54 valtuutettua kannatti moottoritien katteen lisärahoitusta, ja vain viisi vastusti. Demokratia on puhunut? Näin on, jos vain lopputuloksella on merkitystä.
Nostan silti vastustajille hattua rohkeudestaan, olivat syynsä mitkä tahansa. Hämeenlinnassa valtavirran vastauimarit nollataan, kuten Hanna Antila-Anderson nollaa jälkipuheessaan Kirsi Ojansuun (HäSa 13.4.).
Tämä ei ole katetta vastustava puheenvuoro. Kritisoin toimintatapaa ja hankkeen kaupungille aiheuttamia kustannuksia. Luottamushenkilöt on toistuvasti asetettu tilanteeseen, jossa heidän on ollut ”pakko” päättää halutulla tavalla. Johannes Koskisen omatunto sentään vilkutti keltaista hänen miettiessään vastuiden ja kulujen jaon oikeellisuutta. Käyttäytymiseen omatunto ei vaikuttanut.
Rovaniemen täysin vastaava hanke Kauppakeskus Revontuli osoittaa, että markkinasyklin oikeassa kohdassa hankkeet toteutuvat yksityiselläkin rahalla. Kaupunki kaavoittaa, ja edunsaaja rahoittaa hankkeensa ja tarvittavat inframuutokset. Kukkola teki puhdasta arviolta 20 miltsiä, miksi Rovaniemen kaupungin olisi pitänyt osallistua Kukkolan ”katteen” rahoittamiseen?
Kaupunki rakennuttaa 17 miljoonalla eurolla moottoritien katteen, ja myy syntyvän tontin ja yli 40 tuhannen kerrosneliön rakennusoikeuden NCC:lle 17,6 miljoonalla. Tämä tarkoittaa suoraa tulonsiirtoa NCC:lle. Loukkaus muuttuu vammaksi siten, että kaupungille aiheutuu ympäröivän infran rakentamisesta kustannuksia 12 miljoonaa, jotka se normaalitilanteessa olisi voinut kattaa tonttituloilla. Vain siltojen uusimisen noin kolmen miljoonan kulut kuuluvat kaupungille.
Sekään ei aiheuttanut epäröintiä, että kaupungin kustannukset nousivat valtuuston edellisen päätöksen kymmenestä nyt päätettyyn kahteentoista miljoonaan. Kuten kirvesmiehet sanovat, ei pari milliä tunnu kuin lompsassa. Valtuuston lompsassa ei tunnu sekään. Jäikö asia sen varjoon, että Sorasten tarjous po. urakan osasta oli ”vain” 450.000 YIT:n tarjousta halvempi?
Kateurakka on juridisesti ja rahoituksellisesti kokonaan kaupungin projekti. Aiemmin tehdyn suunnittelun lisäksi, NCC ei osallistu siihen vastuullisena toimijana, vaan ainoastaan ostaa tontin ja rakennusoikeuden. Tästä päästään hankkeen tarjouskilpailuun ja siitä tehtyyn valitukseen.
Yhdyskuntalautakuntaa ei ole tosiasiallisesti päästetty vaikuttamaan hankkeen kulkuun ennen valitusvaihetta. Hankintaoikaisua käsiteltäessä lautakunnalle lienee kerrottu, että näillä on mentävä, muuten tarjousten voimassaolo päättyy 7.6.2011. No, riski tarjousten vanhenemisesta oli olemassa jo ennen tarjouskilpailua, sillä kaupunginhallitus oli 24.5.2010 antanut NCC:lle harkinta-aikaa vuoden 2011 loppuun. Tilaajajohtaja ei ole helmikuussa päätöstä tehdessään voinut tietää sitoutuuko NCC hankkeeseen ennen tarjousten voimassaolon päättymistä.
Merkillisintä on se, että kaupungin tarjouskilpailun ja hankkeen projektinjohtokonsulttina häärii yhtiö, jolta tehtyä palveluhankintaa ei ole millään tavalla kilpailutettu. Kaupungilla ei ole edes sopimusta A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n kanssa. Edes sellaista virkamiehen saati luottamuselimen päätöstä, jolla A-Insinöörien käytöstä ja käytön perusteista olisi päätetty, ei ole olemassa. Tämä on kaupungin lakimieheltä tarkistettu fakta.
