot-ja-ketogeeninen-dieetti-t42421-30.html
Ensinnäkin toisessa dieetissä oltiin jatkuvassa ketoosissa, missä ei ole järkeä pitkällä aikavälillä ja toinen dieetti ei ollut vähärasvainen...30% kokonaisenergiasta ei ole vähärasvainen. Atkins aloitetaan induktiolla, mutta sitten siirrytään ylläpitoon, jatkuva ketoosia ei suositella.
Kun pitää elää tiukkojen rajoitusten ja minuutintarkan aikataulun mukaan niin alkaahan se vituttaa ja sen myötä tulee vihaiseksi. Toisin kuin vaikkapa virallisen normien mukaan syöjät. ja monet muut.