Safire vai Webasto vai joku muu

"Safira on kallein, tavallaan paras, mutta myös isoin ja ne takuuhuollot tekee vain se yksi liike, yksillä monopolihinnoilla. "

huoltopisteitä on useampi. Safirea huoltaa tällä hetkellä ainakin:


SF-Lämmitin Oy
Tilhenkatu 1
20610 TURKU

puh. 02-2443282
kari.jarvi[at]safire.fi


Tmi HanskiFIX
Vanha Hämeentie 87
20540 TURKU

puh. 0400-864 908
hanskifix[at]pp.inet.fi


T. Reinola www.treinola.net
Hauskantie 38 A
34110 LAKIALA (Ylöjärvi)

puh. 0400-730 689 Tero
0400-239 109 Kari


Huoltopiste, asennus ja vähittäismyynti:

Uudenmaan lämmitin Tmi www.lämmitin.fi
Pihlajistontie 9
02940 Espoo

puh. 0400-744 981

Jos olen se rosvo, tule heittämään kivi auotallinoveen.

hieno homma! valintako siis tuolla/noilla perusteilla, vai mitä pirua tuolla nippelitiedolla on tarkoitus tehdä. Myyntipuheeksi siis kai, ehkä Eberille, ei kylläkään kovin hyvä.

Joakim_in vastaus on täyttä asiaa, ei tuohon paljon tarvitse lisätä. Noin se juuri menee, ja ellei noita asiallisia selostuksia ymmärrä, niin ei voi mitään. Etenkin tuo ilmamäärä ja putkiston koko on oleellinen juttu.

Asennuspaikka, putkiston asennus/olemassa olevat putkistot lienevät käytännössä merkittävät tekijät valinnan suhteen.

Itselläni autossa Eber, veneessä Safire.

No joo, minullakin on ollut suuri huolto-ongelma Safiressa ainakin viiden käyttövuoden aikana. Piti vaihtaa pari kymppiä maksanut hehku.

Safire meni vanhan Wallaksen sijoille heittämällä ja käyttäen olemassa olevia putkistoja, myös pakokaasuläpivientiä. Tehon säätöalue on laaja ja tunnetusti Safire on hiljainen sekä vähävirtanen. Rakenne miellyttää komponenttivalintoineen insinöörin silmää. Käytössä ei ole ollut mitään huomautettavaa.

Ennakkoon ajattelin joko eberiä tai Webastoa. Kumpaakaan ei olisi voinut asentaa entisen lämppärin paikalle ja asennus olisi ollut todella paljon isompi työ, mikä oli yksinään ratkaiseva tekijä valinnassa. Putkistojen asennus ei olisi noissa olisi onnistunut käytettävissä olevaan tilaan vessan pöydän alla. Nyt osa hukkalämmöstä tulee talteen ja pitää vessan mukavan lämpimänä.

Mulla on veneessä Wallas 2400 valopetroolimalli vuosimallia -87. Kaksi kertaa vaihdettu huoltosarja tähän päivään mennessä, 30 eur/kpl.

Toimii tosi hyvin, lämmittää ja tuulettaa mainiosti. Lämmitin on avotilan kotelossa, oikein pieni pumpun naksutus kuuluu, mutta jos vaikka vähänkään tuulee, niin se jo peittää sen pienen äänen.

En kyllä ymmärrä, miksi Wallasta haukutaan. Jos polttoaine on kunnossa, eikä ole parraslaidalla olevan pakoputken kautta täytetty tankkia merivedellä, niin toimii varmasti. Muistapa siis sulkea kansimallin pakoputki myräkässä matkojen aikana. Kylkipakoputken kanssa ei tuotakaan vaaraa ole.

http://www.kolumbus.fi/lauri.tiainen/venelammitinvertailu.pdf

Niin ja se Lauri Tiaisen tutkimus jäi copy pastettamatta.

"Käytännössä, sitten, kun se YKSI putki haaroitetaan moneen kertaan sinne keulaan mentäessä, ei sinne keulaan jää kovinkaan paljon puhallustehoa, sensijaan ensimmäinen suulake huutaa koviten. "

Pöh, tietenkin kannattaa asentaa lämpöputkien haaroituskohtaan kolmitie venttiili, jolla voi säätää putkihaarojen paine-eroja. Meillä perässä oleva webasto 2000 puhaltaa voimalla keulaan ja hiljaisella peräkajuuttaan tuon venttilin ansiosta..

vanhami kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/lauri.tiainen/venelammitinvertailu.pdf

Niin ja se Lauri Tiaisen tutkimus jäi copy pastettamatta.

Lue lisää

Onpahan Lauri viitsinyt mittailla ja kirjoittaa! Käyttääkö joku tosiaan 600 tuntia vuodessa venelämmitintä huvikäytössä. Sehän on 25 kokonaista vuorokautta lämppäri päällä. Meillä taitaa jäädä selväsi alle 100 tunnin, vaikka olimme 6 viikkoa reissussa pari yötä muuten veneellä.

Artikkelissa mainittua hyvin suurta eroa (80 vs. 93%) "polttimen hyötysuhteessa" en kyllä usko. Tuon voi kohtuu hyvin laskea lähtien pakokaasun lämpötilasta. Dieselin ilmakerroin on ~15 eli pakokaasuja tulee vähintään (muuten kaikki ei pala!) n. 15-kertaisesti polttoaineeseen nähden. Safiren ilmoitettu polttoaineenkulutus on täydellä teholla 0,36 l/h, mistä tulee lämpöarvolla laskettuna 3570 W teho. Pakokaasuvirtaama on oltava vähintään 1,25 g/s. Mitattu pakokaasulämpötila oli 241 C. Jos olettaa ulkoilmaksi 21 C, paloilma lämpenee 220 C. Ilman ominaislämpökapasiteetti on 1000 J/kg/C. Pakokaasun mukana harakoille menee siis vähintään 275 W, mikä olisi 8% ja hyötyteho olisi 3300 W. Aika lähelle siis ko. artikkelia, mutta pitää muistaa, että tämä on aivan minimivirtaama eli ulos ei tulisi lainkaa happea, mikä on hyvin epätyypillistä dieseleille. Lisäksi lämpöä menee harakoille myös ison peltikotelon ja pakoputken pinnan kautta.

Vastaava laskenta Eberille antaa polttoainetehoksi (0,44 l/h) 4360 W, pakokaasuvirtaamaksi vähintään 1,53 g/s ja pakokaasuhukkatehoksi (310 C lämpenemä) 474 W, mikä olisi 11 % ja hyötytehoksi jäisi 3900 W. Valmistaja ilmoittaa tehoksi 3500 W, joten hyötysuhde on oikeasti artikkelissa mainittu 80%, mikä on uskottava luku. Ero tullee pääosin siitä, että pakokaasuvirtaama on merkittävästi suurempi, jolloin siinä on useita (5 ) % happea, pakokaasu ei haise eikä nokea.

Vaikea uskoa, että Safire toimisi juuri stokiometrisesti ja ettei muita häviöitä olisi. 92-93% lämpöhyötysuhde olisi erinomainen voimalaitoksellekin ja niissä savukaasulämpötila lasketaan 80-150 C alueelle.

No tuo selviäisi, jos joku viitsisi mitata pakokaasukoostumuksen. Eberin manuaalissa mainitaan C02:lle 7,5-12,5%, joka viittaa melko suureen ilmakertoimeen ja jäännöshappeen. Stokiometrisessä palamisessa CO2 olisi ~15%. Ainakin vanhemmissa Webastoissa tuo säädettiin ruuvilla ja ohjearvona oli 10-10,5% eli pakokaasuvirtaama olisi 1,5-kertainen minimiin nähden.

Tuon oikean ilmakertoimen säätö onnistuu aivan yhtä hyvin pottoainepumpulla kuin pakoilmapuhaltimella, joten siinä ei ole eroa noiden välillä.

Joakim_ kirjoitti:

Onpahan Lauri viitsinyt mittailla ja kirjoittaa! Käyttääkö joku tosiaan 600 tuntia vuodessa venelämmitintä huvikäytössä. Sehän on 25 kokonaista vuorokautta lämppäri päällä. Meillä taitaa jäädä selväsi alle 100 tunnin, vaikka olimme 6 viikkoa reissussa pari yötä muuten veneellä.

Artikkelissa mainittua hyvin suurta eroa (80 vs. 93%) "polttimen hyötysuhteessa" en kyllä usko. Tuon voi kohtuu hyvin laskea lähtien pakokaasun lämpötilasta. Dieselin ilmakerroin on ~15 eli pakokaasuja tulee vähintään (muuten kaikki ei pala!) n. 15-kertaisesti polttoaineeseen nähden. Safiren ilmoitettu polttoaineenkulutus on täydellä teholla 0,36 l/h, mistä tulee lämpöarvolla laskettuna 3570 W teho. Pakokaasuvirtaama on oltava vähintään 1,25 g/s. Mitattu pakokaasulämpötila oli 241 C. Jos olettaa ulkoilmaksi 21 C, paloilma lämpenee 220 C. Ilman ominaislämpökapasiteetti on 1000 J/kg/C. Pakokaasun mukana harakoille menee siis vähintään 275 W, mikä olisi 8% ja hyötyteho olisi 3300 W. Aika lähelle siis ko. artikkelia, mutta pitää muistaa, että tämä on aivan minimivirtaama eli ulos ei tulisi lainkaa happea, mikä on hyvin epätyypillistä dieseleille. Lisäksi lämpöä menee harakoille myös ison peltikotelon ja pakoputken pinnan kautta.

