Hakijan kannalta lääketieteelliseen pääsykokeeseen liittyy paljon satunnaisia tekijöitä. Ilmeisimpiä näistä on esimerkiksi se, kuinka sopivia hakuvuoden pääsykoetehtävät ovat juuri kyseiselle hakijalle, eli kuinka hyvin ne osuvat hänen yksilöllisille vahvuusalueilleen suhteessa muihin hakijoihin. Luonnollisesti vaihtelua on myös siinä, kuinka hyvä suorituskyky osuu juuri pääsykoepäivälle.
Nämä ovat sinänsä hakijan tietotaitoon liittymättömiä tekijöitä, jotka monen kohdalla ovat silti varsin ratkaisevia sisäänpääsyn kannalta, koska sisäänpääsyrajan tuntumassa on paljon hakijoita. Tällöin pienilläkin marginaaleilla voi olla ratkaiseva merkitystä. Harmillisempana pitäisin kuitenkin satunnaisia tekijöitä, jotka systemaattisesti suosivat tiettyjä hakijoita. Yllämainitut satunnaiset tekijät ovat kuitenkin sellaisia, jotka vaihtelevat vuodesta toiseen, joten hyvä päivä jos koittaa itse sun kullekin toisella hakukertaa.
Yksi pahimmista eriarvoisuutta aiheuttavista tekijöistä liittyy pääsykokeen alkamisajankohtaan. Se on nimittäin suhteellisen aikaisin aamulla ja pakottaa hakijat nousemaan aikaisin ylös pääsykoepäivänä. Tämä suosii vahvasti aamuvirkkuja hakijoita. Koska marginaalit sisäänpääsyssä ovat pienet, ei ole vaikea arvata, että sisäänpäässeissä on heidän taitotasoonsa nähden huomattava yliedustus. Heille aikainen pääsykoeajankohta sopii hyvin, he ovat silloin parhaimmillaan, kun vastaavasti iltavirkut ovat aamulla huonoimmillaan. Myös kokemus vahvistaa tämän, sisäänpäässeissä lääkisläisistä tosiaan varsin suuri osa näyttäisi olevan aamuvirkkuja. Vasta kun mennään "kovatasoisempiin", suurella marginaalilla sisäänpäässeisiin lääkisläisiin, irtavirkkujen osuus nousee. Pääsykokeiden tapa suosia aamuvirkkuja on erityisen harmillinen siksi, että kyseinen epäkohta olisi helppo korjata. Pääsykokeiden alkamisajankohtaa voisi helposti siirtää muutamalla tunnilla eteenpäin. Harmillisena aikaista ajankohtaa voidaan pitää myös siksi, että iltavirkut ovat keskimäärin aamuvirkkuja älykkäämpiä, jolloin pääsykokeen voi nähdä suosivan "heikompiaineista" hakijaryhmää. Tätä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena.
Pääsykokeisiin lukeminen on erittäin stressaavaa puuhaa. Lääkiksen pääsykokeet ovat erityisen vaativat ja monet aloittavat pänttäämisen jo pääsykoetta edeltävänä syksynä tai aikaisemminkin. Joillekin se on monivuotinen projekti, jonka ei ole tarkoituskaan tuottaa tulosta vielä ensimmäisellä hakukerralla. Tällainen pitkäaikainen stressi ei ole hyväksi terveydelle eikä se itse asiassa edesauta lääkikseen sisäänpääsyäkään, koska stressin pitkittyessä alkaa älyllinen suorituskyky laskea. Tällöin huomattava etulyöntiasema on niillä hakijoilla, joilla on parhaimmat edellytykset torjua pääsykoestressiä. Käytännössä tässä erittäin suuri rooli on niinkin banaalilla seikalla kuin tyttö/poikaystävällä. Sillä, jolla tällainen resurssi on käytettävissään, on huomattava etulyöntiasema osattomaksi jääneeseen nähden. Tuskin voi riittävästi korostaa kuinka suuri merkitystä tällaisilla satunnaisilla seikoilla voi olla, kun marginaalit ovat pienet. Sisäänpääsyrajan tuntumassa on hyvin paljon hakijoita ja jos jotkin yksittäiset (olkoot jonkun mielestä miltein kuinka vähäpätöisiä tahansa) satunnaiset seikat suosivat tiettyjä hakijoita, niin näille tulee huomattava yliedustus sisäänpäässeisiin. En pitäisi tätä vain omana henkilökohtaisena mielipiteenäni, vaan tilastollisena tosiasiana.
Helposti joku saa päähänsä, että tämä on vain katkeran kitinää (ei ole, olen itse tuon riman ylittänyt), mutta kehottaisin avomielisempiä kiinnittämään asiaan hieman huomiota. Itselleni oli aikoinaan hämmentävä havainto, kuinka usealla sisäänpäässeellä oli poika/tyttöystävä ja kuinka usea heistä oli aamuvirkku. Jälkimmäinen asia oli allekirjoittaneelle odotettua, toinen herätti hienoista ihmetystä, joka unohtui pian. Asian merkitys valkeni oikeastaan vasta sinne, kun pääsykokeen jälkeen makasi voimattomana sängyssä pari päivää. Edellisellä kerralla, kun kumppani oli ollut läsnä, pääsykoe ei ollut aiheuttanut minkäänlaista krapulaa.
Määräävätkö satunnaiset tekijät sisäänpääsyn?
58
145
Vastaukset
- klik12
voihan se noin olla. tuskin lääkisläiset tuota myöntävät, he ovat omasta mielestään päässeet ahkeruutensa ja kyvykkyytensä tähden.
- Dr.Boom
Ei vaan omasta mielestään, mutta se on fakta, että sinne ei pääse sisälle lukematta.
- no.stress
Dr.Boom kirjoitti:
Ei vaan omasta mielestään, mutta se on fakta, että sinne ei pääse sisälle lukematta.
Mielestäni sille seikalle, että sattui ylittämään riman, vaikka sitten kuinka täpärästi, annetaan liikaa painoarvoa. On totta, että ilmaisia pisteitä ei pääsykokeessa paljoa jaeta, vaan pääsykokeen laatijat pyrkivät laatimaan kokeen niin, että jokaisen pisteen joutuu ansaitsemaan tietotaidollaan. On siis ihan sallittua olla ylpeä itsestään, kun on pääsykoeriman ylittänyt. Pääsykokeeseen liittyy silti paljon satunnaisuutta, minkä takia moni sisäänpäässyt ei ole paikkaansa ansainnut sen enempää kuin moni rannalle jäänyt.
- lalaikka
Dr.Boom kirjoitti:
Ei vaan omasta mielestään, mutta se on fakta, että sinne ei pääse sisälle lukematta.
Se on fakta että toisilla on älliä ja toisilla ei. Toinen käsittää/oivaltaa asiat sukkelaan ja toinen ei tahdo millään käsittää esim fysiikka, pitkä matematiikka.
