on painanut minua jo melkeen vuoden ajan.Ja aijon hankkia lapsen.Nyt vaan ois yksi kysymys,mitkä ovat kriteerit lapsenäidin tai lapsen huostaan ottoon?En missään nimesää halua että huostaanottoa tapahtuu!Vanhempani tietää että haluun vauvan,ne ei tietenkään välittävinä vanhempina tykkää ajatuksesta yhtään.ei siis alkuunkaan.ne vaan pelottelee mua..."sä joudut sitte lastenkotii".."vauva otetaan huostaan" .."sua valvotaan lastensuojelusta niin kauan että oot 18"..."et osaa yhtää mitään,et varsinkaa hoitaa vauvaa"..ja kaikkee muuta negatiivista.ja se satuttaa tosi paljon.koska tuntuu että ne vähättelee mua.
Haluun iha kunnon VASTAUKSIA.
1.tiedän että olen nuori,mutta kypsä tälläiseen.
KIITTI JO ETUKÄTEEN(=
Haluun iha kunnon VASTAUKSIA.
1.tiedän että olen nuori,mutta kypsä tälläiseen.
KIITTI JO ETUKÄTEEN(=
Vastaukset 42
Vanhimmat
Voi luoja varjele...
Niihän se varjeleeki?
Provosoiva kirjoitus. Lienet Suomi24 henkilökuntaa.
Mikäli olisi niin, että kaltaisiasi lapsia kuitenkin löytyy niin tässä sinulle muutama kysymys mietittäväksi:
Kenen kanssa sen lapsen "hankit"? Hankinta on kallis ja kuka muu kuin sinä aikoo osallistua kustannuksiin? Nyt siis kaipaan muita vastauksia kuin "Yhteiskunta". Osallistuuko isä hoitamiseen, vai toimiiko hän vain "luovuttajana"? Lapsen hoitaminen yksin seuraavat 18v. on rankkaa puuhaa. Myös pisteesi parisuhdemarkkinoilla laskevat, 16 vuotias yh ei ole kaikkein halutuin kumppani..
Missä asutte jos vaikka vanhempasi heittävät sinut ulos? Millä maksat elämisesi, ruokasi ja lapsesi tarpeet? Onko isäehdokkaalla myötämieliset vanhemman, jotka elättävät teidät kaikki?
Missä vaiheessa hankit itsellesi koulutuksen? Isoista kirjaimista ja pilkuista et näemmä ole vielä peruskoulussa oppinut, miten on ammatin laita?
Sanoisin, että jollei poikakaverisi ole aikuinen työssäkäyvä mies, niin unohda koko juttu. Niin ja jos on, niin hän on kaiken kukkuraksi viralliselta nimitykseltään pedofiili (jos olet "pian 16v"). Pilaat nuoren elämäsi surkuttelemalla rahatilannettasi ja/tai huostaanottoa seuraavat parikymmentä vuotta.
En ole henkilökuntaa.Tiedoksi vaan,mutta minulla on poikaystävä ja hän haluaa lapsia.On halunnut jo pitkään.niinkuin minäkin.Hän käy töissä ja saa tarpeeksi palkkaa.Kustannuksiin osallistuis me,sukulaiset jossain määrin,vanhemmat,Lapsilisä auttaa VÄHÄN myös.Tiedän että se on rankkaa.Äitini on perhepäivähoitaja,ollut jo reilut 10 vuotta.Eli oon saanu siitäki vähä näkemysta pikkusten hoitoon.Mutta tiedän kyllä täysin millaista se on.Sen verran tunnen vanhempiani että ne ei mua iha helpolla heittäis ulos täältä,vaikka sen lapsen saisinkin.Mutta ei se minua haittais vaikka heittäisikin,on mulla sukulaisia joiden luokse voin mennä asumaan.Meen koulutukseen heti kun lapsi on vähä isompi.
Jos olet näin malttamaton tässä vauva-asiassa, että et jaksa edes täysi-ikäiseksi asti odottaa, niin vauvan hoito se vasta kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa vaatiikin. Joten jospa kasvaisit ensin itse tuosta mörkökölli vaiheesta ohi ja palaat asiaan vasta täysi-ikäisenä.
"..on mulla sukulaisia joiden luokse voin mennä asumaan." Näinköhän, joku sukulainen halua teidät majoittaa.
Mikä siinä on, että nykynuoret ei voi odottaa mitään, vaan kaikki pitää saada heti paikalla. Pikkulapsi on sellainen, että se ei voi odottaa hetkeäkään, vaan kaiken on tapahduttava heti. Käyttäydyt kuin pikkulapsi.
