Liedakkalan koulu suljetaan

Totta turiset. Pykälän pöydälle jättäminen ei johtunut kylläkään Liedakkalan koulusta vaan kunnan tytäryhtiöiden sulauttamishankkeesta, johon valtuutetut hakivat jatkoaikaa, ettei viiden sentin suutari tule tehneeksi kymmenen sentin virhettä.

Liedakkalan koulu loppuu kyllä, jos valtuutetuilla on järkeä ja "munaa" yhtään. Muuhun johtopäätökseen ei voi asiassa tulla täysipäinen ihminen.

Liedakkalan koulussa on opetus yhdistetyissä luokissa, mikä ei ole edes nykypäivää.

Pienessä koulussa koko koulu ja kylä kiusaa, jos olet hiemankin eri mieltä asioista. Isommassa koulussa löytyy enemmän vaihtoehtoja kavereiksikin.

juuu juuu mutta mistä se säästö sitten tulee...jos koulun työntekijät siirtyvät muihin paikkoihin..kukaan ei saa lopputiliä???yms ja koulu ei varmaan jää kylmilleen..no tietty taksiyrittäjät hieroo käsiään??

Liedakkalan koulu pitäisi lakkauttaa, koska muut vaihtoehdot eivät ole Keminmaan koululaitoksen henkilökunnan ja oppilaiden kannalta edes siedettäviä.
Vaihtoehtoisilla ratkaisuista kärsivät kaikki, myös Liedakkalan koulun henkilökunta ja oppilaat. Opetuksen tehokkuus ja taso tulevat laskemaan.
Tutkitun tiedon mukaan yli 25 oppilaan ryhmissä kaikkien oppiminen tulee laskemaan.
Kenenkään ei pitäisi olla heikentämässä keminmaalaisten lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Keminmaan kunta on harjoittanut tavoitteellista kunnallista aluepolitiikkaa tukemalla kyläyhdistysten toimintaa vuokraamalle niille 5 kpl käyttämättömiksi jääneitä kiinteistöjä 50€ vuosivuokralla / kiinteistö, jolloin vuokraan on sisältynyt lämmitys, sähkö ja vesi.
Näistä vuokratuista kiinteistöistä aiheutuu kunnalle vuodessa noin 30.000€ ylläpitokustannukset.

Kylät eivät ole kuolleet sielläkään missä kouluja on lakkautettu jo aiemmin, vaan kyläyhdistysten toiminta on saadun tiedon mukaan aktiivista.

Saadun tiedon mukaan:
Liedakkalan koulun lakkauttamisen vaihtoehtona rahallisesti on kolmen luokanopettajan viran täyttämättä jättäminen muilla alakouluilla luokkakokoja suurentamalla ja yhdysluokkia muodostamalla tai opetusryhmien suurentaminen tuntikehystä supistamalla.
1) Kirkonmäellä jatketaan kahdeksalla luokanopettajalla nykyisten 11 sijaan. 1.-2. -luokkien koko olisi neljällä opettajalla 13-15 oppilasta. 3.-6. -luokkien luokkakoko olisi 25-29 oppilasta.
Vähennys kolme luokanopettajaa, n. 150 000€
2) Pölhössä olisi yhdistettävissä kaksi neljättä luokkaa 30 oppilaan luokaksi.
Vähennys yksi luokanopettaja, n. 50 000€.
3) Lassilassa voitaisiin jakaakolme neljättä luokkaa kahteen, jolloin oppilasmääräksi tulisi 29 opp./luokka. Vähennys yksi luokanopettaja, n. 50.000€.
4) Lassilassa muodostettaisiin yht. 71 oppilaan viitos-kuutosluokista kolme luokkaa. 5. -luokka (25 opp.). 6. -luokka (25 opp.) ja yhdistetty 5.-6. -luokka (21 opp.).
Vähennys yksi luokanopettaja, n. 50 000€.
5) Tuntikehyksen supistaminen niin, että luokanopettajille maksettaisiin vain peruspalkka tarkoittaa ns. jakotuntien poistumista 3.-6. -luokilta lähes täysin.
Opetus tapahtuisi englannin, matematiikan, ja äidinkielen tunneilla aina isolle ryhmälle.
Säästö n. 150 000€/lukuvuosi alakoulussa.

Keskusteluissa ja kysymyksissä on tuotu esille Liedakkalan koulun säilyttämisen puolesta kerättyjen nimilistojen merkitys?
Arvostan tässä asiassa kantansa jollakin tavoin kertoneiden keminmaalaisten, asukkaiden, veronmaksajien ja äänestäjien mielenilmaisua.
Keminmaan kunnan vielä ollessa itsenäinen en ole niin kiinnostunut kemiläisten, torniolaisten, simolaisten ja tervolalaisten näkemyksistä, he kun eivät ole ylläpitämässä, nauttimassa ja kärsimässä Keminmaan kunnallisista palveluista.