Siis oikeasti. Kaupunki on markkinaoikeudessa prosessista, jonka sisältö, kulku ja ohjaus on ollut kaupungin kannalta täysin ulkopuolisen toimijan käsissä. Saamieni tietojen mukaan A-Insinöörien toimitusjohtaja Antti Varpe ja hankkeen työrukkanen Timo Hujanen ovat vanhoja YIT:n tekijöitä. Varpe oli ennen 2008 alkanutta pestiään YIT:n Tampereen aluejohtaja. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että tarjouskilpailu oli viritetty YIT:lle. Mahdollista se on asetelman vuoksi kuitenkin ollut monin ihan ”laillisinkin” keinoin. Sopimussuhteen puuttuessa A-Insinööreillä ei ole asiasta kaupunkiin päin mitään lojaliteettivaatimusta, saati vastuuta.
Hallintosäännön uudistusta perusteltiin hankintalain osaamisen ja noudattamisen varmistamisella?!
Hanna Antila-Andersson, onko tämä riittävän suoraan sanottu, vai onko taas kyse netissä esitetystä salaliittoteoriasta?
Soraset Oy:n valituksella on vankat, oikeudelta perehtymistä vaativat asiaperusteet. Mikäli markkinaoikeus päättää antaa kaupungille toimeenpanoluvan, se ei mitenkään ennusta Sorasten valituksen menestymisen mahdollisuuksia. Kaupunki altistuu pahimmillaan lähes kolmen miljoonan hyvitysmaksun riskille.
Joka tapauksessa kaupunki lähettää toimintatavastaan markkinoille ja tuleviin hankintaprosesseihin selkeän signaalin.
Arvoisat valtuutetut, teistä kukaan ei pysty esittämään hankkeen vaikutuksia kaupungin talouteen ja elinkeinoelämän rahavirtoihin. Investointi- ja käyttökulut kuitenkin toteutuvat varmasti. Toivon, että tulevissa säästöpäätöksissä vietätte kussakin hiljaisen hetken niiden miljoonien muistoksi, jotka tähän hankkeeseen uhrasitte ja riskeerasitte.
Nostan silti vastustajille hattua rohkeudestaan, olivat syynsä mitkä tahansa. Hämeenlinnassa valtavirran vastauimarit nollataan, kuten Hanna Antila-Anderson nollaa jälkipuheessaan Kirsi Ojansuun (HäSa 13.4.).
Tämä ei ole katetta vastustava puheenvuoro. Kritisoin toimintatapaa ja hankkeen kaupungille aiheuttamia kustannuksia. Luottamushenkilöt on toistuvasti asetettu tilanteeseen, jossa heidän on ollut ”pakko” päättää halutulla tavalla. Johannes Koskisen omatunto sentään vilkutti keltaista hänen miettiessään vastuiden ja kulujen jaon oikeellisuutta. Käyttäytymiseen omatunto ei vaikuttanut.
Rovaniemen täysin vastaava hanke Kauppakeskus Revontuli osoittaa, että markkinasyklin oikeassa kohdassa hankkeet toteutuvat yksityiselläkin rahalla. Kaupunki kaavoittaa, ja edunsaaja rahoittaa hankkeensa ja tarvittavat inframuutokset. Kukkola teki puhdasta arviolta 20 miltsiä, miksi Rovaniemen kaupungin olisi pitänyt osallistua Kukkolan ”katteen” rahoittamiseen?
Kaupunki rakennuttaa 17 miljoonalla eurolla moottoritien katteen, ja myy syntyvän tontin ja yli 40 tuhannen kerrosneliön rakennusoikeuden NCC:lle 17,6 miljoonalla. Tämä tarkoittaa suoraa tulonsiirtoa NCC:lle. Loukkaus muuttuu vammaksi siten, että kaupungille aiheutuu ympäröivän infran rakentamisesta kustannuksia 12 miljoonaa, jotka se normaalitilanteessa olisi voinut kattaa tonttituloilla. Vain siltojen uusimisen noin kolmen miljoonan kulut kuuluvat kaupungille.