Vastaava laskenta Eberille antaa polttoainetehoksi (0,44 l/h) 4360 W, pakokaasuvirtaamaksi vähintään 1,53 g/s ja pakokaasuhukkatehoksi (310 C lämpenemä) 474 W, mikä olisi 11 % ja hyötytehoksi jäisi 3900 W. Valmistaja ilmoittaa tehoksi 3500 W, joten hyötysuhde on oikeasti artikkelissa mainittu 80%, mikä on uskottava luku. Ero tullee pääosin siitä, että pakokaasuvirtaama on merkittävästi suurempi, jolloin siinä on useita (5 ) % happea, pakokaasu ei haise eikä nokea.

Vaikea uskoa, että Safire toimisi juuri stokiometrisesti ja ettei muita häviöitä olisi. 92-93% lämpöhyötysuhde olisi erinomainen voimalaitoksellekin ja niissä savukaasulämpötila lasketaan 80-150 C alueelle.

No tuo selviäisi, jos joku viitsisi mitata pakokaasukoostumuksen. Eberin manuaalissa mainitaan C02:lle 7,5-12,5%, joka viittaa melko suureen ilmakertoimeen ja jäännöshappeen. Stokiometrisessä palamisessa CO2 olisi ~15%. Ainakin vanhemmissa Webastoissa tuo säädettiin ruuvilla ja ohjearvona oli 10-10,5% eli pakokaasuvirtaama olisi 1,5-kertainen minimiin nähden.

Tuon oikean ilmakertoimen säätö onnistuu aivan yhtä hyvin pottoainepumpulla kuin pakoilmapuhaltimella, joten siinä ei ole eroa noiden välillä.

Lue lisää

Joakim puhuu asian halki teoreettisella tasolla ja onkin todennäköisesti ihan faktaa. En ihan niin suurella tieteellisellä tasolla ole koskaan tuohon asiaan suhtautunut, vaikka olen tiennyt sen, että lämmitinvalmistajat ilmoittavat asiat eri tavoilla.

Käytännössä sillä maksimiteholla ei ole niin suurta merkitystä, kuin silä, kuinka suuri säätöalue lämmittimellä on minimi ja maksimitehon välillä. Huomioitavaa asiassa on vain se, että jos on kovin iso tilavuuksinen vene, pitää kotimaisissa lämmitinmerkeissä ottaa pykälää isompi versio, kuin saksalaisissa. Käytännön eroja en ole juurikaan huomannut.

Juuri myin Safire 3600DI:n 37 ft Sealineen Oulun yläpuolelle. Olivat pärjänneet sillä ihan hyvin viimeiselläkin reissulla, vaikka oli pakkasen puolella. Sakemanni olisi työntänyt muutaman sata Wattia enemmän. En usko, että juuri olisi merkitystä.

Totuus on, että Ainakin Safiressa on isompi lämmönvaihdin, kuin Eberissä ja Webastossa ja pystyvät ehkä hieman parempaan hyötysuhteeseen, samoin pakokaasuista otetaan hieman lämpöä talteen myös. Nuo yllläolevat tulokset perustuivat ainoastaan yhteen mittaukseen, ja eivät ole välttämättä relevantteja.

Jokatapauksessa käytännön asennuksissa tehon ilmoituksen tavalla ei ole niin suurta merkitystä. Oikea lämmitin on ensisijaisesti oikein asennettu. Suurimmat mokat syntyy siinä asennusvaiheesa.

vanhami kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/lauri.tiainen/venelammitinvertailu.pdf

Niin ja se Lauri Tiaisen tutkimus jäi copy pastettamatta.

Lue lisää

Kiitokset raportistasi. Olet nähnyt ison vaivan mittauksia tehdessä, josta on paljon apua ainakin itselleni, lämmitin valintaa tehdessä. Myönnän jo tässä vaiheessa ,että olin hyvin tietoinen Safiren ominaisuuksista ja mieli oli jo ennestään sinne päin kallellaan. Mittaustulokset kuitenkin vahvistaa sen mielikuvan, mikä minulla laitteesta on.
Iso kiitos!
Palstan lukijoille!
Olen aikasemminkin ottanut kantaa tämän palstan mielipideilmaisuihin. Välillä on ihan asiallisia vastauksia esitettyjen kysymykseen, mutta paljon myös sellaista mutu juttua, joka antaa siivet aika surkealle sananväännölle.
Lauri Tiasen raportti ei jätä mitään ropellettavaa tietoa. Ottakaa mallia tuosta, millaiseksi tätä palstaa kaikenkaikkiaan voidaisi kehittää!

Suorasta putkesta ei tule hirveästi painehäviötä. Painehäviöt tulevat mutkista, muutoskappaleista, suuttimista ja ennen kaikkea itse lämmittimestä, jossa on sisällä vielä ahtaampaa kuin siinä putkessa, jolle se on suunniteltu.

Jos lämppäri on tehty 60 mm putkelle, ei siis ole käytännön iloa laittaa isompaa putkea.

Kannattanee muistaa että raskaassa.kalustossa lämmitetään jäähdytin nestettä jonka lämpö siirretään koneen omalla puhaltimella hyttiin. Ilmawebastoja niissä ei juurikaan tapaa.

Omassa pienessä hyttipaatissa puhkuu safiren 2100d laite genius ohjauksella ja tyytyväinen siihen olen ollut.

007,00 kirjoitti:

Kannattanee muistaa että raskaassa.kalustossa lämmitetään jäähdytin nestettä jonka lämpö siirretään koneen omalla puhaltimella hyttiin. Ilmawebastoja niissä ei juurikaan tapaa.

Omassa pienessä hyttipaatissa puhkuu safiren 2100d laite genius ohjauksella ja tyytyväinen siihen olen ollut.

Lue lisää

Vaikuuttaa siltä, että jokainen tykkää omastaan. Sen perusteella ei ole väliä minkä ostaa koska siihen tulee olemaan tyytyväinen.

Osta siis halvin.

Kuka on missä väittänyt Webastoa huonoksi? Sen sijaan pätevästi mitattua näyttöä on siitä, että se pitää enemmän melua kuin Safire ja kuluttaa enemmän sähköä. Yhdelle nuo ovat valintaperusteita, toiselle ei. Ajoneuvokäytössä noita asioita ei tietenkään tarvitse mitenkään optimoida. Syyt eroille on hyvin selvitetty Tiaisen raportissa. Omassa autossani muuten Webasto on tehnyt tenän kertaalleen, ei mikään halpa keikka.

so? kirjoitti:

Kuka on missä väittänyt Webastoa huonoksi? Sen sijaan pätevästi mitattua näyttöä on siitä, että se pitää enemmän melua kuin Safire ja kuluttaa enemmän sähköä. Yhdelle nuo ovat valintaperusteita, toiselle ei. Ajoneuvokäytössä noita asioita ei tietenkään tarvitse mitenkään optimoida. Syyt eroille on hyvin selvitetty Tiaisen raportissa. Omassa autossani muuten Webasto on tehnyt tenän kertaalleen, ei mikään halpa keikka.

Lue lisää

Niin kerrohan sitten se äänidb ja lämpömäärä ilmamäärä vaikka noin 2 000 W teholla joiden kahden kesken, että pääsemme ihmettelemään, kun on kerran oikein laskettu.

i,i,io8uk kirjoitti:

Niin kerrohan sitten se äänidb ja lämpömäärä ilmamäärä vaikka noin 2 000 W teholla joiden kahden kesken, että pääsemme ihmettelemään, kun on kerran oikein laskettu.

Laske itse lämpömäärä. Kerrot 2000 W käytetyllä ajalla ja se on siinä. Desibelit voit lukea Tiaisen raportista myös itse. Oleellinen ero on melutasossa veneen ulkopuolella.

Ei se raportti todellakaan mitään vaikeaa luettavaa ole. Koskee tietysti vain yhtä mallia molemmilta valmistajilta, mutta edustanee aika hyvin yleisemminkin kahden lähestymistavan eroa.

so? kirjoitti:

Kuka on missä väittänyt Webastoa huonoksi? Sen sijaan pätevästi mitattua näyttöä on siitä, että se pitää enemmän melua kuin Safire ja kuluttaa enemmän sähköä. Yhdelle nuo ovat valintaperusteita, toiselle ei. Ajoneuvokäytössä noita asioita ei tietenkään tarvitse mitenkään optimoida. Syyt eroille on hyvin selvitetty Tiaisen raportissa. Omassa autossani muuten Webasto on tehnyt tenän kertaalleen, ei mikään halpa keikka.

Lue lisää

Ne jutut, joita minä löysin koskivat kymmenkunta vuotta sitten tehtyä asennusta, jossa oli Eberi 3000 ja 3200 Safire vastakkain. Vertailu on vanha ja koskee vain yhtä venettä. Hieman epäselväksi jää veneen tyyppikin koska puhutaan 7m hytillisestä, johon ainakin eberi on liian iso.