Käydyssä keskustelussa kukaan ei ole ymmärtääkseni ollut rajoittamassa kenenkään perustuslaillista oikeutta sananvapauteen.

Luottamus kyllä edellyttäisi sitä, että kerrotaan, että listalla on allekirjoittajina muitakin kuin keminmaalaisia, silloin kun painostetaan allekirjoituksiin vetoamalla valtuutettuja tekemään tietty päätös! Muutoin joku voisi ymmärtää menettelyn jopa jollakin tavalla vilpilliseksi?

Myös ne, jotka ovat sivistystoimen taloudentasapainottamistyöryhmän esityksen puolesta, ovat lasten ja koulutuksen asialla, kaikkien Keminmaan koululaitoksen työntekijöiden ja oppilaiden asialla!

Jos Liedakkalan koulua ei lakkauteta, joutuvat ratkaisusta kärsimään kaikki Keminmaan koululaiset, myös liedakkalaiset.

Tämä ratkaisua ei todellakaan koske pelkästään Liedakkalan koulua ja kylää, vaan koko Keminmaata ja sen koululaitosta ja oppilaita.

Tässä kysymyksessä on myös perustuslaillinen yhdenvertaisuusnäkökulma. Liedakkalassa reilusta 40 oppilaasta huolehtii 5 aikuista ja muissa Keminmaan kouluissa on jopa 30 oppilaan luokkaa kohti vain yksi aikuinen.

Sitä ihmettelen, että kuinka 1.-4. luokkien yhdysluokassa voi oppiminen olla tehokkaampaa kuin Kirkonmäen koulussa?

Olen ymmärtänyt, että useimmat opetusalan ammattilaisetkin uskovat, että oppiminen olisi Kirkonmäen koulussa tehokkaampaa, koska ryhmäkoot jäisivät edelleen mielekkäiksi.

On valitettavaa ja myös ymmärrettävää, että asian käsittely on saanut voimakkaasti emotionaalisia piirteitä, jolloin kokonaisuus on jäänyt selvittämättä.

Jos kunnan taloutta ei saada tasapainoon, seurauksena voi olla se, että kuntaliitospäätös puolestamme tehdään jossain muualla kuin Keminmaan kunnantalon valtuustosalissa!

Tuskinpa kaavaillussa Meri-Lapin suurkunnassa (?) tai mikä sen nimi nyt sitten onkaan, ennusteet kyläkoulujen, oman lukion ja oman terveyskeskuksen säilymiselle ovat kovinkaan myönteiset?

Silloin kun kunnan talouden tasapainottamisen ohjelma käynnistettiin kunnanhallitus perusti ohjausryhmän ja toimialakohtaiset alaryhmät, joihin nimitettiin hyvän yt-käytännön mukaisesti henkilöstön, valmistelevien virkamiesten ja luottamushenkilöiden edustajat.
Sittemmin kunnanhallitus veti luottamushenkilöedustuksen yhdestä työryhmästä äänestyspäätöksellä pois, kun työryhmän työ ei edistynyt halutulla tavalla. Kyse ei ollut sivistyksen alatyöryhmästä.
Työn käynnistyessä kunnanhallitus edellytti, että valmistelussa noudatetaan avoimmuutta ja hyvää hallintokäytäntöä siten, että kunnan työntekijät, kuntalaiset ja eri tasoilla työskentelevät poliittiset päättäjät ovat selvillä prosessin etenemisestä. Tässä hyödynnettiin erityisesti kunnan www.-sivuja.
Tavoitteena oli vuorovaikutteinen prosessi.
Valitettavasti vain säästäminen ei ole yksinkertaista jakomatematiikkaa, vaan edellyttää substanssiosaamista ja opetustyön prosessien ymmärtämistä.
En siis ymmärrä mistä väitteet pimeästä tulleista esityksistä ovat tulleet, kun tämän talouden tasapainottamisprosessin johdosta on järjestetty myös valtuustoseminaari 21.5.2014, jonne valtuutettuja ei voi kyllä väkisin tuoda.
Kyllä se pimeys taitaa olla tuon perusteettoman väitteen esittäjän hyvin henkilökohtainen kokemus.
Tietysti jos välttelee tilaisuuksia ja kunnan www.-sivuja , joissa tietoa olisi ollut saatavilla, voi esitetty väite pitää paikkansakin.
En ymmärrä politiikka, jossa ollaan periaatteellisella tasolla rakentavalla tavalla päättämässä talouden tasapainottamisesta ja sen jälkeen kun pitäisi tehdä konkreettisia päätöksiä, ei vastuuauliutta (=rohkeutta tehdä päätöksiä) löydykään, jolloin koko prosessi jää ruotsalaisittain diskuteeramiseksi. Tiedän, että Keminmaassa väitetään olleen politiikon, joka yön yli nukuttuaan olisi päivittänyt mielipiteensä toiseksi. Nyt niitä vaikuttaa olevan useampia?