Sekään ei aiheuttanut epäröintiä, että kaupungin kustannukset nousivat valtuuston edellisen päätöksen kymmenestä nyt päätettyyn kahteentoista miljoonaan. Kuten kirvesmiehet sanovat, ei pari milliä tunnu kuin lompsassa. Valtuuston lompsassa ei tunnu sekään. Jäikö asia sen varjoon, että Sorasten tarjous po. urakan osasta oli ”vain” 450.000 YIT:n tarjousta halvempi?
Kateurakka on juridisesti ja rahoituksellisesti kokonaan kaupungin projekti. Aiemmin tehdyn suunnittelun lisäksi, NCC ei osallistu siihen vastuullisena toimijana, vaan ainoastaan ostaa tontin ja rakennusoikeuden. Tästä päästään hankkeen tarjouskilpailuun ja siitä tehtyyn valitukseen.
Yhdyskuntalautakuntaa ei ole tosiasiallisesti päästetty vaikuttamaan hankkeen kulkuun ennen valitusvaihetta. Hankintaoikaisua käsiteltäessä lautakunnalle lienee kerrottu, että näillä on mentävä, muuten tarjousten voimassaolo päättyy 7.6.2011. No, riski tarjousten vanhenemisesta oli olemassa jo ennen tarjouskilpailua, sillä kaupunginhallitus oli 24.5.2010 antanut NCC:lle harkinta-aikaa vuoden 2011 loppuun. Tilaajajohtaja ei ole helmikuussa päätöstä tehdessään voinut tietää sitoutuuko NCC hankkeeseen ennen tarjousten voimassaolon päättymistä.
Merkillisintä on se, että kaupungin tarjouskilpailun ja hankkeen projektinjohtokonsulttina häärii yhtiö, jolta tehtyä palveluhankintaa ei ole millään tavalla kilpailutettu. Kaupungilla ei ole edes sopimusta A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n kanssa. Edes sellaista virkamiehen saati luottamuselimen päätöstä, jolla A-Insinöörien käytöstä ja käytön perusteista olisi päätetty, ei ole olemassa. Tämä on kaupungin lakimieheltä tarkistettu fakta.
Siis oikeasti. Kaupunki on markkinaoikeudessa prosessista, jonka sisältö, kulku ja ohjaus on ollut kaupungin kannalta täysin ulkopuolisen toimijan käsissä. Saamieni tietojen mukaan A-Insinöörien toimitusjohtaja Antti Varpe ja hankkeen työrukkanen Timo Hujanen ovat vanhoja YIT:n tekijöitä. Varpe oli ennen 2008 alkanutta pestiään YIT:n Tampereen aluejohtaja. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että tarjouskilpailu oli viritetty YIT:lle. Mahdollista se on asetelman vuoksi kuitenkin ollut monin ihan ”laillisinkin” keinoin. Sopimussuhteen puuttuessa A-Insinööreillä ei ole asiasta kaupunkiin päin mitään lojaliteettivaatimusta, saati vastuuta.
Hallintosäännön uudistusta perusteltiin hankintalain osaamisen ja noudattamisen varmistamisella?!
Hanna Antila-Andersson, onko tämä riittävän suoraan sanottu, vai onko taas kyse netissä esitetystä salaliittoteoriasta?
Soraset Oy:n valituksella on vankat, oikeudelta perehtymistä vaativat asiaperusteet. Mikäli markkinaoikeus päättää antaa kaupungille toimeenpanoluvan, se ei mitenkään ennusta Sorasten valituksen menestymisen mahdollisuuksia. Kaupunki altistuu pahimmillaan lähes kolmen miljoonan hyvitysmaksun riskille.
Joka tapauksessa kaupunki lähettää toimintatavastaan markkinoille ja tuleviin hankintaprosesseihin selkeän signaalin.
