Heippa (erityisesti) liivimyyjät!
Käykö naisten alusvaateosastoilla paljon miehiä nykyään?
Ovatko he omatoimisia vai pyytävätkö paljonkin apuja?
Entä onko joukossa paljon niitä, jotka ostavat 'vaimolle' tai peräti suoraan itselleen?
Kertokaahan parhaita tarinoita.
16 Vastausta
1 014 Lukukertaa
En ole myyjä, mutta satuinpa tässä näkemään yhtenä päivänä, kun olin vaimokkeen kanssa ostoksilla, että yksi poikanen seisoskeli oudosti odottaen lähellä sovituskoppeja. Vähän päästä sitten myyjä tuli siihen ja osoitti perimmäistä koppia pojalle, että voit mennä sinne.
Poika oli sen verran hädissään, että meinasi mennä matkalla yhteen varattuun koppiin.
No lopulta poika löysi oikean kopin. Myyjä sitten kyselemään pojan perään, että selviätkö itse vai tarvitseeko apua.
Tavallaan harmi, että tämän pidempään en nähnyt mitä tuleman piti.
Poika oli kaiketi luokkaa 20 v ja myyjä jotain 40-50 v. Hyvin avuliaasti myyjä kuitenkin hoiti työtään.
Tästä on jo vuoden verran aikaa, mutta muistan sen edelleen hyvin.
Liikkeeseen tuli joku 30-40 v mies katselemaan alusasuja. Katseli pitkään ja hartaasti. Tarjosin hänelle apuakin, muttei kaivannut siinä vaiheessa. Sitten näytti siltä kuin hän olisi halunnut kysyä jotain, mutta liikkeeseen tuli muitakin asiakkaita. Mies lähti hetken katseltuaan pois.
Yllättäen mies tulikin jonkin ajan kuluttua takaisin. Hän huomasi, että myymälän puolella ei ole ketään ja tuli kassatiskin luokse. Kertoi, että haluaisi rintaliivit. Kysyin tietysti, että tietääkö hän naisen liivien koon. Johon hän sitten vastasi, että hän haluaa liivit. Hetken aikaa ihmettelin, kun en meinannut ymmärtää, mutta sitten mies totesi, että hän haluaa itselleen rintaliivit, muttei tiedä kokoa.
Kysyin sitten ystävällisesti, että haluaako hän, että mitataan? Mies oli ihan punainen, mutta sai sanottua, että mitataan. Ohjasin hänet lähemmäs sovituskoppeja ja mittanauhalla mittaamaan. Tämän jälkeen ohjasin miehen valitsemaan mieluisia liivejä. Hetken valikoimaa kahlattuaan hän toteaa, ettei oikein ole mieluisia sopivalla kupilla. Ohjaan ottamaan muutamat perusliivit, jotka ovat kuitenkin malliltaan samanlaiset ja ohjaan sovituskoppiin.
Hetken kuluttua sitten menen katsomaan miltä tilanne näyttää. Siellä mies on kopissa pitsiliivit päällä. Koko on muuten hyvä, mutta kupit tietysti varsin tyhjät.
Päätän hiukan vaivaannuttaa miestä, kun tiedän, että viereisessä kopissa on nainen sovittamassa liivejä ja mies varmasti tietää sen. Puhun riittävän kovaan ääneen ja hoen, ettei kuppikoolla ole tässä tapauksessa merkitystä, mutta tämä koko on sopiva ympärysmitaltaan. Mies näyttää jo vähän vaivaantuneelta, joten lopetan siihen.
Hetken kuluttua mies tulee pois kopista ja jättää sovitetut liivit kassalle olevaan tankoon. Kysyn, että minkälaiset hän haluaa. Mies toteaa vaivaantuneena, ettei ota mitään ja harppoo pikaisesti pois.
Sitä en sitten tiedä saiko mies haluamansa liivit lopulta tai miksi hän moisia halusi.