Tämä joukko valtuustossa 21.8.2014 käytetyn ryhmäpuheenvuoron mukaan yritti tuoda pimeästä ja salaa asian valtuuston päätettäväksi!

Ryhmien kokoonpanot:

Ohjausryhmä:
Ohjausryhmä, jonka jäseneksi nimettiin kunnanjohtaja, kunnankamreeri, elinkeino- ja hankekoordinaattori sekä kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja.
Kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt;
Pertti Sakaranaho, Jukka Rainto, Helena Halttu, Hannu Roivainen, Auli Tasala, Mikko Lampela, Jyrki Savikuja ja Rauli Koskela
Henkilöstöjärjestöjen edustaja; JYTY / Eine Alavuokila
Sihteeri: Hallintojohtaja Merja Michelsson

Hyvinvointitoimen työryhmä:
Hyvinvointitoimen työryhmä, jonka jäseneksi nimettiin perusturvajohtaja, vs. johtava lääkäri, johtava hoitaja, johtava sosiaalityöntekijä, vanhustyönjohtaja sekä kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt. Työryhmän puheenjohtajana toimii hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja ja sihteerinä työryhmän nimeämä henkilö.
Kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt;
Irma Kähkönen, Sirpa Uusitalo, Sanna-Mari Prusila, Olli-Pekka Nilsen ja Teija Nurmela
Henkilöstöjärjestöjen edustaja; TNJ / Raija Keloneva
Sihteeri; Johtava sosiaalityöntekijä Seija Saalismaa

Sivistystoimen työryhmä:
Sivistystoimen työryhmä, jonka jäseneksi nimettiin sivistystoimenjohtaja, yksi koulujen rehtoreista, yksi päivähoidon aluevastaavista sekä kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt. Työryhmän puheenjohtajana toimii sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja sihteerinä työryhmän nimeämä sihteeri.
Kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt:
Aila Kuha, Ilkka Tamminen, Arto Hakala, Katja Perttula ja Annika Keskitalo
Lisäksi työryhmään nimettiin toinen rehtori siten, että sekä ala- että yläkoulun rehtori on työryhmässä.
Henkilöstöjärjestöjen edustaja; JUKO / Jukka Nikula
Sihteeri; ei vielä nimetty

Teknisen toimen työryhmä:
Teknisen toimen työryhmä, jonka jäseneksi nimettiin kunnaninsinööri, kiinteistöpäällikkö, maanmittausteknikko sekä kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt. Työryhmän puheenjohtajana toimii teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja sihteerinä työryhmän nimeämä henkilö.
Kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt:
Raimo Arponen, Teemu Alatalo, Jouko Dunder, Tero Malo ja Rauli Koskela.
Henkilöstöjärjestöjen edustaja; JHL / Matti Luukkonen
Sihteeri; toimistosihteeri Nina Remes

Konsernityöryhmä:
Konsernityöryhmä, jonka jäseneksi nimettiin tytäryhtiöiden toimitusjohtajat, kunnanjohtaja sekä kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt. Työryhmän puheenjohtajana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja ja sihteerinä työryhmän nimeämä henkilö.
Kunnanhallituksen nimeämät luottamushenkilöt;
Hannu Tikkala, Jukka-Pekka Kerimaa, Tapio Keskimaula, Jukka Glader ja Pentti Halonen
Henkilöstöjärjestöjen edustaja; Super / Eija Nieminen
Sihteeri; Keminmaan Vesi Oy toimistotyöntekijä Minna Pirttikangas

Minusta tässä ei mikään vaikuta salaiselta?

TALOUDEN TASAPAINOTUS

Työryhmien toimeksiannot
Työryhmien tulee työssään kuvata menettely ja tarvittavat toimenpiteet toimielimelle annetun taloustavoitteen saavuttamiseksi. Vuosien 2015 - 2016 toimintakate on valtuuston joulukuussa 2013 hyväksymän taloussuunnitelman mukaiset. Vuoden 2017 toimintakate on työryhmille jaettavan tuloslaskelman mukainen.