Arvoisat valtuutetut, teistä kukaan ei pysty esittämään hankkeen vaikutuksia kaupungin talouteen ja elinkeinoelämän rahavirtoihin. Investointi- ja käyttökulut kuitenkin toteutuvat varmasti. Toivon, että tulevissa säästöpäätöksissä vietätte kussakin hiljaisen hetken niiden miljoonien muistoksi, jotka tähän hankkeeseen uhrasitte ja riskeerasitte.
Vastaukset 24
Vanhimmat
.
Jo vääryys vallan saapi, se huutaa taivaaseen. Se turmaa ennustaapi, vie kansan kurjuuteen.
Nyt viekas vilppi on täällä noussut kunniaan.
On valhe vallan päällä ja vääryys voimassaan.
Ei kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan. Ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan.
Kas köyhän leivän syövät nuo jumalattomat. He viatonta lyövät ja häntä vainoovat.
He kurjaa ahdistaapi kuin käärme kiukussa, korvansa tukkeaapi tuon raukan huudoilta.
He armotonna vievät osuudet orpojen. He syövät lesken leivät, on Herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa vääryydentekijät, rankaisee ansiosta nuo viekkaat ryöstäjät.
( virsi 440 nykyistä edeltäneessä virsikirjassa)
Hei,
ja kiitos varsin sattuvista säkeistä.
Vanhojen virsikirjojen vuosikerrat eivät ole olleet listani kärjessä kirjahyllyjäni täyttäessäni. Ehkä pitää harkita uudelleen...
Tänään HÄSA /Jälkipuhetta valtuustosta
"Moottritien katteen vastustajien rivit harvenevat sitä mukaa, kun hankkeen toteutuminen käy todennäköiseksi "
Alistuminen....
Hana Antila-A kirjoitelma hieman sekavaa- kuka sanoo, mikä on toimittajan osuutta sitaattien puuttuessa.
Jokatapauksessa hänmmästyttää katteen vaikutus työllistämiseen/ suhtautuminen, olkoon kenen tahansa mielipiteitä.
On tolkutettu katteen työllistävää vaikutusta, ko. artikkelissa sd. Vikman ihmettelee " pitääkö nyt olla muutaman virolaisen työpaikasta kateellinen. Artikkelisa lausuma " Mitä sitten, jos palkka-asiat ja työehdot ovat kunnossa." kenen typerä lausuma lie.Kyllä ihmettelen, miten meillä on varaa tähän, sillä suomessa on rakennusmiehiä työttömänä. Huomenna viimeistään joku taas kehtaa puhua työurien pidentämisestä kirkkain silmin. On se niin käsittämätöntä, mutta minähän en ole politikko, takinkääntäjä.
Iisakki-ehdokas on kovasti puhunut katteen työllistävästä vaikutuksesta nimenomaan hämeenlinnassa. Siis otetaanko siinne sitten taas virolaisia tai jotain muita kuin sumalaisia myyntityön äärellekin, "ei kannata olla kateellinen"- termillä. Uskottavuus on kyllä minimissä, anteeksi nyt vaan.
Ensi kunnallisvaaleissa kehotan muistamaan myös Vikmannin( työvoimaneuvoja, mikä lie) lausunnot. Minne menee veroeurot, minne.
Vikamankin voisi katsoa kortistoa, kuinka paljon maksetaa työttömyyspäivärahaa rakennusmiehille Suomessa. Tehkää politiikkaa Suomalaisten ja etenkin nyt ko. asian suhteen hämeenlinnalaisten eteen.
Että suututtaa, mutta edstänne toivottavati löytyy.
Voi että ku itkettää huh huh taas.
Huh huh mitähän hämeenlinnalaiset voisivat tehdä veroeurojen holtittoman tuhlailun eteen. Tässä olisi ainesta pistää päitä vaihtoon! Jollakulla menee nyt liian lujaa veronmaksajien rahoilla.
Typerintä Hämeenlinnan tähän astisista sotkuista ja vanhoissakin oli jo riittävästi kestämistä. Minä en vastusta katteen rakentamista, mutta joku tolkku pitäisi asioiden hoidossa olla.