Suurin ero tuli puhalluksen määrässä ja viiran kulutuksessa. Eberi puhalsi enemmän ja kulutti enemmän virtaa. Se on ihan loogista koska korvausilma pitää lämmittää ja puhaltimenkin puhaltaa. Eberi oli tarkoitettu isompaan veneeseen, joten iso ilman määrä on aika looginen. Pakoputkesta tulevassa äänessä oli eroja, mutta Eberi oli asennettu väärin sen osalta.

Löysin myös ikään kuin uudemman vertailun jossa asennus olisi tehty Nautico 340 Senatotriin, samanlaiseen, jota kirjoittaja myy netissä. Siinä on eberi. http://www.nettivene.com/moottorivene/nautico/438953

Mihin se Safire on kadonnut, jos se kerran asennetiin?

Juttu kaipaa selitystä, tuossa on liikaa omituisuuksia...

Jäitä hattuun kirjoitti:

Ne jutut, joita minä löysin koskivat kymmenkunta vuotta sitten tehtyä asennusta, jossa oli Eberi 3000 ja 3200 Safire vastakkain. Vertailu on vanha ja koskee vain yhtä venettä. Hieman epäselväksi jää veneen tyyppikin koska puhutaan 7m hytillisestä, johon ainakin eberi on liian iso.

Suurin ero tuli puhalluksen määrässä ja viiran kulutuksessa. Eberi puhalsi enemmän ja kulutti enemmän virtaa. Se on ihan loogista koska korvausilma pitää lämmittää ja puhaltimenkin puhaltaa. Eberi oli tarkoitettu isompaan veneeseen, joten iso ilman määrä on aika looginen. Pakoputkesta tulevassa äänessä oli eroja, mutta Eberi oli asennettu väärin sen osalta.

Löysin myös ikään kuin uudemman vertailun jossa asennus olisi tehty Nautico 340 Senatotriin, samanlaiseen, jota kirjoittaja myy netissä. Siinä on eberi. http://www.nettivene.com/moottorivene/nautico/438953

Mihin se Safire on kadonnut, jos se kerran asennetiin?

Juttu kaipaa selitystä, tuossa on liikaa omituisuuksia...

Lue lisää

Ketjussahan oli linkki jo juttuun ja ihan tältävuodelta oli ja vanha vene oli nautico 740 ja tämä nykyinen jutun mukaan sunmar 870 josta vaihdettiin eberi safireen ja ei se kyl myynissä ole vai mitähän sinä hourailet....

2*2 kirjoitti:

Ketjussahan oli linkki jo juttuun ja ihan tältävuodelta oli ja vanha vene oli nautico 740 ja tämä nykyinen jutun mukaan sunmar 870 josta vaihdettiin eberi safireen ja ei se kyl myynissä ole vai mitähän sinä hourailet....

Lue lisää

Juttu on tältä vuodelta mutta googlasin jutun taustoja.
Venpörssissä oli saman nimisellä ihmisellä kuin kirjoittaja myynnissä Nautico 740 Eberillä. Jos kyseessä on sama henkilö, siinä pitäisi olla Safire. Miksi on jouduttu vaihtamaan, jos on niin hyvä?

Eberin D4 on liiian iso myös Sunmariin, joten se hukkaa tehoa ja on kovaääninen. Lisäksi tässä tapauksessa se oli asennetu väärin. Huoltamattoman kuusi vuotta vanhan vehkeen vertailu uuteen on muutenkin hiukan epätieteellistä.

lisää jäitä kirjoitti:

Juttu on tältä vuodelta mutta googlasin jutun taustoja.
Venpörssissä oli saman nimisellä ihmisellä kuin kirjoittaja myynnissä Nautico 740 Eberillä. Jos kyseessä on sama henkilö, siinä pitäisi olla Safire. Miksi on jouduttu vaihtamaan, jos on niin hyvä?

Eberin D4 on liiian iso myös Sunmariin, joten se hukkaa tehoa ja on kovaääninen. Lisäksi tässä tapauksessa se oli asennetu väärin. Huoltamattoman kuusi vuotta vanhan vehkeen vertailu uuteen on muutenkin hiukan epätieteellistä.

Lue lisää

Yritä sinäkin lukea. Se asennus korjattiin ja molemmat mitattiin vertailukelpoisesti asennettuina. Ja selitäpä huviksesi, mikä fysikaalinen ilmiö aiheuttaisi sen, ettäi liian iso hukkaisi tehoa tai olisi kovaääninen.

Olisiko tullut mieleen, että lämppärit ovat saattaneet vaihtua veneestä toiseen. Olisi nimittäin aika edullinen tapa saada veneeseensä lämppäri, jota itse pitää parempana. Ja silti voi myydä toisen veneen hyväksi tunnetulla lämppärillä.

onko tää niin vaikea kirjoitti:

Yritä sinäkin lukea. Se asennus korjattiin ja molemmat mitattiin vertailukelpoisesti asennettuina. Ja selitäpä huviksesi, mikä fysikaalinen ilmiö aiheuttaisi sen, ettäi liian iso hukkaisi tehoa tai olisi kovaääninen.

Olisiko tullut mieleen, että lämppärit ovat saattaneet vaihtua veneestä toiseen. Olisi nimittäin aika edullinen tapa saada veneeseensä lämppäri, jota itse pitää parempana. Ja silti voi myydä toisen veneen hyväksi tunnetulla lämppärillä.

Lue lisää

Ylimitoitettu lämmitin puhaltaa liikaa ja käynnistys/sammutussyklit ovat liian lyhyitä.
Liika puhallus puhaltaa lämpöä harakoille ja syö sähköä. Pitää myös turhan paljon meteliä.

Käynnistys syö aina enemmän virtaa ja polttoainetta kuin tasainen käynti. Lisäksi laitteen huolontarve kasvaa ja käyttöikä lyhenee.

Kannattaa huomata, että eberi saavutti maksiminsa jo 10 min kohdalla, kun Safireen meni 20 min. Se selittää aika hyvin, mihin virtaa kuluu. Kun lämmittää tehokkaasti, hetkellinen kulutus on suurempi, mutta lämmin tulee nopeammin. Se on ihan päivänselvää.

Testissä olisi pitänyt verrata sitä, paljonko energiaa kuluu hytin lämpimäksi saamiseen eikä mikä on maksimivirta. Vähän virtaa pitkän aikaa on huonompi kuin enemmän hetken verran.

Jäitä! kirjoitti:

Ylimitoitettu lämmitin puhaltaa liikaa ja käynnistys/sammutussyklit ovat liian lyhyitä.
Liika puhallus puhaltaa lämpöä harakoille ja syö sähköä. Pitää myös turhan paljon meteliä.

Käynnistys syö aina enemmän virtaa ja polttoainetta kuin tasainen käynti. Lisäksi laitteen huolontarve kasvaa ja käyttöikä lyhenee.

Kannattaa huomata, että eberi saavutti maksiminsa jo 10 min kohdalla, kun Safireen meni 20 min. Se selittää aika hyvin, mihin virtaa kuluu. Kun lämmittää tehokkaasti, hetkellinen kulutus on suurempi, mutta lämmin tulee nopeammin. Se on ihan päivänselvää.

Testissä olisi pitänyt verrata sitä, paljonko energiaa kuluu hytin lämpimäksi saamiseen eikä mikä on maksimivirta. Vähän virtaa pitkän aikaa on huonompi kuin enemmän hetken verran.

Lue lisää

Tiheät käynnistys/sammutussyklit näkyvät tietenkin käytössä, mutta noihin mittauksiin ne eivät vähiäkään vaikuta. 10 tai 20 min täyden tehon saavuttamiseen on kovin yhdentekevää, kun lämppäriä käytetään parikin tuntia, saati läpi yön.

Yksi lämppäri käyttää sen hehkuvirtansa kerran käynnistyessään, toinen käynnistyy monta kertaa. Se huonontaa eberin sähkötaloutta vielä enemmän kuin raportissa esitetyt virrat antavat ymmärtää. Raportissa oli verrattu käytetyt virrat ja äänet nimenomaan samoilla lämmitystehoilla ja ovat siksi hyvinkin vertailukelpoisia, vaikka kuinka olisivat ylitehoisia siihen veneeseen. Miksi on niin mahdotonta hyväksyä asiallisesti mitattuja vertailutuloksia? Pitääkö välttämättä löytää niistä se oman lämppärin paremmuus selityksellä millä hyvänsä? Eihän edes kumpaakaan todettu huonoksi.

antaa palaa kirjoitti:

Tiheät käynnistys/sammutussyklit näkyvät tietenkin käytössä, mutta noihin mittauksiin ne eivät vähiäkään vaikuta. 10 tai 20 min täyden tehon saavuttamiseen on kovin yhdentekevää, kun lämppäriä käytetään parikin tuntia, saati läpi yön.

Yksi lämppäri käyttää sen hehkuvirtansa kerran käynnistyessään, toinen käynnistyy monta kertaa. Se huonontaa eberin sähkötaloutta vielä enemmän kuin raportissa esitetyt virrat antavat ymmärtää. Raportissa oli verrattu käytetyt virrat ja äänet nimenomaan samoilla lämmitystehoilla ja ovat siksi hyvinkin vertailukelpoisia, vaikka kuinka olisivat ylitehoisia siihen veneeseen. Miksi on niin mahdotonta hyväksyä asiallisesti mitattuja vertailutuloksia? Pitääkö välttämättä löytää niistä se oman lämppärin paremmuus selityksellä millä hyvänsä? Eihän edes kumpaakaan todettu huonoksi.