Sympatiani on täysin äitisi puolella. Jos on 10 vuotta hoitanut toisten lapsia, kuunnellut sitä itkua ja parkua ja nähnyt monenlaista lapsikohtaloa, niin en yhtään ihmettele, että äitisi ei hypi riemusta kun kerrot haluavasi lapsen.
Sitten kun olet aikuinen voit hankkia niin paljon lapsia kuin haluat. Muuta vaikka ulkomaille, jotta äitiparkasi saa edes joskus hengähtää.
NO VOI HERRANJUMALA.sen "mörökölli"on vaan nimimerkki XD
Jep.kuinka niin käyttäydyn kuin pikkulapsi??:Dai kun haluan lapsi.okei.Ja jos lapsi haluaa että jonkun pitää tapahtua iha heti,niin eihän sitä tarvii totella.Lapselle pitää laittaa rajat.HUOH.Ja tietän että äitini voi olla väsynyt jo kokolapsi rumpaan,mutta ei se voi olla este että MINÄ en voisi hankkia lapsia.JA VOISITTE MUUTE IHMISET LUKEA TARKEMMIN TON MITÄ MÄ KYSYIN TOSSA ALUSSA.
EN KYSYNY MITÄÄN MIHIN OOTTE NYT VASTANNEET.
mörkökölli ;)
juuh :Dnussitaan pilkkua(=
Ääliö. Äitisi on kyllästynyt lapsirumbaan ja niin kauan kun asut hänen nurkissaan teet niin kuin hän määrää, kun kaiken kukkuraksi olet vielä rankasti alaikäinenkin! Äitisi ei halua nurkkiinsa pyörimään ja riesakseen teininsä lisäksi vielä vauvaa. Jos kaavailet asuvasi vielä mamman helmoissa, suosittelen kuuntelemaan järkevämmän ääntä. Muuten on aika iso riski, että oletkin yhtäkkiä yksin kakarasi kanssa. On myös todella lapsellista kuvitella ja laskea kaikki sen varaan, että kyllä äiti maksaa asumisen ja sukulaiset kustantaa kukin osansa. Kukin hankkikoot elantonsa itse. Toivottavasti et saa lasta tuolla älykkyysosamäärällä ja itsekkyydellä koskaan, sääli jos geenisi leviävät ja tuotat maailmaan lisää yksinkertaisuudellasi varustettuja bimboja.
Sä tässä lapsentasolle oot jääny,et ees tunne mua ja tuut haukkuu ääliöks.HUOH-.-
JUUH TÄSSÄ TAAS NÄITÄ AGRESSIIVISIÄ VANHOJA AKKOJA.Netissä ei kuule puhuta miten vaan,tääkin täysin asiallinen nuorineiti esitää asiansa täysin normaalisti..
On varmaan hieman tapauskohtaista, mutta etköhän täytä tarvittavat kriteerit, lapsi, joka kasvattaa lasta nolla tuloilla epävarmoissa olosuhteissa sukulaisten nurkissa, täyttää aika hyvin kriteerit huostaanotolle.
ÖÖH.Mä taas en usko että noi syyt riittää.Kuka on sanonut että kasvatan lapsen yksin?Mulla on töissäkäyvä poikaystävä.Ja mun ois tarkotus mennä oppisopimus koulutukseen heti kun mahollista.Mä saan aivan varmasti tukee asiassa kuin asiassa tuttavilta.Ja kyll mää uskon että jään kotiin asumaan.Ja jossen jossain tapauksessa jää,niin musta sen ei pitäs vaikuttaa siihen mitenkään että otetaanko huostaan.Mulle tosi läheinen sukulainen asuu parinkilsanpäästä mun kodista.Siinä on kaupat lähellä,puistot ja tosi hyvä asuinympäristö.Eli mitä se haittaa jos asuu sukulaisilla vähän aikaa.Eikai siinä voi mitään pahaa tapahtua?Aika jännä juttu,mutta tunnen erään tytön joka käytti 2 vuotiasta lastaan meillä hoidossa.Hän oli saanut lapsen itse 15 vuoden ikäisenä,ja hänen isä oli 14.Kummatkin oli "köyhiä" ja ei käynyt töissä,olivat juoppoja,polttivat tupakkaa ja tekivät mitä vaa millon vaan.Ja ei lasta oltu otettu huostaan.Tää kyseinen lapsi on nyt jo 7 vuotias.Me ollaan lähes vastakohtia kyseisille vanhemmille.