Jatkossa sitten kaupunkilaiset taas säästökuurille, vaikka opettajia lomauttamalla, luokkakokoja suurentamalla ja vanhuksia hoitamatta jättämisellä...jonkunhan täytyy valopäiden virheet korvata.
Jotenkin tuntuu, että näissä hankkeissa suositaan aina sen hetken hienouksia, trendejä ja ihmisiä. Tässä kylässä on varakkaita henkilöitä joiden sijoituksilla olisi varmasti käyttöä kaupunki infrassakin kun järkevästi keskustellaan (rehellisiä eikä pelkästään omia etuja ajavia!). Nykyinen linja ei järin paljon suosi yksityisiä investointeja (lue paikallisia veronmaksajia) jättämään rahaa tälle seudulle. On loistavaa, että kaupunkimme kehittyy ja uudistuu muuten ei niitä vähäisiäkään roposia saada pysymään täällä.
Paikallisten ihmisten aliarvioimisen huipentuma on nämä parkkihallit joista tälläkin palstalla on kirjoitettu loputtomiin... joten se siitä!
Paljon saadaan aikaan vaikka asoista hieman keskusteltaisiinkin. Ja olkaahan hyvät ihmiset rehellisiä toisillenne niin nukutte paremmin!
Hämeenlinnasta yksi mies olisi mennyt eduskuntaan todellisena ääniharavana ja vieläpä minkä tahansa puolueen riveistä, vaikka riippumattomana ja roikkumattomanakin. Hänen nimensä on Kari Ilkkala. Tällaisia ihmisiä suomalainen päätöksenteko tarvitsisi. Osaavia, rehellisiä, kansalaisten ja yhteiskunnan etua ajavia. Mitä muuta voisimme hyvältä kansanedustajalta odottaa, kun hän osaa lisäksi myös käyttäytyä. Kiitos Kari.
Persut menetti ainakin yhden äänen eduskuntavaaleissa.Kuka tämmöistä puoluetta äänestää joka on takinkääntäjiä täynnä.Onneksi ei tullut äänestettyä ennakkoon.
Tässä nyt selvästi viitataan minuun, koska perussuomalaisten toinen valtuutettu Antero Niemelä ei ole ehdolla näissä vaaleissa. Olisi mielenkiitoista lukea edes joitain perusteita tuolle väitteelle takinkääntämisestä.
Olen näillä sivuilla kerran kommentoinut moottoritien kattamista (13.3.2011) ja silloinkin olen ollut lähinnä huolissani rahojen riittävyydestä nykyisessä taloustilanteessa.
Olen kuitenkin ollut kattamisen kannalla. Ja olen sitä edelleen.
Kuinkahan on käynyt niiden esim, ok - rakentajien jotka ovat aloittaneet rakentamisen ennen luvan myöntämistä, yleensä kaupungilta on tullut kovat ukaasit mikäli työmaa on aloitettu.
Soraset on tehnyt valituksen,kaupunki hakee siltikin lupaa aloittaa rakentamisen ennenkuin valitus on käsitelty,itsellään kaupungilla on mennyt kohtuuttoman kauan esim, rak,luvan myöntämisissä,mutta itse ei odota valittajan päätöstä.
Hämeenlinnassa on hyvä asua,ja maksella.
Kaupungilla tuntuu olevan rahaa juuri siihen, mihin se haluaa. Kateasia on "runtattu" pakolla läpi ja rahaa löytyy. Mutta: onko rahaa perusterveydenhuoltoon tai vanhusten huoltoon? Eipä ole, näissä asioissa ruikutetaan koko ajan rahan puutetta ja vaaditaan säästöjä. Se on väärin.
Samoin ihmetyttää töiden aloittaminen ennen lopullisia markkinaoikeuden päätöksiä. Omalla kohdallani ei millään meinannut herua kaupungilta lupaa raivata omalta tontilta puita ennen kuin omakotitalon rakennuslupa oli saanut viimeisen sinetin. Kyllä tavallinen ihminen on tosi pieni ihminen kaupungin/byrokratian hampaissa.