Työryhmien tulee antaa vastaukset ainakin alla oleviin kysymyksiin tai tavoitteisiin.
2. Sivistystyöryhmä
Henkilöstö
- kuinka paljon sivistystoimen henkilöstöä eläköityy vuosina 2015 - 2017
- mitä toimenpiteitä tarvitaan henkilöstömenojen sopeuttamiseksi toimielimen menoraamiin
- mitä mahdollisia muutoksia henkilöstörakenteessa tulee tehdä
- mikä vaikutus henkilöstömenojen leikkauksella on palvelujen laatuun, saatavuuteen tai määrään

Ostopalvelut
- mikä osuus nykyisestä ostopalvelutoiminnasta on mahdollista/kannattavaa järjestää omana toimintana
- voidaanko ostopalvelujen määrää vähentää
- mikä vaikutus ostopalvelujen leikkaamisella on palvelujen laatuun, saatavuuteen tai määrään
- palvelusetelien käyttö palvelujen järjestämisessä

Muut sopeuttamistoimet
- mitä muutoksia kouluverkossa tulee tehdä taloustavoitteen saavuttamiseksi
- mitä muutoksia varhaiskasvatuksen palvelujen tuottamiseksi on mahdollista tehdä
- mitä muita toiminnan muutoksia tai palvelujen järjestämistavan muutoksia tarvitaan, jotta toimielin saavuttaa sille asetut taloustavoitteet
- mikä vaikutus toimenpiteillä on palvelujen laatuun, saatavuuteen tai määrään
- seutukunnalliset ratkaisut sivistystoimen palvelujen tuottamiseksi – ratkaisujen vaikutus palvelujen laatuun ja saatavuuteen
- mahdollisuudet lisätä palvelumaksuja ja muita tuloja

Tämä kertonee pyrkimyksestä avoimmuuteen ja vuorovaikutteisuuteen?

OTE / Ohjausryhmän muistio 25.2.2014

Muut esille tulevat asiat

Päätettiin että, ohjausryhmän muistiot laitetaan kunnan kotisivulle nettiin ja lisäksi ne toimitetaan medialle, valtuutetuille sekä lautakuntien jäsenille sähköisesti.

Pitäisikö Vasemmistoliiton Keminmaan valtuustoryhmässä ja kunnallisjärjestössä kehittää ryhmädynämiikkaa ja sisäistä tiedonkulkua?

Vasemmistoliiton Keminmaan kunnallisten luottamushenkilöiden pimeydessä pitäminen ja heiltä asioiden salaaminen hämmentää kun tarkastelee noiden työryhmien kokoonpanoja!
Ohjausryhmässä on kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Roivainen ja valtuuston 2. varapuheenjohtaja Helena Halttu.
Hyvinvointitoimen työryhmässä on hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Timo Rimpisalo ja vanhustyönjohtaja Soili Rautio, joka pyrki vasemmistoliiton ehdokkaaksi kuntavaaleissa.
Sivistystoimentyöryhmässä on sivistyslautakunnanjäsen Katja Perttula, joka on myös kunnanhallituksen varajäsen.
Teknisen toimen työryhmässä on teknisenlautakunnan jäsen Tero Malo.

Yleensäkin työryhmien luottamushenkilö jäsenet oli nimetty asianomaisen lautakunnan jäsenistä, ohjausryhmässä kunnanhallituksen kokouspiiriin kuuluvista.

Kunnanhallitus on ohjannut työryhmien työtä puheenjohtajansa Hannu Roivaisen johdolla, joka oli myös ohjausryhmänpuheenjohtaja.

Tuosta alarivin linkistä löytyvät kaikki asiaa koskevat merkitykselliset dokumentit!

Talouden tasapainottaminen Valtuustoseminaariaineisto 22.5.2014

Kunnanjohtaja
Esitys
Raami

Hyvinvointipalvelut
Esitys
Tulevaisuus

Sivistyspalvelut
Esitys
Tulevaisuus

Tekniset palvelut
Esitys
Energiansäästö

Valtuustoseminaarin kirjaukset

Muistio ohjausryhmän 5. kokous 11.8.2014 liite muistioon
Muistio ohjausryhmän 4. kokous 13.5.2014
Muistio ohjausryhmän 3. kokous 15.4.2014
Muistio ohjausryhmän 2. kokous 25.3.2014
Muistio ohjausryhmän kokouksesta 25.2.2014
Tuloslaskelma vuosina 2015 - 2017
Eero Laesterän aineisto Keminmaata koskevaan esitykseen
Ryhmien edustus http://www.keminmaa.fi/index.php?p=Ajankohtaista&id=1279

On esitetty väitteitä, että tämä Keminmaan kunnanhallituksen päätös liittyisi jotenkin Liedakkalan koulun asiaan.
Näin asia ei ole!
Sen, joka on esittänyt asiassa esteellisyysväitteen, tulisi toteennäyttää väitteensä, muutoin se jää ala-arvoiseksi propagandaksi!

HAL: 465 /2014

353 § OPETUSRYHMÄN PERUSTAMINEN SAAVA OY:N TILOIHIN LUKUVUODEKSI 2014 – 2015

SIV § 118/25.06.2014

Liite 21
Liitteenä esitys Keminmaan kunnan ja Saava oy:n väliseksi sopimukseksi pienryhmän perustamisesta ja kustannuksista

Saava oy:n kanssa on neuvoteltu pienryhmän perustamisesta nuorisokodin yhteyteen. Nuorisokodin nuoret ovat pääsääntöisesti muista kunnista lastensuojelun toimenpiteenä Keminmaahan sijoitettuja lapsia ja nuoria.