Lue lisää

Hei, otetaanpa järki käteen. Tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä, vaikka se oli huomattavasti mutua parempi. Olet oikeassa siinä, että erot eivät olleet suuret ja siksi johtopäätökset olivat liian rohkeat.

On valtavasti merkitystä sillä valitaanko oikean kokoinen lämmitin. Se vaikuttaa paitsi asuinmukavuuteen niin vielä enemmän taloudellisuuteen oli kyse sitten sähkön, polttoaineen tai huollon kuluista.

Eberi suosittelee tuon kokoiseen veneeseen pienempää lämmitintä koska se sopii siihen paremmin. Se käy pidemmän aikaa kerrallaan, jolloin kännistyksen kuluttama energialla ei ole niin merkittävä osuus kokonaisuudessa. Pienempi puhallus vaatii vähemmän virtaa sekin. Myös ääntä tulee vähemmän.

Testijärjestely, jossa huudatetaan konetta täysillä kertoo vain siitä, kuinka paljon kone kuluttaa täysillä. Sillä perusteella junissakin olisi moottorisahan moottori - onhan se taloudellinen. Ei liiku, muttei kulutakaan tuntia kohden juuri mitään.

Tässä testissä oli taas moottorisahassa junan moottori, jota huudatettiin täysillä ja hämmästeltiin kulutusta.

Ihan kiva harjoitus, muttei tieteellinen työ

glacier 666 kirjoitti:

Hei, otetaanpa järki käteen. Tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä, vaikka se oli huomattavasti mutua parempi. Olet oikeassa siinä, että erot eivät olleet suuret ja siksi johtopäätökset olivat liian rohkeat.

On valtavasti merkitystä sillä valitaanko oikean kokoinen lämmitin. Se vaikuttaa paitsi asuinmukavuuteen niin vielä enemmän taloudellisuuteen oli kyse sitten sähkön, polttoaineen tai huollon kuluista.

Eberi suosittelee tuon kokoiseen veneeseen pienempää lämmitintä koska se sopii siihen paremmin. Se käy pidemmän aikaa kerrallaan, jolloin kännistyksen kuluttama energialla ei ole niin merkittävä osuus kokonaisuudessa. Pienempi puhallus vaatii vähemmän virtaa sekin. Myös ääntä tulee vähemmän.

Testijärjestely, jossa huudatetaan konetta täysillä kertoo vain siitä, kuinka paljon kone kuluttaa täysillä. Sillä perusteella junissakin olisi moottorisahan moottori - onhan se taloudellinen. Ei liiku, muttei kulutakaan tuntia kohden juuri mitään.

Tässä testissä oli taas moottorisahassa junan moottori, jota huudatettiin täysillä ja hämmästeltiin kulutusta.

Ihan kiva harjoitus, muttei tieteellinen työ

Lue lisää

Taisit lukea sitä raporttia kovin huonosti. Molempia lämppäreitä oli käytetty kaikilla tehoilla, eikä siinä ole merkitystä, minkälaiseen veneeseen lämpöä puhalletaan. Vertailut tehtiin toisiaan vastaavilla lämpötehoilla. Yhtä hyvin mittaukset olisi voitu tehdä testipenkissä. Asennuksella todettiin olevan merkitystä ja siksi senkin osalta laitteet laitettiin tasaveroiseen asemaan.

Kun valitset omaan veneeseesi lämppäriä, valitset tietenkin siihen sopivan kokoisen, jolloin voi yhdellä valmistajalla olla siihen sopivampi kuin toisella.

glacier 666 kirjoitti:

Hei, otetaanpa järki käteen. Tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä, vaikka se oli huomattavasti mutua parempi. Olet oikeassa siinä, että erot eivät olleet suuret ja siksi johtopäätökset olivat liian rohkeat.

On valtavasti merkitystä sillä valitaanko oikean kokoinen lämmitin. Se vaikuttaa paitsi asuinmukavuuteen niin vielä enemmän taloudellisuuteen oli kyse sitten sähkön, polttoaineen tai huollon kuluista.

Eberi suosittelee tuon kokoiseen veneeseen pienempää lämmitintä koska se sopii siihen paremmin. Se käy pidemmän aikaa kerrallaan, jolloin kännistyksen kuluttama energialla ei ole niin merkittävä osuus kokonaisuudessa. Pienempi puhallus vaatii vähemmän virtaa sekin. Myös ääntä tulee vähemmän.

Testijärjestely, jossa huudatetaan konetta täysillä kertoo vain siitä, kuinka paljon kone kuluttaa täysillä. Sillä perusteella junissakin olisi moottorisahan moottori - onhan se taloudellinen. Ei liiku, muttei kulutakaan tuntia kohden juuri mitään.

Tässä testissä oli taas moottorisahassa junan moottori, jota huudatettiin täysillä ja hämmästeltiin kulutusta.

Ihan kiva harjoitus, muttei tieteellinen työ

Lue lisää

Eberin D2 (2,2 kW) pienin teho on 850 W ja ilmavirta 40 kg/h vs. D4 (4 kW) 900 W ja 60 kg/h. Minimitehoissa on siis olematon ero eli ei vaikutusta käyntisykleihin. Vasta D5 (5,5 kW) minimiteho 1600 W/155 kg/h on ylisuuri pieneen veneeseeen.

D4 vie ko. teholla 7 W vs. D2:n 8 W eli isomman lämppärin virrankulutus on PIENEMPI. Ero on toki olematon.

Puhalluksen vaatima virrankulutus ja siitä tuleva meteli riippuu lämppärin ja kanaviston koosta. Ainakin Webasto/Eberillä täysteho on aika äänekäs, joten isompi on hiljaisempi samalla teholla.

Vaikea kuvitella, että puhallusta olisi liikaa. Yleensä veneissä on ongelmana liian vähäinen tuuletus ja kosteus.

Ei tuo D4 meidän veneessä ainakaan tee monia käynnistyssyklejä. Illalla laitetaan päälle ja käy koko illan. Muutaman tunnin päästä saattaa sammua, jos ulkolämpötila on lämmitystarpeen rajoilla. Jos on sammunut saattaa käynnistyä aamuyöstä uudelleen ja käydä aamuun saakka. Varmaankin 90% ajasta käy minimiteholla, mutta tuo onkin pääosin keskikesällä.

Edellisessä 28-jalkaisessa hyvin eristetyssä veneessä oli Webaston HL24 (2,4 kW), jossa toinen tehovaihto oli 1200 W/68 m3/h. Siinä tuo 1200 W oli jo aika paljon, mutta ei niitä käynnistyssyklejä silläkään tullut kuin 2-4/lämppärin käyttökerta.

Joakim_ kirjoitti:

Eberin D2 (2,2 kW) pienin teho on 850 W ja ilmavirta 40 kg/h vs. D4 (4 kW) 900 W ja 60 kg/h. Minimitehoissa on siis olematon ero eli ei vaikutusta käyntisykleihin. Vasta D5 (5,5 kW) minimiteho 1600 W/155 kg/h on ylisuuri pieneen veneeseeen.

D4 vie ko. teholla 7 W vs. D2:n 8 W eli isomman lämppärin virrankulutus on PIENEMPI. Ero on toki olematon.

Puhalluksen vaatima virrankulutus ja siitä tuleva meteli riippuu lämppärin ja kanaviston koosta. Ainakin Webasto/Eberillä täysteho on aika äänekäs, joten isompi on hiljaisempi samalla teholla.

Vaikea kuvitella, että puhallusta olisi liikaa. Yleensä veneissä on ongelmana liian vähäinen tuuletus ja kosteus.

Ei tuo D4 meidän veneessä ainakaan tee monia käynnistyssyklejä. Illalla laitetaan päälle ja käy koko illan. Muutaman tunnin päästä saattaa sammua, jos ulkolämpötila on lämmitystarpeen rajoilla. Jos on sammunut saattaa käynnistyä aamuyöstä uudelleen ja käydä aamuun saakka. Varmaankin 90% ajasta käy minimiteholla, mutta tuo onkin pääosin keskikesällä.

Edellisessä 28-jalkaisessa hyvin eristetyssä veneessä oli Webaston HL24 (2,4 kW), jossa toinen tehovaihto oli 1200 W/68 m3/h. Siinä tuo 1200 W oli jo aika paljon, mutta ei niitä käynnistyssyklejä silläkään tullut kuin 2-4/lämppärin käyttökerta.

Lue lisää

Minun on taas helppo kuvitella, että puhallusta on liikaa.
Sitä on liikaa silloin, kun pienestä pöntöstä poistuva ilma on kuumaa. Optimihan on se, että ilma vaihtuu sopivasti eikä tehoa tuhlata harakoille. Ilmaviran tarve taas riippuu veneen koosta.

Liian iso lämppäri puhaltaa lämmintä ilmaa harakoille ja vaihtaa ilman tarpeettoman usein. Eli lämmittää liikaa. Lisäksi se käynnistyy ja sammuu turhan usein termostaattiohjauksella.