"Samoin ihmetyttää töiden aloittaminen ennen lopullisia markkinaoikeuden päätöksiä. Omalla kohdallani ei millään meinannut herua kaupungilta lupaa raivata omalta tontilta puita ennen kuin omakotitalon rakennuslupa oli saanut viimeisen sinetin. Kyllä tavallinen ihminen on tosi pieni ihminen kaupungin/byrokratian hampaissa."
Olisikohan mitenkään mahdollista että "jollakin henkilöllä" voisi mahdollisesti olla joku kontakti eli tuttava markkinaoikeudesta ja siten olla "sisäpiiritietoa" koska kaupunki ei malta odottaa markkinaoikeuden ratkaisua vai vedetäänkö tässä vaan riskillä kuten "Syyrakin tapauksessa"?
Muutama sattuma varmaan vahingossa on se, että tavallinen pieni ihminen VS erään urheiluun liittyvän yhteisön sponsorien asema ja vot, voitto on varmaa jos käräjille joutuvat. Kummalle??
Pääsiäiseen liittyen:
Virvon varvon, tuoreeks terveeks, sulle vitsa, mulle palkka
Terve "eppäillä soppii"!
En sentään usko markkinaoikeuden "korruptioon" asiassa.
Itse asiassa, jos Hämeenlinna markkinaoikeudessa jostakin muistetaan, niin kaupungilla on tuore oppilashallintojärjestelmän suorahankinta-asia, jossa se sai pataansa niin markkinaoikeudessa kuin KHO:ssakin (KHO:2010:20). Ko. tapauksessa hankintayksiköllä piisasi sentään älliä olla laittamatta hankintäpäätöstä täytäntöön ennen lopullista ratkaisua, muussa tapauksessa olisi hyvistysmaksu rapsahtanut.
Kaupunginlakimies Miia Luukko perusteli, häneltä asiaa kysyessäni, katehankkeen toimeenpanoluvan hakemista seuraavasti:
"Lyhykäisesti voin todeta luvan hakemisen perusteista seuraavaa: oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että moniosaisen rakennushankkeen yhden osan hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon valituksen vaikutus rakennushankkeelle kokonaisuudessaan samoin kuin valituksen vaikutus hankkeen muille urakoille. Tämä hankinta on osa merkittävää kauppakeskushanketta ja liittyy olennaisena osana Hämeenlinnan kaupunkikeskustan kehittämiseen. Hanke on siten yleisen edun kannalta monella tapaa merkittävä ja sen mahdollisesta viivästymisestä valituksen vuoksi aiheutuu vahinkoja. Hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä on katsottu aiheutuvan tässä tapauksessa suurempaa haittaa yleisen edun kannalta kuin toimenpiteen edut olisivat (hankintalain 91 § 2 momentti). Näin ollen kaupunki on pyytänyt lupaa hankintapäätöksen täytäntöönpanoon ja hankintasopimuksen tekemiseen valitun urakoitsijan kanssa."
Näin Miia Luukko - kyseessä ei liene suora sitaatti YHLA:n hakemuksesta markkinaoikeudelle, jota hakemusta emme saa nähdä ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Joten emme tiedä sanatarkasti mitä hakemuksessa seisoo.
Luukon hankintalain 91.2 § tulkinta pitää sisällään kuitenkin kaksi elementtiä: hän viittaa vaikutuksiin koko hankkeeseen ja muihin urakoihin, SEKÄ yleiseen etuun. Vaikutukset koko hankkeeseen ja muihin urakoihin koskevat NCC:n kauppakeskuksen aikataulua, joten kyseessä olisivat NCC:n vahingot. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kaupunki on NCC:n vahinkojen sijasta vedonnut yleiseen etuun: "Hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä on katsottu aiheutuvan tässä tapauksessa suurempaa haittaa yleisen edun kannalta kuin toimenpiteen edut olisivat...".
Emme tiedä onko hakemuksessa yksilöity mitenkään yleiselle edulle aihautuvaa haittaa. Itse en keksi... tällaisissa hankkeissa tulee lain noudattamisesta viiveitä, kuten jo tuli kaavavalitusten myötä.