Trolli mikä trolli ja huono sellainen...
öö?
"Melkein 16-vuotias" - mikset suoraan sano, että VASTA 15-vuotias? Miksiköhän on säädetty laki siitä, että alle 16-vuotiaan kanssa ei edes saa harrastaa lapseen mahdollisesti johtavia toimia...? Siksi, että sen ikäinen ei vielä ole kypsä ajattelemaan elämäänsä eteenpäin vaan hän elelee ruusunpunaisissa mielikuvissaan ja kuvittelee juuri perheen olevan velvollisia auttamaan lapsen kanssa. Et ole tainnut vielä edes joutua huolehtimaan itsestäsi ja omista raha-asioistasi? Harjottelisit nyt sitä ensin muutaman vuoden (ja hommaisit kunnon koulutuksen), se auttaa sinua ja tulevaa lastasi huomattavasti enemmän, myös noissa huostaanottoasioissa.
minä tiedän nuo kaikki asiat.
mörökölli, hanki vaikka koiranpentu tähän ensihätään. musta joku oli kirjoittanut tuolla tosi hyvin vertauksen pikkulapsesta joka haluaa kaikki mulle heti. kirjoituksestasi näkyy että olet vielä kypsymätön vanhemmaksi. Jos elämäntilanteesi olisi lapselle otollinen, et tarvitsisi vanhempiesi, sukulaistesi ja tuttaviesi apua.. lisäksi tuo tuttavat jo nosti karvat pystyyn. kuule jos hankkiudut nyt raskaaksi niin saat sanoa noille tuttavillesi morjens. elämä on sellaista että ei tuttavat kuule kauaa pysy rinnalla. ja poikaystäväsi tuloista, mitä jos teille tulee ero? kuka sitten viulusi maksaa. olet kyllä vielä ihan lapsi kun ajattelet asioista noin sinisilmäisesti.
TIEDÄN NOIN KAIKKI ASIAT.voiherranjumala-.-
miksi sitten haluat edelleen lapsen. taidat vaan haluta provosoida ihmisiä. hyvä että sulla on kivaa
no miksipä en haluisi?
Hei, taidatkin olla se sama tyyppi joka teiniäidit -isät palstalla hehkutti lapsilisän suuruutta. Sadalla eurollahan pitkälle pötkiikin!
Kasva lapsi vielä hieman ja opettele elämää, käy koulussa, asu yksin, opettele pyörittämään omaa taloutta ja katso sitten onko tilanteeseesi järkevää lasta tekemällä tehdä.
Sukulaiset eivät ole velvollisia maksamaan sinun ja lapsesi elämää, koska niinhän tuolla väitit heidän tulevan tekemään, ennen kun ilmoitit poikkiksesi käyvän töissä, eikä sinulla ole oikeutta pyytää heitä näin tekemään.
Jokaisesta tekstin pätkästäsi paistaa läpi lapsellisuus, et ole valmis äidiksi!
HHAHAHAHAAHAHAHAH :D:D Te ihmiset ette voi arvostella mua vaan muutaman tekstin perusteella :D TE ETTE TODELLAKAAN TUNNE MUA. Teidän "vastauksista"paistaa pikkasen kateus läpi.Oiskohan kyseessä joku 50.v lapseton tai muuten HUONONELÄMÄN omistava kääkkä.i not know D:EI TÄÄLTÄ NÄKÖJÄÄN SAA VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN.ah...heinäkuussa vauvantekohommiin(=
aivan samaa mieltä mörkököllin kanssa,jos tänne tullaan vaan lietsomaan vihaaD:ja kateutta...voitte jättää sen vaikka ..hmm tehkää se vaikka yksin vessassa.
"ah...heinäkuussa vauvantekohommiin(="
Ja juuri näin käyttäytyy uhmaikäinen!
Oletat itsestään selvänä, että tulisit saamaan terveen lapsen. Mitä jos lapsi ei olisikaan terve? Vaikka ultrassa näkyisi, että kaikki on hyvin, niin synnytyksessä voi asiat mennä pieleen. Nuori ihminen, joka ei saa lasta ponnistettua tarpeeksi nopeasti ulos. Muuta siihen ei tarvita. Lapsella napanuora kaulan ympärillä ja sen seurauksena hapenpuutte. Lapsi ei ikinä opi kävelemään eikä puhumaan.