Tasinen virtaus, joka on sopiva ilmanvaihtoon on optimaalinen. Ilman vaihtumisen ei tarvitse olla kuin kerran kahteen tuntiin, joten lämmön siirtyminen on määräävä tekijä.

glacier 666 kirjoitti:

Minun on taas helppo kuvitella, että puhallusta on liikaa.
Sitä on liikaa silloin, kun pienestä pöntöstä poistuva ilma on kuumaa. Optimihan on se, että ilma vaihtuu sopivasti eikä tehoa tuhlata harakoille. Ilmaviran tarve taas riippuu veneen koosta.

Liian iso lämppäri puhaltaa lämmintä ilmaa harakoille ja vaihtaa ilman tarpeettoman usein. Eli lämmittää liikaa. Lisäksi se käynnistyy ja sammuu turhan usein termostaattiohjauksella.

Tasinen virtaus, joka on sopiva ilmanvaihtoon on optimaalinen. Ilman vaihtumisen ei tarvitse olla kuin kerran kahteen tuntiin, joten lämmön siirtyminen on määräävä tekijä.

Lue lisää

Tuo ilman vaihtuminen kerran kahteen tuntiin pätee taloihin, joissa on tilavuutta/henkilö kertaluokkaa enemmän ja lisäksi märkien vaatteiden tms. vaikutus olematon veneeseen verrattuna.

Asetuksessa rakennusten ilmanvaihdosta vaaditaan minimiksi tuo ilman vaihtuvuus kerran kahdessa tunnissa, mutta myös ilmavirta henkilöä kohti, jonka tulee olla vähintään 6 dm3/s/henkilö. 6 dm/3/s = 22 m3/h = 26 kg/h. Jos veneessä yöpyy vaikkapa 4 henkilöä, sopiva ilmanvaihto on siis ~100 m3/h (tai kg/h). D4:n minimi 60 kg/h riittää vain kahdelle hengelle olettaen, että muuta sisääntuloa ei ole.

Asetus (ks. taulukko 1): http://www.finlex.fi/data/normit/34164-D2-2010_suomi_22-12-2008.pdf

30-jalkaisen veneen tilavuus lienee suuruusluokkaa 20 m3, joten puolet siitä tunnissa olisi vain 10 m3/h eli 10 kertaa liian vähän neljälle hengelle. 4-henkinen perhe taas harvemmin asuu alle 50 m2 asunnossa, jossa tilavuutta on jo 125 m3, jolloin puolet tunnissa on jo oikeaa suuruusluokkaa.

Joakim_ kirjoitti:

Tuo ilman vaihtuminen kerran kahteen tuntiin pätee taloihin, joissa on tilavuutta/henkilö kertaluokkaa enemmän ja lisäksi märkien vaatteiden tms. vaikutus olematon veneeseen verrattuna.

Asetuksessa rakennusten ilmanvaihdosta vaaditaan minimiksi tuo ilman vaihtuvuus kerran kahdessa tunnissa, mutta myös ilmavirta henkilöä kohti, jonka tulee olla vähintään 6 dm3/s/henkilö. 6 dm/3/s = 22 m3/h = 26 kg/h. Jos veneessä yöpyy vaikkapa 4 henkilöä, sopiva ilmanvaihto on siis ~100 m3/h (tai kg/h). D4:n minimi 60 kg/h riittää vain kahdelle hengelle olettaen, että muuta sisääntuloa ei ole.

Asetus (ks. taulukko 1): http://www.finlex.fi/data/normit/34164-D2-2010_suomi_22-12-2008.pdf

30-jalkaisen veneen tilavuus lienee suuruusluokkaa 20 m3, joten puolet siitä tunnissa olisi vain 10 m3/h eli 10 kertaa liian vähän neljälle hengelle. 4-henkinen perhe taas harvemmin asuu alle 50 m2 asunnossa, jossa tilavuutta on jo 125 m3, jolloin puolet tunnissa on jo oikeaa suuruusluokkaa.

Lue lisää

Neljä henkeä 27 jalkaisessa on tungos, mutta toki mahdollinen. kaksi on todennäköisempi ainakin pitempiä aikoja. D2 pystyy suurimmalla teholla täyttämään 100 kg/h ja astetta pienemmällä puoleen siitä. Tässä oletetaan, että ilma vaihtuu vain ja ainoastaas puhaltimen avulla, mikä ei tietenkään ole todellista koska ihmiset eivät tukehdu veneeseen jos ilmanvaihto ei ole päällä.

D4 yltää 100 km/h helposti puolella teholla, mutta Safire 3600 ei koskaan. On selvää, että Safiren näennäinen taloudellisuus perustuu siihen, että sen ilmanvaihto on reilusti pienempi. Pieni kone kuluttaa vähemmän.

Pieni ei ole kaunis kirjoitti:

Neljä henkeä 27 jalkaisessa on tungos, mutta toki mahdollinen. kaksi on todennäköisempi ainakin pitempiä aikoja. D2 pystyy suurimmalla teholla täyttämään 100 kg/h ja astetta pienemmällä puoleen siitä. Tässä oletetaan, että ilma vaihtuu vain ja ainoastaas puhaltimen avulla, mikä ei tietenkään ole todellista koska ihmiset eivät tukehdu veneeseen jos ilmanvaihto ei ole päällä.

D4 yltää 100 km/h helposti puolella teholla, mutta Safire 3600 ei koskaan. On selvää, että Safiren näennäinen taloudellisuus perustuu siihen, että sen ilmanvaihto on reilusti pienempi. Pieni kone kuluttaa vähemmän.

Lue lisää

Yhden lehmän pieru, 250-300 litraa puhdasta metaania päivässä riittää uutisen mukaan pitämään asunnon jääkaapin käynnissä vuorokauden. Riittääkö tuotto venelämmittimen käyttämiseen?

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288612272375.html

letku kiinni kirjoitti:

Yhden lehmän pieru, 250-300 litraa puhdasta metaania päivässä riittää uutisen mukaan pitämään asunnon jääkaapin käynnissä vuorokauden. Riittääkö tuotto venelämmittimen käyttämiseen?

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288612272375.html

Lue lisää

Puhutko nyt itsestäsi vai puolisostasi. En usko, että sinulla on lehmää veneessä

Pieni ei ole kaunis kirjoitti:

Neljä henkeä 27 jalkaisessa on tungos, mutta toki mahdollinen. kaksi on todennäköisempi ainakin pitempiä aikoja. D2 pystyy suurimmalla teholla täyttämään 100 kg/h ja astetta pienemmällä puoleen siitä. Tässä oletetaan, että ilma vaihtuu vain ja ainoastaas puhaltimen avulla, mikä ei tietenkään ole todellista koska ihmiset eivät tukehdu veneeseen jos ilmanvaihto ei ole päällä.

D4 yltää 100 km/h helposti puolella teholla, mutta Safire 3600 ei koskaan. On selvää, että Safiren näennäinen taloudellisuus perustuu siihen, että sen ilmanvaihto on reilusti pienempi. Pieni kone kuluttaa vähemmän.

Lue lisää

Suositellusta ilmanvaihdosta on pitkä matka tukehtumiseen. Välissä on pahenevaa kosteutta ja huononevaa unen laatua. Vene on kuitenkin melko tiivis ja siitä puuttuu korkeuserot, joka vaaditaan painovoimaiseen ilmastointiin. Lämppärin ollessa päällä (ja ottaessa ilman ulkoa) uskoisin kaikista venttiileistä ja raoista virtauksen olevan ulospäin eli vaihtuvuus on täsmälleen se minkä lämppäri puhaltaa. Tuulisella paikalla tilanne voi olla toinen.

Sitten kun lämppäri ei ole päällä, veneestä häviää lämppärin tuottama ylipaine ja ilmaa tulee jostain venttiilistä/raosta myös sisään.

Mistä 27-jalkainen vene tähän tuli? Alkuperäinen kysyjä puhui 30-jalkaisesta, jossa varsin tyypillinen miehistö on 4-henkinen perhe. Me teimme 3-5 viikon reissuja 4 hengen perheellä tuolla 28-jalkaisella. Seurakaveri on reissannut 27-jalkaisella 5-henkisen perheen isohkon koiran kanssa.

Joakim_ kirjoitti:

Suositellusta ilmanvaihdosta on pitkä matka tukehtumiseen. Välissä on pahenevaa kosteutta ja huononevaa unen laatua. Vene on kuitenkin melko tiivis ja siitä puuttuu korkeuserot, joka vaaditaan painovoimaiseen ilmastointiin. Lämppärin ollessa päällä (ja ottaessa ilman ulkoa) uskoisin kaikista venttiileistä ja raoista virtauksen olevan ulospäin eli vaihtuvuus on täsmälleen se minkä lämppäri puhaltaa. Tuulisella paikalla tilanne voi olla toinen.

Sitten kun lämppäri ei ole päällä, veneestä häviää lämppärin tuottama ylipaine ja ilmaa tulee jostain venttiilistä/raosta myös sisään.

Mistä 27-jalkainen vene tähän tuli? Alkuperäinen kysyjä puhui 30-jalkaisesta, jossa varsin tyypillinen miehistö on 4-henkinen perhe. Me teimme 3-5 viikon reissuja 4 hengen perheellä tuolla 28-jalkaisella. Seurakaveri on reissannut 27-jalkaisella 5-henkisen perheen isohkon koiran kanssa.

Lue lisää

meijän mutsi sano alakerran Eilalle, et tuoll B-rapun Ramilla on paras!