Tulkinta perustuu siis ajatukselle, että markkinaoikeuden päätöksen odottamisesta aiheutuisi suuremmat vahingot, kuin mikä mahdollinen hyvitysmaksu olisi. Hankintalain asettama käytännön katto hyvitysmaksulle on 10% urakkasummasta, eli tässä tapauksessa hiukan vajaat 3 miljoonaa. Tämän suuruisia hyvityksiä kuitenkin määrätään harvoin jos koskaan, mutta hankkeen suuruudesta johtuen puhutaan silti isoista rahoista.
Hankintayksikkö on siis tosissaan arvellut, että yleinen etu kärsii jopa kolmen miljoonan edestä jos odotetaan markkinaoikeuden päätöstä. Mitäs mieltä raati on tästä...?
Nykyisen virsikirjamme virsi 598:
Millainen on elämä? Kärsimysten täyttämä.
Parhaimmillaankin se on työ ja kiire rauhaton.
Millainen on aikamme? Riidan raastama on se.
Itsekkäästi ihminen toimii toista syrjien.
Mitä raha, tavara muuta on kuin tomua?
Kaikki mitä vaivoin saa, kohta arvon kadottaa.
Entä valta kunnia? Niin kuin korsi murtuva.
Tyhmä valtaa ahnehtii, toinen tyhmä kadehtii.
Mitä onkaan suosio? Haihtuva kuin tuokio.
Ei voi luottaa ystävään, veli luopuu veljestään.
Miksi onni pakenee? Aikamme sen turmelee.
Synti täällä myrkyttää kauneintakin elämää.
Millaista on hurskaus? Heikko ihmissuoritus.
Se on turva kelvoton alkaessa tuomion.
En tiedä muistanko väärin, mutta ihan kuin olisin lukenut Hämeen sanomista jostain jutusta, että NCC:n katteen rakentamisen aloittamisen ehtona oli, että juuri YIT hoitaa sen varsinaisen katteen.
Hämeenlinnan kaupunki on aiemminkin ollut markkinaoikeudessa eräästä toisesta urakasta. Tuolloinkin kaupungin valitsema urakoitsija oli YIT! Kenellekään ei liene yllätys, että tuo urakka liittyi jäähalliin?
Katsokaapa tämä linkki: http://www.oikeus.fi/markkinaoikeus/46086.htm
Lueskelin muutama viiko sitten,MTV 3,fi Uutisista että YIT,n Lahden Ruoriniemeen rakentamat luksus-asunnot ovat osoittautuneet kaikkea muuta kuin olevan luksusta.
Seinissä halkeamia yn, ym, pientä,muistelisin että mm, I. Viinanenkin asustelisi talossa,jossa kuulemma "Luksus " remonttia on tehty jo neljä vuotta.
Moottoritien kate on vaativa rakennuskohde,näinköhän saadaan jatketta em, tapaukselle.
Terve,
linkittämäsi tapaus on tyypillinen esimerkki syistä miksi kaupunki pyrkii saamaan toimeenpanoluvan.
Ennen 2010 hankintalakiin tehtyjä muutoksia tyypillinen tapahtumaketju oli, että kun hankintapäätöksestä valitettiin, hankintayksikkö siitä huolimatta meni ja teki sopimuksen ja pani sen täytäntöön.
Vaikka markkinaoikeus sitten totesikin hankintayksikön ryssineen, ei asiasta seurannut sille mitään muuta kuin kulut, ellei valittaja pystynyt suht. aukottomasti todistamaan itsellään olleen todellinen mahdollisuus voittaa oikein järjestetty kilpailu. Usein tarjouskilpailun sössiminen tarkoitti myös juuri sitä, ettei jälkikäteen voitu sanoa kuka sen olisi voittanut oikein järjestetyssä kilpailussa. Ellei hankintapäätöstä olisi pantu täytäntöön, asia olisi voitu ratkaista uudella vertailulla tai tarjouskilpailulla.
