Hoetaan kilpailukyvyn nimiin

Suhteellisen hyvä avaus, olisipa palstoilla enemmänkin tuonkaltaisia.

EK:n eli Elinkeinoelämän keskusliiton hokema on se, että Suomen kilpailukyky on huono, että palkkoja pitää alentaa ja yritystukia saada lisää. Yritysveroja pitää kilpailukyvyn vedoten alentaa ja niin edelleen. Mikään ei riitä EK:n mukaan niin sanotun kilpailukyvyn parantamiseksi. Useat suomalaisetkin ovat alkaneet EK:n hokemaan uskoa.

SUOMEN KILPAILUKYKY ON MAAILMAN HUIPPULUOKKAA

World Economic Forumin listalla SUOMI sijoittui neljänneksi maailmassa kilpailukykyvertailussa. (HS, talous 3.9.2014)

Maailman kymmenen kilpailukykyisintä valtiota vuonna 2014:
1. Sveitsi
2. Singapore
3. Yhdysvallat
4. SUOMI
5. Saksa
6. Japani
7. Hong kong
8. Hollanti
9. Britannia
10. Ruotsi

EK arvosteli World Economic Forumin listaa muun muassa toteamalla että KILPAILUKYKY vaikeasti todennettavissa ja laskettavissa.
EK:lle kilpailukyvyn toteaminen ei ole ollut vaikeata, mihin se sitten EK:ssa onkaan perustunut. Päättäjien kannattaisi uskoa World Economic Furumin arvioita EK:n sijaan.

World Economic Forumin väitettä tukee myös yliaktuaari Olli Savelan artikkeli verotuksesta (Tilastokeskuksen julkaisuissa) 5.5.2015.
"Euroopan Unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen oaan: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot
Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa työhön kohdistuva verotu on 53,2 % ja EU:ssa keskimäärin 51 %. Kulutusverotus Suomessa on 32,4 % ja EU:ssa 28,5%. Suomalaisten heikon ostovoiman vuoksi kysyntä kutistuu ja kansantalous ei kasva.

Pääomiin kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 % ja kaikissa EU:ssa 20,8 %. Euroissa laskien 5,5 miljardia. Suomessa pääomaverojen suhde buttokansantuotteeseen oli 6,3 % ja EU:ssa 8,2 %.

Vuonna 2012 laskettiin Suomessa reippaasti yritysveroa, 800 miljoonaa euroa. Aiemmin yritysveroa oli laskettu 26 %:sta 24,5 %:iin ja Katainen-Urpilainen -hallituskaudella yrityvero alennettiin 20 %:iin.

Euroopan unionissa päomaan kohdistuviin veroihin lasketaan yritysvero, pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero (poistettu Suomessa kokonaan), varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero (jota myös maataloustuottajien sukupolvenvaihdoksessa usein alennettu), yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan on laskettu siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja.

MOT-ohjelmassa tv:ssa kerrotiin yritysveron laskemisesta 800 miljoonalla, ettei sillä ollut juurikaan vaikutusta investointeihin, työllisyyteen tai tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Haastateltiin yritysjohtajia kolmesta eri yrityksestä, jotka vakuuttivat että yritysveron (yhteisöveron) alentaminen ei ole vaikuttanut investointeihin ja tuotannon kasvuun.

Ohjelmassa haastateltiin myös sekä EK:n johtajia että taloustutkijoita. Taloustutkijoiden mukaan valtion verotulon menetys on ollut yritysveron alentamisen keskeisin vaikutus. Vuonna 2013 veroalen dynaamisia vaikutuksia ei arvioitu, ja valtiovarainministeriön yritysverotuksen alentamista (800 miljoonalla) puoltaneiden virkamiesten mukaan taloustilanne heikkeni, joten vaikutusten arviointi vaikeaa.

Hallitus (Urpilainen/Katainen) arveli, että yritysvero-ale toisi 5000-7000 uutta työpaikkaa. Ei tuonut. Työpaikkojen tai toimipaikkojen lisääntymiseen veroalella on ollut olematon vaikutus. Taloustutkijan (Holmroos) mukaan palkkojen sivukuluja olisi pitänyt vähentää yritysveron alentamisen sijaan.

Elinkeinoelämän keskusliitossa valtaapitävät suuryritykset ajoivat voimakkaasti Häkämiehen johdolla yritysveron alentamista. Häkämies vaati jopa yritysverotuksen alentamista 15 %:iin.
Pörssiyrityksistä yli puolet korotti osinkojaan. Voidaankin arvioida, kun osinkoihin käytettiin sattumoisin 800 miljoonaa enemmän, että sinnekö se kilpailukykyä vauhdittamaan 800 miljonan euron veroale meni, pörssiyritysten osinkoihin?

Suomessa on hyvä kilpailukyky. Palkat joustavat ja työntekijät joustavat. Ne yritykset, jotka eivät ole voittojaan käyttäneet osinkoihin tai siirtäneet niitä veroparatiiseihin, ovat onnistuneet myös Suomessa, hyvän kilpailukyvyn maassa. MOT-ohjelmassa oli esimerkkinä venttiileitä valmistama tehdas, joka oli sijoittanut ITSEOHJAUTUVAAN ROBOTTIIN ja nyt robotti teki muutamassa minuutissa aiemmin työntekijän tekemän viikon työn. Suomessa pätkätyöt ovat lisääntyneet, eli työaika joustaa... Palkkakehitys on ollut heikkoa useiden peräkkäisten 0-ratkaisujen tuloksena. Robotiikan ja ditalisoinnin seurauksena työntekijöiden määrä vähenee ja palkkakustannukset ovat entistä pienempi osa yrityksen menoista.

Mitenkähän se "Sipilän 5%:n tuottavuushyppy" Suomessa on tarkoitus tehdä? Vuosittain voitaisiin saada lisää verotuloja 5,5 mijardia verottamalla pääomia kuten muissa EU-maissa. Sitten voitaisiin esim. vähentää palkkojen sivukuluja, jotta työllistäminen helpottuu.