- tasa-arvosta
Suurempana erottavana tekijänä pitäisin esim. koepaikan ja hakijan kotipaikan etäisyyttä. Jos edellinen päivä täytyy käyttää mahdollisesti pitkäänkin matkaan, majapaikkaan asettumiseen, ruokapaikan etsintään yms. on koepäivän stressi ja jaksaminen aivan toista kuin lähellä asuvan hakijan. Myös mm. varallisuudella on iso merkitys, on eri asia voiko lukemiseen paneutua, vai lukeeko työn ohessa.
Niin, eihän hakijat samalta viivalta lähde. Ja tämä pätee kaikkiin opiskelualoihin.- no.stress
Kyllähän tuokin voi monen kohdalla olla ratkaiseva tekijä. Itsekin olen lääkiksen takia hotellisessa yhden unettoman yön "nukkunut". Aiheutti tiettyä tahmaisuutta kokeen tekemiseen.
Otaksun, ettei aamuvirkuilla yleensä ole kummoista ymmärrystä siitä, mitä se aikaisin herääminen aamu-unisille merkitsee. Se on vähän sama kuin kiskaistaisiin keskellä yötä väkisin hereille ja laitettaisiin siitä suoraan pääsykoetta suorittamaan.
Eivät ole tosiaan samalla viivalla hakijat. Työssäkäyvillä olisi periaatteessa mahdollisuus järjestellä itselleen lukuaikaa, tavalla tai toisella. Ero useimpaan muihin paikkoihin hakemisesta tulee siitä, että kilpailu on kovempaa ja pääsykoe vaativampi kuin muilla aloilla. Pääsykoetta varten on myös mahdollista opetella rajattoman pitkään, koska pääsykoevaatimukset ovat joka vuosi sama. Kun hakijat kasautuvat sisäänpääsyrajan tuntumaan, niin valinnassa alkaa painaa sattuman merkitys valitettavan paljon. - Höpinäätä
Ihan hyvää pohdintaa aloittajalla, eikä tuosta nyt mitenkään katkera tilitys käynyt ilmi. Omia mietteitä:
- Klo 9 aamulla on ihan sopiva aika pääsykokeelle, ja jos ei kykene tekemään koetta hyvällä menestyksellä 9 aamulla tai 9 illalla, ei hakija voi syyttää kuin itseään (Tyhmää on höpinät aamu-/iltavirkuista, kun on todistettu, että ihminen kykenee muuttamaan vuorokausirytmiään. Toisilla kroppa sopeutuu siihen nopeammin, toisilla hitaammin - mutta jokainen voi sitä muuttaa. Siihen perustuu sekin, että ihminen voi muuttaa asumaan toiselle puolelle maailmaa. Itse olen parhaimmillani milloin vaan, säädän vain unirytmiäni tarpeen mukaan). Katkera olen itsekin siitä, että kärsin unettomuudesta hakukeväänä, mutta ei se ole muiden syy. Silti irtosi L fysiikasta ja kemiasta parin tunnin sängyssä pyörimisellä. Samoin opiskelupaikka lääkiksestä muutaman tunnin hotellissa nukkumisella.
Kokeen satunnaisten kysymysten osuminen "vahvuusalueelle" on laiskojen lörinää. Jokainen varteenotettava hakija on sisäistänyt koko pääsykoemateriaalin, ja on täten valmis jokaiseen mahdolliseen tehtävään. Tällöin kysymys on loppujen lopuksi vain luetunymmärtämisestä ja soveltamiskyvystä (sekä ulkoaopettelusta, mutta se ei periaatteessa ole vaatimus, enemmänkin vain kilpailun tuoma lisuke), avaimet kun erilaisiin laskutehtävien ratkaisuihin on tiedossa. Ensisijaisesti vähällä pänttäämisellä hyviin tuloksiin pystyvät yksilöt ovat "parempia", joten paljon töitä tehneet eivät voi valittaa, jos eivät pärjää soveltavassa kokeessa. En silti sano, etteikö motivaatio olisi myös tärkeä mittari (siksi liputan pääsykoekirjan puolesta).
Stressi on myös sellainen asia, joka saisi olla lääkärillä minimissään. Ihan syystä kokeissa on paljon tehtäviä ja vähän aikaa, sekä sekavia tehtävänantoja ynnä muuta paniikkia lietsovaa. Jos ihminen ei itse osaa käsitellä stressiään / keksiä keinoja sen lievittämiseksi, en usko, että lääkärin ammatti on hänelle se fiksuin tapa viettää loppuelämää (voinhan olla väärässäkin).
Loppujen lopuksi, lääkikseen pääsee aina kovia hakijoita ( 10p yli rajan), tiedekunnalle on samantekevää, miten ne -10p rajan tienoilla keikkuvat hakijat järjestyvät. Joka vuosi he saavat kuitenkin kurssit täyteen.
Kun miettii, niin satunnaiset tekijäthän ne ohjaavat aina elämän suunnan :) - no.stress
Miksi klo 9 on mielestäsi hyvä ajankohta? Koska se sopi sinulle hyvin? Kyllähän edistyneemmissä tiedekunnissa tiedetään, että on vaihtelua sen suhteen, kuinka vireässä tilassa henkilö mihinkin aikaan on. Siksi joissakin tiedekunnissa tentit alkavat klo 12:00.
Unirytmiään voi toki muuttaa, mutta ei rajattomasti. Itse en muista milloinkaan olleeni pirteä aamuisin, en edes lapsena (jolloin oli nukkumaanmenoajat yms). Pääsykokeita varten olen unirytmiäni aikaistanut, mutta jossain puoli kymmenen maissa menee raja, jolloin aikaistaminen ei enää onnistu. Tietysti itsensä saa hinattua ylös mihin aikaan tahansa, mutta koska pääsykokeisiin pitäisi opiskella, niin pitäisi olla opiskelukunnossa. Liian aikaisin herääminen aiheuttaa vain koko päivän kestävän väsymyksen, jolloin opiskelu on harvinaisen tehotonta. Tuon nyt pitäisi olla yleisesti hyväksytty näkemys, että ihmisten optimaalinen vireystaso osuu eri vuorokaudenaikoihin.
Sekin on selvää, että jokaisella on oma kykyprofiilinsa, joka on pitkälti geneettisissä arpajaisissa saatu. Vahvuusalue kattaa tällöin sellaiset tehtävätyypit, jotka osuvat oman kykyprofiilin huippualueelle. Tähän ei voi pänttäämisellä vaikuttaa. Tehtävätyyppien vaikutus taisi itse asiassa näkyä viimekin vuonna, jolloin miesten osuus sisäänpäässeistä oli poikkeuksellisen korkea. Liekö sitten syynä se, että viime vuonna pääsykokeessa vaadittiin hyviä nopeuslaskuominaisuuksia, kun taas verbaaliset selittelyt ja luetun ymmärtäminen jäi vähemmälle painolle.