Tuossa aiemmassa esimerkissä pojan tapauksessa myyjä ilmeisesti hoiti asiakkaan asiallisesti ilman suurempaa huomiota. Koska sinulla tuntuu olevat tässä kohdassa aukko yleissivistyksessä, kannattaa ottaa selvää asioista vaikkapa netistä, tässä pari sopivaa linkkiä.
http://www.transtukipiste.fi
http://www.dreamwearclub.net/
Sitten on vielä 500-600 transsukupuolista naista (naisia jotka ovat syntyneet miehen ruumiiseen ja korjauttavat fyysisen ulkomuotonsa lääketieteellisesti todellisen sukupuolen mukaiseksi) jotka saatuaan tutkimuksissa diagnoosin, joutuvat asetuksen perusteella elämään pakosta naisen elämää vaikka ulkonäkö ja viralliset paperitkin ovat vielä enemmän tai vähemmän miehiset. Myöhemmin nämä naiset ovat kiitollisia asiakkaita jos heitä on kohdeltu tuossa välivaiheessa asiallisesti. Melko usein nämä naiset tarvitsevat naisten kaikkea vaatetusta kooltaan sieltä yläpäästä ja joutuvat siksi turvautumaan erikoisliikkeisiin.
alan liikkeessä. Myyjä tarkisti koon ja neuvoi. Nyt ostokset on helppo tehdä itsekseen, jos tarvitsee. Tarinoita on varmaan paljonkin ja hauskojakin, mutta onko kaikki pakko kertoa. "UteliasMies", menehän ostoksille, niin saat kokea iloa ihan livenä.
Ja vinkkinä miehille, jotka ihan oikeasti ostavat vaimolleen: ottakaa hitto vie se koko selville! Ei, se ei auta että näytät käsiäsi ja sanot että no tämmöset tähän kämmeneen sopivat! Se ei auta nyt eikä se auta myöhemminkään :D Ja jos olet yöasuostoksilla, voisin sanoa että melkein 90 % ellei enemmänkin miehistä kertoo vastaukseksi naisen pituuden, kun on kyse yöasun koosta ja vielä yleensä kysyn niin, että mitäs vaatekokoa vaimo yleensä käyttää. Noooo se on semmoinen noin 160 cm pitkä.. NIIN?! Ja jään odottamaan tarkennusta, jota ei koskaan tule.. Että selvitelkää lahjan saajan kokoja ennenkuin kauppaan tulette, niin saa sitten oikean kokoisen lahjan :) Toki eri mallit on erilaisia, mutta että tulisi edes sinnepäin.
Ehkä enemmän hämmennystä myyjissä herättää kun mies on vaimonsa mukana ostoksilla ja toki osallistuu sovitukseen niin kokeiltavien vaihtajana kuin mielipiteineenkin.
Toisinaan kuitenkin naisasiakkaita tuntuu häiritsevän miesostaja rintsikkaosastolla siitäkin huolimatta että mies tietää täsmälleen vaimonsa mitat ja koon. Eikä vilkuile sovituskopeille heitä syrjäsilmällä..
Huvittavista tarinoista olen osani saanut, mm. kymmenisen vuotta sitten huomasin Triumphin tosiedullisen tarjouksen eräässä tavaratalossa ja siltä istumalta soitin liikkeeseen. Tarkistin että heillä on oikeaa kokoa ja pyysinpä myyjää laittamaan kahdet sivuun nimellä, hakisin sitten infosta. Myyjä toimi pyydetysti ja puhelinkeskustelumme oli hyvin asiallinen.
Hakiessani liivipaketit infosta asiakaspalvelija löysi ne pienen etsiskelyn jälkeen. Mutta...
Unohti ottaa pakettien päältä pois keltaisen muistilapun. Teksti lapussa oli:
" (nimi) hakee infosta (pvm). MIES...!!!"
Naurua riiti kotonakin, liekö liikkeessäkin...
;-)
Missä liikkeessä tavarat viedään noudettavaksi infosta eikä haetakaan sieltä osastolta, mihin tavarat kuuluvat?
Mitä jos nainen on esim. käynyt sovittamassa juuri ko. liivejäkin. Kyllä se koko silloin on tiedossa.
Asiallista on, että myyjä varmistaa, että onko koko varmasti oikea, mutta kyllä sitten pitäisi suosiolla myydä sitä mitä asiakas haluaa eikä pakkomyydä jotain mitä asiakas ei halua.