Akselivetoisen melun- ja tärinänvaimennus

on Tristan 871 ja Volvo Penta TAMD 41, molemmat vuosimallia 1988. Miellyttävintä matkanteko on melun ja tärinän vuoksi uppoumanopeuksilla, mutta koska vene kuitenkin pystyy 15 - 18 solmun marssivauhtiin ja noin 24 solmun huippunopeuteen, nopeamman matkavauhdin ominaisuuksiakin käyttäisi mielellään. Matkanopeudella koneen kierrokset noin 3000-3100 rpm, huiput noin 3600 rpm, koneeseen vaihdettu edellisen omistajan aikana tehokkaampi turbo. Liukunopeuksissa nousee suoran moottorimelun ohella häiritseväksi tärinä ja siitä kertautuvat resonanssiäänet, jolloin äänimaailma on melkoista kilinää ja kolinaa. Itse potkuriakseli ei venetarkastajan kanssa katsottuna vaikuttanut kierolta, mutta voisiko koneen ja akselin välinen rihtaus olla pielessä, kumityynytkin ovat varmasti painuneet ja menettäneet elastisuutensa? Peräkajuutasta turkin alta kuuluu tietyllä kierrosluvulla koliseva ääni, joka johtunee osittain irtonaisen pitkittäisjäykkääjän tärinästä, joka täytyy tietysti kiinnittää kunnolla paikalleen. Mutta joku sitä koko runkoon aiheutuvaa tärinää aiheuttaa, enkä usko, että tämä ominaisuus on ollut näin häiritsevä uudesta saakka.

savuttaja kirjoitti:

on Tristan 871 ja Volvo Penta TAMD 41, molemmat vuosimallia 1988. Miellyttävintä matkanteko on melun ja tärinän vuoksi uppoumanopeuksilla, mutta koska vene kuitenkin pystyy 15 - 18 solmun marssivauhtiin ja noin 24 solmun huippunopeuteen, nopeamman matkavauhdin ominaisuuksiakin käyttäisi mielellään. Matkanopeudella koneen kierrokset noin 3000-3100 rpm, huiput noin 3600 rpm, koneeseen vaihdettu edellisen omistajan aikana tehokkaampi turbo. Liukunopeuksissa nousee suoran moottorimelun ohella häiritseväksi tärinä ja siitä kertautuvat resonanssiäänet, jolloin äänimaailma on melkoista kilinää ja kolinaa. Itse potkuriakseli ei venetarkastajan kanssa katsottuna vaikuttanut kierolta, mutta voisiko koneen ja akselin välinen rihtaus olla pielessä, kumityynytkin ovat varmasti painuneet ja menettäneet elastisuutensa? Peräkajuutasta turkin alta kuuluu tietyllä kierrosluvulla koliseva ääni, joka johtunee osittain irtonaisen pitkittäisjäykkääjän tärinästä, joka täytyy tietysti kiinnittää kunnolla paikalleen. Mutta joku sitä koko runkoon aiheutuvaa tärinää aiheuttaa, enkä usko, että tämä ominaisuus on ollut näin häiritsevä uudesta saakka.

Lue lisää

Itsellä Scand jossa Yanmar 140hv akselivedolla ja vauhtialue 0-20kn; jossain 12kn tienoilla melu muuttuu häiritseväksi ja resonanssiäänet ärsyttäviksi. Vene on ollut tutulla uutena 88-90 eikä silloin millään nopeusalueella esiintynyt resonanssiääniä. Olen ajatellut vaihtaa koneen kumityynyt mutta taitaa olla aika iso homma..saas nähdä teenkö.

Scandibar kirjoitti:

Itsellä Scand jossa Yanmar 140hv akselivedolla ja vauhtialue 0-20kn; jossain 12kn tienoilla melu muuttuu häiritseväksi ja resonanssiäänet ärsyttäviksi. Vene on ollut tutulla uutena 88-90 eikä silloin millään nopeusalueella esiintynyt resonanssiääniä. Olen ajatellut vaihtaa koneen kumityynyt mutta taitaa olla aika iso homma..saas nähdä teenkö.

Lue lisää

Akselin tukilaakereiden kunto ja potkurin "suoruus" on niitä ensimmäisiä tarkistettavia asioita
kun värinöitä halutaan poistaa, nämä luonnollisesti kun vene on pukeilla.
Vesillelaskun jälkeen akselin rihtaus ja samalla tsekkaa ne moottorin kumityynyt.