Stressinsietokyky on tietysti omalla tavallaan "hyvä asia", mutta käytännössä kyse on useimmiten trade offista, eli jokin muu asia kärsii hyvän paineensietokyvyn takia. Tällainen ottava osapuoli voi olla esim. empatiakyky, jonka puutteesta lääkäreitä usein syytetään. Pääsykokeiden voi kyllä nähdäkin suosivan mahdollisimman tunnekylmää tyyppiä. Erilaisia lääkäreitä tarvitaan, joten ei kaikkien tarvitse olla yhdestä puusta veistettyjä - trtuu
no.stress kirjoitti:
Kyllähän tuokin voi monen kohdalla olla ratkaiseva tekijä. Itsekin olen lääkiksen takia hotellisessa yhden unettoman yön "nukkunut". Aiheutti tiettyä tahmaisuutta kokeen tekemiseen.
Otaksun, ettei aamuvirkuilla yleensä ole kummoista ymmärrystä siitä, mitä se aikaisin herääminen aamu-unisille merkitsee. Se on vähän sama kuin kiskaistaisiin keskellä yötä väkisin hereille ja laitettaisiin siitä suoraan pääsykoetta suorittamaan.
Eivät ole tosiaan samalla viivalla hakijat. Työssäkäyvillä olisi periaatteessa mahdollisuus järjestellä itselleen lukuaikaa, tavalla tai toisella. Ero useimpaan muihin paikkoihin hakemisesta tulee siitä, että kilpailu on kovempaa ja pääsykoe vaativampi kuin muilla aloilla. Pääsykoetta varten on myös mahdollista opetella rajattoman pitkään, koska pääsykoevaatimukset ovat joka vuosi sama. Kun hakijat kasautuvat sisäänpääsyrajan tuntumaan, niin valinnassa alkaa painaa sattuman merkitys valitettavan paljon.Sitten kannattaa mennä ravintoalalle jos on iltavirkku. Aamusta se päivä alkaa. Menkää pari kuukautta normaalin aikaan nukkumaan ja herätkää seitsemän pintaan lukemaan.
- rurur
no.stress kirjoitti:
Miksi klo 9 on mielestäsi hyvä ajankohta? Koska se sopi sinulle hyvin? Kyllähän edistyneemmissä tiedekunnissa tiedetään, että on vaihtelua sen suhteen, kuinka vireässä tilassa henkilö mihinkin aikaan on. Siksi joissakin tiedekunnissa tentit alkavat klo 12:00.
Unirytmiään voi toki muuttaa, mutta ei rajattomasti. Itse en muista milloinkaan olleeni pirteä aamuisin, en edes lapsena (jolloin oli nukkumaanmenoajat yms). Pääsykokeita varten olen unirytmiäni aikaistanut, mutta jossain puoli kymmenen maissa menee raja, jolloin aikaistaminen ei enää onnistu. Tietysti itsensä saa hinattua ylös mihin aikaan tahansa, mutta koska pääsykokeisiin pitäisi opiskella, niin pitäisi olla opiskelukunnossa. Liian aikaisin herääminen aiheuttaa vain koko päivän kestävän väsymyksen, jolloin opiskelu on harvinaisen tehotonta. Tuon nyt pitäisi olla yleisesti hyväksytty näkemys, että ihmisten optimaalinen vireystaso osuu eri vuorokaudenaikoihin.
Sekin on selvää, että jokaisella on oma kykyprofiilinsa, joka on pitkälti geneettisissä arpajaisissa saatu. Vahvuusalue kattaa tällöin sellaiset tehtävätyypit, jotka osuvat oman kykyprofiilin huippualueelle. Tähän ei voi pänttäämisellä vaikuttaa. Tehtävätyyppien vaikutus taisi itse asiassa näkyä viimekin vuonna, jolloin miesten osuus sisäänpäässeistä oli poikkeuksellisen korkea. Liekö sitten syynä se, että viime vuonna pääsykokeessa vaadittiin hyviä nopeuslaskuominaisuuksia, kun taas verbaaliset selittelyt ja luetun ymmärtäminen jäi vähemmälle painolle.
Stressinsietokyky on tietysti omalla tavallaan "hyvä asia", mutta käytännössä kyse on useimmiten trade offista, eli jokin muu asia kärsii hyvän paineensietokyvyn takia. Tällainen ottava osapuoli voi olla esim. empatiakyky, jonka puutteesta lääkäreitä usein syytetään. Pääsykokeiden voi kyllä nähdäkin suosivan mahdollisimman tunnekylmää tyyppiä. Erilaisia lääkäreitä tarvitaan, joten ei kaikkien tarvitse olla yhdestä puusta veistettyjäMatemaattisesti orientoituneet pärjää ja fyke ja kemma kaverina niin hyvä tulee.
- selittelyäva
Eiköhän osaamisella sentään ole ratkaiseva merkitys. Kaikki eivät sisään pääse, ihan sama sitten oliko aamu-unisuudella tai jostain syystä huonosti nukutulla yöllä jokin osuus asiaan. Tosiasiaksi jää silloinkin, ettei osaaminen riittänyt.
- no.stress
Kommenttisi "arkijärjen" mukaista selittelyä, että ei selittelyä, pulinat pois, tulokset ratkaisee. Postauksessani kyse oli siitä, miten hyvin pääsykoe erottelee eri osaamistasoille olevat hakijat toisestaan. Sisäänpäässeiden joukossa on mainittujen satunnaisten tekijöiden johdosta yliedustus niitä, joita pääsykoe suosi. Suominen tarkoittaa tässä sitä, että he tulivat valituksi osaamistasoltaan heitä parempien hakijoiden sijasta. Sitä vartenhan pääsykokeet ovat olemassa, että ne joilla on parhaat edellytykset tulisivat valituksi tiedekuntaan. Jos näin ei tapahdu, niin on syytä pohtia pääsykokeen uudistamista.
Tiedekunnissa kyllä ymmärtääkseni seurataan (tai ainakin niissä pitäisi seurata), kuinka hyvin pääsykoemenestys ennustaa myöhempää menestystä opinnoissa(/uralla). Sellaiset tehtävät tai tehtävätyypi, joilla ei ennustusvoimaa myöhemmän menestyksen suhteen ole, pitäisi poistaa pääsykokeesta.
- Nukkuja
Ootko muuten no.stress huomannut kuinka aamupainotteista lääkärintyö suureksi osaksi on, sairaalaosastoilla kierrot alkaa käsin tai ysin kieppeillä, samoin leikkaukset. Muutamaa keskeisintä ympärivuorokautisesti päivystävää yliopistosairaalaa lukuunottamatta labroja ja kuvantamistutkimuksia saa vain 07-16 tai korkeintaan 07-21, joten lähetteet pitää tehdä aikaisin aamulla.
Samaan aikaan päivystykset keskittyy, potilaan suuntaan päivystysajan palveluiden saatavuus on vähenemässä jo ihan kasvaneen etäisyyden ja tehostuneesta trialin vuoksi.. Lisäksi päivystyksellisesti leikataan vain kun on absoluuttisen pakko.
