Avioeron myötä lasten äiti muutti kolmen lapsen kanssa asumaan uuteen asuntoon. Aluksi lapset olivat viikko viikko niin äitillä kuin isällä kun asuivat samalla paikkakunnalla. Puoli vuotta eron jälkeen lasten äiti päätti muuttaa toiselle paikkakunnalle 200km päähän isästä lapset mukana. Jatkossa lasten isä näkee omia lapsiaan kerran kuukaudessa pidennetyn viikonlopun. Isällä ei ole autoa, jotenka ei pääse kulkemaan kuinka haluaa. Äitillä on oma auto.
Mitenkä lasten vaihto onnistuu kun isä ei pääse autolla kulkemaan puoleen väliin vastaan ja huonojen julkisten kulkuyhteyksien vuoksi julkisilla ei pysty vaihtoa tekemään?
Onko äitiä mahdollista velvoittaa tuomaan lapsia edes hinnalla millä hyvänsä lapsia isälle kerran kuussa sekä hakemaan niitä?
Voisiko tämä tuonti sisältyä elatusmaksuun vai onko lastenvalvojan mahdollista määrätä että elareita maksetaan x-summaa enemmän että siihen kuuluu kerran lasten tuonti ja haku isälle kuukaudessa?
Kaikki ei vaan omista omaa autoa ja joskus se vain ei ole rahatilanteen vuoksi edes mahdollista.
Kiitos etukäteen näkemyksistänne!
Lasten näkeminen
10
101
Vastaukset
- Dfghh
Ei ole äiti velvollinen maksamaan on lähivanhempi, etävanhemmalle lankeaa maksut matkoista. Jos ei ole rahaa, vaihda pienempi vuokraiseen asuntoon ja mene töihin,jos et ole töissä
- McMGTOW
Etävanhemman rooli suomessa on ottaa kaikki vastaan kuivana kakkoseen mitä ikinä on tullakseen. Oli asia mikä tahansa (sellainen, josta ei toiselle aiheudu fyysistä vahinkoa), niin ei auta kuin purra hammasta ja puristaa lakanaa kovemmin. Monet asioista menevät henkisenväkivallan puolelle (lapsista erottaminen, taloudellinen ahdinko -> masennus, alkoholiongelma, työn menettäminen), mutta koska se on "vaan" henkistä, niin ei sillä niin väliä.
Sarkasmi sikseen. Ei auta kuin muuttaa lähemmäs lapsia jos haluat viikko viikko järjestelyn jatkuvan. Jos ei onnistu, niin varaudu maksamaan elareita huomattavasti enemmän.
Tytär ihmetteli miksi etävanhempi on toisarvoisessa asemassa lähivanhempaan nähden. En osannut selittää.- Jokunimimerkki
"Etävanhemman rooli suomessa on ottaa kaikki vastaan kuivana kakkoseen mitä ikinä on tullakseen".
Vai niinkö. Oman käsityksen ja kokemuksen mukaan se menee juuri päinvastoin. Lähivanhempi äidin on otettava kaikki vastuu lapsista eron jälkeen. Isä osallistuu jos huvittaa. Ai niin, mutta äidithän ovat liiton aikanakin kantaneet lapsista suurimman, ellei kaiken vastuun. Isä kun osallistuu liiton aikanakin lasten hoitoon, vastuuseen ym. jos sattuu huvittamaan. Eli äidin on aina otettava se mitä vastaan tulee. Pahassa tapauksessa yritettävä suojella lapsia isän mieli- tai jopa väkivallalta. Siinä on lapset todella huonossa asemassa. Mitä siitä jos äitiä, ja lapsiakin ahdistaa, pelottaa, stressaa, kiristää. Sen päälle taloudellinen ahdinko. Nämä kaikki on vain henkistä, ei väliä. Etenkin kun on kyse vaan äidistä. Äidin nyt pitää luonnollisesti kestää ja sietää mitä tahansa.
Mitä tuohon asumiseen sitten tulee. Jos toinen vanhempi asuu kaukana, niin se ei ole vanhempien eriarvoisuutta. Se on käytännön sanelema järjestelykysymys, jossa saa käyttää järkeä.
Tiedän muuten lukuisia isiä, jotka ovat olleet liiton aikana työmatkalla min. 250 päivää vuodessa. Äiti hoitaa yksin lapset liiton aikana, kuka muu sitten? Samoin käy eron jälkeen. Mutta saako äiti koskaan ns. sulkaa hattuun, että pakosta joutuu kantamaan kaiken vastuun lapsista? No ei. Jos isä inahtaakin eron jälkeen, että hoitaisi lapsiaan, hänestä tulee lähes pyhimys. Vaikka suurin osa isistä haluaa esim. 50/50 lastenhoitojärjestelyä, koska elareita saisi hivutettua alemmaksi.