Not-real kirjoitti:

Akselin tukilaakereiden kunto ja potkurin "suoruus" on niitä ensimmäisiä tarkistettavia asioita
kun värinöitä halutaan poistaa, nämä luonnollisesti kun vene on pukeilla.
Vesillelaskun jälkeen akselin rihtaus ja samalla tsekkaa ne moottorin kumityynyt.

Lue lisää

pitkä akseli, kannattaa laittaa tukilaakeri välille, jos on mahdollista. Itelläni se hoitui kun on lähes kölitön Bella 760 Delphin, vannasputken päästä on metri perälaakeriin, tuuppasin vannasputken päähän kumilaakerin ja Sikaa liimaksi. Vannasputken yläpäässä on Volvolainen boksi,jossa on vesijäähdytetty kumilaakeri, samalla vedellä jäähtyy myös se välilaakeri. Tärinät ja kolinat loppuivat. Onko Tristanissa pitkä ohut akseli, ruostumaton akseli on aika vetelää verrattuna "mustaan", vedettyyn akseliin ja jos potkurissa on yksikin lapa vaikka 3milliä eri kohdassa, kuin muut, se aiheuttaa heti heittoa akseliin ajaessa, vaikka akseli olisi muuten suora. Potkurin vatkaama vesi hakkaa veneen veneen pohjaa aiheuttaen "rohinaa", mutta se on tasaista melua. Kumityynyt(jos ovat alkuperäiset) ovat varmasti painuneet ja rihtaus on pielessä, kannattaa tarkastaa rihtaus ja vaihtaa kumityynyt jos on aihetta.

Not-real kirjoitti:

Akselin tukilaakereiden kunto ja potkurin "suoruus" on niitä ensimmäisiä tarkistettavia asioita
kun värinöitä halutaan poistaa, nämä luonnollisesti kun vene on pukeilla.
Vesillelaskun jälkeen akselin rihtaus ja samalla tsekkaa ne moottorin kumityynyt.

Lue lisää

potkuriakselin suoruus ja potkurin tasapaino (käytin 3 vuotta sitten potkurin tasapainoituksessa v;mäinen resonanssi loppui)

to Boni kirjoitti:

pitkä akseli, kannattaa laittaa tukilaakeri välille, jos on mahdollista. Itelläni se hoitui kun on lähes kölitön Bella 760 Delphin, vannasputken päästä on metri perälaakeriin, tuuppasin vannasputken päähän kumilaakerin ja Sikaa liimaksi. Vannasputken yläpäässä on Volvolainen boksi,jossa on vesijäähdytetty kumilaakeri, samalla vedellä jäähtyy myös se välilaakeri. Tärinät ja kolinat loppuivat. Onko Tristanissa pitkä ohut akseli, ruostumaton akseli on aika vetelää verrattuna "mustaan", vedettyyn akseliin ja jos potkurissa on yksikin lapa vaikka 3milliä eri kohdassa, kuin muut, se aiheuttaa heti heittoa akseliin ajaessa, vaikka akseli olisi muuten suora. Potkurin vatkaama vesi hakkaa veneen veneen pohjaa aiheuttaen "rohinaa", mutta se on tasaista melua. Kumityynyt(jos ovat alkuperäiset) ovat varmasti painuneet ja rihtaus on pielessä, kannattaa tarkastaa rihtaus ja vaihtaa kumityynyt jos on aihetta.

Lue lisää

on toki melko pitkä, kun moottori on suurin piirtein keskellä venettä ja kysymys on noin yhdeksänmetrisestä veneestä, muttei kovin ohut, paksuudeltaan 40 milliä ja ruostumatonta terästä. Täytyypä tutkia laakereiden ohella myös potkuria. Onko laakerien kunnon/välyksen testaamiseen mitään hyvää kotikonstia?

Not-real kirjoitti:

Akselin tukilaakereiden kunto ja potkurin "suoruus" on niitä ensimmäisiä tarkistettavia asioita
kun värinöitä halutaan poistaa, nämä luonnollisesti kun vene on pukeilla.
Vesillelaskun jälkeen akselin rihtaus ja samalla tsekkaa ne moottorin kumityynyt.

