Koulupudokkaiden sekä köyhyysriskissä elävien määrän reilu vähennys ovat EU 2020 -strategian haasteita, jotka myös Suomen tulee ottaa vakavasti. Näihin tavoitteisiin Suomi on sitoutunut, totesi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula tiistaina 12. lokakuuta Eurooppanuorten seminaarissa Helsingissä.
EU:n asettama tavoite merkitsee Suomessa köyhyysriskissä elävien määrän vähentämistä noin 150 000 henkilöllä.
Rehulan mukaan kansallinen suunnitelma ja sen seuranta keskittyvät tuloköyhyyden ja työttömyyden kysymyksiin. Niiden yhteydessä otetaan huomioon mm. lapsiperheet, eri ikäryhmät sekä maahanmuuttajat.
Uusi unionisopimus on astunut voimaan. Välineet ovat selkiytyneet, mutta jouduimme talouskriisiin, joka hankaloittaa elämäämme lähivuosina. Tärkeintä olisi kyetä estämään sen pitkäaikaiset vaikutukset, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden paheneminen. Talouden kasvu-uralle pääsy edellyttää korkeaa työllisyysastetta, ministeri avasi Euroopan tason haasteita.
Ministerin mukaan toimenpiteet liittyvät ennen muuta työvoimapotentiaalin vajaaseen hyödyntämiseen; siihen, että työ ja sen tekijä eivät kohtaa, sekä varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Nämä on arvioitu Suomen talouden pullonkauloiksi.
Politiikan harjoittaminen määrällisin tavoittein on vaikea asia. Köyhyyden ja syrjäytymisen suhteelliset mittarit eivät suinkaan helpota tarvittavaa tavoiteasettelua, Rehula sanoi.
Sosiaalisen Euroopan rakentamisessa kannattaa olla mukana. Suomella on paljon annettavaa yhteistyölle, ministeri kiteytti. Pitäisikö suomalaisten rakentaa "sosiaalista Suomea" sosiaalisen Euroopan sijaan?
---
Suomesta ei köyhyys poistu eikä leipäjonot vähene ministeri Rehulan selvitysten ja toimenpiteiden avulla. Ympäripyöreää ja alkeellisia ovat ministerin tavoittet köyhyyden poistamiseksi. Vaikuttaa siltä, ettei uusi sosiaali- ja terveysministeri elä tässä todellisuudessa sen enempää kuin entinenkään, Sata-komitean puheenjohtaja Liisa Hyssälä. Sata-komitea ei saanut paljoakaan aikaiseksi, totesi Kelan tutkija Hesarin kolumnissa.
Suomalaista köyhyyttä, sen syitä ja seurauksia on toki Suomessa tutkittu ja tietoa on sekä kirkon diakoniatyön puolelta että akatemian tutkijoilta. Nämä köyhyysohjelmat ja -tutkimukset Rehula ohittaa täydellisesti - ikäänkuin niitä ei olisi koskaan tehtykään.
Suomessa on jo noin miljoona köyhää. Syrjäytymisvaarassa olevissa perheissä on 155.000 huono-osaista lasta. Pysyvästi vähimmäisturvan varassa elävien taloudellinen ahdinko on syventynyt, ja heitä on paljon, mikä näkyy leipäjonojen kasvuna.
Eräitä vähimmäisturvan heikentäjiä ovat olleet:
- Esko Ahon hallituksen aiheuttaman jälkeiset leikkaukset, jolloin esim. asumiskustannusten omavastuu siirrettiin toimeentulotukeen. Leikkaukset tehtiin pieni- ja keskituloisilta.
- Sosiaalietuudet, eläkkeet ja työttömyyskorvaukset ovat progressiivisesti verotettuja - toisin kuin pääomatulot. ALV:n nostaminen, energiaverojen korotus jne. kohdistuvat pienituloisiin, joiden vähäiset tulot menevät kulutukseen.
- Sosiaalietuuksien indeksisuoja vaihtelee monella eri tavalla. Näin esim. eläkkeiden ostovoima on jäänyt jälkeen. Takuueläke ei tuo siihen suurtakaan korjausta, koska esim. asumistuki menetetään.
Kelasta löytyy paljon tietoa suomalaisen sosiaaliturvan: sen heikkouksista, sirpaleisuudesta ja hakijoiden luukuuttamisesta. Köyhyysohjelmassa pitäisi olla muutama oleellinen seikka:
- etuuksien tason yhtenäistäminen
- pienten päivärahojen ja muiden etuuksien verotuksen keventäminen
- työmarkkinatuki ajan tasalle
- sosiaalitukien tarveharkintaa vähennettävä (maataloustukiaisissa ei tarveharkintaa lainkaan)
- asumistukijärjestelmää uudistettava ja yksinkertaistettava
- tuloerojen kasvattaminen lopetettava
- verot kerättävä veronmaksukyvyn mukaan
EU:n asettama tavoite merkitsee Suomessa köyhyysriskissä elävien määrän vähentämistä noin 150 000 henkilöllä.
