TURHA PELÄTÄ ÄSSÄJOKIEA.

Teknisen lautakunnan puh.johtaja on Ylistarosta ja valtuuston puh.johtaja Kihniän kylästä Virtain rajalta.
Tekninen johtaja on lapualainen.

Ymmärrinkö oikein myös kulttuurilautakuntaan puheenjohtajaksi tulee lapualaislähtöinen Pasi Kivisaari

Pääsiskö Pöntiskä vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtajaksi.

Joopati joo

siis mitä - wi-tt-ua Lapuan keskustelupalstalla jutellaan jostain assjoen asioista .
ei kuulu , ei näy !

koittakaa nyt ymmärtää että liitos on mahdoton kun lapualaiset asukkaat sinne ei halua liittyä niin minkäs teet , valta on kansalla . luottamusmiehet on kansan palvelijoita ja eivät kyllä silitä liitoskauppaa jo oman häpeänkään tähden.

liitoksestahan nousoo kapina !

Mutta kujn kokoomuspuolue ja kokoomukselainen kuntaministeri niin ovat päättäneet.

komplexi,
ei ässäjokiset syö elävältä

Sopii hyvin Suomen rumimpaan kaupunkiin. Lapualaisuus on varmaan meriittiä tässä suhteessa.

Yhteen tai puoli kahteen.
Katso karttaa.

SJK ON SUOMEN MESTARI 2015!
25.10.2015
Seinäjoen Jalkapallokerho on Suomen Mestari 2015. Mestaruus ratkesi Seinäjoen Keskuskentällä, yli 6000 katsojan edessä. Mestaruus on SJK:n ensimmäinen ja jo toinen mitali pääsarjatasolla putkeen. Myös kausi on SJK:lle vasta toinen.

Paljon lapualailähtöisiä oli katsomossa.

Eihän s-jokea tartte pelätä -sitä vain pitää karttaan -huutavan ääni kuuluu erämaasta vertauksellisesti sanottuna -heidän kirstu on aina tyhjä, johto aikoinaan nosti palkkoja silläperusteelä -että kaikille kaupungin velle nostetaan samassa tutkinnassa, sittenkun omansa saivat hinattua ylös -siihen se projekti sitten jäikin, näitä on jokiset.

Numerot osoittavat, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Se on tosiasia riippumatta sitä, pitääkö asiasta tai ei. Eniten kasvavat etelän suuret kaupungit, mutta osansa kasvusta saavat myös maakuntakeskukset.

Tilastokeskuksen yhden jaottelun mukaan Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan ainut kaupunkimainen kunta. Perusteena on se, että vähintään 90 prosenttia väestöstä asuu taajamissa, joista suurimman asukasmäärä on vähintään 15 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua. Muut kunnat ovat maaseutumaisia.

Etelä-Pohjanmaa on ollut lähes koko 2000-luvun nettomuutolla mitattuna häviäjä. Pois muuttavat ovat valtaosin 15–24-vuotiaita. Ainoat kunnat, joiden asukasmäärä kasvaa, ovat Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua. Muiden kuntien asukasmäärä vähenee. Se tosiasia ei uutisia valikoimalla muuksi muutu. Eikö ole hyvä, että lähtijöistä edes osa pysähtyy maakunnan omalle kaupunkiseudulle?

Puheena ollut uutinen perustui Tilastokeskuksen viikko sitten julkaisemiin tietoihin. Timo Aro esitti niiden pohjalta omat laskelmansa Twitterissä. Uutisen ydin oli väestönkasvun aiempaa rajumpi keskittyminen kaupunkeihin. Tartuimme asiaan ja pyysimme tutkijalta perusteluja. Emme siis varsinaisesti tilanneet häneltä muuta kuin haastattelun.

Tiedonvälitys pyrkii parhaimmillaan vain välittämään tietoa. Täydellinen objektiivisuus on harhaa, sillä toimittajat eivät elä pullossa. Eivät kyllä lukijatkaan.

ISÄNMAANetu

Suomi voitti ????? HÖPÖ HÖPÖ

Ulkomaiset lääkärifirmat voittivat !!!!!!!

KELA maksaa-------verot ulkomaille.
PÄIVYSTÄVÄ SAIRAALA ON SEINÄJOELLA, EI KAUHAVALLA.

Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on vahvistanut asemaansa 20 vuodessa eniten Suomen kaupungeista.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on päivittänyt kaupunkiverkkotutkimuksen, jolla on seurattu ja kehitetty kansallista kaupunkiverkkoa ja suomalaisia kaupunkiseutuja 20 vuoden ajan.
Tutkimus osoittaa, että Suomen kaupunkiverkossa eniten asemaansa on vahvistanut Seinäjoki, jonka asukasluku on runsaat 60 000.
Kansallinen kaupunkiverkko on edelleen kattava vuonna 2015. Suomessa on 30 toiminnallisesti merkittävää kaupunkiseutua, joista lähes puolet on monipuolisia korkeakoulupaikkakuntia tai niiden lähiseutuja.
Kaupunkiseutujen joukosta on pudonnut viisi kaupunkiseutua, mutta vahvoja monipuolisia korkeakoulukaupunkiseutuja on nyt enemmän. Kehitys vyöhykkeellistyy, kun vahvojen kaupunkien kehitys heijastuu yhä laajemmalle alueelle.

Paras olisi siirtyä sote-alueen kokoisiin kuntiin koko Suomi. Saataisiin hallintoväkeä karsittua pois, eli kustannukset ja byrokratia minimiin. Kyllä ep:tä pystytään hallinnoimaan Seinäjoelta käsin. Lääkäreitä ja opettajia kansa tarvitsee, eikä hallintoväkeä suojatyöpaikoissaan. Järjestämisvastuun perusteella sitten terveys- ja koulupalvelut sijoittuisi lähelle asukasta, ilman että tarvitsee miettiä kuntarajoja. Lapuakin on sen verta suuri taajama, että järjestämisvastuu velvoittaisi säilyttämään nykyisenkaltaiset palvelut. Vimpeleiden yms kirkonkylien kohdilla sitten joudutaan miettimään, onko väestöpohjaa riittävästi, ja onko matka kohtuuttoman pitkä esim Alajärvelle 20km. Eli väestöpohja ja välimatkat ratkaisee. Mutta suuri voitto olisi jo tuo kuntahimmeleiden purkaminen, byrokratian vähentäminen sekä turhan hallintoväen poistaminen suojatyöpaikoista. Ei tarvita kuntajohtajia perseenpyyhkijöineen 20km välein, riittää yksi herraseurue per sote-alue. Näin säästyy rahaa, ja raha menee oikeaan tarpeeseen. Kansalainen ei tarvitse johtajaa, vaan lääkäriä.

Kuntaliitoksen viivyttely käy kalliiksi