Joakim_ kirjoitti:

Suositellusta ilmanvaihdosta on pitkä matka tukehtumiseen. Välissä on pahenevaa kosteutta ja huononevaa unen laatua. Vene on kuitenkin melko tiivis ja siitä puuttuu korkeuserot, joka vaaditaan painovoimaiseen ilmastointiin. Lämppärin ollessa päällä (ja ottaessa ilman ulkoa) uskoisin kaikista venttiileistä ja raoista virtauksen olevan ulospäin eli vaihtuvuus on täsmälleen se minkä lämppäri puhaltaa. Tuulisella paikalla tilanne voi olla toinen.

Sitten kun lämppäri ei ole päällä, veneestä häviää lämppärin tuottama ylipaine ja ilmaa tulee jostain venttiilistä/raosta myös sisään.

Mistä 27-jalkainen vene tähän tuli? Alkuperäinen kysyjä puhui 30-jalkaisesta, jossa varsin tyypillinen miehistö on 4-henkinen perhe. Me teimme 3-5 viikon reissuja 4 hengen perheellä tuolla 28-jalkaisella. Seurakaveri on reissannut 27-jalkaisella 5-henkisen perheen isohkon koiran kanssa.

Lue lisää

Oleteaan, että olet oikeassa. Silloin Safire ei riitä riittävään ilmanvaihtoon koska sen puhallus on liian pieni. Pieni puhallus säästää tietenkin energiaa ksoak ropellin ei tarvitse pyöriä yhtä paljon eikä korvausilmaa ole niin paljon lämmitettävänä.

Jostain syystä Safire ei lainkaan kerro ilman määrää, mutta en minäkään kertoisi, jos se ei ritä edes neljälle hengelle :D

glacier 666 kirjoitti:

Oleteaan, että olet oikeassa. Silloin Safire ei riitä riittävään ilmanvaihtoon koska sen puhallus on liian pieni. Pieni puhallus säästää tietenkin energiaa ksoak ropellin ei tarvitse pyöriä yhtä paljon eikä korvausilmaa ole niin paljon lämmitettävänä.

Jostain syystä Safire ei lainkaan kerro ilman määrää, mutta en minäkään kertoisi, jos se ei ritä edes neljälle hengelle :D

Lue lisää

Tää ketju alkaa olemaan jo aika kovasti laukalla, mutta antaa palaa kun hyvin menee...

Ensisijainen tarvehan tuolla puhallusteholla on siirtää lämpö pisteestä A, (lämmitin) Pisteeseen B (asuintilat). Mikä siihen on oikea teho ja miten se on järkevin toteuttaa, siitä on kaksi leiriä. Itse olen enemmän pienemmän ja tasaisemman ilmavirran kannalla.

glacier 666 kirjoitti:

Oleteaan, että olet oikeassa. Silloin Safire ei riitä riittävään ilmanvaihtoon koska sen puhallus on liian pieni. Pieni puhallus säästää tietenkin energiaa ksoak ropellin ei tarvitse pyöriä yhtä paljon eikä korvausilmaa ole niin paljon lämmitettävänä.

Jostain syystä Safire ei lainkaan kerro ilman määrää, mutta en minäkään kertoisi, jos se ei ritä edes neljälle hengelle :D

Lue lisää

Oletko sattunut huomaamaan sen varsin moneen kertaan toistetun asian, että Safiren puhaltimen nopeus ei riipu asetetusta tehosta. Raportin mukaan mitattu ilmamäärä vaihtelee välillä 60 -120 kg/h.

kui? kirjoitti:

Oletko sattunut huomaamaan sen varsin moneen kertaan toistetun asian, että Safiren puhaltimen nopeus ei riipu asetetusta tehosta. Raportin mukaan mitattu ilmamäärä vaihtelee välillä 60 -120 kg/h.

Lue lisää

Juttuja on monia, mutta ainakin
http://www.kolumbus.fi/lauri.tiainen/venelammitinvertailu.pdf
mukaan Safiren ilmamäärä vaihteli välillä 60-80kg/h. Tehotuuletuksella päästiin yli sadan, mutta silloin virrankulutus nousi myös eikä lämmitystehoa ollut.

Asiaa voi myös miettiä siltä kantilta, mikä sitä virtaa syö. Ohjausyksiköstä ja polttoainepumpusta tuskin saadaan merkittävää eroa laitteiden välille. Merkittävin kulutus onkin nimen omaan ilman puhaltamisessa. Kun laitteita verrataan samalla puhallusteholla, niissä ei ole mittatarkkuuden puitteissa eroja.


Valinta Eberin ja Safiren välilä on ensisijaisesti valinta ilman vaihtuvuuden välillä. Jos haluaa suuremman ilman vaihtuvuuden, valitsee Eberin ja jos pienemmän Safiren.

Meteli laitteissa on sama samalla ilmamäärällä.

Kaikenkaikkiaan tutkimus on tehty "hiukan sinnepäin" koska laitteet olisi pitänyt verrata samalla lämmitysteholla ja ilmamäärällä ei niin, että suurempaa virtausta verrataan pienempään. Laitteiden virrankulutus ja meteli on samat samalla virtauksella.

glacier 666 kirjoitti:

Juttuja on monia, mutta ainakin
http://www.kolumbus.fi/lauri.tiainen/venelammitinvertailu.pdf
mukaan Safiren ilmamäärä vaihteli välillä 60-80kg/h. Tehotuuletuksella päästiin yli sadan, mutta silloin virrankulutus nousi myös eikä lämmitystehoa ollut.

Asiaa voi myös miettiä siltä kantilta, mikä sitä virtaa syö. Ohjausyksiköstä ja polttoainepumpusta tuskin saadaan merkittävää eroa laitteiden välille. Merkittävin kulutus onkin nimen omaan ilman puhaltamisessa. Kun laitteita verrataan samalla puhallusteholla, niissä ei ole mittatarkkuuden puitteissa eroja.


Valinta Eberin ja Safiren välilä on ensisijaisesti valinta ilman vaihtuvuuden välillä. Jos haluaa suuremman ilman vaihtuvuuden, valitsee Eberin ja jos pienemmän Safiren.

Meteli laitteissa on sama samalla ilmamäärällä.

Kaikenkaikkiaan tutkimus on tehty "hiukan sinnepäin" koska laitteet olisi pitänyt verrata samalla lämmitysteholla ja ilmamäärällä ei niin, että suurempaa virtausta verrataan pienempään. Laitteiden virrankulutus ja meteli on samat samalla virtauksella.

Lue lisää

Vertailut tehtiin nimenomaan samoilla tehoilla. Ja saman ilmamäärän saa paljon pienemmällä teholla ja melulla menemään hitaalla nopeudella isoa rööriä kuin suurella nopeudella pientä. Tämän oppii vaikka peruskoulun fysiikasta. Ja sehän sen eron virrankulutukseen tekee.

Mutta kun väkisin lukijan pitää ne mittaustulokset tulkita suosimaan omaa valintaa. Siksi pitää vertailukohtakin valita sen mukaan. Ja jos olisi viitsinyt lukea sen raportin, siinä pariinkin otteeseen kerrottiin, että myös tehotuuletuksella lämmitysteho oli asetettavissa halutuksi.

Ja ne mitatut ilmamäärät sitten. Eberille tehdas ilmoittaa lukuja ilman vastapainetta. Mitatut olivat tehoista riippuen 45-65 kg/h. Mitä kohtaa lukemalla sait ne ylivoimaisesti suuremmat ilmamäärät?

kui? kirjoitti:

Vertailut tehtiin nimenomaan samoilla tehoilla. Ja saman ilmamäärän saa paljon pienemmällä teholla ja melulla menemään hitaalla nopeudella isoa rööriä kuin suurella nopeudella pientä. Tämän oppii vaikka peruskoulun fysiikasta. Ja sehän sen eron virrankulutukseen tekee.

Mutta kun väkisin lukijan pitää ne mittaustulokset tulkita suosimaan omaa valintaa. Siksi pitää vertailukohtakin valita sen mukaan. Ja jos olisi viitsinyt lukea sen raportin, siinä pariinkin otteeseen kerrottiin, että myös tehotuuletuksella lämmitysteho oli asetettavissa halutuksi.

Ja ne mitatut ilmamäärät sitten. Eberille tehdas ilmoittaa lukuja ilman vastapainetta. Mitatut olivat tehoista riippuen 45-65 kg/h. Mitä kohtaa lukemalla sait ne ylivoimaisesti suuremmat ilmamäärät?

Lue lisää

Osin tehtiin samoilla tehoilla osin ei. Monessa vertailukohdassa oli myös maksimiteho, joka Eberillä oli merkittävästi suurempi.

Ilmamäärät kuvassa 22 olivat Eberille täydellä teholla ~90 kg/h ja Safirella ~70 kg/h (vaikea sanoa noista, kun ei ole stabiili). Tuossa siis 100% teho eli Eberillä oli suurempi teho.

Vastaavasti n. 3 kW kohdalla ilmamäärät Eberille reilut 80 kg/h ja Safirella ~50 kg/h. 2 kW kohdalla Safire edelleen ~ 50 kg/h ja Eberi vajaat 60 kg/h. Ja 1 kW alueella Eberi vajaat 40 kg/h ja Safire edelleen 50 kg/h. Tehotuuletuksella Safire ~100 kg/h (aika lyhyt mittaus) ja ilmeisesti tuota tehotuuletusta on mahdollista käyttää myös lämmityksessä millä tahansa teholla.

