Lapsi, joka on eroperheen alaikäinen kuopus, on alkanut esittää lähivanhemman luona olevan tylsää ja häneen kohdistuvan huomion kehittyneen passiiviseksi ja osin jopa henkisesti uhkaavaksikin. Tätä on jatkunut vähintään lapsen "kuulemisiästä" asti.
Nämä tulevat esille etävanhemman luona turhautumisen puuskahduksiin ja pidättyviin asioiden esille tuomisiin, sekä itsensä kohtuuttomina vähättelyinä. Lapsi ei uskalla esittää omaa mielipidettä lähivanhemman ja hänen uuden puolison käytöksestä etävanhemmalle kuin viitteillä ja puolustelevilla kannanotoilla.
Lapsi on viimeaikoina kuitenkin uskaltanut kertoa etävanhemmalle, että hänellä ei ole hyvä olla lähivanhemman luona(luottamus on vahvistunut lähivuosien aikana, koska lapsi luottaa siihen, että etävanhempi ei kerro keskusteltuja asioita lähivanhemmalle).
Lapsella on ollut ongelmia, vakaviakin, sosiaalisessa käyttäytymisessä lähivanhemman luonaolojen aikana (koulu, sosiaalinen media ja vapaa-aika). Etävanhemman vähien luonaolojen aikana tällaisiin ei ole ollut aikaa liikunnallisuuden ja vapaa-ajan hyötykäytön ollessa aktiivista.
Arvon palstan lukijat. Millaista keskustelua ja mahdollisesti jopa lapsen edun mukaisia muutoksia tällaisessa tilanteessa olisi mahdollista saada aikaiseksi.
Lapsi on erittäin ulospäin suuntautunut, reipas, huomioonottava ja jopa kohteliaskin tämän päivän mittapuun mukaan, mutta ongelmia on lähivanhemman luona, lähinnä passiivisuus lasta kohtaan.
Etävanhemman huoli on suuri, koska lapsella näyttäisi olevan paljon sisällään pidettävää purkamatonta huolta, itsensä vähättelyineen ja muita ikäisiään huonompana pitämisineen.
Josko tästä jonkinlaista puheenaihetta saisi aikaiseksi, jos jollakin on samansuuntaisia mielenpaineita.
Erolapsen henkinen hyvinvointi
4
<50
Vastaukset
- oiuhdoiug
No jos kyseessä on vaikkapa 10v, niin tuo itsensä vähättely on normaalia. Voit googlettaa, se on luonnollinen kehityksen vaihe. "Mä olen ihan tyhmä" fiilisten purkautuminen on osa sitä "kymppiä". No, et aloituksessa kertonut minkä ikäinen lapsi on kyseessä, mutta tällaisen nyt tuon esille.
Ja tylsyys lapsen kasvaessa kasvaa myös. Teineillä on "aina" tylsää, ei mitään tekemistä. Vaikka todellisuudessa olisikin...
Koska lapsi tuntuu vaistoavan että äidin ja isän välit eivät ole hyvät, niin lapsi on oppinut isän luona kertomaan, ettei äidin luona ole niin hyvä olla, koska olettaa että niin isä/isän puoliso haluaa kuulla. Tämä on lapsen tapa selviytyä sellaisessa tilanteessa. Vatavuoroisesti lapsi saattaa äitinsä luona kertoa isänsä kodista, ettei siellä ole niin hyvä olla, tai että siellä on tylsää/ahdistavaa tms.
Se että lapsi on sosiaalisesti oireillut, on vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä millä tavalla. Jos kyseessä on kiukuttelua, mielenosoitusta yms, niin se on merkki että lapsi on turvallisesti uskaltanut tehdä sen äitinsä luona. Eli hieno juttu. Esimerkiksi narsistin luona lapsi yleensä ei suuresti oireile noin, vaan panttaa fiiliksiä sisällään liki 20-ikävuoteen saakka.
Mikäli oireilu on vakavampaa, niin tietenkin paras tapa edetä olisi keskustella hyvässä hengessä lapsen äidin kanssa, sopia yhteisistä pelisäännöistä yms. Ja tärkeää olisi, että lapsi kokisi vanhempien olevan ns. samalla puolella, eli että avoimuus vanhempien välillä toimii. Nythän sellaista tilannetta ei selvästikään ole.
Minä olen äiti ja äitipuoli, ja minun lapsellani on myös äitipuoli. Sillä linjalla mennään, että lapsen ei koskaan tarvitse salata mitään, ja aikuiset ei keskenään salaa mitään lapseen liittyvää tai vaikuttavaa. Lapset saavat vahvasti rakastaa aikuisia elämässään.- melkeinäiditön
Kommentistasi päättelin että vähättelet lasten ongelmia ja laitat ne vaan normaalin kehityksen ja murrosiän piikkiin. itse kehottaisin aloittajaa ottamaan heti yhteyttä sossuun, äitini pilasi elämäni ja en uskaltanut siitä kenellekkään sanoa, jos olisin uskaltanut itse kertoa jollekkin/ ottaa yhteyttä sossuun niin uskon että tilanteeni voisi olla tällä hetkellä paljon parempi. En pysty edes ajattelemaan äitiäni ilman että rupeaa itkettämään kamalat muistot, ahdistaa aina vaan kun kuulen hänestä jotain. Tuleva äitiepäivä ahdistaa myös suuresti, ajattelin viettää sen äitipuoleni(joka on minulle kuin äiti) ja/tai mummoni kanssa
- mitäpelkäätjasalaat
Minä olen äiti ja äitipuoli, ja minun lapsellani on myös äitipuoli. Sillä linjalla mennään, että lapsen ei koskaan tarvitse salata mitään, ja aikuiset ei keskenään salaa mitään lapseen liittyvää tai vaikuttavaa. Lapset saavat vahvasti rakastaa aikuisia elämässään....
Sinä sen sijaan salaat omat asiat, valehtelet ja huijaat niinkö? Miksi rikoit toisten perheen ja nyt kiusaat toisten lapsia? Sulle ie kuulu toisten asiat yhtään. Meistä olisi kauheeta jos meidän lapset joutuisivat käsrsimään vieraista naikkosita, en voisi kuvitellakkaan että meillä elelisi joku lasten isän uusi naikkonen!! Meistä olisi kauheeta kun jomku vieras ihminen häärisi haukkuisi ja sotkisi kotonamme. Mihin tarvii vierasta ihmisitä? En ymmärrä. Hyi kauhee.
- Manipulointiako
Tässä tarinassa mättää nyt jokin ..... hälytyskellot soi mulla ainakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743430
- 2012912
- 252780
- 492678
- 222584
Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl412395Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez2331952Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v241817- 421723
Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen1531582