Sun argumentit aamuvirkkujen suosimisesta pääsykokeessa ei ihan vakuuta, tietty joustavuus ja kyky itsesäätelyyn on tässä niinkuin monessa muussakin asiassa valttia. Jos asia olisi kuten väität, sairaanhoitojärjestelmän voisi olettaa hyötyvän suhteellisen suuresta aamuvirkkujen osuudesta virkeämpinä lääkäreinä ja parempina paatöksinä. Suurin osa lääkäreistä kuitenkin työskentelee aamuisin ja aamupäivisin, eikä sitä ainakaan perusopintovaiheessa voi välttää, eikä useimmilla erikoisaloillakaan erikoistuessakin. - opiskelijavain
Eiköhän se ole lääkärintyössä ihan oleellista, että aivot toimivat myös aamuisin (tai oli se ajankohta mikä tahansa). Paljon joutuu kuitenkin tekemään vuorotyötä, tai jos ei, niin ainakin aamuvuoro alkaa yleensä klo 7 tai 8. Ja jos ei kestä stressiä, ei lääkärin työ myöskään ole ehkä paras mahdollinen valinta...
Tällä hetkellä suurin tekijä lääkikseen pääsemisen "epäreiluudessa" on mielestäni valmennuskurssit. Kauhulla katsoin summia, joita niistä parhaimmista valmennuskursseista joutuisi maksamaan. Ja aivan varmasti siitä on apua, jos pääsee sellaisten opettajien valmennukseen, jotka ovat todennäköisesti vuosia perehtyneet lääkiksen pääsykokeisiin. Jos nyt verrataan sitten ihan täysin itsenäisesti opiskelevaa, niin lähtökohdat ovat täysin eri... Ja valmennuskurssin hinnat ovat kyllä sellaiset, että niihin ei ihan kenellä tahansa ole varaa. Toinen juttu tietenkin myös se, joutuuko töitä tekemään vai elättääkö joku muu koko sen luku-urakan ajan.
Täytyy vain sanoa, että onneksi itseä ei lääkäriksi opiskelu niin paljon houkuttele, että täytyisi tuohon rumbaan lähteä. Onneksi mielenkiintoinen ala on löytynyt muualta :)- no.stress
Näille lääkärin työajoista maininneille:
Yhtä hyvin voisi korostaa tilanteita, joissa on tärkeää, että lääkärin työkyky on mahdollisimman kovassa tikissä vaikka työtunteja on kertynyt kosolti ja ilta vaihtuu yöksi. Silloin ovat iltavirkut ovat elementissään. Niin tai näin, se mikä sattuu kulloinkin olevan edullista lääkärin työkyvylle, ei ole olennaista keskustelun kannalta. Nyt kyse oli pääsykokeista ja opiskelijavalinnasta ja keitä se nykyisellään suosii (ja syrjii muita). Näkemykseni on, että valinnan pitäisi olla mahdollisimman tasapuolista pääsykoevaatimuksien osalta. Nykytilanne suosii aamuvirkkuja, jolloin moni pääsykoevaatimukset paremmin hallitseva jää rannalle.
Valmennuskurssit ovat toki yksi eriarvoisuutta aiheuttava tekijä, mutta niiden osalta voi kuitenkin todeta, että valmennuskurssit ovat kuitenkin omiaan nostamaan hakijoiden pääsykoevalmiuksia. Valinta pääsykoetilanteessa tapahtuu silloin reilusti osaamisen pohjalta, vaikka joillakin on ollut sinänsä ehkä etuoikeutettu mahdollisuus kohentaa kursseilla osaamistaan. Suurempana epäkohtana tältä osalta näkisin sen, että pääsykokeessa edellytettävää taitotasoa on kemiassa on hyvin vaikea saavuttaa lukion kemian opintomateriaalin avulla. Tämä koskee erityisesti lukion kemian kurssia 5. Tämän kurssin asioita ei yksinkertaisesti käydä lukion kursseilla tarpeeksi syvällisesti läpi ja harjoitusmateriaali pääsykoetta varten on hankittava jostain muualta. - aamutösserö
"Nykytilanne suosii aamuvirkkuja, jolloin moni pääsykoevaatimukset paremmin hallitseva jää rannalle."
Pääsykoevaatimuksiin kuuluu asiatiedon ohella myös kyky pystyä tulemaan kokeisiin klo 9 ja toimia täydellä teholla aamusta alkaen. Tämä on aika oleellinen kyky opiskeluakin ajatellen. Lääkärinäkin on saatava itsestään kaikki irti myös aamulla. On siis aivan oikein, jos aamulla toimintakyvyttömät karsiutuvat kokeessa. - no.stress
Mistäs olet tuollaisen pääsykoevaatimuksen keksinyt? Kuulostaa ad hoc-selitykseltä.
Yhtä hyvin voisi väittää, että on erityisen tärkeää, että lääkärillä on mahdollisimman hyvä toimintakyky pitkän valvomisen jäljiltä. Silloinhan lääkäri on erityisen altis tekemään vakavan hoitovirheen. Iltavirkut kestävät valvomista paremmin kuin aamuvirkut, joten parempi olisi, ettei aamuvirkkuja päästettäisi lääkärin töihin potilaita vaarantamaan?
Kuten olen todennut, mielestäni tällaiset selittelyt mitä lääkärin työssä "todella" vaaditaan ovat irrelevantteja keskustelun kannalta. Epäkohta on epäkohta, vaikka sen miten parhain päin selittelisi. - aamutösserö
"Mistäs olet tuollaisen pääsykoevaatimuksen keksinyt? Kuulostaa ad hoc-selitykseltä."
Jos koe alkaa klo 9, niin kiistaton vaatimus on, että pitää pystyä hankkiutumaan paikalle silloin. Tätä ei mainita erikseen pääsykoevaatimuksissa, mutta onhan se ilmoitettu muuten. Jos paikalle tulo ei onnistu juuri silloin, putoat pelistä pois. On ihan sama, kuinka viisas ja osaava muuten olet. Muukin kuin tietopuolinen osaaminen on usein ratkaisevaa. Näin se vain on, elä sen kanssa tai kuole. Se miten kenenkin kokeessa käy, on muutamilla pienestä kiinni, koska rajan tuntumassa erot ovat pieniä ja jossain se raja on oltava. Käytännössä on ihan sama, mikä pieni ero ratkaisee, kummalle puolelle rajaa kukin päätyy. Kaikki tiedekuntaan tiensä selvittäneet ovat tasokkaita ja paikkansa ansainneet.
Vaikka kokeen alkamisaikaa siirrettäisiin, se on aina toisille edullisempi kuin toisille.
