Maan tapa on että ennakkoäänet jaetaan kristillisesti tasan hallituspuolueiden kesken ihan siitä riippumatta kenelle ne on annettu.
No ei vaiskaan, mutta ennakkoäänestyksessä on suuremmat pelin mahdollisuudet kuin varsinaisessa äänestyksessä.
Täysin rehellisiä vaaleja on turha edes toivoa mutta ehkä vaalitarkkailijat vähän hillitsevät maan tavan mukaista villinlännen menoa, ja suurempi osa äänistä menee niille, joille ne on annettu.
No ei vaiskaan, mutta ennakkoäänestyksessä on suuremmat pelin mahdollisuudet kuin varsinaisessa äänestyksessä.
Täysin rehellisiä vaaleja on turha edes toivoa mutta ehkä vaalitarkkailijat vähän hillitsevät maan tavan mukaista villinlännen menoa, ja suurempi osa äänistä menee niille, joille ne on annettu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
MOT: Haamuäänet -ohjelmassa paljastettiin että vaalivilpit ovat totisinta totta myös Suomessa.
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaisohjelmien-aiheita/mot-haamuaanet
Aikaisemmin meillä oli käytössä mahdollisuus äänestää otteella, siis vaaliluettelon otteella, todistuksella siitä, että äänestäjän nimi oli vaaliluettelossa äänioikeutettuna. Oteäänestys tarjosi mahdollisuuden varsinaisina vaalipäivinä (meillä olivat siihen aikaan kaksipäiväiset vaalit) äänestää muualla kuin kotipaikkakunnalla. Oteäänien laskeminen ja huomioonottaminen tapahtui varsinaisen äänestyspäivän jälkeen, sillä oteäänet tulivat postissa äänioikeutetun vaalipiiriin. Joskus muutamissa tilanteissa joittenkin puolueitten ja ehdokkaitten päädyttyä varsinaisena vaalipäivänä lähellä toisiaan oleviin äänimääriin, niin niissä tilanteissa varsinaisen vaalipäivän jälkeen oteäänet myös vaikuttivat lopulliseen tulokseen.
Ennakkoon äänestäminen taisi ainakin osittain saada ideana alkunsa ennen varsinaista vaalipäivää toimitetun vaalitoimikuntien erilaisissa laitoksissa (vanhainkodeissa, sairaaloissa, ym.) hoitaman äänestyspalvelun laajennuksena.
Ennakkoäänestys tuli sujuvaksi, kun äänioikeus voitiin osoittaa etukäteen ennen vaaleja äänioikeutetuille lähetyillä ilmoituskorteilla, jonka virallinen nimitys on mm. nyt edessä olevissa eduskuntavaaleissa "Ilmoitus äänioikeudesta eduskuntavaaleissa". Jos ja kun äänestäjä äänestää ennakkoon, se onnistuu ja ilmoituskortti takaa sen, että kahteen kertaan äänestäminen ei onnistu. Ennakkoon äänestäneet merkataan äänestysluetteloon eikä ennakkoon äänestäneillä ole mahdollisuutta äänestää varsinaisena vaalipäivänä eli nyt sunnuntaina 17. huhtikuuta.
Tämä suomalainen järjestelmä on joustava ja säntillinen. Äänestäminen on varsin helppoa muuallakin kuin kotipaikkakunnalla. Ennakkoon äänestämisessä on minun henkilökohtaisena näkemyksenäni se huono puoli, että äänestysratkaisua ei voi enää muuttaa ennakkoon äänestämisen jälkeen, vaikka mieli sattuisi niin tekemään. Saattaahan juuri vaalien aluspäivinä osua ilmaantumaan jotain seikkoja, jotka olisivat antaneet aiheen äänestää toisin kuin ennakkoäänestyksessä. Itse olen aina äänestänyt varsinaisena vaalipäivänä.
80-luvun lopu ja 90-luvun alun oikeistovallankaappauksesta lähtien media on ollut lähes sataprosenttisesti tuhokapitalistien ohjauksessa, pääosin omistuksessakin. Tämä täytyy pitää mielessä kun seuraa median vaalitiedotuksia.
Juuri varsinaisen vaalipäivän alla persujen mustamaalaus tulee saavuttamaan huippunsa. Hallituspuolueilla ja muilla tuhokapitalisteilla ei ole mitään positiivista kerrottavaa omista asioistaan, niinpä niiden ainoa mahdollisuus pärjätä edes jotenkuten on mustamaalata päävastustajaansa, Persuja.
Kiihtyvästä mustamaalauksesta huolimatta kannattaisi lykätä äänestys varsinaiseen äänestyspäivään mikäli mahdollista. Media saa ehkä muutamat heikkolahjaiset kääntämään kelkkansa vaalipäivään mennessä, mutta vaalipetosten mahdollisuus ennakkoäänestyksessä on suurempi vaara.
Jos haluat muutosta, äänestä vasta vaalipäivänä. Ennakkoäänet on liian helppo väärentää.
Ja niin kuin olet ehkä huomannut, nykyinen valtaapitävä sakki ei ole niitä kaikkein rehellisimpiä.
Rehellisyys maan perii.
Aivan mahdollista on, että tosiaankin juuri vaalien aluspäivinä masinoidaan julkisuuteen jotain, millä yritetään vaikuttaa vielä viime tingassa haitallisesti Perussuomalaisten kannatukseen. Hyvässä muistissa meillä Paavo Lipposen "soitto Berlusconille", jolla hän v:n2003 vaalien aattopäivänä pyrki vaikuttamaan äänestäjiin. Kysymys oli EU-elintarvikevirastosta.
Jos jotkut tahot haluavat järjestää viime tingan operaation, niin se tietysti ajoittuisi niin, että edes media ei kerkiä tarkistamaan kohu-uutisen oikeellisuutta ennen varsinaista vaalipäivää 17. tätä huhtikuuta. Siis Lipposen ajoituksen toisinto. Houkutus on suuri epätoivoiseen vaikuttamiseen vaikka löysin perustein. Hallituskonklaavi on täysin selkä seinää vasten ja vajoamassa kevätpehmeikön mutelikkoon. Olisi kylläkin toivottavaa, että vaalikampanjointi olisi asiallista vielä lauantainakin 16. huhtikuuta, mutta saattaa ilmetä, että kaikkien hermot eivät kestä loppusuoran kalkkiviivoilla.
Nostan tämän esiin ja liitän linki, josta löytyy lisää aiheeseen liittyen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9799646#comment-48990424
Eli jos suinkin on mahdollista, niin äänestä vasta varsinaisena vaalipäivänä. Tällöin jää vähemmän aikaa mahdolliselle suhmuroinnille.