Dakota's Flick osa II

Vakava ataksia ja pareesi takajaloissa. Aivohermot normaalit. selkäydinrefleksit normaalit kaikissa jaloissa. Koiralla ei kipuja. Koira syö hyvällä ruokahalulla, nukkuu öisin normaalit yöunet, on kiinnostunut ympäristöstään sekä on pirteänoloinen.

Diagnoosimahdollisuudet Aistin mukaan; verenvuoto, välilevyn luiskahdus, rappeuttava selkäysinsairaus. Magneettikuvauksen hinta 800 e, selkän leikkaus jos on leikattavissa 2500 e.

Koira virtsaa ja ulostaa normaalisti sekä on kykenevä pidättämään. Ei ripulia. Sisäelimet kunnossa, keuhkot kunnossa, sydän kunnossa, pää kunnossa.Toivotaan, että koira vielä toipuisi selän osalta levolla. On niin fiksu ja ystävällinen koira sekä muutoin terve ja tasapainoinen hermorakenteeltaan.Lasten ja vanhusten suosikki. Erittäin pidetty yksilö lähes joka paikassa.Onnellisen oloinen kaikin puolin.

Tänään koira on voinut jo paremmin, pystyy kävelemään ihan hyvin, nukuttiin koko päivä ulkona varjossa, annoin puolikkaan Doloxin aamupäivällä ja toisen puolikkaan annan vielä yöksi, mikä on tulehduskipulääke. Kävi kaivamassa hiekkakuoppia puistossa ja piiloteltiin esineitä. Olisi tahtonut tunneiksi jäädä leikkimään lisää, mutta tultiin äsken kotiin ja käskin lepäämään. Söi hyvällä ruokahalulla lihapiirakoita, terveellista barf-ruokaa, viiliä, näkkäreitä ja muutaman luun tänään.

Kun takapään kunto alkaa parantua, vien uimaan, mistä koira pitää yli kaiken lihaksiston vahvistamiseksi sekä takapään verenkierron normalisoimiseksi.

Elelleen painotan, ettei koiralla eläinlääkärien eikä itsenikään mielstä ole kipuja. Sitä ei magneettikuvattu, koska se pystyy kävelemään, nousemaan ylös makuulta, pidättämään normaalisti. Pää toimii skarpisti ja etupää on täysin kunnossa kuten sisäelimetkin.

Toivottavasti toipuu hyvin ja onnittele itseäsi hyvästä hoidosta ja siitä että olet koiran kanssa, kyllä eläin sen tietää, virikkeet ovat mieluisat hyvät ja koiranpito varmasti niin hyvää kuin voi olla. :)

Itselläni ollut autoimmuniteettisairauksinen koira, jaksamisten mukaan elettiin viimeisimpinä vuosina, henkinen kantti oli koiralla vahvaa kun mietin nukuttamisia eli nautti elämisestä kuitenkin vanhustyyliin, lopulta tuli kuitenkin akuutti vaihe ja vaihtoehtoja ei ollut (mikä oli tavallaan helpottavaa, kun ei muuta vaihtoehtoa). Hyvin eli elämänsä.

Onnittelen kyllä, lääkärinikin sanoi, että jos koiraa ei enää saada kuntoutumaan, sillä on ainakin ollut todella hyvä koiranelämä yli 11 vuotta. Hän tuntee minut ja koirani läpikotaisin. Teen kyllä tarvittaessa asianmukaiset päätökset, ei ole ensimmäinen kerta. Kiitos kannustuksesta. Vaikeaahan tämä on, mutta elämä on luopumista ihan joka suhteessa. Kaikista hienointa olisi, jos kenenkään ei tarvitsisi kärsiä turhaan, ei eläinten eikä ihmisten, raja on nykylääketieteen aikana kuitenkin hiuksenhieno; lähes minkä tahansa sairauden etenemistä pystytään hidastamaan ilman, että kohde kärsii(ihmislääketieteessä). Ihmisillä on käytössä rullatuolit ja vaipat, jos "takapää" alkaa pettää/heikentyä liikaa, koirilla sitä mahdollisuutta ei ole vaikka pää toimisi kuinka hyvin tahansa ja koira muuten olisi kaikin puolin terve, mikä on ikävää.

Pakko vielä käydä kertomassa; äsken olimme käymässä vielä ulkona ja Flick juoksi! Näytti ainakin hetkittäisesti, ettei sillä olisi mitään vikaa takapäässä. Käytiin kaivamassa vielä parit hiekkakuopat.:) Itsehoito näköjään on toiminut.Tämä koira on siitä hieno yksilö, että se osaa ottaa kaikesta mukavasta kaiken irti ja on vielä vanhanakin todella leikkisä ts. ei murehdi turhia koskaan. Se ei ole luovuttajatyyppiä.

Makasimme 6 tuntia varjossa omenapuun alla eväitä syöden ja lekotellen. Kysyin Flickiltä tahtoisiko lähteä muutaman sadan metrin päähän uimaan. Kertoi tahtovansa, joten lähdimme pikkuhiljaa kävelemään merenrantaan päin eväiden kera. Flick käveli koko matkan edelläni reippaanoloisesti koska tiesi mihin oltiin menossa. Käytiin yhdessä uimassa lämpimässä puhtaassa merivedessä, minkä jälkeen heittelin Flickille vielä keppejä, jotka se haki innolla. Pitäisikö tällainen koira lopettaa heti, kun takapää alkaa vähänkin oireilla. Olen saanut treenattua koiran takapään nyt hyvin vähäisen miedon kipulääkityksen, levon sekä kohtuullisen liikunnan voimin siihen pisteeseen, mistä on hyvä jatkaa koiran takapään kuntouttamista sekä lihasvoiman vahvistamista.

Kuten olen kertonut, Flickin aika ei ole vielä, sen itsensäkään mielestä. Se nauttii kaikesta edelleen ja on aina valmiina lähtemään ihan joka paikkaan mukaani, vaikka takapäässä onkin alkanut ilmetä ongelmia jossain määrin nyt kun se ihmisen iässä on lähes 80 v vanha.

Päivitystä tilanteeseen; kävimme eilen koiran kanssa uimassa kuten jo kerroinkin ja nyt lähdemme samaan rantaan uudelleen uimaan. Koiran takapää on yhä paremmassa kunnossa. Nyt on viikko kohta kulunut halvausoireistosta enkä enää eilen illalla antanut tulehduskipulääkettä. Toivotaan parasta.

Aistissa oltiin väärässä; koiralla ei ole ataksiaa. Diagnoosin antoi tavallinen eläinlääkäri, ei neurologi, jonka vastaanotolle lähetteellä piti päästä.

Onko koirasi varmasti käytetty tarpeeksi monella eri eläinlääkärillä tarkan diagnoosin tekemiseksi? Mikäli ei, ammattitaitoisia eläinlääkäreitä löytyy vielä kolme pääkaupunkiseudulta. Tulethan sitten kertomaan, paljonko yhteensä maksoi?

Flick kävi tänään taas uimassa muutaman sadan metrin päässä ja nautti.

Olisiko jollain antaa hyviä vinkkejä, kuinka muuten kuin uittamalla treenata vanhan koiran takapäätä ts. pitää vetreänä se? Sain aikoinaan Aistista hieronta-/liikeratojen stimulointi -ohjeiston. Jos niveliin alkaa liikkumattomuuden vuoksi kerääntyä kuona-aineita, se ei lihaksille ainakaan tee hyvää. Muutama eläinlääkäri kehoitti liikuttaa mahdollisimman vähän, itse olen eri mieltä. Jokaisen lihakset surkastuvat jos ei liiku vaan makaa ainostaan paikallaan. Kuoppien kaivaminen vahvistaa etupäätä joka jo muutenkin on vahva, tosin siinä on pysyttävä myös takapää mukana seisoma-asennossa, mikä on parempi vaihtoehto kuin paikallaan makaaminen.

Helteellä koiraa ei voi ravauttaa, mikä on saksanpaimenelle helpoin liikuntamuoto rakenteellisesti.

Olen tehnyt harjoituksia, joissa koiran pitää vaihtaa asentoa eli maahan-istu-seiso, toistoja n. 10 yhtäperää. Kottikärrykävelyä en ole harrastanut, koska koiran etupää on täysin kunnossa eikä erityisemmin tarvitse ylimääräistä treenausta. Takapään treenaus mäkiä ylöspäinjuoksuttamalla ei näin vanhalle koiralle oikein enää sovi, tosin voihan niitä mäkiä yrittää ylöspäin kävellä pikkuhiljaa pienen ajan kerrallaan.

ps.koirani on siinä onnellisessa asemassa, että se voi olla 24t/vrk mukanani joka paikassa, joten koiran ehdoilla mennään, on hienoa huomata, kuinka se pysyy pirteänä kun lähes koko ajan on uutta haastetta, pienempää tai isompaa, eikä tarvitse yksin kotona tuijotella seiniä.voin seurata sitä jatkuvasti ja suunnitella tekemiset sen mukaan mitä koira jaksaa.

Olis kiva tietää montako koiraa on tästä pentueesta vielä elossa.

Mistäs arvasit? Kaitsu eikä Kim koskaan kerro näistä asioista julkisesti ts. mihin minkäkin pentueen koirat ovat kuolleet ja minkä ikäisinä. Tämä lienee joku suurempikin salaisuus, josta ei kukaan mitään saisi tietää.

Olen huomannu saman, aika outoa...

Tuo on kyllä tosi mukava juttu siis että koira on melkeinpä aina mukana,siis jos on mahdollista.

Niin pentueesta taittaa olla sinulla ainut elossa,niin se on minullakin ainut elossa oleva keskiaasialainen joka siis on reipas 6.5 vuotta,muut ei pärjänneet sen rodun kanssa tai ei riittänyt rahkeet.

Lopettivat niitä siis jo kahden kolmen vuoden ikäisenä,ei ollut otetta koiriin omistajilla.
Laumanvartijoita ei pitäisi ottaa kenenkään sellaisen joka ei keskity koiraan ja syvenny kyseiseen rotuun,tässäkin tulee se koiran tulkitseminen on erittäin vaativaa johon kaikista vaan ei ole koskaan.

Flick on mukana aina, minulla on ainutlaatuinen mahdollisuus siihen ollut eli on kulkenut 11 v mukanani terveyskeskuksia, kauppakeskuksia, ihan mitä vain paikkoja myöten. Olen saanut poikkeuksellisesti ottaa sen mukaan moneen paikkaan, mihin koiran vieminen on kyltein kielletty.

Koiran, varsinkaan vaativan palveluskoirarotuisen koiran, tai laumanvartijarotuisen kouluttaminen yhteiskuntakelpoiseksi ei ole mikään ihan helppo tehtävä varsinkaan, jos koira sattuu persoonaltaan olemaan jääräpäinen. Kaikille, jotka ovat koirastaan osanneet/pystyneet tekemään sellaisen, joka tulee sekä muiden eläinten että kaikkien ihmisten kanssa toimeen VIRALLISISTA TULOKSISTA huolimatta, voi nostaa hattua.

Flick on voinut tänään paremmin kuin kuukausiin ts. osoittanut olevansa yhä aktiivinen ja terhakka. Oltiin meren rannalla monta tuntia ja haki palloa merestä innoissaan. Takapää on voinut yhä paremmin kun ollaan käyty uimassa, mikä on parasti liikuntaa koiralle sekä ihmiselle, jolla on ilmennyt neurologista vaivaa jossain suhteessa.

Flick ui tänään pari tuntia puhtaassa merivedessä kuten eilenkin, takapään kunto on taas parempi kuin aikoihin. Juoksi hiekkarannalla ja haki palloa vedestä sekä piilotteli keppejä.Nyt nukkuu onnellisena puistossa ja kohta syömme eväät.

Päivitystä; kävimme uimassa ja Flick nautti hakiessaan merestä palloa ja saadessaan kaivaa hiekkaan kuoppia. Olin kahden eri eläinlääkäriaseman vastaavien kanssa tänään yhteydessä koskien koiran takapään oireistoa, joka tosin uimisen ja pienen kävelylenkin jälkeen näytti taas normalisoituneen eli kummassakaan takajalassa ei esiinny asentotuntopuutoksia eikä vasen takajalka enää toimi heikommin kuin oikeakaan. Koira kävelee normaalisti, ei hoipertele, nostaa kumpaakin jalkaa pissatessa eli lihasvoimat ovat tallella. Hieroin koiran takapään lihaksiston tänään ja huomenna on vuorossa taas uintia, minkä eläinlääkärikin jonka kanssa tänään olin yhteydessä kertoi olevan parasta liikuntaa vanhalle koiralle. Onneksi Flick rakastaa vettä, sitä ei millään saisi merestä pois. Sinilevääkään ei ole täällä Helsingissä vielä esiintynyt tuulten ansiosta, ja merenrantaan on vain parisataa metriä. Koiravanhus tykkää. Välillä syödään eväitä ja käydään lepäämässä lähipuistossa.

Tänään olimme koiran kanssa makailemassa puistossa varjossa lähes koko päivän, eli välipäivä uimisesta, jotta elimistö ehtii toipua. Huomenna olisi taas tarkoitus mennä uimaan tuohon 200 m päässä sijaitsevaan merenrantaan. Katsastin takajalkojen asentotunnon,kunmpikin jalka toimii, joskin vasen hieman hietaammin, mutta nostaa jalan korkealle itse tarvittaessa (pissalla käydessään) ja kävelee suhteellisen normaalisti, ei onnu, jaksaa kävellä, nousee ylös itse ihan normaalisti makuuasennosta. Koralla ei kipuja. Ulostaa ja virtsaa normaalisti ja pää toimii etupään (00) ohella täysin samoin kuin pentunakin. Lonkkien kunto (AA) myös vaikuttaa koiran kykyyn suoriutua selkäongelmista huolimatta arkeen liittyvistä stressitekijöistä.

Aisista sanottiin, että koira tulisi pitää levossa. Tein päinvastoin eli olen kävelyttänyt ja olemmäekäyneet uimassa lähes päivittäin. Tällä hetkellä koiran vointi on selkeästi parantunut. Kumpikin jalka toimii hyvin. Ulospäin ei näy mittään ongelmaa takapäässä olevan. Ja mikä parasta, koiralla ei ole kipuja edelleenkään onneksi.
Nauttii täysin rinnoin kesästä, ollaan yli 12 t joka päivä ulkona eväiden kera.

Aistissa valehdellaan ja jaetaan valheinformaatiota asiakkaille.

Sitten vielä; aion teetättää koirani kuoltu sille ruumiinavauksen, jolloin saan täyden varmuuden patologilta sen kuolinsyystä. Siinä tutkitaan koko selkäytimen tila ja tehdään siitä pätevä diagnoosin, mikä lähtee Kennelliittoon.

Flickin takapää on tällä hetkellä täysin kunnossa. Toimin Aistin ohjeistuksen vastaisesti. Koira voi siis kaikilta osiltaan erittäin hyvin, ikä 11 v 3 kk. Mitään kipuja ei ole eikä vaikeuksia liikkumisessa. Itseantamani fysioterapia kävelylenkkien sekä uimisen ohella toimi paremmin kuin hyvin. Ja mikä parasta kaikki sisäelimet ovat kunnossa kuten sydän ja pääkin.
Näin tervettä ja hienoa koiraa en enää koskaan mistään todennäköisesti tule löytämään.

Sain kuntoutettu Flickin takapään ilman Aistin 1000 e maksavia magneettikuvia kävelyllä, uimisella, hieronnalla. Nyt koira voi erittäin hyvin.:)

Onneksi en joutunut maksamaan kuin 83 202 euroa samoista tutkimuksista kahdessa eri paikassa. Nyt koiralla ei ole enää tämän vuoden aikana vakuutuksia voimassa, koska enimmäismäärä täyttyi. Ja ensi vuoden alusta kun koira on jo yli 11 v vakuutuksia ei enää edes saa. Mutta, otan lainaa, jos koira tarvitsee eläinlääkärissäkäyntejä. Tästä koirasta en hevillä luovu, sen verran terve ja hieno koira on.

Tällä hetkellä makailemme puistossa, Flick sai välipalaksi viilin ja ydinluun ja nukkuu oennellisena tuossa vieressäni. Olen todella onnellinen siitä, että takapään oireisto hävisi itsehoidolla.Käveltiin tänään parin kilometrin lenkki ja hyvin sujui koko matka. Kävimme myös matkan varrella metsässä viettämässä pari tuntia, jossa Flick sai olla koko ajan vapaana ja nauttia.