Lue lisää

tehdään siis vasta veneen ollessa vedessä? Varmasti tyhmä kysymys, mutta asia on minulle uusi, ja kuvittelin termin vain tarkoittavan sitä, että moottorin ja potkuriakselin keskinäinen linjaus tarkistetaan. Jos ésim. kumityynyt ovat painuneet, rihtauksen lienee pakko olla pielessä? Vaatiiko potkurin ja tukilaakerien kunnon toteaminen erikoistyökaluja, vai voiko tumpelokin sen todeta? Kumityynyjen vaihto lienee mahdollista tunkkien avulla nostamatta moottoria kokonaan ulos konetilasta, mutta siihen kotikonstini eivät taida riittää, ja TAMD 41 painaa sentään nelisensataa kiloa. Lieneekö iso operaatio venekorjaamolla teettettynä?

savuttaja kirjoitti:

on toki melko pitkä, kun moottori on suurin piirtein keskellä venettä ja kysymys on noin yhdeksänmetrisestä veneestä, muttei kovin ohut, paksuudeltaan 40 milliä ja ruostumatonta terästä. Täytyypä tutkia laakereiden ohella myös potkuria. Onko laakerien kunnon/välyksen testaamiseen mitään hyvää kotikonstia?

Lue lisää

Fairyä kumilaakeriin, pyörii helpoimmin, jos pääset mittaamaan persimestä samaan kohtaan potkuria. Liimaa vaikka latta tai rima Sikalla peräsimeen, että pääset mittaamaan työntömitalla latan ja potkurin väliä, silmälläkin näkee helposti parin millin vian, jos laittaa lukkopihdeilla jonkun apulatan kiinni Sikalla liimattuun latikkaan, n. 5millin päähän ptkurin lavasta. Voit liimata vaikka pari kolme lattaa peräsimeen potkurin lavan matkalle, saat paremman kuvan onko lavoissa vikaa. Nää nyky potkurit ovat tosi ohuita ja pehmeitä, ite löin yhtä lapaa laudan pätkällä potkurin pois otossa, lapaan tuli mutka, onneks potkuri oli menossa vaihtoon. Kolina voi johtua siitä, että akseli heittää ja ottaa kiinni vannasputkeen. Jos sisäboksin ottais pois, niin näkis onko akseli keskellä vannasputkea. Sanoisin, ettei akseli ole ainakaan liian paksu, kun ottaa huomioon 6 syl. moottorin aksiaalisen työnnön, pienikin vippaus helposti kertaantuu. Laakerin välyksen näkee nostamalla potkurista käsin tai lyhyellä laudan pätkällä. Millin välys ei vielä meinaa mitään, laakerien vaihto voi olla väliin tuskainen operaatio, en saanut viime keväänä pois omaani, siinä oli millin välys, eikä se äännellyt kesän ajoissa.

savuttaja kirjoitti:

tehdään siis vasta veneen ollessa vedessä? Varmasti tyhmä kysymys, mutta asia on minulle uusi, ja kuvittelin termin vain tarkoittavan sitä, että moottorin ja potkuriakselin keskinäinen linjaus tarkistetaan. Jos ésim. kumityynyt ovat painuneet, rihtauksen lienee pakko olla pielessä? Vaatiiko potkurin ja tukilaakerien kunnon toteaminen erikoistyökaluja, vai voiko tumpelokin sen todeta? Kumityynyjen vaihto lienee mahdollista tunkkien avulla nostamatta moottoria kokonaan ulos konetilasta, mutta siihen kotikonstini eivät taida riittää, ja TAMD 41 painaa sentään nelisensataa kiloa. Lieneekö iso operaatio venekorjaamolla teettettynä?