Toiseksi: Elämä on epäoikeudenmukaisuuksia tulvillaan syntymästä lähtien. Jos niihin juuttuu, huonosti käy. - no.stress
Ihme selittelyä pääsykokeen "vaatimuksista", niitä voisikin tuolla tyylilläsi keksiä kymmenittäin lisää. Ja silloin mennään harhapoluille. Jos kokeen alkamisaika muutetaan kello yhdeksestä kello kahteentoista, niin ovatko tällöin koevaatimukset muuttuneet?
Se, että täydellistä oikeudenmukaisuutta ei voida elämässä saavuttaa, ei ole mikään syy luopua oikeudenmukaisuuden tavoitelusta, päinvastoin. Tuo esittämäsi argumentaatio on argumentaatio, jolla puolustetaan viidakonlakia ja vahvimman valtaa. Good luck with all that. Kysehän ei ole siitä, että joku klo 1200 olisi optimaalinen kokeen alkamisajankohta iltavirkuille, vaan kyseinen ajankohta on komprommissi, joka luultavasti vieläkin suosisi aamuvirkkuja. Se on silti merkittävästi oikeudenmukaisempi, hakijoita tasapuolisemmin kohteleva ajankohta kuin nykyinen pääsykokeen alkamisajankohta. - fyke
Lukiossa otetaan jo pakollisten lisäksi syventävät ja kirjoitetaan myös fy-ke-bi ja pitkästä matematiikasta ei todellakaan ole haittaa. Tiedän erittäin rakkaan joka pyrkii nyt lääkikseen ilman valmennusxkurssia. On todella hyvä pitkässä matematiikassa, fykessä, kemiassa ja biologiakin jäi himpun verran laudaturista. Nyt jännitetään pääseekö.
- Joopajoohh
Kävin itsekin kalliin valmennuskurssin. Mitään hyötyä siitä ei ollut, aikaa on niin vähän per käsiteltävä asia, että ei siitä mitään saa irti. Se sopii alanvaihtajille tai muille, joilla on lukiosta kauan aikaa. Koville hakijoille, joilla on jo lukiojutut hyvin hallussa, se ei tarjoa oikein mitään. Hukkaavat vain aikaa siellä, kun selitellään perusjuttuja "Mikä on happo". Samaan aikaan monet muut tekevät kotonaan haastavia tehtäviä ja laajentavat tietämystään.
Minua, ja myös monta muuta on jo pitkään vatuttanut tuo "valmennuskurssit on epäreiluja!" -asenne. Luuleeko joku, että siellä asennetaan jotain huippuosaamista päähän? Se on täysin verrattavissa lukion fysiikan, kemian ja biologian kertauskursseihin.
Suosittelen ostamaan valmennuskurssin kurssimateriaalit, sekä tilaamaan esim. mafynetista simuloituja pääsykokeita. Ja ei muuta kun se perse penkkiin ja laskemaan.
Noh, ainahan joku tekosyitä keksii.- no.stress
En ole itse käynyt valmennuskurssia tai tunne niiden tarkkaa sisältöä, joten vaikea sanoa paljonko niistä on hyötyä. On kuitenkin helppo nähdä, että pääsykoesimulaatiot ovat luultavasti sellaisia, joista voi olla paljonkin hyötyä. On aivan eri asia tehdä jotain ensimmäistä kertaa, kuin että on tehnyt sen jo useaan otteeseen. Tuo pääsykokeiden tilaaminen on varmasti hyvä idea, mutta moni ei varmaan ole tietoinen tuosta mahdollisuudesta.
- Mietippähetki
no.stress kirjoitti:
En ole itse käynyt valmennuskurssia tai tunne niiden tarkkaa sisältöä, joten vaikea sanoa paljonko niistä on hyötyä. On kuitenkin helppo nähdä, että pääsykoesimulaatiot ovat luultavasti sellaisia, joista voi olla paljonkin hyötyä. On aivan eri asia tehdä jotain ensimmäistä kertaa, kuin että on tehnyt sen jo useaan otteeseen. Tuo pääsykokeiden tilaaminen on varmasti hyvä idea, mutta moni ei varmaan ole tietoinen tuosta mahdollisuudesta.
Ei millään pahalla, mutta uusavuttomat hakijat sietävätkin jäädä rannalle ruikuttamaan. Jos ei vuonna 2015 osaa käyttää internettiä ja etsiä tietoa ja helpotusta tulevaan pääsykokeeseen, niin voivoi. Ei ne simuloidutkaan kokeet sua paljoa valmista siihen tositilanteeseen, harva osaa harjoitustilanteessa "eläytyä" sellaiseen tunnekaaokseen, minkä pääsykoe voi parhaillaan hakijalle aiheuttaa. Pääsykoe on myös joka vuonna erilainen, jättäen hakijat ruikuttamaan "kaikki opiskelu meni hukkaan, ei kysytty sitä ja tätä ja tota"..
Ja jos ei ole yhtään pennin pyörylää, niin niitä vanhoja pääsykokeita on ilmaiseksi netissä.
- Päivystyskrapula
Ei työkyky koko työvuoron ajan missään kovassa tikissä ole kellään 16-24 h putkeen päivystävällä, ihan sama ootko aamu- vai iltavirkku.
- no.stress
Nostetaanpas esille pari tutkimusta stressistä:
ENSIMMÄINEN
''What we found was that the stress index showed the I.Q. of the children decreased 13 percent from low stress to high stress,'' Mr. Brown said Sunday in an interview after addressing the American Association for the Advancement of Science annual meeting. The I.Q. scores dropped from 104 with no stress to 91 with high stress, he said."
TOINEN
"Being short on cash may make you a bit slower in the brain, a new study suggests.
People struggling to pay their bills tend to temporarily lose the equivalent of 13 IQ points, scientists found when they gave intelligence tests to shoppers at a New Jersey mall and farmers in India."
Jos oletetaan, että tutkimuksissa käytettiin 15 keskihajontaa, niin nuo tulokset merkitsevät samansuuruista, miltei yhden keskihajonnan pudotusta älykkyytteen stressin vaikutuksesta. Tämä on VALTAVA pudotus. Yhden keskihajonnan pudotus älykkyysosamäärässä stressin vaikutuksesta voi helposti tarkoittaa useampaa kymmentä pistettä pääsykokeessa.
Itse asiassa noiden tutkimuksien nojalla pitäisin täysin luonnollisena, että suhteessa olevilla hakijoilla voi olla hyvinkin huomattava etulyöntiasema sinkkuhakijoihin nähden. Jokainen voi kohdallaan miettiä miten n. 1 keskihajonta lisää/vähemmän älykkyydessä vaikuttaisi pääsykoesuoritukseen. Näin etenkin miehillä, jotka kestävät yksinoloa naista heikommin, ja alkavat oletettavasti stressin vaikutuksesta kehittää itselleen kaikenlaisia sairauksia naimattomana.- eustressiä
"miehet kestävät yksinoloa naista heikommin ja alkavat oletttavasti stressin vaikutuksesta kehittää itselleen kaikenlaisia sairauksia naimattomana"
(Yksinäiset) miehet dokaa ja polttaa keskimäärin enemmän, syö epäterveellisemmin, treenaa vähemmän ja käy lääkärissä harvemmin. Tottakai se jossain kohtaa näkyy lisääntyneinä itseaiheutettuina sairauksina, yleensä siinä keski-iän kynnyksellä viimestään.