Ei-sammakkoperäinen Flick nukkuu tällä hetkellä ja voi erittäin hyvin. Koiralla siis ikää on yli 11 vuotta. Koko päivä oltiin taas ulkona sekä treenailtiin esine-etsintää metsissä.Flick sai toteuttaa luontaisia vaistojaan ja tehdä kaikkea sellaista, mikä sen mielestä on mukavaa.

Tänään olimme Flickin kanssa vahtimassa lähipuistoa; sinne ei ole enää ilmestynyt viime aikoina alkoholisteja eikä huumehörhöjä. Paistoin äsken meille maksapihvejä iltapalaksi ja kohta käymme nukkumaan. Päivällä piilottelin koiralle nakkeja ulkona, välipäivä uimisesta. Pikku kävelylenkki vain lihasten vetreyttämiseksi.

Kuinka tällaisesta koirasta voi koskaan luopua? Se on kuin unelma kaikessa suhteessa ja viisaampi kuin yksikään ihminen. Ja ennenkaikkea TERVE.

Flickillä oli 2 päivää sitten ripulia joka kesti vuorokauden ja tuli "tyhjästä". Pidin paastolla päivän ja nestetasapainosta kiinni, minkä jälkeen kun vatsa alkoi rauhoittua aloitin syöttää keitettyä riisiä, keitettyjä porkkanoita kasviöljyllä höystettynä, rasvaista punaista viiliä sekä banaania välipaloiksi. Ripuli loppui siihen. Nyt tänään Flick on taas pystynyt syömään ihan normaalia ruokaa ja vatsa on täysin kunnossa. Onneksi en turhaan lähtenyt hakemaan apteekista Inupectia enkä Canicuria, jotka eivät oikeasti auta kuin lyhyellä tähtäimellä väliaikaisesti. Ruokavalio on Flickillä uudistunut vanhemmiten eli syö sisäelimiä, omenaa, banaania, riisiä, vihanneksia kuten porkkanaa ja herneitä, kermaviiliä tai punaista viiliä, ydinluita, pääosin. Joskus herkkuhetkinä nakkeja tai lihapiirakoita, esim. juhlapäivinä. Jäätelöstä myös pitää. Ja varsinkin turkkilainen jugurtti maistuu muun ruuan seassa. Koira selvästi on piristynyt helteiden hellitettyä ja jopa juoksee puistossa ja etsii esineitä mielellään. Pää toimii kirkkaasti, etupää todella hyvässä kunnossa kuten lonkatkin, mitkä edesauttavat takapään pysymistä toistaiseksi riittävän kunnossa koiran kannalta.Eli voimme tehdä tottelevaisuusharjoituksia sekä esine-etsintää ja jäljestystä harrastella kuten ennenkin. Pitää vain pitää huoli siitä, ettei koira pääse hyppimään ja että takajalkojen lihaksia treenataan esim. ylämäkiä kävelemällä säännöllisesti.

Jos Dakota's lukee tätä foorumia ja tämän ketjun, olisi mielenkiintoista tietää kuinka pentueen muiden koirien kanssa asiat ovat. Myös puhelinnumeroni on sama kuin aiemminkin eli tekstiviestiäkin voi lähettää halutessaan.

Luulenpa ettei kasvattajaa kiinnosta jonkin kasvattinsa terveys tipan vertaa. Pääasia et ite sai mitä halusi.

Päivitystä tilanteeseen;

Flick on selkeästi pirteämpi kuin kesähelteillä sekä edelleen innostunut ihan kaikesta. Sillä ei ole kipuja. Nyt on muutamana päivänä jopa tavallisilla kävelylenkeillä ravannut ja kävellyt kovaa vauhtia edelläni. Se rakastaa elämää silminnähden. Takapää voi yhä paremmin, eikä koira onnu ja se kävelee ihan suoraan ja nousee ylös makuulta ripeästi. Joku olisi voinut viedä koiran piikille halvausoireisiin verrattavien toispuoleisten neurologisten oireiden vuoksi, minä en sitä virhettä tee. Niin kauan kuin koiralla ei ole kipuja ja se nauttii elämästä vietetään normaalia elämää yhdessä. Tänään lähdemme viikonlopuksi mökille, missä se saa uida sekä olla 2 päivää täysin vapaana metsässä. Piilotti viimeksi ison luun omaan "puolen hehtaarin" aitaukseensa, nyt varmasti etsii sen ja se on sopivan muheva.:) Sitten saunotaan Flickin kanssa ja se hakee takkaan puita varastosta, jotta makkaranpaisto myös sisällä onnistuisi. Huomenna tosin grillataan ulkona.:)

Tiedottomille tiedoksi; Flick on näyttelylinjainen terve saku.

Tänään piilottelimme namuja lähipuistossa ja teimme muutaman esine-etsintä -harjoituksen, edelleen Flickin nenä toimii samoin kuin aiemminkin, samoin kuulo ja näkö. NE geenit ja SE oikeanlainen kouluttaja luontaisen koiranlukutaidon ohella "rules". Toki tervepäisen omistajan tervepäiset koiratkin useimmiten elävät tavallista pidempään verrattuna muihin.

Tänään teimme JK3 ilman virallisia tuloksia. Flick jäljesti koko metsäjälkiradan loistokkaasti 11-vuoden ikäisenä, kaikki kepit löytyivät alta aikayksikön.:)

Tämä aurinkoinen syyspäivä on kulunut ihan mukavasti omalla kerrostalopihalla pääosin parin lyhyen kävelylenkin ohella. Pihamme on rauhallinen nurmikkoinen alue, jossa Flick saa olla vapaana ja vahtia taloamme. Näen ikkunasta koiran koko ajan, joten voin heti puuttua asiaan, jos joku taloyhtiöön kuulumaton yrittää lähestyä sitä. Tosin tunnemme asuinalueeltamme lähes kaikki eikä pihallemme eksy tavallisimmin ketään ulkopuolista, sillä porttikongi on suljettu lukossa olevalla portilla.Koira on maksimissaan tunnin yksin pihalla, jonka jälkeen haen sen kotiin tai lähdetään asioille yhdessä joko autoillen tai jalan.Sateella eikä pakkasilla koira tietenkään ole ulkona yksin hetkeäkään.

Hiekkalinnojen rakentelua ja esineiden piilottelua läheisessä lasten leikkipuistossa, jossa Flick tunnetaan. Tulee hyvin toimeen lasten kanssa ja lapset ovat ihan innoissaan. Vanhemmat hyväksyvät, että olemme heidän "alueellaan", sillä koira käyttäytyy hyvin enkä käytä sitä siellä koskaan tarpeillaan. Kohta vielä parit palloleikit ja pizzaa hakemaan, Flickille on ydinkiekkoluu toisen aterian lisäksi illaksi.Huomenna on retkipäivä.

Olimme tänään kirjeenvaihdossa eläinlääkärimme kanssa, joka on maamme parhaita, hän totesi koirani voivan todella hyvin ikäänsä nähden, mistä tuli hyvä mieli. Koiran sisäelimet ovat täysin kunnossa, samoin sydän (ekg:n mukaan), etupää sekä pää toimii erittäin hyvin (ei ole muuttunut vihaiseksi mikä kertoisi kivuista, kaikki aistit toimivat eli kuulo, näkö, maku, haju, tunto, selän spondyloosimuutokset eivät tuota kipua koiralle, sillä sen lonkat ovat priimakunnossa etupään ohella yhä eli AA/OO.Koira on Sensenmann. Pentueen tervein ja pitkäikäisin koira. Flick ravasi tänään samoin kuin nuorena ihan oma-aloitteisesti, ei mitään ontumisia, takapään heikkoudesta ei tietoakaan (varsinkaan vakavasta ataksiasta). Olen todella kiitollinen näin vahvarakenteisesta terveestä näyttelylinjaisesta, alunperin hain käyttistä, mutta näin tapahtui onnekseni. Huomenna menemme käymään ilahduttamaan vanhuksia tuohon toimintakeskukseen, siellä suhtaudutaan todella mielenkiinnolla koiraan, joka osaa hoitaa ihmisiä paremmin kuin yksikään ihminen.:)

Onko tämän viestiketjun tarkoituksena maahanpolkea Sensen
Mann/Flick? Jos niin miksi?

Nähtävästi on, muttei se onnistu, koska Sensenmann-koirat ovat vahvoja fyysisten ominaisuuksiensa lisäksi hermorakenteeltaan.

Kiitos positiivisesta palautteestasi.

Tulimme juuri Keskuspuiston metsästä tänne kotiin takaisin. Flick kantoi noin 7 kg painavaa puunrunkoa 2 km ja vei sen pihallemme, aika hyvin 11-vuotiaalta näyttissakulta. Nyt sitten kun olen jättänyt ne Aistin ohjeistukset olla liikuttamatta koiraa neurologisten ohimenneiden oireiden johdosta, se ravaa kuten ennenkin ei siis enää vain kävele, mitä teki vielä kesällä. Koira on erittäin pirteän oloinen, ja piristyy päivä päivältä kun ilmat ovat hieman viilenneet. Ruokahalu myös on mahtava ja rentoutuu täysillä aina lenkkien välillä sekä öisin. Olen testannut rentoutumisen asteen samoin kuin ihmisillä sitä testataan; otan tassun käteeni, nostan sitä hieman ja päästä putoamaan rentona takaisin alustalle. Koira on täysin rento, ei minkäänlaisia jännityksiä missään raajassa silloin kun on rentoutumisen aika. Veikkaisin, jos olisimme käyneet luonnetestissä, mitä en nähnyt tarpeelliseksi aikoinaan, pisteet olisivat lähenneelleet täysiä, vietitön koira ei myöskään missään nimessä ole, kuten joku täällä SensenMann -koiria haukkui. On ihan omistajasta kiinni, kuinka vietikäs koirasta tulee, myöskään kaksiviettisyys ei aina ole tarpeen, riippuen koiran käyttötarkoituksesta - saksanpaimen on MONIPUOLINEN käyttökoira.

Nyt sinä et sisäistänyt kirjoitustani. Edellisessä viestissäsi väitit  "On ihan omistajasta kiinni, kuinka vietikäs koirasta tulee". Tämän asian korjasin ja nyt sanot että "Jos koiralla on potentiaalia, siitä saa tehtyä minkälaisen vain itse tahtoo". Eli sinähän muutit täysin sanomasi näiden viestien välillä. Jos potentiaalia on, niin silloin asiat on ohjaajan käsissä, mutta jos sitä ei ole niin no can do. Ihan sama kuka sitä ohjaa. Ja uskottele mitä haluat, mutta koirasi suku kuuluu jälkimmäisern kategoriaan. Ja kuten kirjoitin ei millään pahalla, mutta näin se vaan on. Ja kokemusta löytyy sinuun verrattuna huomattavasti enemmän. Kiitos ja anteeks...

Tuolla epärelevantilla nähtävästi tarkoitettiin nimimerkin "hekoheko..." viestiä (sinun), jonka sisältö ei pidä paikkaansa ollenkaan. Sen tarkoituksena on vain herjata ko. kennelin koiria. Ja mistä sinä tiedät, vaikka Flickin emäntä olisi kierrellyt maailmalla erilaisissa koiratapahtumissa, mikä sinänsä ei kerro yhtään mitään koirankasvatuksesta tai koiran käyttäytymisen tuntemuksesta yleisellä tasolla. Ja kyllä, ikä on juuri se, mikä kertoo paljonko on elämänkokemusta/tietotaitoa asiasta,, jota on koko ikänsä harrastanut.

Aistista annettiin diagnoosi "vaikea ataksia". Heh vaan. Koira on toipunut "vaikeasta ataksiasta", mistä ei toivuta koskaan koko loppuelämän aikana lääketieteellisten tutkimusten mukaan. Koira ravaa ja juoksee ihan täysin niin kuin ennenkin eikä halvausoireista ole tietoakaan. Tänään kävimme kahden kilometrin juoksulenkillä ja hyvin sujui, koira ei edes väsynyt. Kyse on siis Dakota's Flickistä, jonka kummatkin vanhemmat ovat SensenMann-sukua.

Tänään on lähipuiston puuston harvennuspäivä. :) Kaupungilta saamme siitä pienen korvauksen.

Tässä Aistin johtavalle eläinlääkärille vähän lisätietoa ja varsinkin hänelle joka diagnosoi ataksian koirallani virheellisesti. Sillä nimittäin ei koskaan ole ollut ataksiaan liittyvää oireistoa.

http://www.koirangeenit.fi/projektit/tutkimusprojektit/neurologiset-sairaudet/pikkuaivojen-rappeuma-ataksia/

Parapareesilla ja ataksialla on suuri ero. Parapareesi liittyy ihmisilläkin vanhuuteen, mille ei juurikaan voi tehdä mitään pidemmällä tähtäimellä, ataksia on aivan eri asia/sairaus ja itsenäinen näin ollen myös diagnostisesti. Fysioterapia sekä peruskunnon ylläpito auttavat takapään lihasten surkastumisen etenemisessä. Vähän kyllä ihmettelen tuota diagnoosia, jos koiran vointi on parantunu trauhallisen liikunnan myötä. Aistista kehoitettiin olemaan liikuttamatta koiraa.

TÄHÄN TOIVOISI MIELIPITEITÄ PITKÄNLINJAN SAKEMANNIEN KASVATTAJILTA!

Aika hieno yhteensattuma; luin just viestisi, tulin vilkaisemaan pitkästä aikaa tätä palstaa. Olisi mielenkiintoista nähdä, löytyykö Flickille seuraaja kun siitä aika jättää vai ottaako omistaja seuraavaksi sakusekoituksen. Tässäpä kasvattajille haastetta. Mitä tahdotaan - myydä saksanpaimenia osaaville henkilöille vai kannattaa pentutehtailua ja rekisteröimättömien saksanpaimenkoirien myyntiä. Ei taida yksikään Saksanpaimenkoiraliiton sivustolle ilmoittautunut kasvattaja lukea tätäkään foorumia. Niin sisäsiittoista porukkaa sieltä löytyy.

Flickin kunto vaan kohenee koko ajan. Onneksi helteet ovat ohitse ja voi harrastaa normaalisti liikuntaa. Parin päivän päästä lähdemme taas mökille vaeltelemaan metsiin; luonnossa kulkiessa saa treenattua kaikkia lihasryhmiä toisin kuin asfaltilla tai hiekkatiellä kuljettaessa. Lampi, jonka läheisyydessä mökkimme sijaitsee, on täysin puhdasvetinen, vaikka meressä ja järvissä tällä hetkellä on sinilevää. Tämän lammen vesi on niin puhdasta, että sitä voisi jopa ihminen juoda. Lampi ei ole mikään pikkuinen vaan noin kilometrin pituinen kokonaisuudessaan ja sinne on istutettu myös rapuja aikoinaan. Tämä on Flickin paratiisi. Ensikerran se kävi lammessa uimassa 8 viikon ikäisenä ja vaikka hyppäsi hölmöyttään itse lampeen ja josta sen niskasta poimin takaisin kuivalle maalle se ei siitä pelästynyt tippaakaan vaan rakastaa vettä ja uimista. Tämä koira on hyvähermoisin mitä koskaan olen omistanut/tavannut. Selviytyy vaikeistakin tilanteista traumatisoitumatta.

Saisikos jostain tilata Flickin spermaa pakastettuna?

Lyhyt päivitys ketjuun; Flick jaksaa pitkähköjä lenkkeja kävellen/ravaten, mennään sen ehdoilla, metsässä vauhti vain kiihtyy. Leikkii samoin kuin pentuna eli iloisena ja elinvoimaisen oloisena. Parapareesista eikä ataksiasta ole tietoakaan. Asentotunto pelaa yhä viiveettä, kumpikin takajalka nousee korkealle mm. pissatessa.Nousee sekunnisa ylös makuulta, hyppää autoon, sohvaan, sänkyyn vaikeuksitta. Kohta paistamme tuoreita maksanpaloja ja käymme vielä ulkona lähipuistossa. Liikuntaa kertyi tänään n. 2 t verran yhteensä raittiissa ulkoilmassa.

omistajalle. Omaa nettipäiväkirjaa voi pitää vaikkapa Facebookissa tai omassa blogissa. Tosin siellä ei kannata käydä peukuttamassa itselleen :)

Voihan sitä tännekin kirjoittaa jos ei tahdo kirjautua Facebookiin tai perustaa blogia?

