Olen 35v neljän lapsen äiti. Anemia on vaivannut jo monta vuotta ja siihen ei oikein syytä olla löydetty. Rautaa syöty ja välillä verikokeissa käyty tilannetta tarkastamassa. Kilpirauhasen vajaatoimintaan sain thyroxinit vuonna 2002 ihan terveyskeskuslääkärin toimesta, T4V oli silloin 10, TSH vähän päälle 2 muistaakseni ja oireina väsymys, lihominen, hiusten lähtö... Jonkin aikaa arvot pysyivät thyroxinilla suht hyvinä, mutta viimeisimmän raskauden aikana vuonna 2005 T4V laski kuten tapana kai raskauden aikana usein on ja thyroxinia nostettiin ja raskauden jälkeenkin annosta piti lisätä, koska T4V ei pysynyt enää kohdillaan entisen annoksen kanssa. No, ei se arvo oikein ottanut asettuakseen, T4V oli jossain 8 kieppeillä ja oireet olivat melkoiset ja varasin ajan erikoislääkäriltä, joka arvoja katsellessaan totesi että mitäpä jos mulla ei ole alunperin koko kilpparin vajaatoimintaa ollutkaan ja oli ennen kaikkea huolissaan mun hemoglobiiniarvoista. Alimmillaan tuo hb oli 84. Nyt sitten tutkitaan tuota anemiaa tarkemmin, syön rautaa ja olen ollut ilman thyroxinia pari kuukautta. Kolmen viikon thyroxintauon jälkeen T4V laski 13 -> 9,5. Sen jälkeen ei ole noita kilpirauhasarvoja mittailtu. Ja erikoislääkäri käski siis vain olla jatkossakin syömättä thyroxinia ja sen sijaan syön rautaa ja D-vitamiinia (josta myös minulla oli selvää puutetta).
Olen vähän pihalla kuin lumiukko että miten tämä nyt näin menikin, kun kilpirauhasen vajaatoimintaan hain erikoislääkärin apua ja nyt sitten ei tiedä onko koko vajaatoimintaa mulla ollenkaan...ja kun ikinä en tosiaan ole mistään kuullut enkä lukenut, että anemia voisi vaikuttaa noihin kilpirauhasarvoihin. Lähinnä olen ajatellut sen vaikutuksen juuri toisinpäin eli että vajaatoiminta voi vaikuttaa jotenkin hemoglobiinia laskevasti?
Eli tietääköhän täällä kukaan asiasta enempää tai olisi omia samansuuntaisia kokemuksia?
Olen vähän pihalla kuin lumiukko että miten tämä nyt näin menikin, kun kilpirauhasen vajaatoimintaan hain erikoislääkärin apua ja nyt sitten ei tiedä onko koko vajaatoimintaa mulla ollenkaan...ja kun ikinä en tosiaan ole mistään kuullut enkä lukenut, että anemia voisi vaikuttaa noihin kilpirauhasarvoihin. Lähinnä olen ajatellut sen vaikutuksen juuri toisinpäin eli että vajaatoiminta voi vaikuttaa jotenkin hemoglobiinia laskevasti?
Eli tietääköhän täällä kukaan asiasta enempää tai olisi omia samansuuntaisia kokemuksia?
Vastaukset 9
Vanhimmat
siis minkä alan erikoislääkäri oli kyseessä?
Erityisesti esim. anemioihin ja kilpirauhassairauksiin keskittynyt.
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1111625-vedin-itelleni-sitten-uudet-hb-pohjat-tanaan/
Enemmänkin löytyy tietoa Kilpirauhasen vajaatoiminta ja Hb -haulla, mutta niillä näyttää olevan yhteys,
Tosin kilpirauhasarvosi kertovat selvästi vajaatoiminnasta, joten maallikkona ihmettelen, miksi tyroksiini lopetettiin.
Lääkäri kaiketi kokeilee, että nouseeko mun kilppariarvot ihan sillä, että saadaan tuo anemia hoidettua. Ja sehän tässä muakin ihmetyttää että miten se menis noin päin, mutta koska tässä kuitenkin on ollut ongelmia noiden arvojen kanssa eikä oikein olla kuntoon saatu, niin kokeillaan nyt tätäkin kun kerran erikoislääkäri tuollaista epäilee...
Saa nyt nähdä. Lauantaina selviää ollaanko menossa taas johonkin kokeisiin ja osaako lääkäri sanoa mitään uutta asiaan...
Se on niinpäin että kilpirauhasen vajaatoiminnasta anemiaa.
On kyllä omituinen lääkäri joka tekee nähtävästä jotain henkilökohtaista lääkekokeilua sulla koska selkeää vajaatoimintaa sairastavan potilaan käskee olla syömättä thyroxinia.
Onko tiedossanne muita perusteita on sille, että vajaatoiminta aiheuttais anemiaa kuin luontaisnetissä mainittu liian alhainen ruumiinlämpö punasolujen tuottamiseen?: http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=aikuiset_kakkostyypin_kilpirauhasen_vajaatoiminta
Olis kiva kuulla kun erkikoislääkäri sanoi vahvasti, ettei vajaatoiminta aiheuta anemiaa eikä näillä ole hänen mukaansa mitään yhteyttä. Jotenkin oon jäänyt sellaseen käsitykseen, että anemia olis yleinenkin vajaatoiminnan "oire".
Viljat tai maitotuotteet pois vähintään 4 viikoksi. Kokeile kumpi oireet aiheuttaa.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
http://www.kilpirauhasenvajaatoiminta.fi/ravinto-ja-lisaravinteet/
Vitamiinien lisäksi sinkki, seleeni, kalkki ja magnesium korostuvat. Yksi endokrinologi suositteli myös kuparia. Olen havainnut hypotyreoosin aiheuttavan myös hyponatremiaa. Hb minulla on aina ollut optimissa ilman ravinnelisiä yms. T4V on vaihdellut välillä 9,6-12 tuolloin, TSH 0,9-2,5.
Kiitos hyvästä tietopaketista! Täytyy myöntää, ettei ole tullut syötyä D-vitamiinia ja Omegatkin lopetin parin vuoden käytön jälkeen.
Olis mielenkiintoista tietää miten päättyi ketjun aloittajan anemia-hypotyreoosi-lääkityksen kanssa. Mainittakoon, että itelläni on T4V 10 (viitteen alaraja) ja TSH 2.8, ei ehkä optimaaliset, mutta viitteissä. TPOAb vastaaineetkin oli huomattavasti kohollapari vuotta sitten. Anemia on vaivannut enemmän tai vähemmän juuri tuon pari vuotta ja kun Hb saadaan viitteisiin niin muut punasoluarvot pysyy alapuolella. Kumma juttu sekin. Vajaatoimintaan viittaavia oireita on. Thyroxinit odottavat kokeilua, mutta olen kuukauden verran lykännyt asiaa ja miettinyt muita vaihtoehtoja. Enkä osaa vieläkään päättää tartuntko niihin. No, D-, C- ja omega-nappulat otan nyt kuitenkin heti käyttöön. Kiitos avusta!