Juuri tällainen hankintayksiköiden toiminta johti osaltaan 2010 tehtyihin lakimuutoksiin, joissa suuret hankkeet ovat automaattisesti toimeenpanokiellossa. Uutta oikeuskäytäntöä ei liene vielä oikein syntynyt siitä, miten markkinaoikeuden itsensä antama täytäntöönpanolupa vaikuttaisi hyvitysmaksun määräämiseen. Tällöinhän kävisi näet niin, että markkinaoikeus on omalla toiminnallaan estänyt väärin ratkaistun tarjouskilpailun oikaisemisen uudella arvioinnilla tai kilpailulla.
Loogisen seurauksen hankintalain muutoksista tulisikin siten olla se, että markkinaoikeuden kynnys antaa täytäntöönpanolupa tulisi olla todella korkea.
Suurella mielenkiinnolla odotan päätöstä.
Ja kappas, odottavalle vastattiin...
HäSa:n verkkosivuilla on tieto ettei täytäntöönpanolupaa tule. Hankintalain 2010 muutosten valossa olisi ollut pieni ihme jos olisi tullut.
Jos joku luulee että olen tyytyväinen, niin en ole. Olen surullinen, ja vihainen.
Jostain syystä avointa päätöksenteko- ja hallintokulttuuria pelätään niin paljon, että hankkeiden läpimeno halutaan varmistaa keinolla millä hyvänsä. Kuten nimimerkki "Paikallinen Yrittäjä" kirjoitti, keskustellen, ja asiat oikein tehden saataisiin paljon aikaiseksi niinkin.
Nyt otto-oikeudet kehiin, ja hankintaoikaisu teriin. Nyt punnitaan onko kaupungille oikeasti tärkeämpää, että kauppakeskus tulee, vai se, että YIT saa kateurakan.
Hommalle pistettiin käsijarru päälle. Hyvä niin, näin suuria projekteja ei ole hyvä kiireellä toteuttaa. Hienoa markkinaoikeus, kerrankin asiat ratkaisee, eikä pärstäkerroin.
Koko älyttömyys saisikin jäädä rakentamatta. 100% yksityisellä rahalla se voitais toteuttaa, mutta ei yhtään miljoonaa euroa meidän asukkaiden varoista.
Hyvä, mafia sai luunapin.
Terve,
kirjoiteltiin yhtä aikaa...
Esittämäsi näkökulma on hyvä tuokin. Nyt myös NCC:n todellinen sitoutuminen hankkeeseen mitataan. Jos NCC:n päätös oli kaupungin muutamasta miljoonasta kiinni, niin ehkä hanketta kannattaa kullata vielä muutama vuosi kunnes se kannattaa yksityisellä rahalla.
Rovaniemen katetta kaavailtiin kymmeniä vuosia, kyllä Hämeenlinnankin hanke kestää viiveet jos on kestääkseen.
Terve Kari,
joko olet tullut takaisin Suomeen?
Huomenta,
Jep, täällä ollaan.
http://yle.fi/alueet/hame/2011/04/markkinaoikeus_kielsi_hameenlinnan_moottoritiekatteen_rakentamisen_aloittamisen_2515622.html
Tervetuloa vaan Karille. Tässä kohtaa kuuluu kai kysyä että oliko reissu onnistunut ? Kiitos että viitsit ottaa selvää asioista ja sivistää meitä kadun miehiä näistä yhteisistä asioista täällä suomi24:lla, HäSa:n palstalle kun ei oikein avointa depattia enää synny. Keskustelu siellä muistuttaa enemmän harmaiden virkamiesten horinaa.
Tuli muuten mieleeni nuo birgerin teema- perjantait. Olisko mahdollista että järjestäisit kaupungin asioita käsittelevän keskustelufoorumin jossain kaupungin juottolassa. Luulen että avoin ja vankkaan tietopohjaan perustuva tilaisuus kiinnostaisi moniaita kuntalaisia.
Oli muuten hupaisaa lukea viime lauantain HäSa:sta kuinka maanmittarit jo hyörivät moottoritien katteen parissa, kun todellisuudessa yksi mittari mittali kaivoparkin moduleja Jokioisten maanrakentajalle. Erhe ei ole tietysti suuren suuri mutta kuvaa lehden tiedotuspolitiikkaa joiltain osin - helpommalla tietty pääsee kun arvaa uutisistaan aina puolet.