Nyt pääosin enää ravataan, käveleminen on liian hidasta puuhaa. Huomenna olisi tarkoitus käväistä pikkuinen 1-2 km pyörälenkki hiljaksiin, koiran ehdoilla. Mikäli koira jätättää eikä reippaasti kulje vierellä tai edessä, kävellään loppumatka ja käännytään takaisin kotiinpäin. Flick on kuitenkin itse, ihan ilman mitään pyyntöjä itse viimepäivinä ravannut puistossa vapaana ollessaan ja jopa remmissäkin kun kävelen nopeaan tahtiin, mikä on erittäin positiivista. Takajalkojen asentotuntoa katsastettiin viimeksi tänään, ei minkään näköisiä hidastumisia, vaikka koiralla on todettu jo nuorella iällä spondyloosi, mikä tosin ei ole sitä koskaan kummoisestikaan vaivannut, koska selkäranka on luutunut pikkuhiljaa ja koska Flickin lonkat ja etupää plus muu luusto/nivet ovat täysin priimaa, ollaan voitu harrastella lähes ihan mitä vain mihin on ollut kiinnostusta. Kaikkein tärkeintä minulle on koiranomistajana se, ettei koirani kärsi missään suhteessa eikä ole kivulias; sen näkee helposti nauttiiko koira elämästään vai onko kaikki tekeminen sille pakkopullaa.("vaikea ataksia", heh)

Viikonloppuna Flick sai olla 2 päivää vapaana metsässä mökillä, josta eilen tulimme takaisin kaupunkiin. N. 3 kilometrin vaellusreissu metsän uumenissa sujui oikein hyvin eikä koira tuntunut rasittuneelta sen jälkeen yhtään. Seuraavana päivänä juostiin samalla innolla esine-etsintäharjoitusten ohella - kaikki löytyi eli 5 erilaista esinettä piilotettuna hehtaarin alueelle. Tämän jälkeen Flick sai hepulin onnesta ja leikittiin hetki kissaa ja hiirtä.:) Sirkuskoira mikä sirkuskoira. Loppupäivä piiloteltiin syötäväksi tarkoitettuja luita talven varalle. En saanut tietää mihin ne ovat sijoitetut - suuri salaisuus! Ehkäpä Flick ajatteli piilottaa ne metsän asukeille, ystävilleen, siltä varalta, jos lähiaikoina ankarat pakkaset estävät helpon ravinnonsaannin joksikin aikaa. Vieraanvaraisuuttaan/solidaarisuuttaan. Ensi kesänäkin olisi kiva leikkiä kettujen ja susien kanssa metsissä, ystävistä on aina pidettävä hyvää huolta!

Tänään oli ihan tavallinen päivä kaupungissa, kävimme muutamalla pikku lenkillä sekä ostoksilla (sain uusin ydinkiekkoluita järsittäväksi illaksi mökille piilotettujen tilalle:)) Nyt otan pienet päiväunet, minkä jälkeen vähän siivotaan yhdessä pesäämme näin viikon alkajaisiksi.

Kaikille paskanjauhaja-käyttisfaneille tiedoksi; Flick tekee tällä hetkellä yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää työtä; toimii ikä-ihmisten palvelukeskuksissa sekä lastentarhoissa osana näiden väestöryhmien tukemista elämänhallinnallisesti.

Että näin sairaita koiria/yksilöitä voi tulla myös näyttiskenneleistä.

Sitten sinulle Flick-nimimerkin jatkuvalle herjaajalle; yritä kasvaa aikuiseksi sekä opettele sietämään muunkinlaisia yksilöitä maailmankaikkeudessa kuin mitä itse olet.

Koko sukusi sekä kaikki kaltaisesi tulisi lopetuttaa. Eikö niin? MIETI TÄTÄ JA KERRO MYÖS TÄMÄ VANHEMMILLESI.

Tultiin juuri raunioharjoituksista Flickin kanssa; vaikka olosuhteet olivat vaikeat, koira selviytyi hämmästyttävän hyvin etsinnöistä samalla rohkeudella kuin nuorenakin. Tällaistakin voi harrastaa vielä vanhan koiran kanssa koiran ehdoilla, mikäli koiran hermorakenne sekä fyysinen terveys on kunnossa.

Hienoa, että olet saanut tuloksia aikaan. Milloinkas voisin tuoda sulle samankaltaisen uuden ja vielä hienomman?

Päivitystä perjantaille; tulimme jonkin aikaa sitten Flickin kanssa terveyskeskuksesta tapaamasta tuttaviamme - Flick on saanut poikkeuksellisesti luvan tulla sairaala-alueelle, myös rakennuksen sisälle, kanssani. Odottelimme hetken aulassa ennen tapaamista, missä saatiin kehuja kuinka nätisti ja rauhallisesti sekä hiljaisesti koira makaa paikallaan, vaikka ohitse kävelee lukuisia ihmisiä koko ajan. Useat vanhukset ja lapset ovat olleet täysin ihastuksissaan kun terveyskeskuksessa saavat "jutella" asioinnin ohella lempeämielisen isokokoisen koiran kanssa, joka lähes päivittäin pelastaa jonkun ihmisen päivän pelkällä olemassaolollaan jos ei mitään vakavampaa ole tapahtunut lähipiirissä, jolloin tehtävät ovat hieman toisenlaisia.

Ruokakaupoissakaan Flick ei ole harvinainen näky, sen ei enää tarvitse jäädä kaupan ulkopuolelle odottamaan emännän ostoksilla käynnin ajaksi. Tällaisia poikkeuslupia myönnetään tavallisesti vain opaskoirille.

Tämä on ollut saksanpaimenkoiranomistajana yksi tavoitteistani; tuoda esiin saksanpaimen, joka edustaa hermorakenteeltaan rotumääritelmän mukaista sekä pääosin fyysisesti tervettä yksilöä, jota voi pitää joka paikassa mukana ja jota kenenkään ei tarvitse pelätä. Tämä vastapainona sille kaikelle, mitä tästä rodusta negatiivisessa mielessä vähän väliä kirjoitellaan lehdissä.

Olemme lukeneet tätä ketjua jo pidemmän aikaa ja juuri tuonlaista koiraa olemme hakemassa, kuka tämä koiran omistaja oikein on? Onko hänellä kennelnimi?

Olet Flick:ssä saanut lottovoiton, mahtava koira :) Ikävä kyllä toista samanlaista taitaa olla melkein mahdoton saada, saksanpaimenkoiran terveystilanne kun on kurja :( Koiraa jonka molemmat vanhemmat on kuvattu täysin terveiksi niin lonkilta, kyynäriltä kuin selistä on jo yksistään vaikea löytää, täysin käyttöpuolen koirista kyllä mutta ne eivät kyllä sovellu pelkiksi kotikoiriksi ja lenkkikaveriksi vaan vaativat siiten todella aktiivista harrastustoimintaa.

Jokaisessa koiran kauppasopimuksessa tulisi olla kohta, jossa myyjä virallisesti vahvistaa esim. vähintään 3 sukupolven ajalta kasvattiensa terveystilanteen eli kertoo suvun perinnöllisistä sairauksista. Ja paperittomien saksanpaimenkoirien myynnissä olisi noudatettava samaa kaavaa eli ainakin lähisukulaisista tulisi olla antaa faktatietoa terveyden suhteen, vaihtoehtoisesti paperittoman koiran myyjän olisi pystyttävä selvittämään kattavasti, miksei koiraa ole rekisteröity sekä selvitettävä tämä ymmärrettävästi kirjallisesti ostajalle. Toisin toimittaessa astuisivat rangaistusseuraamukset kuvioihin mukaan.

Ostajan harkintaan jäisi, ostaako mahdollisesti sairaan koiran ja mikäli tahtoo sellaisen itselleen, se olisi hänen valintansa, mistä voisi myös antaa rangaistuksen eläinrääkkäyksen kannattamisesta/siihen osallistumisesta.:)

Paljon voi laittaa myös ostajien piikkiin. Koiria ostetaan, kun vaan tuntuu nyt siltä tai pennut on niin ihania. Unohtuu täysin sukujuurien ja sisarusten selvittelyt. Ei edes kiinnosta mistä rotu on tullut ja mitä sen tulisi olla. Riittää vain kun näyttää saksanpaimenkoiralta. Jäis suoraan paskimmat kasvattajat pois, kun ostajat olis hereillä.

Backteroides Zarah..perimä...pentujen vaihto ostotilanteessa..

Oishan koiran myyjä voinut laatia ostosopimuksen jossa olis kertonut Bacteroides Zarahin suvulla olevan ongelmia hermorakenteen suhteen..ja pyytää ostajan allekirjoituksen siihen alle..ennen kuin myi..tuttavalleen..hyvälle ystävälleen...

Mistäs päättelit, et zarahin suvulla on ongelma hermorakenteen suhteen? Onko taas vähäb ohuen langan varassa kirjoiteltua tekstiä. Mitäpä, jos ongelma johtui osaamattomasta kouluttajasta? Tai koirasi urospuolesta. Zarahin urospuolihan on oikeen malliesimerkki nykymuotoisesta näyttiksestä, joten onko nykynäyttisten suvut täynnä hermorakenne ongelmaa? Aina kun esitetään edellisen viestin kaltaisia syytöksiä, niin niiden pohjalle olisi suotavaa esittää vähän laajempaa faktaa.

tais olla liiton pentuvälityslistalla

Tästä tapauksesta on yli 20 vuotta aikaa, eiköhän sen spekuloinnin voisi nyt jo vihdoin jättää tähän. Koira oli perheenjäsenilleen ihana, muttei siitä ollut mihinkään harrastustoimintaan sen huonon hermorakenteen vuoksi, vaikka kilpailijoitten ryhmässä harjoiteltiinkiin jo 8 kk iässä. Muutamissa Toko-kokeissa käynneistä tuli tuomareilta plussaa koiran ja omistajan erittäin toimivasta suhteesta riippumatta koiran kyvystä hillitä hermonsa käytännön elämässä, vaikka se oli lempeällä kädellä koulutettu, sen kanssa käytiin koirakouluissa viikoittain, jossa myös sai kehuja tottelevaisuudestaan, tuli muiden koirien kanssa erittäin hyvin toimeen, muttei ihmisten. Sen puolustusvietti oli sairaalloisen ylikorostunut, tämän näki koirasta jo heti nuorena, jolloin se ilman mitään syytä yritti purra ihmisiä, vaikka sitä oltiin kohdeltu asianmukaisesti ja rakkaudella alusta alkaen. Omistaja vei koiran luonnetestiin, missä todettiin, ettei sen kanssa voi harrastaa juuri mitään muuta kuin mm. jälkeä, mikä sekin oli sille liikaa. Kuka tässä tapauksessa mielestänne on ensisijaisesti "syyllinen" siihen, että koiralle ei tehty Tuloksia muusta kuin TOKOsta? Tämänkin koiran hankintaa oli harkittu vuosia ja eri kenneleitä kartoitettu laajasti. Luettu oman tietotaidon lisäksi kaikki mahdollinen palveluskoirista eri lähteistä jne. Näin vain kävi, vaikka ostaja oli valveutunut sekä teki kaikkensa koiran kouluttamisen eteen yhteiskuntakelpoiseksi.

Ystävälläni on ollut myös Zarahista koira. Eli 12v ja oli mitä kultaisin koira. Ehkä tässä koirasssasi enemmän syypää oli uros tai sitten omistaja ;)

Koira saattoi olla sairas, mutta ei se emälinjasta sairasta tee kuten väitit. Ainakaan pelkän mielipiteesi perusteella. Zarahin emän siskon kautta tulee iso liuta huippu koiria. Paljon ollut poliisilla, puolustusvoimilla, wusv mestari jne. Itsekkin olen tuntenut useita.

Voisitteko perustaa oman ketjun tälle Bacteroides Zarah -keskustelulle, jos tahdotte aiheesta jatkaa?

Kertaan vielä; minulla oli koira, joka oli hyvin rakas minulle koko sen elämän ajan ja mitä ikävöin vieläkin, pentu oli Bacteroides Zarahin. Se ei kuitenkaan täyttänyt rotumääritelmää, kuten ei äitinsäkään. Sen uurna on palkintopokaalien ohessa tuossa hyllyssäni ja tulee siinä ikuisesti pysymään; paras tottelevaisuus palveluskoirakokeesta, alo- ja avo -luokkien pokaalit tuomarien kommentein sekä valokuva-albumi vuosien varrelta.

Tämän ketjun perustin Flickille, enkä tahtoisi, että tästä edellisestä koirastani tässä sen enempää keskusteltaisi enää.

Selvennykseksi; en tunne Riitta Lapinleimua henkilökohtaisesti, enkä ole missään vaiheessa häntä arvostellut, joskin mielestäni asiallisen kritiikin esittäminen ihan mistä vain asiasta ollee sallittua kenelle tahansa. En myöskään ota vastuuta siitä, jos joku jotain ihmistä kritisoi netissä.

Tämän koiran, josta täällä on puhuttu, ostin Saksanpaimenkoiraliiton pentuvälityksen kautta eli kartoitin, mistä yhdistelmästä voisin mahdollisesti saada mahdollisimman terveen koiran, jolla voisi harrastaa ihan mitä vain lajia.

Kiitos avoimuudestasi Flickin omistaja.

Asperger-henkilö osaa!

Kiitos kannustuksista.

Vähän päivitystä taas; tulimme juuri Flickin kanssa kotiin tapaamasta ystäväämme sekä hänena kolmen kuukauden ikäistä sakupentuaan. Hän kertoi tuttavastaan, joka on monesti nähnyt meidät puistossa ja joka on täysin ihastunut koiraani sekä sen luonteenominaisuuksiin. Henkilö toimii läheisessä sairaalassa lähihoitajana vanhus- sekä lastenpsykiatrisella osastolla ja olisi kiinnostunut tapaamaan meidät tarkoituksenaan keskustella lähemmästä yhteistyöstä.

Kysymys Flickin omistajalle (ja muillekin, jotka osaavat kommentoida asiallisesti):

Sopiiko mielestäsi palveluskoira Asperger-henkilölle?

Kyllä! Molemmat osaavat "lukea" toisensa tunteet ja tilanteet ja omaavat tiettyä herkkyyttä.

Flick istuu nätisti odottamassa kaupan eteisessä 3 minuutin ajan. Omistaja on juuri menossa maksamaan ostoksiaan, kun isokokoinen mieshenkilö tulee kertomaan kassalle, ettei hän uskalla palauttaa yhtä kaljatölkkiä kun iso koira istuu pullonpalautusautomaatin vieressä.
-"Koira on minun ja olen saanut luvan pitää sitä eteisessä odottamassa."
-"Aijaa, no se on sitten niin. Voinko palauttaa tämän tölkin suoraan tähän kassalle."
-"Anna tänne vaan."

Omistaja maksoi ostoksensa, pakkasi tavaransa ja poistui koiransa kanssa kaupasta miehen jälkeen, joka juuri ja juuri oli uskaltanut kävellä koiran vierestä ulos.

Koirien kaupoissa mukana olemista on tutkittu. Tutkimusten perusteella noin 97 prosenttia koiran kanssa kaupassa liikkuvista lisää ostovoimaa noin 70 prosentilla. On typerää tulla vetoamaan siihen, että ihmiset pelkäävät koiria; koirapelkoakin voi lievittää siedättämällä eli rohkeasti asian, jota ei ole mitään syytä pelätä, kohtaamalla. Opaskoira on koira missä muunkinrotuiset koirat, joten allergioihinkin on turha vedota. Ihmiset, jotka pelkäävät koiria tai ovat niille allergisia, voisivat mennä itseensä ja vaihtaa asiointipaikkojaan tai muuttaa johonkin sellaiseen paikkaan, missä eivät joudu kohtaamaan eläimiä ollenkaan, esim. Kuuhun.

Katkeraa kateellisen epäkypsän ihmisen tilitystä toi ylläoleva nimimerkin "uskomatonta..." viesti. Jos ei muuta osaa sanoa ois hiljaa, mut ei - kerta kiellon päälle..

