Leastadiolaisuudesta eroaminen alaikäisenä

Niin ja kertokaa kenestä otan henkistä tukea ja rohkeutta liikkeestä eroamiseen ja sen jälkeiseen olemiseen.

Kokemuksia on todellakin, vieläpä ihan vastaavia. Joka tapauksessa asia on omasi. Kukaan ei saa eikä voi pakottaa sinua uskomaan ellet tahdo. Muistan erään itseäni vuotta nuoremman pojan joka 15-vuotiaana otti yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin samaisesta asiasta. Hänet mm.karkotettiin kotoaan. Itsekin sain selkääni usein aiemmin mutta onneksi varhainen pituuskasvu pelasti myöhemmin enemmältä kuritukselta. Loppui vaan yllättäen selkäsaunat. Valitusta ja huutoahan tänne maailmaan mahtuu.
Nykyään ovat vanhemmat niin mieleinkielin, ettei vaan epäuskoiset lapset katkaise välejä lopullisesti.
Tee niin kuin sydämesi sanoo ja itse tahdot. Muuten voit olla kuuliainen vanhemmillesi. Uskominen ei kuulu siihen.

Moi! Itse olin tismalleen samassa tilanteessa 3 vuotta sitten. Halusin kiihkeästi pois ahdistavasta vl-lahkosta, mutta samalla pelkäsin hullun lailla vanhempieni ja sisarusteni reaktioita. Ja koska jouduin asumaan kotona, en uskaltanut irrottautua sillä en olisi kestänyt olla saman katon alla perheeni kanssa, joille olisin kuollut.

Nyt olen 18 ja muutan kohta pois kotoa. Roikun yhä kiinni liikkeessä, sillä odotan, että muutan omilleni. Silloin uskallan ilmoittaa muille ratkaisustani, jonka tein jo vuosia sitten. Aika jonka olen elänyt valheessa, on ollut ahdistavaa ja masentavaa, kuten ilmeisesti sinullakin. Ajattelen kuitenkin niin, että olen kypsynyt tänä aikana niin, että tietyt katkeruudet ja kaunat ovat jääneet pois ja olen nyt aikuisempi ja valmiimpi tuomaan tämän jutun julki.

Rippikoulu oli perseestä, kun joutui kuuntelemaan niitä jaarituksia ja uskonnollista hypetystä, joihin ei uskonut. Siitäkin selvisin hengissä ja niin selviät Sinäkin=)

Itse kehottaisin sinua odottamaan siihen, kunnes muutat kotoa. Sitten olet aikuinen, eivätkä vanhempasi voi painostaa sinua. Itselleni Jumala on ollut tärkeä voimavara, sillä tiedän, että hän hyväksyy minut tällaisena kuin olen eikä sellaisena kuin lestat haluavat minun olevan. Olen rukoillut Häneltä voimia näiden vuosien aikana ja saanut sitä. Muista, että maallisen vl organisaation hylkääminen ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi hylätä Jumala!

Mutta, paljon paljon voimia sinulle ja toivon, että pääset päämäärääsi ja voit joskus - ja mahdollisimman pian - nauttia elämästä vapaana miehenä.

Itse en saa koskaan mitään sälkäsaunaa tai muuta. Kyllä mielelläni jatkan luterilaisessa kirkossa, mutta en missään herätysliikkeissä. Mutta voiko lain mukaan aikuiset pakottaa seuroihin ja voiko lapsi erota yhdystyksestä ilman vanhempien suostumusta?

Okei, eivät ole fyysisesti pakottaneet, mutta kyllä vähän sanoneet että pitää tulla, mutta jos en vain tule niin jättävät asian sikseen.

Älä mene sinne seuroihin. Pistä vanhempasi lujille, ole tiukkana ja pidä pääsi. Kerro myös kavereillesi, että seuroissa on turha käydä. Ei siellä kuule kuin vanhojen pappojen houreita.

Ei ketään voi pakottaa.

Eräs opiskelukaverini kertoi, että hänelle tuli kova kuolemanpelko vanhoillislestadiolaisuudesta irtioton jälkeen. Pelko väistyi, kun hän teki parannuksen takaisin vanhoillislestadiolaiseksi.

Nykyisen lain mukaan vanhemmat eivät saa pakottaa seuroihin, jos nuori ei halua. Älä mene, jos siltä tuntuu. Viranomaiset voivat myös tarvittaessa puuttua asiaan. Voimia Sinulle, kyllä se siitä!

Usko on omakohtainen asia, ketään ei voi pakottaa uskomaan, eikä kukaan voi uskoa toisen puolesta, se on myös sydämen asia, usko joko on sydämellä tai sitä ei ole. Jokainen tekee ratkaisut itse, toki on ymmärrettävää, että vanhemmat ovat surullisia kun he ajattelevat, että parasta mitä he voivat sinulle tarjota on uskomisen lahja.

Olet ilmeisesti jo miettinyt tarkkaan asioita, joten tuollainen kuolemanpelko pelottelu ei ole ongelmasi. Se on tärkeintä ensin selvittää itselleen.

Kuitenkin katso rauhassa ja rauhallisesti eteenpäin. Etsi mielellään joku sopiva aikuinen ei-vl, johon voit luottaa ja josta saat tukea. Esim. jonkin kivan ei-vl kaverin perhe, johon voisit edes vähän tukeutua jos tulee vaikeuksia.
Mahdollisesti voisit mennä jossain vaiheessa vaikka ev.lut. srk nuorisotoimintaan jos paikkakunnallasi on sopivaa ja sinusta se tuntuisi sopivalta.

Minulle eroaminen lahkosta oli sikäli helppoa etten koskaan uskonut siihen roskaan. Missään vaiheessa en lapsenakaan tuntenut mitään kuolemanpelkoja enkä uskonut että mikään keksitty herätysliike voisi olla toisten ihmisten yläpuolella tai pelastua jostain naurettavasta maailmanlopusta. Aikamoista satua siis koko opetus jota ei saanut järjellä ajatella. Syy tunnetustikin se ettei sitä edes kestä järjellä ajatella.
Nykyvanhemmat kyllä ymmärtävät miksi lapset jättävät vl-liikkeen. He voivat toki näytellä hämmästynyttä ja pettynyttä mutta ovat itsekin ajatellleet samaa mielessään lukuisia kertoja. Jotkut jopa monta kertaa päivittäin. Kysykää vaikka keneltä entiseltä.
Tärkeintä on olla rehellinen itselleen. Kaikki muu järjestyy kyllä sen jälkeen.

Oli noi 17v kun lähin liikkeestä. Oli puute kaikesta, lähin/pääsin töihin. Yrittivät painostaa, kirosin heille päin naamaa, lopettivat, ja lopettivat, yrittävät tuputtaa vieläkin, net ei lopeta ikinä.