Elämme vielä armon ajassa...

Kesitashan
28.5.2015 01:53

(Jussi Pellikka) on jo iäkkäämpi herra. Eivät ne tällaiset yleensä mitään parannusta tee = eivät saa parannuksen armoa. Etsikon aika semmoisten kohdalla usein on kulkenut jo ohi. He ovat tuudittautuneet omaan väärään rauhaansa ja luulottelevat, että heidän on hyvä olla siinä. Koska kuitenkiin kaikki edelleen elämme armon ajassa, meillä uskovaisillakin on kaikki syy suhtautua tällaisiin lähimmäisiimme ystävällisesti. He voivat sitten iankaikkisuutensa sijassa muistella ystävällisyyttämme ja ohi kulunutta arnon aikaa.

Katekismuksesta luemme, että usein Jumala kutsuu ihmistä nuoruudessa.

Tapaan paljon vanhoja ihmisiä. Useilla heistä ei ole pienintäkään kysymystä oman sielun autuudesta. Armon aika ikään kuin tuntuu kulkeneen ohi.

Mutta joskus sattuu, että nuori ihminen, nuorukainen tai neitonen tai nuori aikuinen saa piston sydämeensä ja alkaa kysellä autuutensa perään. On suurta Jumalan armoa, että tällainen ihminen saadaan siunata sisälle Jumalan valtakuntaan.

Armon aikaa on niin kauan kuin elämme täällä maassa ja ajassa. Jokaisen meidän rukous sopisi olla, että Jumala antaisi armonsa minullekin.