Päivitystä:

Lumentulo on ollut Flickille suuri ilonaihe; se muistaa, kuinka viime talvenakin kävimme tekemässä kuoppia ja tunneleita läheisessä puistossa ja piilottamassa niihin esineitä. Kaivaminen on sen lempipuuhaa, ja mikä parasta, siinä joutuu käyttämään lihaksia, minkä kasvattaminen ja ylläpitäminen usein vanhalle koiralle on hankalaa, koska sitä ei voi treenata ihan millä tavalla tahansa. Leikkien jälkeen uni maistuu kodin lämmössä.

Näin eilen tapauksen, jossa saku oli jätetty kaupan eteiseen odottamaan, jossa on kameravalvonta. Joku oli minuutin aikana käynyt irrottamassa koiran remmistä, joka oli kytketty seinässä olevaan teräspilariin. Valvontakamera tallensi tapahtuman, mistä lähti poliisiin ilmoitus. Huom! tekijä on jo tiedossa. Kyseinen koira odotti omistajaansa samassa paikassa mihin se oli hetkeksi jätetty ja varkauden yrittäjästä otettiin kuva. Koira ei lähtenyt mihinkään. Toisin olisi voinut tapahtua, mikäli koira olisi ollut jätetty valvomattomalle alueelle kaupan ulkopuolelle odottamaan. Nämä tyypit, jotka yrittävät varastaa toisten koiria ts. omaisuutta, syyllistyvät samanaikaisesti useisiin eri rikoksiin, joten siksikin olisi tärkeää kiinnittää tällaisiin tilanteisiin jatkossakin aktiivisesti huomiota.

myös voi olla monipuolinen käyttökoira

http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/katso_koskettava_video_alzheimerin_tautia_sairastava_vanhus_juttelee_koiralleen

t.Flick

Tänään Flick omistajineen kävi laittamassa sen "lapsuudenkodin" eli metsämökkinsä talvikuntoon, missä Flick vietti omistajansa kanssa kahden ensimmäiset kolme viikkoa eli 10 viikkoiseksi siihen asti kunnes rokotukset olisivat voimassa. Toki välillä tuli käytyä autoilemassa, kauppakeskuksissa, erilaisissa pienimuotoisissa tapahtumissa, kaikista mukavinta olivat pienet jälkiharjoitukset eli namujen etsinnät sekä ruutuharjoitukset, esine-etsintää alettiin harjoittelemaan jo heti leikinvarjolla ja viettejä heräteltiin pikkuhiljaa; pikkuhiljaa alkoi löytyä saalista. Tästä jatkettiin eteenpäin pehmeällä kädellä; uimareissuja lammelle, tuntuman ottamista metsämaastoon, luoksetuloja, peruskäskyjen opettelua. Leikinvarjolla.

Flick ei olisi MILLÄÄN tahtonut lähteä lapsuudenkodistaan pois, oli kuitenkin pakko lähteä hoitamaan asioita kaupunkiin takaisin; vuodenvaihteen jälkeen Flick kuitenkin todennäköisimmin pääsee taas mökille omistajansa kanssa juoksentelemaan vapaana, olisi tarkoitus kokeilla lumikenkiä ensimmäisen kerran (Flickille mittatilaustyönä).

Parin häränhännän jälkeen varmasti ei ensi yönä kovin montaa kertaa turhaan heräillä ennen aamunkoittoa. Huomenna on lepopäivä.

Päivitystä;

Tulimme juuri Flickin kanssa läheisestä ruokakaupasta, koira sai olla koko ostosreissun ajan mukana kuten opaskoiratkin. Koska se on opetettu käyttäytymään omistajan toivomalla tavalla.

Kaikille tiedoksi, minä en ole kirjoittanut viestiä mistä minua syytetään ja haukutaan. Edellisen viestin kirjoittajan kannattaisi miettiä seuraavan kerran mitä kirjoittaa ja kenelle.

Mitä nää mustamaalaajat saa tätä yhtä koirakkoa herjatessaan? Täytyy olla todella sairaita yksilöjä. Tai osuvammin ilmaistuna, todella sairas yksilö.

menikö hieman ohi aiheen? etkö osaaa kunnioittaa aloittajan toivomusta pitää tämä ketju asiallisena?

Flickin itsenäisyyspäivän voileipäkakku onnistui. Resepti on salainen.

Uunissa paistettuna vuoassa herkullisen makuista sekä näköistä.

Flickillä eikä omistajalla ole mitään lääkityksiä käytössä, sillä kumpikin, se omistaja että koira ovat terveitä. Flick, 12 vuotta keväällä, ei eläinlääkärien mukaan ole mitenkään kivulias eikä sillä ole mitään sellaista vaivaa, josta se kärsisi tai jonka vuoksi se kokisi kipua. Lausunto on erittäin pätevältä eläinlääkäriltä. Mitä Flickin omistajaan tulee, ei hänelläkään ole tarvetta minkäänlaisiin lääkityksiin, minkä vuoksi yhteiselo koirakolla onkin jo lähes 12 vuoden ajan toiminut todella mallikelpoisesti.

Ihmettelyä herättää, kuinka koiran sisarukset ja jopa tunnetuista pitkänlinjan kasvattajien kenneleistä koirat kuolevat 5-10 -vuotiaina, mutta tämä Flick yhä edelleen vain elelee terveenä. Olisiko koiran omistajalla jotain osuutta asiaan geeniperimän ohella?

Tottakai on:) kenelläkään muullahan ei tosiaan Suomenmaassa ole kaksitoista vuotiasta tervettä Saksanpaimenta,on vain tuo yksi ja ainoa koirakko.Voi tsiisus!

Kateellinen mistä?Omani kävi kesäkuun lopussa 12 vuotis tarkastuksessa,ja eläinlääkäri totesi,että ei muuta kovaa menoa vaan,kaikki on ok,tietenkin koiran ehdoilla.Eikä todellakaan ole mitään pahaa,onhan se kiva kuulla että muutkin saa nauttia pitkään paimenestaan.Tarkoitin lähinnä sitä,että vaikka koira on minulle tosi rakas,niin silti minulla on muutakin elämää,ei aivan joka kusireissua tartte julistaa,samoin kuin puistoretkiä,ja joka kauppareissua,kyllä jokainen ymmärtää,että terveen koiran kanssa voi todella touhuta vielä monenlaista.Ja viisaitahan paimenet yleensä on,kun vain antaa sille tarpeeksi aikaa,ei sekään ole uutta,sellaisia on muillakin:)Hyvää Joulua jokaiselle Saksanpaimenen omistajalle.

No niin, anna sitten ihmisten kirjoittaa rauhassa omasta koirastaan ihan minne vain ja mitä vain, varsinkin silloin kun kirjoitukset huokuvat positiivisuutta ja rakkautta koiraan. Tuo toteamuksesi edellisen viestin lopussa "voi tsiisus" kuulosti vain jotenkin niin naiivilta. Kyllä se musta on hienoa jos näyttis elää vaikka 12-vuotiaaksi ja vieläpä sellaisen kennelin kasvattama jota jatkuvasti herjataan kuten tätä koiranomistajaakin. Hyvää Joulunodotusta sinullekin.

Onko vain sattumaa, että Flick on koko pentueen tervein ja pitkäikäisin koira? Emän luonne, isän fysiikka ja omistaja erittäin koiranlukutaitoinen eläinrakas ihminen, joka tekee koiransa, parhaan ystävänsä eteen ihan kaiken mahdollisen.

Flickille omistajineen parasta mahdollista jatkoa!

Hei kaikille

tähän ketjuun on näköjään tullut edelleen epäasiallista viestiä eli kansankielellä ilmastuna "törkyä". Toki jokainen saa kertoa itsestään niin paljon kuin tahtoo vaikka nimettömänä, siitäkin huolimatta, että tuo nimettömyys toisinaan voi jäädä taka-alalle näissä herjaus -ja kunnianloukkaustapauksissa varsinkin, jos teini on omaa vähäisen äo:n tai osoittaa muuten käytöksensä alle normi 10-vuotiaan tapaiseksi, muttei kuitenkaan täytä idiotismin (äo alle 80) määritelmää.

Flickin omistajalta taas tänään tultiin kysymään onko hän teettämässä koirallaan pentuja. Ei ollut ensimminen kerta kun tällaista kysellään. Ostajia olisi paljon ja kyselijät fiksuja asiallisia koiraihmisiä.

annoit totisesti nim.oikea rotu?Viimeinen lauseesi oli todella:))))))))))))))) sitä luulee kaikkea jo nähneensä,mutta aina joku pystyy yllättämään vielä:)

Hyvää Joulua kaikille koiraihmisille!

Olen kiitollinen, että saan viettää vielä tämänkin Joulun emäntäni kanssa.
Sain äsken aamuruuan jälkeen muutaman piparin, mitkä ovat herkkuani, mutta joita ei saa syödä kuin muutamana päivänä vuodessa. En ole muuten makean ystävä eikä sokeri tee hyvää muutenkaan elimistölle, mutta pipareista pidän kun niitä saa vain harvoin.

Kohta lähdemme lenkille ja illalla syödään äiskän kanssa kinkkua ja porkkanalaatikkoa sekä sen jälkeen saan kuulemma ydinluita. Muutama juustonamu voi myös löytyä erilaisista piiloista pitkin päivää. Olen onnellinen koira.:)

Lenkistä tulikin kohtuu pitkä, jaksoin sen oikein hyvin ja vielä senkin jälkeen riittää energiaa. Joulukirkossa olin hiljaa nätisti koko puolentunnin ajan ja minusta otettiin kuvia; sekä emäntäni että turistit kuvasivat minua, vaikkei minua itseasiassa kiinnosta olla koko kuvissa, mutta teen mitä pyydetään, varsinkin Jouluna. Kuvausten jälkeen kävelimme vielä lempipuistoni läpi kotiinpäin tehden muutaman lumikuopan tutulle hiekkakentälle. Iloitsen valkeasta Joulusta sekä kodin lämmöstä emäntäni kanssa.

ps. olimme muutaman ystäväni kanssa omiastajiemme seurassa vapaana kaupungissa käveltyämme koko lenkin ajan, sillä olemme aina omistajaimme hallinnan alaisina, vaikka laki nykyisin koiran vapaanapidon kieltääkin tilanteissa kuin tilanteissa ja vaikka lainvastaisesti jotkut todistaisivatkin toisin eli siten, että olemme muka tehneet jotain sellaista, mikä ei ole tällä hetkellä määrättyjen lakien mukaisia, mutta josta virkavalta saa jonkinlaisen sadistisen tyydytyksen rangaistessaan turhasta, koska nähtävästi tuntevat alemmuutta harjoittaessaan ammattia, jota ei kukaan enää maassamme arvosta pätkänvertaa ja tahtovat sen kostaa kohderyhmälleen. Tällaiset toimintatavat TODELLA kuuluvat POLIISIHALLITUKSEN ARVOIHINko?!

Tulimme juuri Helsingin keskustasta, mikä samalla oli iltalenkkimme; kävellen sinne ja ratikalla takaisin. Emäntäni kävi 5 min eräässä ruokakaupassa hakemassa minulle luita, muttei tahtonut jättää tietenkään minua kaupan edustalle yksin odottamaan. Hetken keskusteltuaan vartijan kanssa, tämä lupasi minun voivan odottaa alueella kaupan eteistilassa, jossa on kameravalvonta ja heti jos joku muu kuin emäntäni koskisi minuun soitettaisiin vartijat paikanpäälle. Nyt olemme kotona syömässä luita, annoin äiskällekin yhden, koska olen luonteeltani aika antelias.

Suvussamme on toisinaan ilmennyt ongelmia irroittamisessa. Emäntäni on kouluttanut minut, vaikkei suojelua harrastetakaan virallisesti, päästämään käskystä irti. Aluksi eli pentuaikoina se oli toisinaan vaikeaa, mutta lähti toteutumaan
hienostui säännöllisen harjoittelun tuloksena. Asia ei siis ole niin kuin yleisesti oletetaan, etteikö SSM-koira päästä irti käskystä! Pitää opetella asia kunnolla, jolloin se onnistuu. Jos koira ei irroita käskystä, on vika omistajassa. Usein on väitetty SSM-koiria vietittömiksi, mikä ei pidä paikkaansa; ne toimivat hyvinkin vietikkäästi useilla eri osa-alueilla oikeanlaisen koulutuksen avulla, mikä perustuu positiiviseen vahvistamiseen. Jos nuori koira ei osoita vietikkyyttään heti, on omistajan tehtävä kaivaa sen viettirakenteesta esiin kaikki ne piirteet, mitkä ovat omiaan tekemään siitä Aikuisen Rodunomaisen Saksanpaimenkoiran. Kukaan ei ole seppä syntyessään ihmisistäkään, joten mieletöntä lähteä vaatimaan täydellisyyttä ominaisuuksien suhteen pennuilta tai vielä nuorilta koirilta; tosi paljon on nähtävissä jo pennusta, mutta ikävää on lähteä yleistämään missään suhteessa, koska koirakin on yksilö, kuten meistä ihmisistäkin jokainen.

Flick oli/on pentueesta parhain koira siksi, koska se näytti heti ensikertaa sen tavatessani huumorintajuisuutensa eli leikkimielisyytensä, minkä ansiosta sen koko elämä muotoutui sekä sen itsensä että omistajansa kannalta niin hyväksi kuin vain olla ja voi. Mikäli se olisi ollut "tosikko", ei sen kanssa olisi päästy yhtä mukavaan yhteiseloon. Oikeanlaiseen huumorintajuisuuteen tarvitaan tietynlaista älykkyyttä, mitä tältä yksilöltä ei puutu. Ja kun huumori on samanlaista kahden yksilön välillä, ei suhdetta voi kukaan ulkopuolinen ymmärtää saati tulla pilaamaan.:) Ajatelkaa nyt; 12-vuotias koiruus ei ole muuttunut pentuajoistaan millään tavalla perusluonteeltaan, samat jutut seuraavat päivittäin mukana kuin 7-viikkoisenakin, minkä vuoksi se tuli valituksi juuri sille henkilölle, kuka sitä eniten rakasti jo ennen sen syntymää.

:))

Kysyisin Flickin omistajalta

mikä on sun koiran pitkän iän ja terveyden salaisuus?

Selailin tossa nettiä ja huomasin koirasi isän Atlaksen kuolleen 11 v 4 kk iässä,eikö sun koira ole jo 11v 8 kk? Sit ois mielenkiintosta kans tietää mihin sun koiran emä kuoli ja minkä ikäsenä? Eli onko tosta yhdistelmästä tullu tavallisempaa pitkäikäisempiä koiria vai onko noi Flickin sisarukset kuolleet paljonkin nuorempina vai onko niistä vielä joku elossa?

Kuulin Flickin omistajan hakevan koiralleen narttua astutukseen. Jos ei tätä kautta löydy hän luultavimmin hakee sen muualta. Tämä on vain kuultua, faktoista en tiedä tarkemmin.

Juttelimme tänään vanhan naisen kanssa, jolla oli ollut 7 saksanpaimenta elämänsä aikana, hän asuu täällä samalla seudulla kuin mekin emäntäni kanssa. Hän heti näki Flickistä, kuinka ihana koira se kaikinpuolin on ja jäi pitkäksi aikaa juttelemaan paimenista. 50 m käveltyämme eteenpäin tuli vastaan vanha mies, jolla oli myös ollut koiria kokoikänsä, myös saksanpaimenia. Hän ihastui minuun samantien, kehui kaunista ulkonäköäni, kysyi asummeko koiran kanssa kaupungissa. Emäntäni kertoi meidän asuvan ihan lähellä missä hänkin asuu. Hän kertoi lähettävänsä tuplarukoukset Flickin puolesta, että sen elämä saisi vielä jatkua mahdollisimman pitkään. Hän näki koiran elinvoimaisuuden sekä olemuksesta havaitsi koiran olevan onnellisissa käsissä.
Emännältä on kysytty, tahtoisiko hän kaupunginosalehteen tarinan koirastaan.

Löytyisiköhän jostain Kai Salinin puhelinnumeroa, jonka luona synnyin Hämeenkylässä vuonna 2003 Vantaalla? Äitini oli Dakota´s Quina eli Geena ja isäni Atlas.