Keminmaan kunnalla on perusopetuslain 2 luvun 4 §:n perustella velvollisuus järjestää perusopetus alueellaan asuville perusopetusikäisille. Nuorisokodin yhteydessä on aiemmin toiminut Keminmaan keskuskoulun pienluokka, koska pienluokkaa ei ole voitu perustaa pienluokkien oppilaiden suuren määrän ja tilanahtauden vuoksi Keskuskoulun tiloihin.

Oppilasmäärän mahtuessa Keskuskoulun kahteen pienluokkaan ei kolmatta opetusryhmää ole perustettu pedagogisin ja taloudellisin perustein. Perusopetusasetuksen 1 luvun 2 §:n mukaan silloin, kun opetusta annetaan erityisen tuen piirissä oleville oppilaille, saa opetusryhmässä olla enintään 10. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua. Lukuvuoden 2014 – 2015 pienluokkien oppilasmäärä ei ole tiedossa, mutta ennusteen mukaan se on alle 20.

Saava oy katsoo, että pienluokan toimiminen sen tiloissa olisi tarkoituksenmukaista ja nuorisokodissa asuvien nuorten edun mukaista. Pedagogisesti asiaa tarkasteltaessa ko. oppilain integroituminen yleisopetukseen vähenee ja heidän osallistumismahdollisuutensa koulun toimintaan heikkenevät. Toisaalta Saavaan sijoitettujen nuorten ongelmat ovat usein vaikeita sosiaalisia ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Koulun kolmiportainen tuki pyrkii auttamaan oppilasta tämän koulunkäynnin, oppimisen ja käyttäytymisen moniammatillisesti yhteistyössä mm. sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden että muiden viranomaisten kanssa.

Kuntaliiton asiantuntijapalvelut kertovat internet-sivuilleen lakimuutoksesta: Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 §:n 3 momentti on muuttunut 1.1.2014 alkaen siten, että kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneet kustannukset. Kustannuksiin lasketaan toimintamenot, kuten palkat, eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet sekä vuokramenot ja perusopetuslain mukaisesta kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset. Myös osuus välittömistä hallintokustannuksista voidaan lukea toimintamenoihin.

Lisäksi kunta voi laskuttaa oppilaan kotikuntaa aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kustannusten tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta.

jatkuu...

Em. lakimuutoksessa tarkennetaan kotikunnan maksuosuutta laskettaessa huomioon otettavia oppilaan perusteella määräytyviä tuloja, sillä aiemmin sanamuoto jätti tulkinnan varaan sen, minkä vuoden kotikuntakorvaustulo kustannuksista vähennetään. Lakimuutoksen mukaan vähennyksinä otetaan huomioon osuus oppilaan osalta opetuksen järjestäjälle myönnettävästä varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaan perusteella määräytyvästä oppilaasta maksettavasta kotikuntakorvauksesta.

Kuntaliitto antaa asiasta yleiskirjeen loppuvuodesta 2014. Kustannuspohja määräytynee pitkälle samoin kuin nytkin, mutta ei ole enää keskimääräinen kustannus ja kustannuksiin lisätään aiheuttamisperusteen mukaiset menot.

Sopimuksen ja muistion mukaan Saava oy sitoutuu maksamaan täysimääräisinä Keminmaan kunnalle ne kulut, joita valtionosuus ja kotikuntakorvaus eivät kata.

Opetuksen järjestäjä vastaa opetuksen järjestämisestä, ml. henkilöstön rekrytointi sekä opetuksen antamisesta opetussuunnitelman mukaisesti. Opetushenkilöstön palkka ja virkasuhteen muut edut määräytyvät kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Henkilöstö on virka- ja työsopimussuhteessa opetuksen järjestäjään. Avustavan henkilöstön palkka ja työsopimussuhteen muut edut määräytyvät kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan.

Sivistyspalveluiden johtosäännön 4 §:n mukaan sivistyslautakunta päättää sivistyspalveluiden toiminnan lainsäädännössä mainituista asioista ja päättää toimialaansa koskevista sopimuksista ja sitoumuksista.

Sivistyspalveluiden johtosäännön 5 §:n mukaan sivistystoimenjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat pedagogisen selvityksen perusteella luokkamuotoisessa tai muussa opetuksessa annettavan erityisen tuen päätöksiä, joihin on huoltajan suostumus.

Saman pykälän mukaan perusopetuksen rehtori päättää oppilaan / opiskelijan opetuksen erityisistä järjestelyistä. Näitä ovat esim. lyhennetty koulutyöpäivä, vuosiluokkiin sitomaton opetus yms.

Jatkuu...