Virrankulutukset menivät kohtuu hyvin virtaamien mukaan. Jokaisessa mittauspisteessä se lämmitin, joka tuotti suuremman virtaaman myös kulutti enemmän. Se jäi mittaamatta mitä Safire olisi kuluttanut tehotuuletuksella lämmityksellä. Tehotuuletus minimiteho kulutti 2,4 A, mutta tehoa nostettaessa ainakin paloilmapuhaltimen ja polttoainepumpun kulutus kasvaa, joka voi näkyä kulutuksessa.

Noita "mitattuja" tehoja ja virtaamia ei voi pitää kuin karkeasti suuntaa antavia. Ei noilla mittavälineillä saa tuollaisesta kanavistosta kuin -50% tarkkuuksia virtausmäärille eli sitä kautta myös lämmitysteholle. Tuossahan on mitattu vain virtausnopeuksia ja lämpötiloja, jotka eivät ole vakioita kanavissa. Lisäksi ulostuloja oli useita ja putkisto on väkisin erilainen Eberin yhdellä ja Safiren usealla (kuvista päätellen kahdella) lähdöllä. Kunnon vertailussa olisi pitänyt käyttää yhtä kanavaa ja virtausmäärämittaria tai tehdä hallittu verkkomittaus pitot-nopeusmittarilla. Noilla pääsisi sitten jo prosenttien tarkkuuksiin.

Omassa veneessä on tosiaan D4, mutta en ole sitä itse valinnut enkä väitä, että se on parempi kuin vastaava Safire. Tiaisen sinänsä ansiokkaasta vertailusta paistaa kyllä selvä Safire-suosikki läpi.

Joakim_ kirjoitti:

Osin tehtiin samoilla tehoilla osin ei. Monessa vertailukohdassa oli myös maksimiteho, joka Eberillä oli merkittävästi suurempi.

Ilmamäärät kuvassa 22 olivat Eberille täydellä teholla ~90 kg/h ja Safirella ~70 kg/h (vaikea sanoa noista, kun ei ole stabiili). Tuossa siis 100% teho eli Eberillä oli suurempi teho.

Vastaavasti n. 3 kW kohdalla ilmamäärät Eberille reilut 80 kg/h ja Safirella ~50 kg/h. 2 kW kohdalla Safire edelleen ~ 50 kg/h ja Eberi vajaat 60 kg/h. Ja 1 kW alueella Eberi vajaat 40 kg/h ja Safire edelleen 50 kg/h. Tehotuuletuksella Safire ~100 kg/h (aika lyhyt mittaus) ja ilmeisesti tuota tehotuuletusta on mahdollista käyttää myös lämmityksessä millä tahansa teholla.

Virrankulutukset menivät kohtuu hyvin virtaamien mukaan. Jokaisessa mittauspisteessä se lämmitin, joka tuotti suuremman virtaaman myös kulutti enemmän. Se jäi mittaamatta mitä Safire olisi kuluttanut tehotuuletuksella lämmityksellä. Tehotuuletus minimiteho kulutti 2,4 A, mutta tehoa nostettaessa ainakin paloilmapuhaltimen ja polttoainepumpun kulutus kasvaa, joka voi näkyä kulutuksessa.

Noita "mitattuja" tehoja ja virtaamia ei voi pitää kuin karkeasti suuntaa antavia. Ei noilla mittavälineillä saa tuollaisesta kanavistosta kuin -50% tarkkuuksia virtausmäärille eli sitä kautta myös lämmitysteholle. Tuossahan on mitattu vain virtausnopeuksia ja lämpötiloja, jotka eivät ole vakioita kanavissa. Lisäksi ulostuloja oli useita ja putkisto on väkisin erilainen Eberin yhdellä ja Safiren usealla (kuvista päätellen kahdella) lähdöllä. Kunnon vertailussa olisi pitänyt käyttää yhtä kanavaa ja virtausmäärämittaria tai tehdä hallittu verkkomittaus pitot-nopeusmittarilla. Noilla pääsisi sitten jo prosenttien tarkkuuksiin.

Omassa veneessä on tosiaan D4, mutta en ole sitä itse valinnut enkä väitä, että se on parempi kuin vastaava Safire. Tiaisen sinänsä ansiokkaasta vertailusta paistaa kyllä selvä Safire-suosikki läpi.

Lue lisää

Näin minäkin nuo taulukot ja mittaukset tulkitsen. Sen verran vielä kommentoin, että polttoainepumpun kulutuksen ero hukkuu mittauksen epätarkkuuksiin jo pelkästään siksi, että se toimii sykäyksittäin enkä usko, että käytetty virtamittari oli niin hyvä, että se pystyy mittaamaan nopeat virtapiikit saati sitten, että jutun kirjoittaja edes yrittäisi jakaa niitä tasaiseksi jatkuvaksi kuormaksi. Tosin, edelleenkään sillä ei ole merkitystä.

glacier 666 kirjoitti:

Näin minäkin nuo taulukot ja mittaukset tulkitsen. Sen verran vielä kommentoin, että polttoainepumpun kulutuksen ero hukkuu mittauksen epätarkkuuksiin jo pelkästään siksi, että se toimii sykäyksittäin enkä usko, että käytetty virtamittari oli niin hyvä, että se pystyy mittaamaan nopeat virtapiikit saati sitten, että jutun kirjoittaja edes yrittäisi jakaa niitä tasaiseksi jatkuvaksi kuormaksi. Tosin, edelleenkään sillä ei ole merkitystä.

Lue lisää

Mistä polttoainepumpun kulutus nyt tähän tuli? Sekoititko nyt paloilmapuhaltimen ja tuuletuspuhaltimen erillisyyden polttoainepumppuun? Saa joka tapauksessa olla hurjat virtapiikit pumpussa, jos niihin aikoo ampeeritunteja saada kulumaan.

Eberin ja Safiren yksi merkittävä ero on siinä, että puhaltimet ovat erilliset ja niitä ohjataan toisistaan riippumatta. Kuten jo alkuteksteistä selvisi, jyrkkien mutkien aiheuttama vastapaine nosti merkittävästi Safiren puhaltimeen kuluvaa tehoa. Tuulettimeen kun piti lisätä nopeutta, jotta lämmönvaihdin pysyisi oikeassa lämpötilassa.

muttet ymmärtänyt kirjoitti:

Mistä polttoainepumpun kulutus nyt tähän tuli? Sekoititko nyt paloilmapuhaltimen ja tuuletuspuhaltimen erillisyyden polttoainepumppuun? Saa joka tapauksessa olla hurjat virtapiikit pumpussa, jos niihin aikoo ampeeritunteja saada kulumaan.

Eberin ja Safiren yksi merkittävä ero on siinä, että puhaltimet ovat erilliset ja niitä ohjataan toisistaan riippumatta. Kuten jo alkuteksteistä selvisi, jyrkkien mutkien aiheuttama vastapaine nosti merkittävästi Safiren puhaltimeen kuluvaa tehoa. Tuulettimeen kun piti lisätä nopeutta, jotta lämmönvaihdin pysyisi oikeassa lämpötilassa.

Lue lisää

Vertailussa on mitattu Safiren tehotuuletuksen kulutus minimilämmitysteholla. Jos tehotuuletusta haluaa käyttää muulla lämmitysteholla, moni asia muuttuu. Paloilmapuhallin käy kovemmalla teholla, polttoainepumppu tikittää tiheämmin ja puhallettavan ilman lämpötila muuttuu, mikä kasvattaa virtausnopeuksia, jolloin joko virrankulutus kasvaa tai virtausmäärä (kg/h) pienenee.

Mittauksissa minimiteholla tehotuuletuksessa ilma lämpeni 20 C. Jos lämmitystehon kolminkertaistaan, lämpenemä kolminkertaistuu eli on 60 C. Tämä laskee tiheyttä ja nostaa virtausnopeuksia reilut 13%. Painehäviö on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin ja suoraan verrannollinen tiheyteen, joten painehäviö kasvaa 13%.

Paloilmapuhaltimella muutos taas on paljon radikaalimpi, koska paloilmamäärä 3-kertaistuu ja samalla sen lämpötila nousee rajusti. Painehäviö siis kasvaa pitkälti yli 10-kertaiseksi. Puhaltimen vaatima teho on virtaus * painehäviö eli se kasvaa yli 30-kertaiseksi.

Ei siis vielä tiedetä viekö Safire enemmän vai vähemmän virtaa kuin Eberi, jos Safiren puhallusmäärä nostetaan Eberin tasolle tehotuuletusta hyödyntäen.

Et taida ola kovin älykäs? Lämmitä se perseellsi!

thnhthntnht kirjoitti:

Et taida ola kovin älykäs? Lämmitä se perseellsi!

Jos ei älykäs, niin sitten kai tyhmä. Kerrohan silti meille muillekin, miten se tyhmyys ilmenee? Minulle se kun ei vanhamin jutun lukemalla valjennut.

Mulla oli pitkään Webaston Thermo Top vesilämmitin autossa. Oiva peli: vajaassa puolessa tunnissa oli moottori ja kabiini lämmin.