Mut on kohtalaisen naurettavaa väittää että keskivertoabipojan parisuhdestatus merkittävästi vaikuttaisi pääsykoesuoritukseen.
Tiesitkö no.stress että stressinsietoa voi treenatakin? Stressinsieto kehittyy myös ihan siinä sivussa kun joutuu suoriutumaan stressaavissa tilanteissa. - no.stress
Ei näistä asioista tarvitse puhua mitä sylki suuhun tuo, kun asiaa on tutkittukin. Erityisesti miehet kärsivät stressistä.
Jatkuva stressi myrkkyä - etenkin miehelle
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/04/jatkuva-stressi-myrkkya-varsinkin-miehelle
Minusta hypoteesi siitä, että parisuhdestatus vaikuttaa pääsykokeesta suoriutumiseen on looginen ja myös oma kokemukseni tukee sitä. Ja asiasta löytyy dataakin. Protestoijilta odottaisi laadukkaampaa kommenttia kuin perusteetonta vastaanvänkäämistä.
Marriage and committed relationships reduce production of stress
hormones
http://news.uchicago.edu/article/2010/08/18/marriage-and-committed-relationships-reduce-production-stress-hormones
Kyllähän tuon pitäisi olla arkijärjellekin aika selvä asia, että kumppanin kanssa on vähemmän stressiä (jos suhde on suurin piirtein kunnossa), näin ainakin miehillä. On siten johdonmukaista olettaa, että seurustelevien suorituskyky kärsii pääsykokeessa ja/tai sitä edeltävänä aikana vähemmän kuin seurustelemattomien. Asialla voi olla potentiaalisesti huomattavakin vaikutus, nyt ei puhuta parista pisteestä, vaan pikemminkin kenties jopa kymmenestä tai kahdesta kymmenestä.
Stressi on siitä kavala tila, että sitä on vaikea huomata ennen kuin stressistä on päässyt eroon. En ole aivan selvillä, mitä yrität saarnallasi stressinsiedon kehittämisestä ilmaista. Ilmeisesti kyseessä on joku laajennus tähän "oma vika", "mitäs läksit" yms argumentaatioon, jonka mukaan pääsykokeen tulokset väistämättä noudattaa jollakin mystisellä tavalla kosmista oikeudenmukaisuutta. Urheilussakaan ei ilmeisesti koskaan huonompi joukkue voita parempaansa, vai mitä? - Footballerist
Ei muuten ole ollenkaan harvinaista että taidoiltaan huonompi joukkue urheilussa voittaa parempansa. Se kuuluu pelin henkeen, kuten tappion ja epäreilun tuomaroinnin sietäminenkin. Siitä on vain noustava ylös.
- abiLLLLEE
eustressiä kirjoitti:
"miehet kestävät yksinoloa naista heikommin ja alkavat oletttavasti stressin vaikutuksesta kehittää itselleen kaikenlaisia sairauksia naimattomana"
(Yksinäiset) miehet dokaa ja polttaa keskimäärin enemmän, syö epäterveellisemmin, treenaa vähemmän ja käy lääkärissä harvemmin. Tottakai se jossain kohtaa näkyy lisääntyneinä itseaiheutettuina sairauksina, yleensä siinä keski-iän kynnyksellä viimestään.
Mut on kohtalaisen naurettavaa väittää että keskivertoabipojan parisuhdestatus merkittävästi vaikuttaisi pääsykoesuoritukseen.
Tiesitkö no.stress että stressinsietoa voi treenatakin? Stressinsieto kehittyy myös ihan siinä sivussa kun joutuu suoriutumaan stressaavissa tilanteissa.Täällä mutsi huolehtii että safkaa riittää ja on myös valmiina.maksaa kurssit.kannustaa.motivoi ja kehuu. Se riittää. Itse oon hoitanut lukemisen jne. Nyt vaan odotellaan hyvillä mielin.
- what_is_ur_point
Threadin aloittajalle. Kyllä, sillon kun puhutaan jostain ± 1 p tilanteesta, että pääsikö sisälle tai ei, niin varmaan joissakin tapauksissa joku satunnaistekijä voi aiheuttaa riman alittumisen tai ylittymisen, mutta ko. asia varmasti on kenen tahansa selväjärkisen tiedossa ja kuitenkin loppupeleissä töitä tekemällä voi minimoida tuota satunnaisuustekijöiden vaikutusta. Vaikea ymmärtää mikä on tämän threadin pointti.
- no.stress
Pointti on lyhyesti ilmaistuna se, että nämä "mitäs läksit", "oma vika", "tulokset puhuu, pulinat pois"-näkemykset ovat paitsi irrationaalisia niin myös epäeettisiä. Ne ovat omiaan aiheuttamaan emotionaalista kärsimystä, tunnelukkoja ja irrationaalista käyttäytymistä niille epäonnistujille, jotka niihin uskovat (toki tämäkin on varmasti näiden argumentoijien mielestä "oma vika") tai toisaalta perusteetonta ylimielisyyttä, jos henkilö kuuluu onnekkaisiin onnistujiin. Argumentointi on omiaan estämään sen näkemisen, mitä todella tapahtuu tai tapahtui ja on siten yhteiskunnallisen ja yksilöllisen kehityksen esteenä.
Näkisin lisäksi, että noin yleisesti tällaisen argumentoinnin taustalla on tukahdutettu vihamielisyys, ja argumentoinnin tavoitteena on omien aggressioiden huojentaminen muita ruoskimalla. Tapa on erityisen vastenmielinen ,koska se yleistyy yhteiskunnan kaikille tasoille, pitää yllä epäoikeudenmukaisia käytäntöjä ja mahdollistaa omien aggressioiden ilmentämisen rakenteellisen väkivallan keinoin. Hinnan tästä maksavat syyttömät.
- no.stress
Kommenteissa tulee ilmi kosolti anti-intellektuaalista "selitykset pois"-argumentointia, jossa lähdetään siitä, että mitä tahansa pääsykokeessa tapahtuu tai mikä sitä edeltää, niin pääsykokeen tulos on oikeudenmukainen ja muun väittäminen on turhaa "selittelyä". Tähän argumentointitapaan nojautuen voisi myös esittää, että urheilussakaan huonompi ei koskaan voita parempaansa.
"selitykset pois"-argumentointi on kuitenkin intellektuaalisesti infantiili tapa ajatella. Sen sijaan, että on "liian paljon" selittelyä, selittelyä on aivan liian vähän. Näin on luultavasti tämän "selitykset pois", "mitäs läksit"-ideologian vuoksi, jolle ominaista on selittämisen paheksuminen. Paljon rationaalisempi tapa on yrittää keksiä mahdollisimman paljon selityksiä. Miten toiminnan kehittäminen on mahdollista, ellei hahmota syitä, mistä toiminnan epäonnistuminen johtuu? Selityksien esittäminen palvelee tätä tarkoitusta. Selitysvastaisuus puolestaan ilmentää anti-intelleksuaalisuutta, irrationaalisuutta, umpimielisyyttä ja moraalista rappiota.- liirumlaarumia
Opit näköjään uuden sanan. Opettele myös argumentoimaan selkeästi.