Talousarvioon tulee lisätä yhden pienluokan aiheuttamat kustannukset sekä niistä saatavat maksut ja korvaukset. Pienluokan opettajan palkkakustannukset 7.8.2014 – 31.5.2015 ovat noin 61 300 €. Koulunkäyntiohjaajan palkkakustannukset pienluokan oppilaiden osalta sekä pienluokassa että yleisopetuksen opetusryhmissä ovat samalta ajanjaksolta noin 23 800 €.

Lisäksi kustannuksia aiheutuu mm. oppilaiden kuljettamisesta pienryhmän ja yleisopetuksen ryhmän välillä, aterioiden kuljettamisesta sekä luokkatilan vuokrasta.

Kuljetuskustannusten arvioidaan olevan noin 3 000 € toiminta-aikana, mihin sisältyy myös ateriakuljetukset. Keminmaan kunta maksaa Saava oy:lle vuokraa luokkatilasta 1089,57, jota korotettaneen indeksikorotuksella (toukokuu 2014 0,8 %) vuosittain. Vuokra olisi em. korotuksella laskien noin
11 800 € toiminta-ajalta.

Kustannuksia syntyy 7.8.2014 – 31.5.2015 yhteensä 99 900 €.

Tuloina pienluokan oppilaista ovat valtionosuus, joka tuloutuu rahoitusosaan, oppilaiden kotikunnilta vuosittain laskutettava kotikuntakorvaus sekä Saava oy:n maksama em. kustannusten ja tulojen erotus.

Valtionosuuden laskennallisen esi- ja perusopetuksen kustannukset oppilasta kohden Keminmaan kunnalle ovat 7 345,65 €. Pienryhmän maksimikoko lain nojalla on 10 oppilasta, ja maksimiryhmää kohti laskennalliset kustannukset ovat 73 456,50 €. Mikäli opetusryhmän koko on pienempi, myös valtionosuuden määrä on pienempi.

Kotikuntakorvaus tällä määräytyy oppilaan kotikunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten perusteella erikseen 6-, 7 – 12- ja 13 – 15-vuotiaille kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa lailla annetulla kertoimella. Valtionvarainministeriö päättää kunkin kunnan kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Nuorisokodin oppilaista laskutettavan kotikuntakorvauksen suuruutta ei voi tällä hetkellä perustaa mihinkään laskelmiin, koska tiedossa ei ole oppilaiden kotikunnat eikä oppilasmäärä tulevassa pienluokassa. Aiemmin on yläkoulun oppilaista voitu laskuttaa yhteensä 24 800 – 28 000 € vuodessa.

Tuloja lukuvuonna 2014 – 2015 arvioidaan tulevan valtionosuudesta 10 oppilaasta rahoitusosuuteen 73 500 € ja kotikuntakorvauksina 26 400 €.

Pienryhmän osalta Saava oy sitoutuu sopimuksen mukaan maksamaan Keminmaan kunnalle valtionosuudesta oppilasta kohti tulevan summan, kotikuntakorvausten ja todellisten oppilasta kohti syntyvien kustannusten erotuksen.

Sivistyslautakunta tarvitsee oppilaista saatavan valtionosuuden suuruisen lisämäärärahan perusopetuksen käyttötalousosuuteensa, koska valtionosuus ei näy päävastuualueen käyttötalousosassa.

Sivistystoimenjohtajan esitys:

Sivistyslautakunta hyväksyy liitteenä olevan sopimusesityksen.

Sivistyslautakunta toteaa, että sivistystoimenjohtaja osoittaa oppilaat pienluokkaan pedagogisten selvitysten perusteella ja rehtori päättää oppilaiden erityisistä opetusjärjestelyistä.

Sivistyslautakunta anoo kunnanhallitukselta täyttöluvan erityisluokanopettajan virkaan määräajaksi 7.8.2014 – 31.5.2015, sijoituspaikkana Keskuskoulun pienluokka nuorisokodissa.

Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi perusopetuksen osaston Keskuskoulun kustannuspaikkaan pienryhmän oppilaiden valtionosuutta vastaavan summan suuruisen lisämäärärahan, kun kunnanvaltuusto käsittelee lisämäärärahaesitykset.

Sivistyslautakunnan päätös:

Esitys hyväksyttiin.

Tämän pykälän päätöksen jälkeen pidettiin tauko klo 20.30-20.37.
- - - - -

KH § 353/11.08.2014

Liite 124
Liitteenä esitys Keminmaan kunnan ja Saava oy:n väliseksi sopimukseksi pienryhmän perustamisesta ja kustannuksista

Kunnanjohtajan esitys:

Kunnanhallitus myöntää sivistyslautakunnalle täyttöluvan määräaikaisen erityisluokanopettajan viran täyttämiseksi ajalla 7.8.2014 - 31.5.2015.

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se myöntää sivistyslautakunnalle 37.000 euron suuruisen lisämäärärahan vuodelle 2014.

Kunnanhallituksen päätös:

Esitys hyväksyttiin.