Eilisen tiedon mukaan, ei pentueesta, josta Flick on, ole elossa Flickin lisäksi kuin yksi koira. Eli keitä nämä kahden pennun omistajat ovat, jotka ovat saattaneet pentueen seitsemästä koirasta yli 11-vuotiaiksi yksilöt, joilla perimän mukaan on suvussa vatsalaukunkiertymää ainoana perinnöllisenä sairautena, mutta joiden omistajat ovat osanneet selviytyä kaikesta tästä perimään liittyvästä mallikelpoisesti. Vanhuuteen liittyvät pienet nivelkivut ovat ihmisillekin tyypillisiä yli 80 vuoden iässä, joihin paras hoito on hieronta sekä akupunktuuriset kivunlievitykselliset hoidot.

Millaisia koiranomistajia nämä ihmiset ovat, jotka ovat tehneet kaikkensa rakkaan lemmikkinsä vuoksi? Pitäisikö heille jatkossa enää myydä saksanpaimenia, vai olisiko syytä vaihtaa rotua?

Ei löydy. Numero on salainen. Kim on kertonut, että Dakotas on lopettanut kasvatustoimintansa eikä anna puhelinnumeroaan julkisuuteen, sillä Kimin "kokeilu" Kimin itsensä mielstä epäonnistui, jossa hän käytti Dakotasta "peitenimenään" koiratehtailussa. Muurari saisi hävetä. Auli ei tiedä mitään mistään.

Voihin sinne Hämeenkylään mennä käväsemään jos ei puhelin ole käytössä..mitä tollanen nyt on, et paetaan ikuisuuksiin vaikkei välttämättä tarvis..aika surkeaa...ite menisin rohkeesti soittamaan ovikelloa ja puhumaan asioista niistäkin joista ei oo aiemmin puhuttu..

Mitä järkeä on salata puhelinnumero jos osoitteen tietää kaikki? Ja ylipäätään miks tosiaan se on salattu?

Hieno homma, että tällä palstalla kaikki osaavat kanavoida viettinsä oikein ja keskittyä olennaiseen turhan riitelyn sijaan. Kaipa he sitten osaavat kanavoida myös koiriensa vietit siihen toimintaan, mihin ne ovat tarkoitetut alunperin kanavoitavaksi. Mielstäni olisi ihan arvostettavaa, jos tänne ihmiset voisivat kirjoittaa oikeilla nimillään tai edes koiransa nimellä; sanomasta voisi muodostua uskottavampi. Ajatelkaa mitä mistään mitään tietämättömät ulkopuoliset foorumin lukijat koko saksanpaimenkoiraväestä ajattelevat? Jokainen voi vaikuttaa siihen ja olisi voinut jo vuosikymmeniä sitten, mutta onko tahtoa/halua? Ja jos ei, niin miksei?

Lähdetäänpä asian kanssa kentälle. Raportoidaan sitten kuinka kävi - hyvin vai huonosti.

Flick on menossa senioritarkastukseen erittäin pätevälle eläinlääkärille, jossa kartoitetaan mahdolliset kuolinsyyt jo etukäteen, eli vaihtoehtoina ovat tämän koiran kohdalla joko sisäelimiin levinnyt syöpä (mitä ei ainakaan vielä vuosi sitten todettu sisäelinten ultrauksen yhteydessä, keuhkokuvat näyttivät myös normaalia ja koira sai kokonaiskunto arviosta hyvät pisteet. Takapään pettäminen alta (kuten ihmisilläkin yli 80-vuotiaina yleisesti tapahtuu ja jonka vuoksi joutuvat rullatuoliin vaikkei kuolema olisi vielä lähelläkään), syöpä, tai vatsalaukunkiertymä, eli joku edellä mainituista tulevat koitumaan tämän yksilön tuhoksi. Tällä hetkellä koira voi hyvin eikä sillä ole kipuja, syö hyvin, reagoi virikkeisiin, on aktiivinen, nukkuu hyvin yöllä.

Raportointi jatkuu täällä, kunhan eläinlääkärin vuosittaisessa perustarkastuksessa on käyty.

Hienointa olisi, jos koira saisi nukahtaa ikiuneen rauhallisesti omassa kodissaan ilman kipuja sitten kun sen aika on. Usein vanhuuteen kuollaan terveissä suvuissa sydänpysähdykseen ilman muita aikaisempia komplikaatioita eli vain nukahdetaan luonnollisesti eikä siitä jonain päivänä enää herätä.

Löytyykö Flickille sopivaa tervettä narttua lähipiiristä jää nähtäväksi. Tarjokkaita on ehdolla useita. Mikäli joku tahtoo jatkaa tämän hienon yksilön eteenpäinjalostusta, tuosta voisi mahdollisesti saada täydellisen kumppanin jollekin yhtä terveelle nartulle.

Spermapankki tosin on yksi vaihtoehto saada geeniperimä säilymään.

Mutta jääkäämme katsomaan kuinka käy. Terveempiä rotuja on olemassa ja niiden risteytykset eivät enää nykypäivänä kovin harvinaisia.

Flickin sperman olen kuullut olevan jo tallessa.

Löytyisikö jostain kuvaa äidistäni, jota rakastin äärettömästi ja joka oli minulle parhain äiti maailmassa, kunnes minut luovutettiin pois. Tosin ihmiselle, jota olen rakastanut yli 11 vuotta yhtä paljon tai jopa enemmän kuin omaa äitiäni. Sain aikoinaan hyvän kodin mistä olen kiitollinen ja sen vuoksi olen jaksanut iloita jokaisesta päivästäni. Äidin olemus jätti minuun aikoinaan jälkensä; siksi tahtoisinkin vielä ennen kuolemaani nähdä kuvan rakkaasta äidistäni, joka minut tähän maailmaan saattoi.

Onko totta, että Flickillä epäillään luusyöpää?

Eläinlääkäri ei aio lopettaa Flickiä vielä muutamaan vuoteen. Se hoidetaan kuntoon tuli mitä tahansa sairautta. Siten, ettei se kärsi yhtään missään vaiheessa. Piikki odottaa kotona, muttei sitä käytetä kuin vasta äärimmäisen hädän hetkellä eli mikäli ilmenee vakavaa vatsalaukunkiertymäoireistoa ja koira vaipuu tajuttomuuteen tai vaikeiden syöpäkipujen kyseessä ollessa. Tämä vain tiedoksi kaikille.

Ei ole luusyöpää jalassa, luu näytti terveeltä eikä minimaalisen kokoinen patti ole luukalvossa kiinni.

Tuolta löytyvät uusimmat päivityksen koskien Flickiä

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13441176

Heippa

Tsemppiä teille edelleen! Hienoa joskus lukea tällaista ketjua jossa keskitytään kertomaan hyviä asioita elämäntaipaleella koiran kanssa elettäessä.

Samaa mieltä! Vastapainona jatkuville näyttö-käyttö -väännöille. Arvostan koiranomistajia, jotka osaavat kulkea omaa tietään, pitävät koiristaan hyvää huolta sekä ovat perehtyneet eläinten käyttäytymistieteisiin kuten tämän ketjun aloittaja näkyy tehneen.

Asiaa! Paljon tsemppiä myös täältä Flickin omistajalle! Olemme saaneet teiltä hyvin paljon. Aspergerina hienosti hoidettu homma kokonaisuudessaan. Arvostan kaltaisiasi.

Kiitos kaikille tuntemattomille tukijoille.

Noniin eli nyt päästään varsinaisesti ASIAAN. Elikkäs, eroaako hematoriittinen anemia kuinka solutasolla, esimerkkintapauksina verrokkiryhmiä sekä eläin- että ihmislääketieteen saralta. Jos koira oksentaa tummaa verta muttei muuten näytä huonovointiselta oksennusten jälkeen muutaman vuorokauden sisällä, voisiko olla mahdollista, että se on sairastumassa vanhuusiän leukemiaan, mikä tavallisimmin oireilee juuri edellämainitunkaltaisella tavalla. Vai voisiko olla kyseessä aivan tavallinen tulehduksellinen tila koiran suolistossa, joka oireilee vatsahaavamaisesti.

Kiitos jos joku osaa kommentoida asiaa koskien jotain järkevää ei-provokatiivista.

Kannattaiskohan kuitenkin ennemmin tarkistaa asia lääkäriltä. Olisin kyllä aika hemmetin huolissani jos verta oksentaa. Oli eläin tai ihminen..

Terveysneuvonta p. 09-31010023 (nyk.) kertoo ettei verioksennus ole vaarallinen eikä oire yhtään mistään. Mikäli oire toistuu, olisi syytä käydä otattamassa laaja verenkuva. Jos tuon perusteella arvot ovat kunnossa eikä koira oireile muuten mitenkään, voisi näin 30 000 v sakuja omistaneena julkisesti puoltaa omistajien kantoja, jotka aidosti tietävät mitä tekevät. Joten/elikkäs; mikäli Sinulla on jotain saksanpaimenkoiria vastaan ts. pelkäät niitä ennakkoluulojesi perusteella, sinuna miettisin muutamaan kertaan seuraavaksi mitä tänne tulet kirjoittelemaan. Urasi nykyisessä ammatissasi, johon säälistä "jouduit" suojatyöpaikan tarpeessa alkaa olla ohitse, sen tiedät (ehkä/oletettavasti) itsekin. Joten hauskaa ja mukavaa keväänjatkoa, yritä pärjäillä. Ilman koiria tai koirien kanssa. :)

Tähän ketjuun on tullut tarpeeksi täysin kipeitä kommentointeja, lie keiltä. Tiedoksi; Dakota´s Flick voi erittäin hyvin. Tämä verioksennusjuttu oli jonkun sairasta pilaa.

Flick voi edelleen erittäin hyvin. Hän täyttää vajaan kolmen viikon päästä 12 vuotta.

Hyvää keväänjatkoa Flickille ja omistajalle!

Dakota´s Flick lähtee akupunktioon mahdollisten lihasjumien johdosta, joita on saatu muodostumaan siten, että koiraa on kielletty liikuttamasta eläinsuojelueläinlääkärin toimesta. Nimenomaan koiraa tulisi fysioterapeutin ohjeistuksen mukaisesti päivittäin hieroa/jumppauttaa. Kaikki kävely hiljaksiin tekee hyvää, pieninä annoksina päivän mittaan. Mutta tällainen on kielletty! HESY!!!!!!

Elikkäs:

Oma yksityiseläinlääkärimme yhtyy kantaani, "virallinen taho" on väärässä. Oma eläinlääkärimme on seurannut koiraani sekä edellistä n. 30 vuoden ajan, joten kenelläkään muulla ei pitäisi asiassa olla nokan koputtamista. Koska koira voi erittäin hyvin 50 ihmisen mielestä (stalkkaus). Jooh.

Kiitos kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille.

Flick täyttää huomenna 12 vuotta! Näyttelylinjainen saku, jonka omistaja on yksin sitä hoitanut koko koiran elinajan. Kertaakaan koira ei ole ollut missään hoidossa lukuunottamatta sitä kuutta päivää, jolloin omistaja oli kovassa kuumeessa. Harrasteltu on päivittäin omaksi iloksi vaikka mitä mielenkiintoista palveluskoirille soveltuvaa sekä kaupungissa että mökillä metsän keskellä.

Omistaja ja koira huomenna juhlivat yhdessä kahden kesken, Robin saa possunkieliä turkkilaisella jugurtilla extrana muun lisäaineettoman päivittäisen ruuan lisäksi sekä muutaman ydinkiekkoluun, jotka syödään lähipuistossa. Koira ei koko elämänsä aikana ole saanut yhtään sisäelimiä rasittavaa lääkekuuria (kortisoni, tulehduskipulääkkeet) senpä vuoksi veriarvot ovat yhä huippuluokkaa eli ei haiman tai maksan toimintahäiriöitä. Näin terveestä koirasta saa olla ikuisesti kiitollinen eikä tällaista todennäköisesti mistään enää koskaan löydy.

ONNEA FLICKILLE JA OMISTAJALLE!

Eräille Flickin omistajaa vuosia vainonneille sekä hänestä epärelevanttia tietoa netissä julkaisseille voisi ohjeistuksena kertoa, mitä moisesta voi seurata. Ottakoon itse selville jos pystyvät.

No niin. Elikkäs: nyt on todistettu (myös virallisesti), että näyttelylinjainen saksanpaimenkoira voi hyvät geenit omatessaan oikeanlaisen osaavan koiranlukutaitoisen omistajan käsissä elellä yli 12-vuotiaaksi jopa. Että repikää siitä. Ja eikun hiekkakuoppia kaivelemaan lasten kanssa lähileikkipuistoon sekä etsiskelemään lähimetsiköstä.

Kiitos kaikille onnitteluista. Vähänkös oon ylpeä, päihitin eliniässä kummatkin vanhempani sekä suurimman osan sukulaisistani.

Ja aivan tiedoksiannonomaisesti vielä; se lopetuspiikki on koiran omistajan kotona, mikä pistetään niskanahkaan. Eli ensin annetaan rauhoittava piikki, minkä jälkeen kuolettava annos, kuten ihmisillekin. Robin voi tällä hetkellä hyvin, nousee salamannopeasti makuulta seisaalleen, on hyvä ruokahalu, nukkuu yöt hyvin, eli ei kipuja. Piikityksen aika ei ole vielä kuukausiin. Mutta jos, hän ei pysty itsenäisesti nousemaan makuulta seisoma-asentoon, ja ollaan asian vuoksi heti käyty eläinlääkäillä, vielä seuraavanakaan päivänä lääkityksistä huolimatta, tulee piikki. Tänään vielä ainakin kaiveli aivan onnessaan lähipuistossa hiekkakuoppia ja komensi ohikulkevia ihmisiä haukkumalla. Elikkäs; aika ei ole vielä.:) Robin on elämäni koira, koskaan ei enää samanlaista tule minulla olemaan. Lääketieteisiin perehtyneenä henkilönä tiedän, milloin teen lopullisen päätöksen eli silloin kun koiran elämä ei ole enää elämisen arvoista, mitä se vielä ei todellakaan ole.
Ensi viikolla mökille metsän keskelle, missä Robinillä on puolen hehtaarin oma aitaus, käymme myös lammella uimassa.:) Tsemppiä kaikille sakun omistajille, joiden elämän tärkein pääasiallisin tarkoitus on pitää oman koiransa hyvinvoinnista parasta mahdollista huolta koko koiran eliniän ajan.

:))

Seuraava saksanpaimeneni tulee jolla on kykyä keskittyä saksanpaimenkoiran perinnölliseen problematiikkaan eli takapään heikkouteneen Viikatemieheltä. Vaikka etupää ja lonkat olisivat priimaa, se ei kerro esim. spondyloosista eli selkärangan nivelten/luuston heikkoudesta juurikaan yhtään mitään.

Tämä SPL-foorumin eräälle wannabeirvistyskuvia harrastelevalle mabyteilille tiedoksi.

Eli jos; takapääproblematiikkaan jatkossa keskitytään, on koira-aines täysi priimaan. Esim. Dakota,s Flick on ollut koko 12 vuotisen elämänsä ajan täysin terve suurimmalta osin. Ei ihottumia, turkki kiiltää, ei tarvitse pestä vaikka kesällä uisi meressä päivittäin. Koskaan ei ole mitään iho-ongelmia ilmennty. Hieman vielä kehun Atlaksen jälkeläisiä; äidin kuva toivottavasti joskus vielä julkaistaan jossain, mitä toivoin saavani linkittää yli 10 kotisivuilleni, Flickin äiti eli kuningatar osasi kasvattaa koko pentueensa parhaalla mahdollisella tavalla. Ja koska Flickillä on äitinsä luonne, toivoisin kennelin jossain vaiheessa , mistä Flick on kotoisin, antavan yhden kuvan julkisesti julkaistavaksi Flickin äidistä. Flickillä on täysin äitinsä luonne isän geneettisen fyysisen terveyden ohella.KIITOS.

Millainen koira on luonteeltaan "työkoira"?

Millaiseen työskentelyyn se kykenee käytännössä? Millaiset koiran omistajat ovat kykeneviä tekemään saksanpaimenesta työkoiran? Poliisi? Eläinrääkkäääjät? Sähköpnta?