- no.stress
Voisit näyttää esimerkkiä selkeästä argumentoinnista tai näin aluksi ihan pelkkä argumentointikin riittäisi.
- hämmästynyt
Oikiksen, kauppiksen ja aika monen muun alan pääsykoe järjestetään aina puolilta päivin. Minkä vuoksi lääkiksessä pääsykoe järjestetään klo 9 ? Kyllä se hieman oudolta vaikuttaa.
- Lääkäri
Omalla kohdalla työpäivä alkaa klo 7.45 eli ihan hyvä vaan että pääsykoe on aamulla. Jos ei pysty heräämään edes pääsykokeeseen niin miten siitä työnteosta tulisi mitään.
- cuvereeni
Ala meneen nukkumaan klo 22 viimeistään niin heräät reippaana aamuun. Sillä ei oo mitään merkitystä onko pääsykokeet 9.00 vai 16.00. Aamusta se päivä alkaa. Se merkitsee mitä sulla on korvien välissä.
- valistunutarvaus
Lääketieteelliset tiedekunnat toimivat yliopistosairaaloiden yhteydessä. Sekä yliopistosairaalan että tiedekunnan hlökunnan työaika osuu pääsääntöisesti 08-16 välille, joten on aika loogista ajoittaa ei-päivystykselliset rutiiniasiat kuten pääsykoe 5h 09-14 välille, jolloin myös pidennetyn 6h:n 09-15 kokeen tekevät ennättävät saada kokeen virka-ajan puitteissa.
Aloittajalle huomatuksena että lääkiksessä pakollinen klinikka opetus alkaa usein jo klo. 0800, jolloin pitää olla työvaatteet päällä osastolla. Mtkoihin menee usein lähes tunti.- no.stress
Jotain yllämainitun kaltaista syytä arvelin itsekin syyksi kokeen aikaiseen alkamisajankohtaan. Ala-arvoista toimintaahan tuo olisi, ei kerran vuoden pidettävän pääsykokeen alkamisaikaa pitäisi määritellä sen perusteella, mikä omaan työaikaan parhaiten sopii. Toimintapa antaa myös aika vahvan EVVK-signaalin hakijoille. Sellaista "kollegiaalisuutta".
Se on tiedossa kyllä, että yhteiskunta pyörii pääsääntöisesti aamuvirkkujen vuorokausirytmin mukaan, joten sen aiheuttamista vaikeuksista iltavirkuille ei tarvitse erikseen joka viestiin tarinoida. - EiIltaVirkku
Iltavirkut voi hakeutua muille aloille kuten ravintolatyöhön.
- Epäloogista
"Harmillisempana pitäisin kuitenkin satunnaisia tekijöitä, jotka systemaattisesti suosivat tiettyjä hakijoita."
Miten voi olla satunnainen ja systemaattinen samaan aikaan? Satunnaiset tekijät eivät suosi systemaattisesti ketään, koska ne ovat nimensä mukaisesti satunnaisia. Esim. koetehtävät ovat jokseenkin satunnaisia (kuten itsekin sanoit), mutta tämä satunnaisuus ei suosi mitään tiettyä hakijaryhmää. Jos kokeen alkamisaika on aina klo 9, sen voidaan väittää suosivan aamuvirkkuja, jolloin vaikutus on systemaattinen, mutta ei satunnainen. Satunnaista olisi, jos kokeen alkamisajankohta arvottaisiin.
Tarkoitat tässä ilmeisesti "satunnaisella tekijällä" samaa kuin "hakijan tietotaitoon liittymättömätön tekijä", mikä on eri asia. Ja kyllä, nämä tietotaitoon liittymättömät tekijät voivat vähäisessä määrin vaikuttaa pisteisiin, mutta en väittäisi, että ne "määräävät" sisäänpääsyn.
Selvää on ainakin se, että pääsykoe "suosii systemaattisesti" niitä, jotka osaavat kokeessa vaaditut asiat.- no.stress
Mukava saada valistuneitakin vastaväitteitä, olkoonkin ettei ne avauspostauksen sisältöön merkityksellä tavalla vaikuta, ja jossain määrin tulee mieleen näsäviisastelu. Päädyin esittämästäsi näkökohdista huolimatta käyttäneen sanaa "satunnainen", sillä satunnaisuus riippuu viitekehyksestä. Satunnaisuudella tarkoitti otsikkoasiassa siis osaltaan sitä, että kriteerit ovat satunnaisia eksplisiittisiin hakuvaatimuksiin nähden, eli kyseiset eivät näyttäisi millään tavalla liittyvän hakuvaatimuksiin ollen kuitenkin sellaisia, jotka monissa tapauksissa ratkaisevat sisäänpääsyn. Eli hakijan ominaisuudet voivat lajitella niihin jotka liittyvät hakuvaatimuksiin ja sitten näihin liittymättömiin, hakuvaatimusten kannalta satunnaisiin seikkoihin. Oletettavasti looginen lukija tajuaa kyllä mihin satunnaisuudella tässä viitattiin, eikä tee epäloogisia tulkintoja.
Itse asiassa on syytä olettaa, että satunnaiset tekijät vaikuttavat varsin suuressa määrin sisäänpääsyyn. Kenelläkään hakijoista sisäänpääsyn todennäköisyys ei ole 100 %, vaikka joillakin se toki voi olla lähellä tätä. Analyyttisempaa onkin ajatella sisäänpääsyä ajatellen koesuoritukseen vaikuttavia tekijöitä, jotka nostavat tai laskevat sisäänpääsytodennäköisyyttä. Epäanalyyttista ajattelua on moralistinen suhtautuminen sisäänpääsyyn. Vetäiset hatusta tuon perustelun, että esittämäni seikat voivat "vähäisessä määrin" vaikuttaa tulokseen. Tämä on tyypillinen a priori kommentti. Otaksuisin, että suunnilleen jokaisen kokeen osallistuneen joka ei ole tehnyt huippu/pohjasuoritusta on helppo nähdä, miten tulos olisi voinut olla helposti vaikkapa 5-10 pistettä erilainen suuntaansa. On myös helppo nähdä, että jos stressin takia nipsaistaan vaikka 10 - 15 pistettä ÄO:sta pois, niin tällä voi kyllä olla valtava vaikutus koesuoritukseen. Sillä on vaikutus opiskeluaikana ja koetilanteessa. Nämä eivät ole mitään pieniä asioita, vaan vaikutus voi olla jopa kymmeniä pisteitä. Kun sisäänpääsyrajan tuntumatta on hakijasuma, niin on aika ilmeistä, että sisäänpäässeissä on reilu yliedustus niitä, joita "satunnaiset tekijät" ovat suosineet.