HAL: 380 /2014

389 § YT-NEUVOTTELUJEN KÄYNNISTÄMINEN TASAPAINO-OHJELMASTA HENKILÖSTÖN KANSSA

Valtuusto päätti kokouksessaan 21.8.2014 jättää talouden sopeuttamisohjelman vuosille 2015 - 2017 pöydälle. Pöydälle jättämistä koskevan esityksen perusteluissa esitettiin, että kunnanhallitus käynnistää henkilöstömitoituksen yt -menettelyä noudattaen koko kunnan henkilöstön osalta myös tytäryhtiöt mukaan lukien.

Kunnanjohtajan esitys:

Kunnanhallitus päättää yt -menettelyn käynnistämiseen liittyen:

1) ne talouden sopeuttamiseen liittyvät toimenpiteet, joista yt -neuvottelut käydään,

2) käynnistettävien yt -neuvotteluiden tavoitteet,

3) ketkä osallistuvat työantajan edustajina neuvotteluihin sekä kuka toimii neuvotteluiden kokoonkutsujana.

Kunnanhallituksen päätös:

Kunnanhallitus päätti käynnistää yt-neuvottelut valtuuston tahdon mukaisesti. Yt-neuvotteluissa käydään läpi niitä toimenpiteitä, joita pöydälle jääneessä sopeuttamisohjelmassa kuvattiin. Neuvottelujen tavoitteena on käyttötalousmenojen leikkaaminen arviolta 2 milj. euroa niin, että tulos v. 2017 on - 0.

Työnantajan edustajina neuvotteluissa ovat kunnanhallituksen puheenjohtajisto sekä viranhaltijoista kunnanjohtaja ja talousjohtaja. Koollekutsujana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Kunnanhallitus päätti lisäksi, että vuoden 2015 aikana valmistellaan Keminmaan Energian, Palvelukylän ja Vesi Oy:n fuusiota niin, että fuusio voitaisiin toteuttaa viimeistään vuoden 2016 alusta.

Merkittiin pöytäkirjaan, että Hannu Tikkala poistui klo 18.20 tämän pykälän käsittelyn aikana.
- - - - -

KEMINMAAN KOULUJEN TOIMINTAA KOSKEVAT SÄÄSTÖSUUNNITELMAT

Lassilan koulun vanhempainyhdistys haluaa ilmaista huolensa Keminmaan kunnan säästötoimien mahdollisista vaikutuksista koulujemme oppilaiden opetukseen, opetusryhmien kokoon ja turvallisuuteen. Keskustelu Keminmaan talouden sopeuttamisohjelman koulutoimea koskettavista säästöistä on keskittynyt tunteikkaasti Liedakkalan koulun lakkautusuhan ympärille. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten säästötoimet voisivat vaikuttaa negatiivisesti 600 lapseemme. Näistä syihin vedoten vaadimme, että Liedakkalan koulun mahdollinen säilyttäminen ei saa vaikuttaa yhdenkään kuntamme muun koulun opetukseen heikentävästi, ei luokkakokoja suurentavasti, eikä siten lastemme turvallisuutta haittaavasti. Lassilan koulun vanhempainyhdistys myös toivoo, että Keminmaan kunnan käynnistämät YT-neuvottelut on hoidetaan siten, ettei myöskään YT-neuvotteluiden tulokset vaaranna lapsemme opetusta, koulunkäynnin turvallisuutta, eikä kouluterveydenhoitoa.

Sivistystoimen sopeuttamistyöryhmän vaihtoehtoisissa laskelmissa opetustoimeen säästöt voidaan kerätä muilta alakouluilta luokkakokoja kasvattamalla, yhdysluokkia muodostamalla tai tuntikehystä supistamalla, joka käytännössä tarkoittaa monien tärkeiden aineiden jakotuntien karsimista. Pahimmillaan tämä tarkoittaa 30 oppilaan opetusryhmiä. Tällä hetkellä Lassilan ja Pölhön kouluissa yhden ikäluokan luokkakoko on keskimäärin 19 oppilasta, Kirkonmäellä 15 ja Liedakkalan yhdysluokilla 14 oppilasta.

Vireät kylät ovat tärkeä osa kunnan vetovoimaa ja kuntaa tulee kehittää myös kuntakeskuksen ulkopuolella. Koulujemme toimintojen kannalta tärkeintä on kuitenkin, että opetuksen laatu säilyy hyvänä koko kunnan alueella kuntakeskus mukaan luettuna. Näistä syistä johtuen meidän onkin huolehdittava, että mahdolliset opetustoimea koskevat säästöt toteutetaan siten, että säästöjen vaikutus lastemme opetukseen minimoidaan. Liedakkalan 40 oppilaan kyläkoulun säilyttäminen ei saa johtaa muiden noin 600 keminmaalaisen lapsen opetuksen tason tai lastemme turvallisuuden heikkenemiseen.