Uskon, että oot hoitanu koiras hyvin. Paremmin kuin muut, joilla ei ole ollut koiria 40 v kuten sinulla.

Noniin taaas asiallinen viesti hävisi, joten heippa.

Koiran pitkäikäisyyden salaisuus on luonnonmukainen ruokavalio sekä koiran kanssa harrastettava päivittäinen liikunta sekä muut aktiviteetit. Esim. aamupalaksi muutama possunkieli ja viiliä. Päivällä lisäaineetonta ruokaa kilon verran. Välipalaksi hedelmiä, mm. banaania tai pari lihaisaa luuta. Illalla toinen kupillinen samaa ruokaa mitä päivällä. Koira koko ajan mukana joka paikassa. Nenänkäyttöä sisältäviä harjoituksia päivän mittaan ulkona. Kävelyä. Kaupungissa kaupoissa käyntiä, raitiovaunumatkoja, erityisryhmissä (lapset, vanhukset, vammaiset) käyntiä koiran kanssa vetämässä vertaistukiryhmiä. Kesäisin metsässä vapaanaoloa sekä uimista. Muu aika ollaan rauhassa omassa pesässä eli kotona ja levätään. Vähintään 3-4 krt vuorokaudessa/päivässä ulos.

Aikuisten oikeasti. Flick työskentelee näiden erityisryhmien kanssa, joten siinä näyttöä ja jos ei kelpaa niin so what.:) Ja jos tahdot todisteet, saat ne kirjallisena nähtäväksesi, mikäli vain jaksat tulla hakemaan.

Päivitystä; Flick viettää kesänsä mökillä, jossa saa olla koko ajan käytännöllisesti katsoen vapaana ja tehdä aivan mitä huvittaa. Mielestäni tällainen on hyvää vanhuskoiran elämää, jos vaikka kesä jäisi viimeiseksi. Metsän keskellä ihmisten seurassa, jotka siitä oikeasti välittävät. Saa olla ulkona tai sisällä lämpimässä, uida, kaivella kuoppia, järsiä luita. Kaikki omaan tahtiinsa. Jalkalihakset treenautuvat itsekseen maastossa kulkiessa, eikä kävellä tarvitse minnekään, jos ei jaksa, vaan voi mennä omalle paikalle nukkumaan lämpöiseen sisälle.
Flickin elämä alkoi samassa paikassa, mikä muodostui koiralle rakkaimmaksi paikaksi maan päällä ja jossa omistajansa kanssa ensimmäiset 3 viikkoa vietti. Nyt hän saa kokea kaiken sen saman, mitä pentuna koki. Hän on onnellinen koira ja hänellä on ollut paras mahdollinen koiranelämä, ilman kokeita tai näyttelyitä, mikä omistajalle on pääasia; koiran hyvinvointi. Jatkuu...

Tänään Flick kävi merenrannassa kahlailemassa ja piilottelemassa leluja rantaveteen. Kaivoi myös 2 tuntia innoissaan täynnä elämäniloa kuoppia hiekkaan. Silmistä sekä koko koiran olemuksesta oli nähtävissä selkeästi tämän vanhan koiran elinvoimaisuus ja elämänilo. Kuoppien kaivaminen kasvattaa keskivartalon, etu- sekä takapään lihaksistoa sekä merivesi tekee hyvää jalkojen verenkierrolle. Koira treenasi itse itseään vapaaehtoisesti, ilman vaateita; nautti tekemisistään, mihin sitä ei oltu pakotettu millään tavalla. Kotiin kävelemään lähdettäessä käveli reippaasti ja kun oli tarkoitus jäädä kotiin lepäämään, tahtoi uudelleen ulos, vaikka olisi voinut jäädä kotiin rauhassa emännän mennessä käymään asioilla. Osaa olla tosi nätisti itsekseen kotona tarvittaessa haukkumatta turhaan tai tuhoamatta paikkoja, mitä ei pentunakaan tehnyt. Eli ei ollut väsynyt vaan toiminnanhaluinen yhä.
Lähdimme uudelleen ulos kävelylle, Flick sai päättää minne mennään. Ohjasi emännän lähipuistoon. Siellä haki muutaman kepin ja pyysi piilottamaan heinikkoon. Väsymyksestä ei vieläkään merkkiäkään vaikka oltiin oltu ulkona useita tunteja yhtä perää. Yhä jaksoi kiinnostua ympäristöstään ja oli tarve tehdä jotain jossa pitää käyttää päätä. 12x7=82-vuotias näyttelylinjainen saksanpaimen.
Kävimme vielä lähistön kahvilassa teellä, minkä aikaa Robin lepäsi rauhallisena vierellä, otti nokoset välittämättä ympäristön häiriötekijöistä juurikaan mitään. Rentoutui ihmisten keskellä, kuten pentunakin, luonnostaan. Ja kun lähdettiin kotiin, oli kuin mitään ei olisi tapahtunut ja nyt nukkuu iltaruuan saatuaan levollista koiranunta omalla pehmoisalla pedillään. Huomenna uusi päivä. Pentueen pitkäikäisimmällä koiralla.

Päivitystä; hiekkakuoppien kaivelu ja lelujen niihin piilottelu jatkuu, sillä se kasvattaa lihaksistoa, myös takapään, mikä meillä ihmisilläkin (takajalat:)) vanhana eivät aina toimi samoin kuin nuorempana, vaikka olisi kuinka hyvä kunto tahansa. Huomenna olisi tarkoitus mennä uimaan mereen, nyt kun merivesi on jo uintilämpöistä ja erittäin puhdasta vielä tässä vaiheessa kesää. Vielä iltalenkin ohessa käymme piilottamassa namut lähipuistoon, sitten iltaruoka ja unille pikku hieronnan jälkeen.

Mikä ihme saa teidät riitelemään jatkuvasti turhanpäiväisistä asioista? Eikö teille merkitse mitään koirannne terveys? Väenväkisin yritetään haalia meriittejä ja tuloksia sieltä sun täältä, toisinaan jopa laittomin keinoin. Miksi?

Kunpa olisi ollut eilen Canonin EOS 40D digikamerani mukana tuossa lähipuistossa.:) Ei ollut siksi, että se rikkoontui itsestään kirjahyllyssäni ja korjaus maksaa 200e.

Huomenna mökille. Ihanaa. Robin saa olla vapaana metsän keskellä ja tehdä aivan mitä tahtoo. Kukaan ei ole kyttäämässä. Kameravalvonta päälle ja relax.

Eiköhän teille trolleille olekin paras paikka olla siellä korvessa ja jäädä sinne. Pysyvästi.

11.6.2015

Uimassa käyty meressä ja 2 tuntia kaiveltu kuoppia sekä piiloteltu esineitä hiekkaan.

12-vuotiaan perusterveen koiran takapäähän tehdään pieni leikkaus, jolla korjataan tarvittavat paikat koiran takapään vetreyttämiseksi nuoruuden tasolle, minkä jälkeen kuntoutus tapahtuu ulkomaisen eläinlääketieteisiin keskittyneen professoritason ammattilaisen edesauttamana. Koira saa kolme vuotta lisää kivutonta elinaikaa. Leikkaus voidaan tehdä, sillä sydän sekä sisäelimet ovat kunnossa eli kestävät leikkauksen.

Mökiltä kaupunkiin. Kävimme Helsingin keskustassa asioilla tänään ratikalla. Jo sana "ratikka" pari tuntia ennen lähtöä, sai Flickin innostumaan. Kiinnostuneen oloisena tutki kaupungilla paikkoja ollen utelias, mitä missäkin tapahtuu. Jolurpahtaneet korvat lähes nousivat takaisin pystyyn kiinnostuksesta ympäristöä kohtaan. Takaisin tultuamme kotiseudulle tapasimme tutun naisen Flickin oltua odottamassa tutun kaupan eteisessä, jossa on kameravalvonta ja johon kaupasta näkee eli voi seurata kuka koiran ympärillä liikuskelee omistajan kaupassakäynnin aikana. Flick yleensä makailee rauhallisena paikallaan sen aikaa vaikka ihmisiä kulkee ohitse. Tutun ystävällisen henkilön se tunnistaa ja nousi tälläkin kertaa ripeästi ylös makuulta tervehtimään ja kun omistaja tuli kaupasta, tuttava kertoi, kuinka nopeasti se nousi makuulta ylös. Eli ei ole takajalat vielä kovinkaan heikossa kunnossa. Kävelee myös rappuja ylös normaalisti, lihaksia siis löytyy jaloista yhä.

Älä välitä noista paskanjauhajista, kyllä ne tietävät jotka näkevät koiraasi ja sinua päivittäin, voiko koira hyvin.

Summa summarum; Flick, näyttelylinjainen saksanpaimen, jota käytettiin vain pentu- sekä saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelyssä kerran, kasvattajan pyynnöstä, ja jonka nenätyöskentely on 12 v ollut huippuluokkaa, pääkoppa ollut kunnossa aina (koiralla ERITTÄIN hyvä hermorakenne) tie alkaa olla lopuillaan. Puolisen vuotta on aikaa vielä ja mikä tärkeintä, koiralla ei ole kipuja. Flickillä ei ole siis diagnosoitu DM-sairautta koskaan, vaikka se on käytetty n. 10 krt elämänsä aikana röntgenissä sekä muutaman kerran magneettikuvissa. Koiralla todettiin 4-5 -vuotiaana selän degeneratiivisia muutoksia, joskin koira on elänyt sen jälkeen kivutonta täysipainoista koiranelämään tähän asti. Ja kuten eläinlääkärit ovat todenneet DM ei ole kivulias neurologinen sairaus, vaikka se loppupeleissä surkastuttaakin lihaksistoa. Omistajan vastuulle jää huolehtia koiran kivunlievitykstä, mitä vanhoilla koirille/ihmisillä ilmenee yli 80 v iässä mm. nivelrikko-oireistosta johtuen. Vaikka koira olisi kuvattu AA/OO nuorempana, yksikään yksilö ei voi vanhemmiten välttyä vanhuuden mukanaan tuomilta vaivoilta. Kunnioittakaamme kaikki koiranomistajat vanhoja koiraystäviämme, joille tulisi suoda mahdollisimmat mukavat oltavat vanhuudenpäivinään. Ja kun aika on, se tulisi nähdä ajoissa, ei liian aikaisin tai tarpeettoman myöhään, vaan juurin siinä tilanteessa, mikä sillä hetkellä ON.

Miksi riidellään vuosikymmeniä? Asiat voi (jos äo riittää ja tietää mitä AO tahtoo globaalisti) selvittää puhumalla tai kirjoittamalla asiallisesti. Jos ei tahtoa löydy, niin ei varmasti löydy tahtoakaan kouluttaa koiraa yhteiskuntakelpoiseksi, minkä jälkeen voi vasta lähteä harrastelemaan virallisesti niin halutessaan.

Päivitystä; kävimme äsken Flickin kanssa Helsingin keskustassa ravintolassa syömässä. Koira otettiin avosylin vastaan sekä sai myös ämpärillisen vettä ilman että tarvitse erikseen pyytää; tai siis joi ensin tuopista puolet vettä minkä olin pyytänyt ja sen jälkeen tuli tuo metalliämpärillinen. Sekä tarjoilijat että ravintolan asiakkaat kävivät juttelemassa ja kyselemässä koirasta, rapsuttelemassa. Olivat aivan ihastuksissaan. Tuli taas kehuja vaikka niitä ei olla koskaan mistään haettu, mutta ihan hyvä mieli jäi. Sen jälkeen ratikalla kotipuistooon piilottelemaan leluja ja kaivelemaan hiekkakuoppia. Kohta lähdetään uudelleen ulos, teelle tuohon lähistölle. Flick nauttii siitä, että saa aina olla joka paikassa mukana. On ollut 12 vuotta. Lisäksi se koko ajan viisastuu enemmän ja enemmän, ei tarvitse kuin ajatella jotain niin siinä se. On myös opetellut kellonajat salaa, koska 15 sekunnin tarkkuudella tekee jotain kun sanon mihin kellonaikaan jotain tulisi tehdä. Ei välitä muista koirista eikä ihmisistä juurikaan mitään; me olemme pari, 2 yksilön lauma. Tämä on myötäsyntyistä, arvostettava saksanpaimenkoiran ominaisuus. Tulee silti toimeen muiden koirien, varsinkin urosten kanssa, myös koirapuistossa, sekä on luoksepäästävä sekä avoin ihmisiä kohtaan. Osaa ottaa siis rennosti elämän, siksi kai juuri onkin vielä elossa yli 12-vuotiaana. Ei stressaa turhasta, tosin ei niitä stressitekijöitä ole ollutkaan juurikaan elämänsä aikana. Oli jo pennusta asti tämänluonteinen, mitä on yhä, sitä ei tarvinnut opettaa erikseen.

3.7.2015

Eväsretki merenrantaan sadan metrin päähän onnistui loistavasti. Hain palloa merestä, rakentelin muutaman hiekkalinnan sekä piilottelin palloa rantahiekkaan. Sain välipalaksi leikkien lomassa viiliä ja nakkeja, jotka maistuivat erityisen hyviltä raikkaassa meri-ilmassa uinnin jälkeen. Eläinkaupan tätä antoi minulle lempinimen "sissi", hän tietää minkä ikäinen olen. Kohta lähden emäntäni kanssa iltapiknikille lähipuistoon; haemme pizzaa ja saan kuulemma iltaruokani ulkona, jälkiruuaksi taitaa reppuun olla jo pakattu jotain, olisikohan kuivattu possunkorva.. nam! - Huomenna mökille; kyllä elämä voi olla ihanaa vielä näin vanhuusiälläkin, jos sen oikein oivaltaa.:)

Heip

Sain videokuvan Flickistä sähköpostiini toissapäivältä, kuinka voin linkittää sen YouTubeen?

Flick vapaana hehtaarin "aitauksessa". Kieriskelee kanervikossa. Vahtii omaa taloa. Nukkuu päiväunet nurmikolla. Kuorsaa öisin lämpimässä tuvassa. Elämäniloisena aamuisin tulee herättämään. Ruoka maistuu erittäin hyvin. Makuultanousu onnistuu hyvin, akupunkitiota antaneen eläinlääkärin mielestä myös. Testataanko DM sylkinäytteestä lähiaikoina? Elinaikaennuste ko. sairauden diagnosoinnin jälkeen muutamasta kuukaudesta noin puoleen vuoteen.

Vanhana kristallipalloilijana uskoisin, ettei kyseessä ole DM, vaan normaali ikääntymiseen kuuluva hermoverkoston rappeutuminen välittäjäaineiden toiminnan hiipuessa sekä lihaskato, jota ihmisilläkin varsinkin yli 80 vuoden iässä ilmenee sadan prosentin varmuudella, aivan jokaisella.

Mustikkaan menossa emännän kanssa...voi tätä ihanuutta..

Yhä edelleen joutuu oleilemaan mökillä hehtaarin aitauksessa metsän keskellä - milloinkohan taas pääsis kaupunkiin takaisin..sain muuten tänään karitsan paahtopaistia ja turkkilaista jugurttia välipalaksi..huomenna on PAKKO lähteä uimaan..nukun ensin vähän..

Pientä päivitystä; tänään kävin meressä uimassa. Takapää vahvistuu päivä päivältä, liikunta luonnon keskellä tekee hyvää lihaksistolle sekä nivelille (jos paino/pituusindeksi on osattu pitää kohdillaan). - Tunteeko muuten joku näyttelylinjaisia kaltaisiani, jotka ovat saavuttaneet yli 12 vuoden iän perusterveenä joka suhteessa?

Eilen täällä pääkaupunkiseudulla, kuten tänäänkin, on ollut kohtuullisen sateinen ilma - se ei kuitenkaan menoa haittaa juurikaan, kuten emännän "koulutushistoriasta" menneinä vuosina käy ilmi. Eli lepäilin hiukan ja nyt tänä aamuna ihmettelin emäntäni kysymystä aamulenkin jälkeen, tahdotko tulla mukaani pidemmälle iltapäiväkävelylle! Tottakai tahdoin! Olemme sopineet, että jos tahdon jäädä kotiin ts. lepäillä yksikseni, kerron sen suoraan. Mutta jos tahdon lähteä mukaan, kerron senkin.:) - Joten lähdimme 1,5 km lenkille, sain määrätä vauhdin sekä etapit, joissa pysähdyttäisiin tarpeen vaatiessa. - Emme pysähtyneet, vain emäntäni määräyksestä välillä hidastimme vauhtia, koska olisin tahtonut käydä erilaisissa paikoissa, mitä matkan varrella tuli vastaan.