- pupupup
Sun täytyy osata kemiaa ja fykeä eritoten. Laskurutiini ja siinä auttaa pitkä matematiikka. Ei ole sattumaa kun pääsee lääkikseen.
- no.stress
Jo siitä syystä, että sisäänpääsyn ratkaisee sijoitus muihin hakijoihin, sattuman vaikutus on aina olemassa. Tietysti sattumalla ei sikäli ole mitään vaikutusta, että pääsykoetehtävien ratkaisemiseen tarvitaan taitoa eikä sattumaa. Siinäkin mielessä olet oikeassa, että jos joku sinun laillasi ajatteleva jää rannalle, niin ei useinkaan sattumaa ole, vaan seurausta epäanalyyttisesta ajattelusta.
- PyhäTotuus
no.stress kirjoitti:
Jo siitä syystä, että sisäänpääsyn ratkaisee sijoitus muihin hakijoihin, sattuman vaikutus on aina olemassa. Tietysti sattumalla ei sikäli ole mitään vaikutusta, että pääsykoetehtävien ratkaisemiseen tarvitaan taitoa eikä sattumaa. Siinäkin mielessä olet oikeassa, että jos joku sinun laillasi ajatteleva jää rannalle, niin ei useinkaan sattumaa ole, vaan seurausta epäanalyyttisesta ajattelusta.
Kyllä, sattuma on aina olemassa. Miten ajattelit korjata asian? Vain systemaattiset epäkohdat, jotka ovat suoraan linkissä kokeeseen, voit korjata, esim. aloituskellonajan.
- mietteliäss
Onkohan tolla AP:lla joku asperger tai onko tää trolli? Ei kait nyt oikeasti kukaan täysillä käyvä jaksa tällasesta asiasta jauhaa viikosta toiseen.
- no.stress
Kiitos kontribuutiostasi keskusteluun, joskin vähäpätöisestä sellaisesta. Itse asiassa ihmiset tekevät ajattelussaan usein nimenomaan sen virheen, etteivät kiinnitä huomiota riittävästi yksityiskohtiin, jotka kuitenkin lopulta ovat niitä paljastavimpia asioita. Sama muuten pätee lääkiksen pääsykokeisiin. Jos on silmää yksityiskohdille on periaatteessa mahdollista päästä lääkikseen hyvin vähäisellä vaivalla. Nämä karkeat yleistykset, joista viestisi on hyvä esimerkki ovat sitten niitä rationalisointeja, jotka estävät näkemästä, miten asiat oikeastaan ovat.
- Lähteetesiin
Mihin no.stress perustat "iltavirkut ovat keskimäärin aamuvirkkuja älykkäämpiä"- väitteesi? Lähdeviitteet olisi kiva juttu.
- no.stress
Kyllähän noita löytyy useita helposti googlaamalla, esim:
http://www.winnipegfreepress.com/opinion/analysis/smart-people-sleep-late-82486792.html
http://www.uusisuomi.fi/viihde/57942-yokyopeli-voittaa-aamuvirkun
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11542922 - Getreal
no.stress kirjoitti:
Kyllähän noita löytyy useita helposti googlaamalla, esim:
http://www.winnipegfreepress.com/opinion/analysis/smart-people-sleep-late-82486792.html
http://www.uusisuomi.fi/viihde/57942-yokyopeli-voittaa-aamuvirkun
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11542922Et kai sä nyt oikeasti kuvittele että Usarin puolihuolimaton referaatti nollatutkimuksesta olis luotettava tieteellinen lähde :-)
Medlinen Review-artikkelit sitäpaitsi antaa itseasiassa aivan päinvastaisen kuvan asiasta, kuin toi sun linkkaama tutkimus. - no.stress
Getreal kirjoitti:
Et kai sä nyt oikeasti kuvittele että Usarin puolihuolimaton referaatti nollatutkimuksesta olis luotettava tieteellinen lähde :-)
Medlinen Review-artikkelit sitäpaitsi antaa itseasiassa aivan päinvastaisen kuvan asiasta, kuin toi sun linkkaama tutkimus.Tämä ei ole tiedepalsta eikä tieteellinen keskustelu, jossa huolellisesti viitteistäisiin väitteet. Tuossa oli useampi lähde, joista yksi oli tutkimuksen abstrakti. Jokainen voi etsiä lisää tietoa mielenkiintonsa mukaan. Ylipäätään keskustelussa yhdellä osapuolella ei ole velvoitetta todistaa mitään, vaan perusteluvelvollisuuden laajuus riippuu toisen osapuolen väitteistä ja niiden perusteluista. Toistaiseksi ketjussa ei ole esitetty minkäänlaisia perusteluja iltavirkeyttä ja älykkyyttä koskevia väitteitäni vastaan. Tuo sinunkin kommenttisi menee ininän puolelle.
- Huvittavaa
Jos totean, että olet väärässä, aamuvirkut on älykkäämpiä, pärjää paremmin koulussa ja työssä, koska luin sen Seiskasta, niin onko meillä sun mielestä sitten keskustelu??
- lmll
Miten menetellään jos tulee tasapisteet esim. 10 lle ja sisäänotetaan vielä 6???? Eli ällät ja eet ratkaisee vai??? Fysiikka, kemia, biologia, enkku, pitkä matematiikka? Kuka tietää?
- happeeee
Joka osaa fysiikkaa, kemiaa ja biologiakin hallussa niin sattumalla ei ole osuutta. Eli on valmistautunut huolellisesti kokeisiin ja ollut koulussa jo erittäin hyvä em aineissa. Sitten se joka ei olekaan niin loistava mutta on sattumoisin lukenut tiettyjä sivuja just viimepäivinä vielä , kenties tankannut matkalla koetilaisuuteen.
- jollakinon
Yläpäästä se on kiinni. Hallitset kemian ja fysiikan ja oot lukenut kaikki biologian kirjat pakolliset ja syventävät.
- Sukulaisiaollaan
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen pääsi kaveri aivan viimeisten joukossa. Ei kauas heitä toiseksi viimeisestä. Paperit olivat jäätävät. Ei siinä mitään, mutta koetehtävissä arpominen parissakin kohdassa - liki lottomeiningillä - vei perille: 7 OIKEIN. Välkyllä käy myös hyvä tuuri.
- EpäreiluElämä
Rajalla on tunkua ja yksikin huolimattomuusvirhe voi olla liikaa.. Helvetin huonoa tuuria jos jää parin pisteen päähän, kun ihan yhtä hyvin voisi olla sisällä. Edellisen yön valvominen ei ole hyvä asia. Huonoja pääsee sisälle ja hyviä jää ulkopuolelle näin se vain menee elämä ei ole reilua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1972732Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten2392640Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en652356Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1961841Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411364Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"121328Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41297Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on221266Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481234Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1581132