Lassilan koulun vanhempainyhdistys

Jo vai joutaakin lopettaa,penskat bussilla isompiin kouluihin.rahat jotka säästyy voitas käyttää muihin koulujen kuluihin joita riittää kyllä.

Keminmaassa toiset yrittävät pelastavat Liedakkalan koulun?

Toiset yrittävät pelastaa Keminmaan kunnan ja sen talouden?

Kyseessä on merkittävä mittasuhde ero!

Keminmaan kunnan talouden tasapainottamisohjelman toteuttamisen seurauksena pitää ollaa turvallisen oppimisympäristön tarjoaminen tasapuolisesti kaikille Keminmaan koululaitoksen oppilaille sekä turvallisen työympäristön tarjoaminen kaikille sivistystoimen työntekijöille!

Ryhmäkokojen tulee säilyä alle 25 oppilaassa, ala-asteilla mieluiten alle 20 oppilaassa.

Pro Liedakkala liike ei ole kyennyt esittämään vaihtoehtoisia säästömalleja sivistystoimelle asetettujen talouden tasapainottamistavotteiden saavuttamiseksi.

Tasapainottamistoimet eivät ole pelkkää yksinkertaista jakomatematiikkaa!

Pitää ymmärtää ja hallita kouluyhteisön toiminnan perusteet!

Tässä ei todellakaan ole kyse Liedakkalan koulusta, vaan koko Keminmaan kunnasta ja erityisesti sen sivistystoimen mahdollisuudesta tuottaa yhdenvertaiset palvelut kaikille oppilailleen.

en ymmärrä miksi tää pikkukoulu on edes enään olemassa?
toisellapuolella jokea lapset ovat kulkeneet bussilla kouluun jo yli 20v sitten.
oliskohan jo aika tulla tuon koulun kohalta nykyaikaan?

Hei, Kaikki nähty?
Kirjoitit näin:
"Liedakkalan koulussa on opetus yhdistetyissä luokissa, mikä ei ole edes nykypäivää.

Pienessä koulussa koko koulu ja kylä kiusaa, jos olet hiemankin eri mieltä asioista. Isommassa koulussa löytyy enemmän vaihtoehtoja kavereiksikin"

Liedakkalan kyläkoulussa on TIEDOKSESI VAAN todella laadukas opetus ja opettajat, ja kiusaaminen..... Milloinkohan sitä nähtiin kunnolla viimeksi? Keskiajalla? Tuskin edes niinkään vähän on siitä aikaa..... KUKAAN EI VOI TULLA! VÄITTÄMÄÄN, ETTÄ yhdysluokassa olisi "vaikeaa" tai "huonolaatuista" opetusta, ennen kuin olet sen itse kokenut ! Hauskoja jatkoja.........

Erityisluokat pukattiin LAssilasta Pölhöön, ei keskustasta ja syy oli se, että Lassilan koululta alkoi tila loppua, kun taas Pölhössä sitä on. Yksinkertaista.

Täällä taas munattomat yrittää keskustella asioista, joista eivät mitään tiedä. Valtuutetut ja muut kuntapäättäjät on demokraattisilla vaaleilla valittu ja tekevät päätöksiä muiden edestä sinne tehtävään valittuina. Alistukaa jo nyt, perkele, demokratia on puhunut. Liedakkalan koulu on lakkautettu.

Jos ei meno miellytä, ämpäripäät varmaan ottavat teidät ilolla vastaan. Sinne mars, mars!

Munattomat valtuutetut iloitsivat ja oikein lehdessä kehuivat kuinka koulu on ..lopettettu ,kunnes lehdestä lukivat ,että HEITÄ ON KUSETETTU ! siis niin sair aan hyvä uutinen .KUSETETTU:::: ja kuka ? ilmeisesti kunnanjohtaja !onko tämä tkunnanjohtamista vai harhaanjohtamista .kunnanjohtaja maksaa verot rovaniemelle ja asuu vanhassa kunnantalossa .minkälaista vuokraa maksaa kunnanjohtaja kunnalle?

Loppui rehvastelu tälläkin palstalla kun lehdestä saivat valtuutetut lukea etteivät he sitten lopettaneetkaan koulua. Luulivat lopettaneensa mutta miten kävikään? Seuraavissa vaaleissa nähdään!

Kyllä se koulu lakkautettiin ja ovet pannaan kiinni lopullisesti ensi vuonna. Päivä sovitaan myöhemmin. That`s it. Game over.

tiedätkö mistä asti Liedakkalan kouluun oppilaita tulee kun tuo sinun matka keskustaa n on niin sopiva ,sinne tulee viitakoskelta ja länsikoskelta .Käy hyvä ihminen mittaamassa nuo kohtuulliset matkat lalkoululaisille .Sinulla ei taida olla kuntatietoa et varmaan ole Laurilan keskustaa pohjoisemmaaksi uskaltanut mennä!