Rehulan mukaan kansallinen suunnitelma ja sen seuranta keskittyvät tuloköyhyyden ja työttömyyden kysymyksiin. Niiden yhteydessä otetaan huomioon mm. lapsiperheet, eri ikäryhmät sekä maahanmuuttajat.
Uusi unionisopimus on astunut voimaan. Välineet ovat selkiytyneet, mutta jouduimme talouskriisiin, joka hankaloittaa elämäämme lähivuosina. Tärkeintä olisi kyetä estämään sen pitkäaikaiset vaikutukset, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden paheneminen. Talouden kasvu-uralle pääsy edellyttää korkeaa työllisyysastetta, ministeri avasi Euroopan tason haasteita.
Ministerin mukaan toimenpiteet liittyvät ennen muuta työvoimapotentiaalin vajaaseen hyödyntämiseen; siihen, että työ ja sen tekijä eivät kohtaa, sekä varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Nämä on arvioitu Suomen talouden pullonkauloiksi.
Politiikan harjoittaminen määrällisin tavoittein on vaikea asia. Köyhyyden ja syrjäytymisen suhteelliset mittarit eivät suinkaan helpota tarvittavaa tavoiteasettelua, Rehula sanoi.
Sosiaalisen Euroopan rakentamisessa kannattaa olla mukana. Suomella on paljon annettavaa yhteistyölle, ministeri kiteytti. Pitäisikö suomalaisten rakentaa "sosiaalista Suomea" sosiaalisen Euroopan sijaan?
---
Suomesta ei köyhyys poistu eikä leipäjonot vähene ministeri Rehulan selvitysten ja toimenpiteiden avulla. Ympäripyöreää ja alkeellisia ovat ministerin tavoittet köyhyyden poistamiseksi. Vaikuttaa siltä, ettei uusi sosiaali- ja terveysministeri elä tässä todellisuudessa sen enempää kuin entinenkään, Sata-komitean puheenjohtaja Liisa Hyssälä. Sata-komitea ei saanut paljoakaan aikaiseksi, totesi Kelan tutkija Hesarin kolumnissa.
Suomalaista köyhyyttä, sen syitä ja seurauksia on toki Suomessa tutkittu ja tietoa on sekä kirkon diakoniatyön puolelta että akatemian tutkijoilta. Nämä köyhyysohjelmat ja -tutkimukset Rehula ohittaa täydellisesti - ikäänkuin niitä ei olisi koskaan tehtykään.
Suomessa on jo noin miljoona köyhää. Syrjäytymisvaarassa olevissa perheissä on 155.000 huono-osaista lasta. Pysyvästi vähimmäisturvan varassa elävien taloudellinen ahdinko on syventynyt, ja heitä on paljon, mikä näkyy leipäjonojen kasvuna.
Eräitä vähimmäisturvan heikentäjiä ovat olleet:
- Esko Ahon hallituksen aiheuttaman jälkeiset leikkaukset, jolloin esim. asumiskustannusten omavastuu siirrettiin toimeentulotukeen. Leikkaukset tehtiin pieni- ja keskituloisilta.
- Sosiaalietuudet, eläkkeet ja työttömyyskorvaukset ovat progressiivisesti verotettuja - toisin kuin pääomatulot. ALV:n nostaminen, energiaverojen korotus jne. kohdistuvat pienituloisiin, joiden vähäiset tulot menevät kulutukseen.
- Sosiaalietuuksien indeksisuoja vaihtelee monella eri tavalla. Näin esim. eläkkeiden ostovoima on jäänyt jälkeen. Takuueläke ei tuo siihen suurtakaan korjausta, koska esim. asumistuki menetetään.
Kelasta löytyy paljon tietoa suomalaisen sosiaaliturvan: sen heikkouksista, sirpaleisuudesta ja hakijoiden luukuuttamisesta. Köyhyysohjelmassa pitäisi olla muutama oleellinen seikka:
- etuuksien tason yhtenäistäminen
- pienten päivärahojen ja muiden etuuksien verotuksen keventäminen
- työmarkkinatuki ajan tasalle
- sosiaalitukien tarveharkintaa vähennettävä (maataloustukiaisissa ei tarveharkintaa lainkaan)
- asumistukijärjestelmää uudistettava ja yksinkertaistettava
- tuloerojen kasvattaminen lopetettava
- verot kerättävä veronmaksukyvyn mukaan
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.