Ilmailuharrastajien olisi hyvä tehdä jotain erikoista, jotain rajojen puskemista, jos rajoina pidetään edes nykyisiä normeja, eikä välttämättä maailmanennätyksiä, koska maailmanennätysten rikkominen vaatisi miljoonabudjetteja.
Yksi projekti joka on juuri ja juuri sopiva harrastajaryhmälle, on 20 kilometrin korkeuteen lentävä lennokki. Sillä olisi oikeaa käyttöäkin ja pitkän päälle se tulisi halvemmaksi kuin luotauspallojen jatkuva lähettäminen stratosfääriin.
Siihen lentävään alustaan voi kiinnittää hyötykuormaksi tieteellisiä, sotilaallisia ja viestinnällisiä laitteita. Toisin sanottuna käyttäjinä voisi olla ilmatieteen laitos, yliopisto, ilmavoimat ja sonera.
Luultavasti jo pelkästään Suomesta löytyisi porukka joka olisi valmis tekemään sellaista lentokonetta vapaa-ajallaan ilmaiseksi kunhan materiaalit saadaan jostain. Iso osa työstä on mahdollista tehdä hajautetusti eri puolilla ja vasta lopuksi kaikki liitetään yhteen.
Innostus on todennäköisintä jos työn tulos ei mene vain yksityisen yhtiön voittoihin, joten luultavasti joku julkisen sektorin taho kuten ilmavoimat, on sopivin organisaatio hoitamaan sitä projektia.
Mistä voima 20 kilometrissä, kun happi on niin vähissä? Eräitä mahdollisuuksia:
-hapetin kuten vetyperoksidi
-hydratsiini ja katalyytti kaasuturbiini
-nestehappisäiliö ahtimesta tuleva paineinen kuuma ilma
-hybridilentokone, eli polttomoottori vie 10 kilometriin ja akku loput 10 kilometriä 20 kilometriin. Polttomoottori voi pudota laskuvarjon varassa ja ohjautua gps:n tms. avulla tiettyyn paikkaan.
-kalvomaiset aurinkopaneelit (huom. mitä korkeammalla ollaan sitä kirkkaampi paiste) Lapissa erityispiirteenä on pitkäaikainen jatkuva auringonpaiste matalalta, joten siellä toimii sivuille suunnattu rungon suuntainen kennosto kun lentorata on sopiva eli suurimman osan aikaa jompikumpi kylki on aurinkoon päin.
Täällä voi olla keskustelua tieteellisistä hyötykuormista ja muustakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9876188
Yksi projekti joka on juuri ja juuri sopiva harrastajaryhmälle, on 20 kilometrin korkeuteen lentävä lennokki. Sillä olisi oikeaa käyttöäkin ja pitkän päälle se tulisi halvemmaksi kuin luotauspallojen jatkuva lähettäminen stratosfääriin.
Siihen lentävään alustaan voi kiinnittää hyötykuormaksi tieteellisiä, sotilaallisia ja viestinnällisiä laitteita. Toisin sanottuna käyttäjinä voisi olla ilmatieteen laitos, yliopisto, ilmavoimat ja sonera.
Luultavasti jo pelkästään Suomesta löytyisi porukka joka olisi valmis tekemään sellaista lentokonetta vapaa-ajallaan ilmaiseksi kunhan materiaalit saadaan jostain. Iso osa työstä on mahdollista tehdä hajautetusti eri puolilla ja vasta lopuksi kaikki liitetään yhteen.
Innostus on todennäköisintä jos työn tulos ei mene vain yksityisen yhtiön voittoihin, joten luultavasti joku julkisen sektorin taho kuten ilmavoimat, on sopivin organisaatio hoitamaan sitä projektia.
Mistä voima 20 kilometrissä, kun happi on niin vähissä? Eräitä mahdollisuuksia:
-hapetin kuten vetyperoksidi
-hydratsiini ja katalyytti kaasuturbiini
-nestehappisäiliö ahtimesta tuleva paineinen kuuma ilma
-hybridilentokone, eli polttomoottori vie 10 kilometriin ja akku loput 10 kilometriä 20 kilometriin. Polttomoottori voi pudota laskuvarjon varassa ja ohjautua gps:n tms. avulla tiettyyn paikkaan.
-kalvomaiset aurinkopaneelit (huom. mitä korkeammalla ollaan sitä kirkkaampi paiste) Lapissa erityispiirteenä on pitkäaikainen jatkuva auringonpaiste matalalta, joten siellä toimii sivuille suunnattu rungon suuntainen kennosto kun lentorata on sopiva eli suurimman osan aikaa jompikumpi kylki on aurinkoon päin.
Täällä voi olla keskustelua tieteellisistä hyötykuormista ja muustakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9876188
Vastaukset 2
Vanhimmat
menisikö ryhmän jako jotenkin näin:
10 vapaaehtoista moottorin virittelyyn / tekemiseen
10 vapaaehtoista rungon, siipien ja potkurien tekemiseen
10 vapaaehtoista ohjelmiston tekemiseen
10 vapaaehtoista tietokoneen fyysiseen virittelyyn, muun elektroniikan asentamiseen ja ohjaussähkömoottorien asennukseen
1 palkallinen koko projektin johtaja
1 palkallinen asiantuntija valvomaan ohjelmiston tekemistä
1 palkallinen asiantuntija virittämään datalinkkejä
Jos käytetään erityisen vaarallista / myrkyllistä kemikaalia kuten hydratsiinia tai perkloraattia, tarvitaan erityisiä maalaitteita ja suojavarusteita.
Sitten kun se toimii, hyötykuormalle omat ryhmänsä.
20 kilometrissä ilman tiheys on 7% normaalista ja pakkasta -60.
Alumiinikehikko ja jotain kalvoa päälle. Esim. nailonia, polypropyleenia, kevlaria tai polyeteeniä.