Nyt olemme kotona, kohta tulee iltaruoka ja sitten joko käyn unille tai...

Osaan asettautua asemaasi surussasi. Oma koira on ihmisen paras ystävä, jopa tärkeämpi kuin kukaan ihminen. Ihmisen pitää vain tehdä se lopullinen päätös jossain vaiheessa, jos koiran vointi menee liian huonoksi. Yksi tärkeä kriteeri itselläni on se, ettei jos koira silminnähden nauti elämästään, ei syö, ei halua lähteä mukaan kotoa poistuttaessa, ei pysty itse nousemaan makuulta nopeasti ylös, on sen aika. Kaikella on aikansa, olen valmistautunut jo etukäteen, mutta toivoisin vielä yhteiselon jatkumista mahdollisimman pitkään.

ps. tänään tuli vastaan muutama ihminen, jotka ovat seuranneet, ts. asuvat aivan lähellä, "Flickikköä" (vrt. koirakko) pennusta asti; oli ilahduttavaa kuulla, että heidän mielestään Flick näytti erityisen hyvinvoivalta, mitä se on tänään ilmentänytkin usein eri tavoin...:)

Työkoiraominaisuuksista; ei tarvitse pitää meteliä.

Viimeisimmällä eläinlääkärikäynnillä katsottiin perusverikokeet eli puna- ja valkosolut, maksa-, haima-, munuaisarvot, joissa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Sydämen toimintakokeet myös osoittivat koiran sydämen olevan kunnossa. Kuinka tällainen voi 12 kk 4 kk näyttelylinjaisen saksanpaimenkoiran kohdalla olla todellista? Ihottumia eikä syöpäkasvaimia, hyvän eikä pahanlaatuisia ole koko koiran eliniän aikana ilmennyt. Onko koiran terveydentila geenien, kasvattajan vaiko omistajan ammattitaitoisen koiranhoidon seurausta? Takapää toimii, rappusten kävelyssä ylös portaita/ylämäkeä kuljettaessa onnistuu yhä ongelmitta, etupää vahvanoloinen edelleen.

Kuinka moni Atlaksen jälkeläinen on saavuttanut tätä pidemmän eliniän "perusterveenä"? Lääkityksiä ei ole tarvittu.

..monipuolinen käyttökoira, mihin muun rodun edustajat eivät pystyisi. Hyvähermoinen, älykäs, itsenäinen, peloton, utelias, rohkea, luoksepäästävä, tervepäinen..

Kiitokset sinulle, joka kirjoitit tuonne toiseen ketjuun ystävälliseen sävyyn Flickistä. Totta on, että koira on yhä terve, pientä takapään heikkoutta lukuunottamatta ja on koko ikänsä elänyt ilman lääkityksiä esimerkiksi kortisonia, joka heikentää sisäelinten toimintaa. Koira ei ole tarvinnut lääkityksiä, koska sen ruokavalio on ollut kohtuullisen luonnonmukainen (lisäaineeton ravinto) eikä sitä olla päästetty lihomaan eli on ollut ikänsä ihannepainossa. Liikunta on ollut ravitsemuksellisten seikkojen kanssa tasapainossa, jolloin nivelet ovat kestäneet suhteellisen hyväkuntoisina (AA/OO) vanhaksi asti. Harrasteltu on vaikka mitä, koiran ehdoilla, mihin se on ollut tyytyväinen, ilmaissut sen arjessa aivan käytännön tasolla. Eräs ammattitaitoisimmista eläinlääkäreistä myös on vahvistanut tämän vanhan koiran voiva edelleen hyvin ikäänsä nähden. Saksanpaimenkoiran keskielinikä on laskenut huimasti viime vuosien aikana, tämä Flick taitaa olla niitä harvoja poikkeuksia, joilla on vielä ollut mahdollisuus pitkään suhteellisen terveeseen elämään.

Parasta muuten oli, että omistaja kirjoitti tuon viestin päivää ennen eläinlääkärikäyntiä ja eläinlääkäri kirjoitti saman virallisiin papereihin.:)

Tietääkö joku, kuinka vanhaksi on elänyt Suomen vanhin saksanpaimenkoira? Itse olen tavannut koirakon, jonka emäntä kertoi koiransa sillä hetkellä olevan 16-vuotias.

Eihän teillä enää ole pitkä matka tuohon. Jatkakaa vaan samaa rataa niin hyvä tulee. Ette käy näyttelyissä ettekä kokeissa vaan nautitte elämästä, teette mitä tahdotte kulloinkin. So simple. Kunpa muutkin ymmärtäisivät tämän.

"Kuinka moni Atlaksen jälkeläinen on saavuttanut tätä pidemmän eliniän "perusterveenä"? Lääkityksiä ei ole tarvittu."

Vastaus - ei yksikään, Flick on ainut.

Aivan. En voi ymmärtää mihin näyttelyitä tai kokeita tarvitaan jos suku on pääpiirteittäin terve genetiikaltaan. On täysin sairasta/epärealistista kuvitella, että täydellistä yksilöä koskaan löytyy ja jos jonkun mielestä se on koko jalostustoiminnan päämäärä ei puhuta enää inhimillisyydestä, vaan robotismista, mikä on todella vakava sairaus (täydellisyyden tavoittelu oman edun tavoittelemiseksi) ihmisellä, jonka pitäisi kyetä kunnioittamaan elämää kaikissa sen muodoissa luomakunnan älykkyydeltään "viisaimpana"? lajina.

Flick on oikeassa.

Tasan kolmen viikon päästä 12v 4 kk. Ei kipuja. Elämäniloinen.

Käytössä 12 v sekä pentunäyttelyssä erittäin hyvin aikoinaan menestynyt yksilö, erikoisnäyttelystä myös ihan kivat arvosanat sekä BH vuoden ikäisenä. - Julkaistaanko faktat, joita kirjallisessa muodossa löytyy kohtuu paljon?

Kolme ammattitaitoista eläinlääkäriä toivoin pentuja tällä koiralla teetettävän.

Tämä estettiin laittomin keinoin mistä rikosilmoitus näille tahoille vireillä. He tietävät keitä ovat.

Niin, kuka tai ketkä? Ja kuinka?

Joka tapauksessa Flick on hyvää vauhtia saavuttamassa 12, 5 vuoden iän, perusterveenä, peruskoulutettuna, perusteellisesti tutkittuna eri eläinlääkäriasemilla vuosien mittaan. Oikeastaan kovin monista tutkimuksista ei ole ollut juurikaan käytännön hyötyä, koska omistajalla on lääketiede ollut hallussa erityismielenkiinnonkohteisiinsa liittyen jo alusta lähtien. - Mutta jäädäänpä katselemaan, ilman näyttelyihin tai "virallisiin" kokeisiin osallistumista, mihin rekisteröity saksanpaimen pystyy, joka on saanut viettää luonnonmukaista elämää kerrostaloyksiössä. :)

Olisiko sinulla spermaa pakastimessa? Tahtoisin varata yhden pennun n. kahden vuoden päästä.

Valitettavasti kaikki tulevat pennut on jo varattu kahdeksi vuodeksi eteenpäin.

Valitettavasti mitään pentuja ei ole tulossa. On tämä kyllä sekava "keskustelu"...

Mistäs sinä sen tiedät?

No. Nyt on eläinlääkäri(e)n pakastime(i)ssa kaksi noin 1,5 dl purkillista täysin käyttökelpoista spermaa. Koiran omistajalla on oikeus valita nartun omistaja, kenelle sitä myy. 0,2 cl/2000 e. Suvun perinnölliset sairaudet ovat tiedossa; niitä ei ole.

Höpönlöpölle; kerro sinä kun tiedät ja kuulut "ydinjoukkoon". Tiedän nimittäin kuka olet.

Voisiko tämän ketjun yrittää pitää asiallisen?. Jos Flickille tulee vielä pentuja, niistä ei kerrota ainakaan täällä. Joten ottakaahan aivan rauhallisesti ettette joudu vaikeuksiin. Ehkäpä koiran omistaja pitää kaikki pennut itsellään jos sellaisia tulee eikä niitä todellakaan myydä yhtään kenellekään. Tonttia nimittäin löytyy. Näin kuulin.

Flick on astutettu ja eläinlääkärin mukaan mahdollisuudet ovat erittäin hyvät. :)

Faktaako siis on, että Flick vielä 12,5 vuotiaana on hedelmöityskykyinen? No huh vaan jos noin on.

Sitten vain terveitä narttuja kehiin, joilla samankaltainen perimä.

Eipä taida löytyä..paitsi..

Faktatietoa; Flick saa jälkeläisiä.

Hei kaikille. Ollaan taas vaihteeksi mökillä. Kävin kiittämässä tänään aamulla emäntääni siitä, että hän aina tietää, mikä minusta on kivaa, mistä asioista erityisesti pidän. Juoksentelin tänään äidin kanssa vapaana mäntymetsässä välillä kanervikossa pyörähdellen, nyt käymme nukkumaan takkatulen lämmössä. Minulla on oma pehmoinen iso peti, jossa on tyyny sekä lämmin iso peitto, minkä tosin yleensä koen olevan jo hieman liikaa, vaikka aatelissukuun kuulunkin..Joka tapauksessa; täällä on Kivaa, saan tehdä aivan mitä vain tahdon ja olla koko ajan vapaana metsän keskellä.

Pyhäpäivän kunniaksi minulle olikin varattu karitsan iso potkaluu, noin vähän arvelinkin. Se tuotiin eteeni äsken suoraan puolen hehtaarin aitaukseeni uunilämpimänä, NAM. Illalla syön vähän ennen nukkumaanmenoa vielä lohimedaljongin täysjyväriisin kera, minkä jälkeen yöunet varmasti maittavat. Emäntäni sanoo minun elävän rakkaudesta..

Päivitystä; olen ainut koira taloyhtiössämme, joka on todella arvostettu aivan yleisestikin. Taloyhtiössämme on pääsääntöisesti koirien pitäminen kielletty. Olen asunut koko elämäni emäntäni kanssa tässä talossa, aivan pennusta lähtien. Syy siihen, miksi asumme tässä vieläkin on se, että olen aina hyvin käyttäytyvä sekä peruskoulutettu huolella, minkä vuoksi mitään ongelmia ei ole ilmennyt koskaan naapuruston suhteen. Taloyhtiöstä äskettäin karkoitettiin muutama koirakko, joten kuri täällä on tiukka. Olen siis edelleen ylpeä sekä itsestäni että emännästäni, vaikken kuulemma saisi sitä olla; näin pentunäyttelyssä minun annettiin ymmärtää. :) Täytin muuten tällä viikolla 12v 4kk. Kerropa se seitsemällä.

:DD

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13359750/koottu-laukka#comment-81254716http://keskustelu.suomi24.fi/t/13359750/koottu-laukka#comment-81254716

Ja Flick ohjeistaa

Pikkupojat lähipuistossa tänään ja eilen olivat aivan ihastuksissaan tapaamisestamme. Kyselivät mm. akselipainoa, moottorin tilavuutta sekä hevosvoimia ja onko kaksi- vai nelivetoinen. Lopulta hyppäsivät aitauksesta aidan ylitse kysyen saako silittää. Sitten hetki juteltiin pituuksista ja painoista sekä kunkin iästä verrattuna toisiinsa. :)

Flickin seuraaja valittu.

Päivitystä edelleen; lähdimme kävelemään iltapäivällä meren rantaa kohti, jossa lähistöllä sijaitsee myös hyvin tunnettu koirapuisto eli Rajasaari. Ajattelin, että tehdään rantaa pitkin vain pieni lenkki ja mainitsin myös mukana olleelle ystävälleni, että antaan Flickin päättää minne tahtoo mennä. Rajasaaren kohdalla herra ilmoitti selkeästi, missä pitäisi ehdottomasti käväistä. Kysyin, jaksatko noin pitkän lenkin (yht. n. 2,5 km). Kertoi jaksavansa erittäin hyvin, joten sinne. Kulki koko ajan edellämme innostuneena. Kiipeiltiin kallioilla ja leikittiin muutaman kaverin kanssa ilman pakkoa tehdä mitään. Takaisin lähdettäessä Flick käveli yhä edellämme, ei suinkaan tahtoakseen mennä kotiin nukkumaan, vaan lähipuistoon leikkimään vielä viereisen talon koirien kanssa. Eli parin tunnin Flickin ehdoilla tapahtuneen aktivaation jälkeen ohjasin sen kotiin, jossa se lepäsi hetken, söi iltaruokansa ja kävi onnellisena nukkumaan. Eläinlääkärit ovat ihmeissään, kuinka näin vanha (12,5 v) sakemanni, voi olla noin pirteä edelleen. - Valitsin tämän koiran siksi, koska näin heti hänestä, millainen persoona hän on eli erittäin positiivinen, leikkisä, sävyisä, osaa kunnioittaa laumanjohtajaansa pilkulleen, vaikka pentuna roikkuikin vähän väliä lahkeessa. Tällaista saksanpaimenkoiraa en koskaan enää tule löytämään mistään, joka on näin viisas, tulee toimeen lasten sekä vanhusten, ylipäätään kaikkien kanssa. Ja jonka avulla lähipiirimme on muuttunut vuosien mittaan koiraystävällisemmäksi sekä suvaitsevaisemmaksi. Parin viikon päästä on taas käynti koirakahvilassa vanhusten palvelukeskuksessa sekä sen jälkeen lastentarhassa, eiköhän Flick näistäkin rutiineista selviä kunnialla.:)

Hienoa koirasi kanssa nuo asiat/jutut mitä olet kertoillut täällä. toivon jatkuvan vielä pitkään yhteiselonne...,
sillä sakemanni Essimme jouduimme lopulta luovuttamaan koirien taivaaseen 30.4.2014 hänen lopulta uupuessa kotona iältään 14v 10kk 5pv!
Niin hyvä ja ihana koiramme oli hän!
Suru on aina läsnä, vieläkin...
vaikka nyt meillä on 5 kk vanha Sabina sakemanni "hirviö pentu" jatkamassa sakemannien koirien jatkumoniaa, ei oo sukua Essille,, kuiteskin sakua koirana....sakemanni se on aina ja oikea koira!

Kiitos positiivisesta viestistäsi. Todella kunnioitettava ikä saksanpaimenelle lähes 15- vuotinen elämäntaival,. Luopuminen on todella rankka kokemus, olen käynyt lävitse jo aiemminkin. Tämän koiran kohdalla varmasti vieläkin rankempi, mutta elämä on sellaista. Kukin poistuu täältä vuorollaan. Voimia ja jaksamista teille pennun kanssa, jossain vaiheessa surusta jää jäljelle vain hyvät muistot.

Mistä tietää perustuuko tää ketju faktoihin?

1) ota yhteyttä koirakon 30 vuotta tunteneeseen eläinlääkäriasemaan
2)ota yhteyttä koirakon naapureihin
3)ota yhteyttä koirakon perheenjäseniin
4)käy katselemassa mitä koirakon lähipiirissä tapahtuu päivittäin
5)ennenkaikkea; tervetuloa kyläilemään sekä tutustumaan koirakkoon

terv. Kaverin Ystävä

Näin Flickin tänään odottavan lähikaupan eteisessä vapaana omistajan käydessä ostoksilla 5 min.!? Vartijat sekä kaupan henkilöstö kuulemma olivat antaneet siihen virallisen luvan?? Tarkistin poliisilta asian; eli kyllä vain, täydellisesti hallinnassa olevan koiran voi jättää sitomatta sitä mihinkään kiinni mm. kaupan eteiseen, jossa on lisäksi kameravalvonta. Itseasiassa tämä on toivottavaakin, kertoo myymälävastaava, jotta alkoholistit sekä huumeiden väärinkäyttäjät saataisiin pikku hiljaa kuriin näiden lähikauppojenkin edustoilla.