Et saanutkaan ”nukkevauvaa” jota voisit ylpeänä työnnellä vaunuissa ja vertailla jonkun toisen teiniäidin kanssa. Miten ajattelit selvitä tilanteesta? Kaikki on kuitenkin otettava vastaan mitä elämä eteen tuo.
Elämä on siitä kummallista, että mitä tahansa voi tapahtua, kenelle tahansa. Tämänkin asian tulet tajuamaan sitten joskus vanhempana. Elämä voi lyödä niin pahasti polvilleen, että sieltä nousemiseen ei riitä mitkään voimat, ei rukoukset, ei mitkään.
Jalkaa polkemalla ja huutamalla omassa ja lapseni elämässä ei ole tapahtunut mitään, on vaan ollut pakko jaksaa, koska muuta ei voi.
Kyllä, täällä varmasti kaikki toppuuttelija ovat kateellisia sinulle, loistavien tulevaisuuden suunnitelmiesi takia.
Haluat taas kuulla sellaisia vastauksia mitä kukaan, järkevältä kannalta ajateltuna, ei voi antaa.
NO niin?:D
En oleta,tuota asiaa olen ajatellut itseasiassa kaikista eninet.Ja kuka vaan voi saada ei terveen lapsen.Ja olen muutenkin ajatellut keisarinleikkausta.Ihan kipukynnykseni takia.Ja juuri se että jos lapsi ei pääsekkään tarpeeksi nopeasti ulos.En ota niin suurta riskiä.Mä tiedän mä tiedän...
nonniin.-.-
Mörkökölli, olen itse 22-vuotias ja potenut vauvakuumetta viimeiset neljä vuotta. Tuo vauvakuume ei ollut minulla pelkästään "halu saada lapsi" vaan aiheutti erityisesti keväisin jopa jonkinasteista masennusta, kun näin nuoria äitejä vaunujen kanssa tai odottavia naisia mahoineen, saatoin myös purskahtaa itkuun pelkästään nähdessäni vauvan esimerkiksi televisiossa. Mieheni oli myös koko tuon ajan vauvakuumeinen ja hän on ollut vakituisessa työssäkin tuon koko neljä vuotta. En kuitenkaan halunnut lopettaa ehkäisyä omien opintojeni ollessa kesken, sillä en halunnut luoda lapselleni epävarmaa kasvuympäristöä enkä myöskään halunnut ajasta esikoisen kanssa pelkkää raha-asioista murehtimista, sillä mieheni palkka on todella pieni. Opintojani on nyt jäljellä puoli vuotta, mutta pääsen töihin jo syksyllä, sillä opinnäytetyöni olen jo saanut hyvään vaiheeseen ja koulua ei ole enää montaakaan tuntia viikossa.
Plussasin tänään
TYKSIN.Mä tunnen ihan samoin kuin sä,ainakun näkee nuoria lapsineen,tai ei ees nuoria nii heti tulee hirveen haikee olo ja sillee masentaa.Mä en menny ulos melkeen kahteenviikkoon,pysyin vaan kotona.ja oikeastaaan huoneessani.Mulle tulee joskus pitkä masennus putki.Just tällästen ja myös muiden asioiden takia.TÄÄ ON IHAN KÄSITTÄMÄTÖN TUNNE.
Kyllä sulla on ihan selvästi joku muu syy taustalla, jota yrität ratkaista vauvan avulla. Suosittelen, että menet juttelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa. Kenenkään lapsen tehtävänä ei ole syntyä tähän maailmaan ratkaisemaan vanhempiensa ongelmia. Mistä ihmeestä olet saanut tuollaisen pakkomielteen. Jos 15-vuotiaana haluaa lapsen, niin jotain on vialla.
Oliskohan tässä kyse itsenäistymisestä ja vanhemmista (varsinkin äidistä) irtautumisesta? Koetko, että olisit sitten samalla viivalla (aikuinen) kuin äitisi jos saisit lapsen? Lapsia hoivaava äiti on se naisen malli jonka olet kotoa saanut.
Myönnän, että äitisuhde on maailman vaikein asia, ja itsenäistyminen voi olla tosi rankkaa, mutta vauva ei ole oikea tapa irtautua lapsuudenkodista. Asiat voi mennä tosi pahasti pieleen. Sinun pitäisi päästä aikuistumaan ja itsenäistymään ensin ja vasta sitten miettiä tuota vauva-asiaa uudestaan.