Lue lisää

nostaa moottoria pois, monissa tyynyissä pultti lähtee kierteellä irti kumityynystä, ensin kannattaa mitata nykyinen moottorin korkeus petistä. Kumityynyn pultin päästä on jyrsitty pyöreyttä sentin matkaltapois, siihen sopii kiintoavain, alamutteri auki alas asti ja pulttia auki niin, että se irtoaa kumityynystä sitten irrotetaan kumityynyn kaksi pulttia petistä ja vedetään kumityyny pitkin petiä pois moottorin korvan alta. Yhden tyynyn voi ottaa pois kerrallaan ja vaihtaa uusi tilalle ennen kuin irrottaa seuraavan. Jos kumityynyssä ei ole irrotettavaa pulttia, on viisasta irrottaa akselinlaippa potkuriakselin laipasta, ettei akseli väänny ja nostaa toiselta puolelta tunkilla ja vaihtaa molemmat saman puolen kumityynyt yht aikaa. Akselin keskeisyys vannasputkeen rihdataan kuivilla, kun joutuu ottamaan boksia vähän eteen päin, että näkee akselin vannasputken päässä. Jos boksi on Volvolainen, musta kuminen eikä metallia muussa kuin klemmarissa, jolla boksi kiristetään kahdella kuusiokolo ruuvilla vannasputken päälle. Se on helppo työntää eteenpäin. Samalla tavalla muutkin boksit toimvat, kumi letku irti vannasputkesta ja eteenpäin. Kannatta veistellä puisen kiilan ja laittaa sen akselin alle vannasputkeen, että akseli on keskellä putkea, sitten nostaa moottoria(tai laskee)että laipat on samalla korkeudella. Akselilaipan ja kytkimen laipan välyksen voidaan tarkastaa vesillä, kun sen on maissa laittanut liki, eli rakotulkista valitaan vaikka 0,5millin liuska, kiristetään laippojen pultteja kunnen liuska alkaa ahdistamaan. Mitataan sillä liuskalla neljästä kohtaa, että joka puolella on sama välys, jos liuska on väljä yläpuolella, nostetaan molempien etutyynyjen alamuttereita, jos liuska on tiukka yläpuolella, lasketaan molempien etutyynyjen alamuttereita. Jos on sivulla väljä, käännetään moottorin etupäästä sinne väljän puolen suuntaan vaikka kakkosnelosella tms. Periaatteessa laippojen rako saa olla karvanverran isompi alapuolella, koska potkuri työntäessään moottoria takapäästä samalla nostaa takapäätä. Moni sanoo, että se on jo saivartelua, minä sanon että mieluimmin niinpäin että alapuoli millinkymmenesosan raollaan. Jos laippojen välissä on joustava laippa em asialla ei ole juuri merkitystä. Tuo toisella teettäminen on vähän kaksipiippuinen juttu, rahalla saa kaiken valmiina, mutta et tiedä mitään veneen tekniikasta, ei se nyt niin ihme homma ole, etteikö sitä pysty tekemään, jos vaan vihkiytyy asiaan. Paikat vaan on usein ahtaat, ettei vatsakas tyyppi tahdo päästä monelle mutkalle ähkiessään koneen kimpussa.
Onko moottorin kohdalla kattoluukkua, josta sais nostettua moottoria taljalla, jos ei saa tunkattua petipalkeista, älä tunkkaa pohjasta. Jos on kattoluukku, niin petipalkeista kakkosnelonen kattoluukun reunan alapuolille mol.puolin ja kolmas kakkosnelonen poikittain katolle, kakkosnelosten kohdalle, josta kevitetään moottoria taljalla. Voi siinä päiväkin mennä kun vaihtaa kumityynyt ja rihtaa akselin ja moottorin, kaikkine muljauksineen.

to Boni kirjoitti:

nostaa moottoria pois, monissa tyynyissä pultti lähtee kierteellä irti kumityynystä, ensin kannattaa mitata nykyinen moottorin korkeus petistä. Kumityynyn pultin päästä on jyrsitty pyöreyttä sentin matkaltapois, siihen sopii kiintoavain, alamutteri auki alas asti ja pulttia auki niin, että se irtoaa kumityynystä sitten irrotetaan kumityynyn kaksi pulttia petistä ja vedetään kumityyny pitkin petiä pois moottorin korvan alta. Yhden tyynyn voi ottaa pois kerrallaan ja vaihtaa uusi tilalle ennen kuin irrottaa seuraavan. Jos kumityynyssä ei ole irrotettavaa pulttia, on viisasta irrottaa akselinlaippa potkuriakselin laipasta, ettei akseli väänny ja nostaa toiselta puolelta tunkilla ja vaihtaa molemmat saman puolen kumityynyt yht aikaa. Akselin keskeisyys vannasputkeen rihdataan kuivilla, kun joutuu ottamaan boksia vähän eteen päin, että näkee akselin vannasputken päässä. Jos boksi on Volvolainen, musta kuminen eikä metallia muussa kuin klemmarissa, jolla boksi kiristetään kahdella kuusiokolo ruuvilla vannasputken päälle. Se on helppo työntää eteenpäin. Samalla tavalla muutkin boksit toimvat, kumi letku irti vannasputkesta ja eteenpäin. Kannatta veistellä puisen kiilan ja laittaa sen akselin alle vannasputkeen, että akseli on keskellä putkea, sitten nostaa moottoria(tai laskee)että laipat on samalla korkeudella. Akselilaipan ja kytkimen laipan välyksen voidaan tarkastaa vesillä, kun sen on maissa laittanut liki, eli rakotulkista valitaan vaikka 0,5millin liuska, kiristetään laippojen pultteja kunnen liuska alkaa ahdistamaan. Mitataan sillä liuskalla neljästä kohtaa, että joka puolella on sama välys, jos liuska on väljä yläpuolella, nostetaan molempien etutyynyjen alamuttereita, jos liuska on tiukka yläpuolella, lasketaan molempien etutyynyjen alamuttereita. Jos on sivulla väljä, käännetään moottorin etupäästä sinne väljän puolen suuntaan vaikka kakkosnelosella tms. Periaatteessa laippojen rako saa olla karvanverran isompi alapuolella, koska potkuri työntäessään moottoria takapäästä samalla nostaa takapäätä. Moni sanoo, että se on jo saivartelua, minä sanon että mieluimmin niinpäin että alapuoli millinkymmenesosan raollaan. Jos laippojen välissä on joustava laippa em asialla ei ole juuri merkitystä. Tuo toisella teettäminen on vähän kaksipiippuinen juttu, rahalla saa kaiken valmiina, mutta et tiedä mitään veneen tekniikasta, ei se nyt niin ihme homma ole, etteikö sitä pysty tekemään, jos vaan vihkiytyy asiaan. Paikat vaan on usein ahtaat, ettei vatsakas tyyppi tahdo päästä monelle mutkalle ähkiessään koneen kimpussa.
Onko moottorin kohdalla kattoluukkua, josta sais nostettua moottoria taljalla, jos ei saa tunkattua petipalkeista, älä tunkkaa pohjasta. Jos on kattoluukku, niin petipalkeista kakkosnelonen kattoluukun reunan alapuolille mol.puolin ja kolmas kakkosnelonen poikittain katolle, kakkosnelosten kohdalle, josta kevitetään moottoria taljalla. Voi siinä päiväkin mennä kun vaihtaa kumityynyt ja rihtaa akselin ja moottorin, kaikkine muljauksineen.

Lue lisää

Joissakin akselivetoisissa olen kuullut käytettävän joustoniveltä kytkimen ja akselin välissä estämään potkurin työntövoiman aiheuttamaa akselin suuntaista työntöä eteenpäin. Ilmeisesti joustonivel myös antaa hieman anteeksi rihtauksen tarkkuudessa? Voiko/kannattaako tällaista asentaa jälkikäteen, tarkoittaako käytännössä, että akselia joutuu lyhentämään yms?

Kiitos perusteellisista vastauksista ja neuvoista tähän mennessä!

savuttaja kirjoitti:

Joissakin akselivetoisissa olen kuullut käytettävän joustoniveltä kytkimen ja akselin välissä estämään potkurin työntövoiman aiheuttamaa akselin suuntaista työntöä eteenpäin. Ilmeisesti joustonivel myös antaa hieman anteeksi rihtauksen tarkkuudessa? Voiko/kannattaako tällaista asentaa jälkikäteen, tarkoittaako käytännössä, että akselia joutuu lyhentämään yms?

Kiitos perusteellisista vastauksista ja neuvoista tähän mennessä!

Lue lisää

tarkoittaa, kaikissa veneissä ei ole sille tilaa, joissain tapauksissa moottori on niin perässä kuin mahdollista, Tristanissa luulisi olevan tilaa. Jos ei ole paljon murtoa, esim Scatra kestää pitempään. Scatran painelaakerin kiinnitystä varten pitää laminoida luja kiinnitys runkoon, josta akseli työntää venettä painelaakerin kautta.