Täytän ylihuomenna 12, 5 vuotta - minulla ei ole lääkityksiä, sairauksia eikä kipuja. Saa onnitella.:)

Onnittelut täältä, tiedät mistä.:) Flick on siis juuri vähän aikaa sitten oppinut puhumaan - hauva, haluaa, anna, hohhoh, höh. On siinä ihmettelemistä kerrakseen. Halaukset tassulla pusujen kera kuuluvat kuulemma myös asiaan emännän kertoessa kahdenkeskisen juttutuokion aikana, kuinka paljon hän pitää pojastaan, kuinka tärkeä hän emännälle on ja ikuisesti tulee olemaan - sillä elämähän ei lopu fyysiseen kuolemaan.

"Vakava ataksia sekä pareesi.."


:DDDDD. Jopa DM." Heheeeeee...

Diagnoosi 8 v sitten..olis pitänyt piikittää kuoliaaksi...:DDD

Täältä

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN22082/99&R=166.2

näkee, moniko Atlaksen jälkeläinen on yhä elossa.

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN29584/03&R=166.2

Terveystulokset 18.11.2015

kyynärnivel 0/0
lonkkanivel A/A
Ei silmäsairauksia.
Ei allergioita/ihottumia.
Sydämen kunto normaali.
Haima-, maksa-, munuaisarvot normaalit.
LTE mutulla 250.

Uros 78 cm/ 42 kg.

Ikä 12 v 6 kk ilman lääkityksiä.

Moikka

Mihin tuolta Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä on kadonnut tämän Flickin L1-tulos pentunäyttelystä vuodelta 2003? Ja miksei siellä näy läheskään kaikki terveystulokset, mitä koirasta on virallisesti olemassa vaikka ne on sinne lähetetty? Koirahan on tutkittu kaikilta osin jo vuosia sitten ja päivitettävääkin edelleen noihin tietoihin olisi olemassa kuulemani mukaan.

Tietääkö joku?

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN19039/01&R=166.2

Kim todennäköisesti henkilökohtaisista syistä, ei ole tVAIHEESSAahtonut tuoda Dakotas Flickiä esille koskaan. Silti Atlaksen jälkeläisistä pitkäikäisimpiin kuuluu juurikin tämä Flick yksilönä, jota ei koskaan tuotu missään esille, sen enempää kasvattajan eikä kasvatin omistajan toimesta. - Mistä tässä kaikessa voi olla kyse? - eli tavallista terveempää yksilöä, jolla on hyvinkin vahva terve perimä, ei koskaan kukaan ole tahtonut missään mitenkään tuoda esille, vaikka koiran omistaja sitä ei missään vaihkoiraeessa estänyt mitenkään.

Mielenkiinnosta tahtoisin tietää, mistä tällainen johtuu, mistä ei ole kenelläkään mitään hyöty eli sellaiset konfliktit saksanpaimenkoiraväestön keskuudessa, mitä vuosikymmeniä on tarkoituksellisesta tahdottu ylläpitää.

Miksi olisi pitänyt tuoda esille? Eikö se ole jokaisen kasvattajan oma asia, mitä kasvattejaan tahtoo tuoda ja miksi esille?

Mielestäni on, ja se kertoo paljon kasvattajasta.

onko sinulla todella lopetuspiikki valmiina kotona.sehän on mennyt jo vanhaksi.epäilen kyllä että eläinlääkäri ei saa luovuttaa noita aineita ja täytyyhän itse lopetuskin osata suorittaa oikein.eläinlääkärihän kuuntelee stetoskoopilla tarkoin sydäntä ja seuraa silmärefleksejä.omalle koirallenikin on jouduttu lisäämään vielä ensimmäisen piikin jälkeen annosta ennen lopetuspiikkiä sekä sen jälkeen vielä pistämään sydänlihakseen.sitäpaitsi lopetuspiikki pistetään suoneen,ensimmäinen niskaan. itse en ainakaan rupeaisi lopettamaan ilman koulutusta,antibiootteja ja kiimapiikkejä olen lehmille pistänyt suomessa on tapahtunut ainakin yksi tapaus että eläinlääkäri murhasi naisen eläinten lopetuslääkkeillä.joten luulen että eläinlääkäri on syyllistynyt virkavirheeseen,jos on luovuttanut tällaisia aineita kotiin.oma sakuni eli 11,8 vuotta,kuolinsyy oli sydämen vajaatoiminta

Oliko kommenttisi mielestäsi asiallinen tähän ketjuun? Ehkäpä aloittajan koira tulee kokemaan luonnollisen kuoleman joskus 15 v iässä, johon ei piikkejä tarvita. Entä onko se sinulta jotenkin jossain mielessä pois, jos koiran omistaja sattuu osaamaan lopettaa koiransa "oikein", siinä tapauksessa, jos hän näkee koiransa kärsivän? Tiedätkö sinä, mikä on koiran omistajan koulutustausta? Mikäli et, pitäisin sinuna pienempää suuta.

Takaisin asiaan. Flick nähtiin tänään muutamaan otteeseen tuossa lähipuistossa omistajansa kanssa piilottelemassa esineitä; kummatkin näyttivät voivan hyvin sekä olevan edelleen motivoituneita saksanpaimenkoiran esilletuomisesta kaupunkiympäristössä..

Päivitystä;

Tänään käväistiin parin kilometrin lenkki sateessa, käytiin jutustelemassa vanhusten sekä lasten kanssa erinäisissä paikoissa, olin innoissani sekä erittäin energinen. Äsken laitettiin äiskän kanssa yhdessä iltaruuaksi mulle sisäelimiä, täysjyväriisiä, kananmunankeltuaisia, auringonkukkaöljyä sekä paistijauhelihaa, keitettyä porkkanaa. Luvattiin tehdä vielä kokovartalohieronta, minkä jälkeen unille possunkorvan syönnin jälkeen. En halua todellakaan kuolla vielä vähään aikaan. Olenkin kuningataräitini paras poika, vaikka minut adoptoitiinkin jo lapsena, parhaaseen mahdolliseen kotiin.

mielestäni olin aivan asiallinen.ihmettelin vain jos on luovutettu tällaisia aineita,ap itse mainitsi piikin olevan valmiina.en ajatellut että ap olisi eläinlääkäri koska on niin paljon käyttänyt koiraansa eri lääkäreillä.edes pieneläinhoitaja ei suorita lopetusta,vaan aina eläinlääkäri.ole käyttänyt monet koirat viimepiikeillä ja olen nähnyt ettei se aina mene ennaltaarvioidusti,juuri siksi se on sallittu vain eläinlääkärille.voi se onnistua itseltäkin mutta etukäteen ei voi tietää.en tarkoittanut loukata tai moittia,yllätyin vain tällaisesta toimintatavasta

Jokainenhan saa kuvitella mitä tahtoo ja vetää johtopäätökset kuvitelmistaan. Kyseenalaistamatta mitään aiheeseen liittyvää, olettaisin kuitenkin ap:n puhuneen totta; eli jos jollain on valmius lopettaa koiransa kotonaan ja siihen on eläinlääkärin lupa, mihin tarvitaan todella painavat kriteerit perusteluineen kirjallisin allekirjoituksin päteviltä tunnetuilta eläinlääkäreiltä, mikä ettei.

Maailma on ihmeitä täynnä, jää sinä niitä mietiskelemään. Äläkä vedä johtopäätöksiä asioista, joista et mitään tiedä.

Vahvuus sijaitsee sisimmässä. Vahvuutta on kertoa asiat, niin kuin ne todellisuudessa ovat. Henkilökohtaisesti kunnioitan tätä koirakkoa siksi, koska omistaja on kirjoittanut avoimesti sekä rehellisesti aivan kaikesta kokemastaan yli vuosikymmenen ajan koiransa kanssa elostaan. Miksi hän on tahtonut tehdä näin? Miksi näyttelylinjainen "perussaku" on yhä elossa ja voi hyvin 12,5 v iässä? Miksi? Entä miksi tähän kaikkeen olisi tarvittu niitä virallisia kokeita ja näyttelyitä?

ja höörinlöörinlöö.12 vuotta on ihan normaali koiran ikä

On vai? Ihanko totta? Miksi sitten tämä koira on sukunsa vanhimpia tuon ikäiseksi elänyt? Ja miksi saksanpaimenkoiran keskimääräinen elinikä nykyisin on n.8-9 v? Onko tämä siksi elossa, ettei sitä ole käytetty kokeissa eikä näyttelyissä, vaan sen kanssa harrasteltu kaikkea muuta mukavaa? Vai onko omistaja tehnyt jotain sellaista, miksi koira on yhä elossa? Nimittäin pelkästä "tsägästä" ei ole kyse.

Voisiko tämän ketjun pitää asiallisena? Kiitos.

ps. asiallista kritiikkiä saa antaa, tahallinen ilkeily on eri juttu, kritiikki, joka on rakentavaa, on jopa toivottavaa

Et sitten koskaan käynyt Sahaajankadun kentällä pikku räntäsateessa, silloin kun siellä ei ollut kovin montakaan koirakkoa. Eikä sinua ohjattu "kilpailijoiden" ryhmään kun koirasi oli 8 kk ikäinen? Puurusen patukanpiilotusleikit olivat arkipäivää kun harjoiteltiin eteenmenoa.:) Sit sait kai joskus 23-vuotiaana jonkun käyttiksen omistajana heti kättelyssä ekasta palveluskoirakokeesta parhaat pisteet tottelevaisuudesta, vaikket ollut edes valmistautunut sen kummemmin koko kokeeseen. Onko se kippo siinä hyllyssä just sen vuoksi, jossa tää lukee eli oliko se 96/100 p?
Sit aioit hankkia käyttiksen edellisen koiras kuoleman jälkeen, mutta jokaikisestä suvusta kaikki olivat jollain tavalla sairaita. Vahingossa saitkin koiran, joka on ollut yksi vuosisadan terveimmistä yksilöistä, sen vuoksi "näyttelylinjaisen", koska noi linjajaot oli just siinä vaiheessa "sekoittautumassa" tarkoituksellisesti.
Teetettiin "kokeilumielessä" sekalinjaisia (ketkä teettivät?), jotta rodun "kanta" saataisiin "edes yritettyä saada pelastetuksi". Ketkä tähän ryhtyivät ja mitkä ovat olleet tulokset tähän mennessä noista "kokeiluista"?
Virallisia nimiä vaan kehiin! Ette uskalla niitä kertoa.

Koska Flickin omistaja on tunnettu vastuuntuntoisuudestaan mm. koiranomistajana, tämä edellinen sinänsä ei kuulu saksanpaimenkoirarodun jalostukseen mitenkään, muttei kai ketään häirinne edellinen kirjoitukseni siitä, kuinka olen koirakon pitkäaikaisena ystävänä asiat ymmärtänyt, eli nähtävästi aivan oikein/totuudenmukaisesti.

Tämän viikon sunnuntaina tulee 12 vuotta 7 kuukautta täyteen. Päivitellään kuulumisia jatkossakin. Saan päivittäin kumarruksia tuntemattomilta ihmisiltä, sekä myös erittäin tunnetuiltakin.:)

Heippa taasen (10122015)

Tämänpäiväinen "saldo" tähän mennessä

-sillä on paljonpuhuva katse
-siis ei voi olla noin kaunis
-kiitos vierailusta sairaalan akuuttiosastolla sekä vanhusten palvelutalossa

jatkuu..

Onneksi Olkoon!

Olet aivan täysin oikeassa - mihin niitä ipoiluja tai näyttelyitä tarvitaan tästä lähtien?
Kunnioitan ihmisiä, jotka ovat uskaltautuneet kulkemaan omia polkujaan määrätietoisesti eteenpäin!

Ei ole kovin vaikea uskoa, että olet ikäsi elänyt koirien kanssa. Isoäitisi koulutti verovapaiksi palveluskoiransa ja enosi myös, ilman "virallisiin" kokeisiin osallistumista joskus viime vuosisadan puolenvälin jälkeen.

Tänään 12 vuotta 7 kuukautta!

(Eli noin 90 vuotta ihmisen iässä.)

kumma kun en huomannut tätä kaikkien kunnioittamaa ja kumartamaa Flickiä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla.ei varmaan ollut tieto hänestä vielä kiirinyt presidentin kansliaan

Ehkäpä he viettivätkin nämä "juhlapyhät" sun muut merkityksettömät pakolliset tapahtumat mökillään jossain korvessa, missä takuuvarmasti vahingossakaan ei ole mahdollista törmätä yhteenkään ihmiseen. Puhdas luonto, metsän rauha, täydellinen vapaus ilman pakonomaista tarvetta päteä missään, nähtävästi tälle parivaljakolle riittää. Toki silloin tällöin on mukavaa lukea heidän kuulumisiaan pienimuotoisesti vaikka täältä.

Tänään käytiin parin kilometrin kävelylenkillä sekä Helsingin keskustassa samalla kauppakeskuksissa ostoksilla käytyämme moikkaamassa tuttua eläinlääkäriä ensin. Emäntä tahtoi välttämättä väliaikatietoja tämänhetkisestä painoindeksistäni, joten menin vaakaan, joka näytti 41kg (säkäni on siis noin 78 cm). Koska olen etuvetoinen eli onneks etupääpainotteinen (AA/OO) on lähes täysin sama mitä takapäässä tapahtuu, kun etupää ja varsinkin PÄÄ toimii hyvin. Ainakin pystyn vielä kepeästi kävelemään mielelläni ihan mukavanpituisia lenkkejä päivittäin ilman kipuja. Parasta kuitenkin on lenkkien varrella pikku nenänkäyttöharjoitukset, mitkä edelleen sujuvat samoin kuin nuoruudessanikin. Nenänkäyttöni on aina ollut huippuluokkaa, se on geneettistä. :)

Joo. Aika outoa, että tullakseen jotenkin "arvostetuksi" joissain tietyissä "piireissä", on välttämätöntä nuoleskella toisten perseitä ja tapella kuukausi/vuosi toisensa jälkeen jostain sellaisesta, mikä ei johda mihinkään. Harrastella turhanpäiväistä kun oma ego on hakusessa. Niiden, jotka aikoinaan ovat osanneet koiranlukutaitoisuutensa ansiosta valita oikein ti.ensä, ei tarvitse onneksi alentua noihin hiekkalaatikkoleikkeihin enää tänä päivänä. Kaikista hienointa on, jos on Yksin osannut valita tiensä, ilman, että on tarvinnut nuoleskella kenenkään perseitä.

Opetelkaa pari pikku juttua, joista keskusteltiin liiton VIRALLISELLA foorumilla joskus muinoin.
Mikä siinä on, ettei oppi ole vieläkään mennyt perille? Jatkossa voitaisiin liittohallituksessa miettiä, olisiko mahdollista valita liiton alaisiin harrastelijaporukoihin osallistujia mm. älykkyysosamäärän sekä pätevän lääkärin antaman virallisen terveystodistuksen perusteella, jotta nämä hiekkalaatikkoleikit saataisiin loppumaan jossain vaiheessa. Ne, ketkä nämä ovat aloittaneet, ovat kaikkien tiedossa.

Kuten tässä keskustelussa on todettu, rodun lopullisen tuhoamisen kannalta on erittäin suositeltavaa osallistua jatkossakin erinäisiin näyttelyihin sekä kokeisiin.

Kävimme tänään joulukirkossa, pääkaupunkiseutumme tunnetuimmassa, johon ei saa koiria ottaa mukaan.

Olemme myös saaneet luvan käydä terveyskeskuksessa koiran kanssa, mihin on kielletty viemästä eläimiä.

Lastentarhat, vanhusten palvelukeskukset ovat jo arkipäivää. Flick on mukanani kaikkialla, sillä olen aistivammainen. Tarvitsen koiraani selviytyäkseni arjesta. Saa nauraa ja vittuilla, jos mieli tekee.

..kohta kinkkua popsimaan..nam...äiskä osti mulle oman pienen tänä vuonna..tykkään myös porkkanalaatikosta, joka tekee hyvää massulle..vähän illemmalla käydään päiväunien jälkeen puistossa katsastamassa muutama juttu..

Kattele sillä aikaa telkkua kun äiti käy kaupassa. Äiskä tulee kohta takaisin, sitten tehdään kinkku-herkkusieni-paprika-sipulipizzaa.

Lukeeko tätä oikeasti joku? Koiran omistaja käy yksinpuhelua koirastaan keskenään eri nimimerkeillä ja joku ulkopuolinen tulee välillä aukomaan päätänsä tänne. Hyvin menee, ei siinä mitään.