Vanhami puhuu asiaa tuosta käynnistymisen laukkaamisesta eli siinä on tietyt lämpötilarajat, jolloin heitellään täys-, puoli- ja nollatehojen välillä. Kun lämpötila on saavutettu kuuluu hillitön tikitys, kun otetaan tehoja pois. Ehkä siihen tottuisi eikä heräisi. Mulla oli webasto talvisin päällä, kun lapset olivat harrastamassa. Odotellessa olo oli mukavan lämmin, mutta mieluummin sammutin vehkeen kokonaan ja laitoin uudestaan päälle viluttaessa, kun kuuntelin sitä jatkuvaa moodin vaihtoa.

Palotilan malja vaihdettiin n. viiden vuoden välein ja reilun kymmenen vuoden kuluttua vaihtowebasto, kun epäiltiin piirikortissa vikaa.

Hyvä peli auton lämmitykseen, mutta veneeseen en halua sitä suositella.

Kokemusta on vanhasta Wallaksesta, uutena hankitusta Safiresta ja kahdesta eri Webastosta. Kokemukset: Wallas oli huollossa joka kevät, kahtena peräkkäisenä vaihdettiin kallis piirikortti. Uskon kyllä, että nykyisissä on laatu oleellisesti parempi. Seuraavaan paattiin ostin uuden Safiren, joka toimi kymmenen vuotta moitteetta. Lämmitin meni huoltoon, kun paatti vaihtoi omistajaa, ja luulen että palvelee taas hyvin vuosikaudet. Nykyisessä veneessä oli ostaessani Webasto 3500, joka lakkoili jatkuvasti. Lämppäri oli noin 8 vuotta vanha. Kävi huollossa kaksi kertaa ja lopputulos oli se, että korjaaminen olisi maksanut liikaa suhteessa uuden ostamiseen. Nyt on veneessä uusi Webasto 3900, mutta jotenkin jäi Safireen aika kova luottamus. Monesti tuli nukuttua veneessä pakkasöinäkin t-paitasillaan,eikä koskaan tullut mieleen, että vehje pettäisi. Ja tosiaan, aika virtapihi se on ainakin Webastoon verrattuna ihan kokemuksen perusteella, jos sillä on merkitystä.

Mitä eroa on Wallas 1800- ja 2400-malleilla? Molempia suositellaan 6-8-metrisiin veneisiin.

8+8 kirjoitti:

Mitä eroa on Wallas 1800- ja 2400-malleilla? Molempia suositellaan 6-8-metrisiin veneisiin.

En keksinyt muuta eroa kuin 2400:ssa on tarvittaessa enemmän tehoa ( virran ja polttoaineenkulutusta). Lämmitinhän käytännössä on enemmän minimiteholla kuin täysteholla ellei veneile kovissa pakkasissa.

8+8 kirjoitti:

Mitä eroa on Wallas 1800- ja 2400-malleilla? Molempia suositellaan 6-8-metrisiin veneisiin.

Prikulleen sama kone teknisesti. Toisesta otetaan vaan hieman enemmän tehoa irti.

Pieni kommentti. Jos vielä jollain on varastossa Safire 2400, niin silloin, jos olet niin päättänyt. Muutoin Safire 2600, se kun on korvaava malli. Hieman enemmän lämmitystehoa ja rivakkaampi pääpuhallin.

Eikö siihen vessan suuttimeen voi laittaa säätöä? Omassa veneessä on takahytin ja vessan suuttimia kuristettu huomattavasti, jotta lämpö jakaantuu tasaisesti. Keula jää hiukan viileäksi, koska salonkiin tulee iso kuristamaton putki (90 mm?) ja siitä keulaan lähtevä 60 mm haara jää hiukan turhan vähälle. Mutta ei tuo ole ongelma ellei laita keulahytin ovea kiinni.

Mun mutsilla on kaikista paras asennus Sen sano yläkerran Pave nauraen.... alakerran Hektorille.

Refleks on kyllä huipputehokas ja varma mutta siihen pitänee liittää vesikeskuslämmitys ja termostaatti jos haluat tasaisen lämmön.

Mulla oli Refleks eikä siinä muistaakseni mitään sytytysnesteitä tarvinnut, tulitikun tarvitsi eikä sytyttämnen ja käyttö ainakaan epäsiistiä ollut. Varmatoiminen ja hyvin tehokas lämmitin eikä tarvitse akkuvirtaa lainkaan.

Vähän huonosti luettu, jos et muuta argumenttia löytänyt. Refleksiäkin olen käyttänyt ja olen kyllä kohdannut vanhamin kertomat epäkohdat sen kanssa. Paikkansa tietenkin vielä myös kaminlämmityksellä on, mutta harvaan nykyiseen matkaveneeseen se sopii.

Minulla oli veneessä ostaessani Refleks. Se oli kytketty vesikiertoon, jossa vesi kiersi pumpun avulla, koska vapaata kiertoa ei oltu saatu toimimaan. Refleks oli asennettu ohjaushyttiin ja patterikierrot olivat alhaalla salongissa ja makuuhyteissä. Veteen lämmitin työnsi 1,6Kw ja ilmaan 800Wm toki riippuen siitä miten paljon vesikierto imi lämpöä.

Sytytys tapahtui laittamalla tilkka spriitä pohjalle ja tulitikku perään. Pelkkä tulitikun heittäminen sammutti vain tulitikun. Jos laakista ei syttynyt, saattoi polttimeen jäädä reilumpi allas, joka syttyessään alkoi palamaan niin kovalla liekillä, että metri pakoputkesta oli punahehkuisena. Paksuhermoista skönäriähän tämä ei hermostuta. Sytyttämisen yhteydessä tuli aina hieman öljyn hajua sisään, mutta toki ei muuten. Katolle tuppasi aina jäämään pakoputken ympäristöön metrin säteelle mustaa tahraavaa nokea, joka sitten tarttui kesävaatteisiin, sanotaan nyt vaikka vaimon valkoisiin shortsheihin, jos siitä liki erehtyi menemään tai matkalla katolla istuskelemaan.

Tehonsäätö tapahtui vain manuaalisesti, eli ei ollut termostaattia. Kamina antoi erittäin tasaisen lämmön kyllä, mutta ainoastaan sisäisesti. Illalla kun kaminan laittoi päälle jo illan viiletessä, oli kylmä, yöllä saattoi olla sopiva ja aamulla auringon noustessa kuuma. Kamina itsessään kyllä piti lämmöntuoton tasaisena. Patterikiertoon lämmön tuottaminen oli täysin riittämätöntä. Makuuhytit olivat aina vähän kylmiä kauden alussa ja lopussa, silloin kun lämpöä tarvittiin. 1,6Kw on aika vähän tuohon tarpeeseen ja siitäkin lämmöstä osa häipyi patterikierron putkistoon.

En kiistä, etteikö nuo reunaehdot huomioiden laite olisi mailman huippuluokkaa ja edistyksellisintä teknoloogiaa sitten kuulentojen. Ylittää jopa Moskovan tieteellisen instituutin MIG hävittäjiin kehittämien minikokoisten radioputkien tieteellisyystason ja huomatkaa, että kestää radioputkien kanssa myös mahdollisen ydiniskun aiheuttaman EMP pulssin. Siinä vaiheessa kun sienipilvi ilmestyy horisonttiin, on kaikki Wallakset, Safiret, Webastot ja Eberspächerit pimeänä, mutta Refleks mies lämmittelee tutun mukavan ja tasaisen öljylämmön loisteessa.

Sanottakoon, että en halua morkata Refleksiä sen kummemin kuin Glembringiä tai Taylorssia, mutta nykyaika on tuonut tähän oman sanansa. Ne laitteet vaan toimivat paremmin nykyaikaisissa veneissä.

Vaikka olisi millin vene, niin paska lämppäri on riesa. Ei se hieno Mersukaan paljoa iloa tuota jos ei käynnisty. Eli missasit pointin pahasti...

Minull on Webasto. Sammutan sen päivän ajaksi, sillä vaikkei se lämmitä, se puhaltaa hiljaa. Päivisin ukset ovat auki, joten ylimääräinen puhallus on turhaa.

7-3 kirjoitti:

Minull on Webasto. Sammutan sen päivän ajaksi, sillä vaikkei se lämmitä, se puhaltaa hiljaa. Päivisin ukset ovat auki, joten ylimääräinen puhallus on turhaa.

EEberi kyl ihan sammuu kokonaan.

Quikelo jos sul olis millin vene, ja sinulta jää jokin reissu ajamatta lämppärin takia niin
kyllä se on sitten ihan käyttäjän omaa tyhmyyttä. Pitää tuntea OMAN veneen laitteet ja järjestelmät ja tietää mitä ne mahdollistaa ja toimia niiden mukaan.

Eeberi lämmitti hienosti jussina, melkein säälitti niiden puolesta ketä kylmässä veneessä tai teltassa yönsä vietti.

D4 plusss kirjoitti:

Eeberi lämmitti hienosti jussina, melkein säälitti niiden puolesta ketä kylmässä veneessä tai teltassa yönsä vietti.

Melkeinpä väittäisin, että oli sitten Webasto, Eberi tai mikä hyvänsä lämmitin veneessä, ja se ei juhannuksena toiminut, oli vika kipparissa. Yksittäistapauksia voi olla, että vika tulee juuri juhannuksena, mutta muuten vika on huolimattomuudessa ja viitsimättömyydessä pitää laitteista huolta.