Sinun iässäsi tuo masennuksen tunne liittyy lähinnä murrosiän hormonivaihteluihin, joista myös vauvakuumeesi kaiketi johtuu. Malttaisit nyt mielesi itsesi ja etenkin tulevan lapsesi vuoksi, järjellä nämä asiat on ajateltava, niin minäkin tein vaikeuksista huolimatta. Ja selvisin hienosti vauvakuumeen kanssa nämä neljä vuotta. Jälkikäteen ajateltuna tuo aika ei edes ollut kovin pitkä!
"Mulle tulee joskus pitkä masennus putki.Just tällästen ja myös muiden asioiden takia."
Faktaa;
"Kulttuurissamme elää voimakkaana äitiyden ja raskauden ihannointi. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan paljon, mutta raskausaika nähdään edelleen siunattuna tilana ja seesteisenä onnen aikana. Kuitenkin masennus on raskausaikana ihan yhtä yleistä kuin synnytyksen jälkeen."
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/masennuslaakkeitten_yleistyminen_nakyy_synnytysosastolla
"Mulle tulee joskus pitkä masennus putki."
Tässä se on, se syy huostaanottoon! Lapselle pitää turvata vakaat olosuhteet ja sukulaisten nurkissa masentuneena makaava äiti ei sitä ole kykenevä antamaan.
Itse olen 16 vuotias ja synnytän kohta.
Helvetin typerää hankkia tän ikäsenä tarkotuksella lapsi kun ei oo koulutustakaan takana, ja kun 1% tässä iässä alotetuista suhteista kestää pidempään. Ja tosiaan sosiaaliviranomaiset tarkkailevat 21 vuotiaaksi asti lasta ja sua (ei isää, vaikka oliski mukana kasvatuksessa), eli sun täytyy käydä n. kuukauden välein sosiaalitapaamisissa ja joskus ne tulee kotiin kattomaan, että kaikki on kunnossa. (en yritä pelotella, kuten sanoin, synnytän kohta, ja tiedän nämä asiat senkin takia) . Usein noin nuorena lapsen hankkivat äidit pistetään ensi-/turvakotiin, elikä huostaanotetaan sut ja vauva, vaikka kotona ja isän kanssa olisikin asiat hyvin. Itselläni ei näin ole, koska mun vanhemmat on täysin mukana ja tukena.
pelkän lapsen huostaanoton kriteerejä on äidin juominen/huumeiden käyttö alaikäisenä, varattomuus (eli sulla suuri riski, kun ei ole koulutusta eikä tuloja) yms.
Lapsi rakas, hanki itsellesi ensin vaikka koiranpentu jota hoivaat ja kasvatat aivan itse, niin näet edes pienen osan siitä vastuusta mitä oma lapsi tuo. Ja koiranhan voi aina antaa tai myydä pois, omaa lasta ei voikkaan "antaa pois" niin helpolla.
Mun on nyt pakko kommentoida tähän.. oon seurannut tätä palstaa tässä nyt jonkin aikaa ja voin sanoa että tästä ei hyvää seuraa.. Itse olen nyt 18 ja tein lapsen ( TODELLA TYPERÄ KUN OLIN) 16 vuotiaana.. Olin varaton ja minullakin olin poikaystävä joka kävi töissä.. Hän lupasi kustantaa ja huolehtia lapsesta. Mutta toisin kävi. Kun lapsi oli syntynyt hän huomasi ettei se olekkaan niin herkkua kun hän oli ajatellut, heäämisiä 5 kertaa yössä.. pelkät vaipat maksavat jo kuukaudessa melkein sen 100 euroa? Mill kuvittelit eläväsi lapsen kanssa? Olet niin nuori ettet varmasti voi mennä takuuseen siitäkään että olet ikuisesti poikaystäväsi kanssa yhdessä, ja en usko että hänkään on valmis elättämään kahta lasta samanaikaisesti pelkällä omalla palkallaan? No siinähän sitten omalla kohdallani sosiaali viranomaiset puuttuivat peliin ja lapsi todellakin otettiin huostaan, koska minulla ei ollut varaa omaan asuntoon, minulla ei ollut ammatillista koulustusta eikä rahaa edes itseni elättämiseen (saatikka sitten lapseen) Mietin nyt hyvä ihminen mihin olet ryhtymässä! Se jos äitisi on lastentarhan hoitaja ei tarkoita sitä että sinulla olisi kokemusta omasta lapsesta se on nimittäin aivan eriasia, lapsi tarvitsee huomiosi 24/7 JA lähes seuraavan 18 vuoden ajan! Jos nyt saisin päättää en olisi ikinä tehnyt lasta niin nuorena, siinä vain lapsi kärsii omasta tyhmästä päästäsi......