Myös minun exällä, lasten isällä heräsi eron aikoihin ihmeellinen huoltajuusvietti. Sitä ei ollut aiemmin ollut, lähes 15 vuoteen (vanhin lapsi 15). Sitten eron aikaan, humps vaan. Hänkin tahtoi 50/50 huoltajuuden. Asiasta neuvoteltiin lastenvalvojalla ihan riesaksi asti, kunnes nuoriso sanoi tulevansa mukaan ja esittämään mielipiteensä asiasta. Tästä kun päästiin eteenpäin, niin lasten isä keksi, että tapaamisoikeudesta voi myös vetkutella, ja elatusmaksuista! Niihin sitten juututtiinkin kiinni, koska isän esitykset olivat ihan ufoja. Minun olisi pitänyt suostua sopimukseen, jossa sitoutuisin maksamaan lasten lentoliput vaikka toiselle puolelle maailmaa muutaman kerran vuodessa, JOS HÄN sattuisi pääsemään ulkomaille töihin!!! Ja että maksaisi elareita kahdesta lapsesta yhteensä 50e/kk. Meillä oli samat (suhteellisen pienet) tulot. Laskuri näytti, että hänen niin kuin kuin minunkin elatuksen osuus on 250e/per lapsi/kk. Mutta hän vain intti, ettei ole varaa. Siihen ei osannut kommentoida miten minulla olisi ollut varaa lähes molempien osuudella vastata lasten elatuksesta, noiden saman suuruisten tulojen vuoksi.
Ei vitsit. Lopetan nyt ennen kuin saan taas hermoromahduksen :D. Hyvä asia, että pääsin exästä eroon, ja lapsetkin rauhaan. - Tunarit
Ei sullakaan helppoa oo, mutta älä nyt yleistä että miehet rahan vuoksi haluaa 50/50 soppareita. Eiköhän suurimmalla osalla ole motivaattorina rakkaus lapsia kohtaan.
- McMGTOW
Jokunimimerkki kirjoitti:
"Etävanhemman rooli suomessa on ottaa kaikki vastaan kuivana kakkoseen mitä ikinä on tullakseen".
Vai niinkö. Oman käsityksen ja kokemuksen mukaan se menee juuri päinvastoin. Lähivanhempi äidin on otettava kaikki vastuu lapsista eron jälkeen. Isä osallistuu jos huvittaa. Ai niin, mutta äidithän ovat liiton aikanakin kantaneet lapsista suurimman, ellei kaiken vastuun. Isä kun osallistuu liiton aikanakin lasten hoitoon, vastuuseen ym. jos sattuu huvittamaan. Eli äidin on aina otettava se mitä vastaan tulee. Pahassa tapauksessa yritettävä suojella lapsia isän mieli- tai jopa väkivallalta. Siinä on lapset todella huonossa asemassa. Mitä siitä jos äitiä, ja lapsiakin ahdistaa, pelottaa, stressaa, kiristää. Sen päälle taloudellinen ahdinko. Nämä kaikki on vain henkistä, ei väliä. Etenkin kun on kyse vaan äidistä. Äidin nyt pitää luonnollisesti kestää ja sietää mitä tahansa.
Mitä tuohon asumiseen sitten tulee. Jos toinen vanhempi asuu kaukana, niin se ei ole vanhempien eriarvoisuutta. Se on käytännön sanelema järjestelykysymys, jossa saa käyttää järkeä.
Tiedän muuten lukuisia isiä, jotka ovat olleet liiton aikana työmatkalla min. 250 päivää vuodessa. Äiti hoitaa yksin lapset liiton aikana, kuka muu sitten? Samoin käy eron jälkeen. Mutta saako äiti koskaan ns. sulkaa hattuun, että pakosta joutuu kantamaan kaiken vastuun lapsista? No ei. Jos isä inahtaakin eron jälkeen, että hoitaisi lapsiaan, hänestä tulee lähes pyhimys. Vaikka suurin osa isistä haluaa esim. 50/50 lastenhoitojärjestelyä, koska elareita saisi hivutettua alemmaksi.
Myös minun exällä, lasten isällä heräsi eron aikoihin ihmeellinen huoltajuusvietti. Sitä ei ollut aiemmin ollut, lähes 15 vuoteen (vanhin lapsi 15). Sitten eron aikaan, humps vaan. Hänkin tahtoi 50/50 huoltajuuden. Asiasta neuvoteltiin lastenvalvojalla ihan riesaksi asti, kunnes nuoriso sanoi tulevansa mukaan ja esittämään mielipiteensä asiasta. Tästä kun päästiin eteenpäin, niin lasten isä keksi, että tapaamisoikeudesta voi myös vetkutella, ja elatusmaksuista! Niihin sitten juututtiinkin kiinni, koska isän esitykset olivat ihan ufoja. Minun olisi pitänyt suostua sopimukseen, jossa sitoutuisin maksamaan lasten lentoliput vaikka toiselle puolelle maailmaa muutaman kerran vuodessa, JOS HÄN sattuisi pääsemään ulkomaille töihin!!! Ja että maksaisi elareita kahdesta lapsesta yhteensä 50e/kk. Meillä oli samat (suhteellisen pienet) tulot. Laskuri näytti, että hänen niin kuin kuin minunkin elatuksen osuus on 250e/per lapsi/kk. Mutta hän vain intti, ettei ole varaa. Siihen ei osannut kommentoida miten minulla olisi ollut varaa lähes molempien osuudella vastata lasten elatuksesta, noiden saman suuruisten tulojen vuoksi.
Ei vitsit. Lopetan nyt ennen kuin saan taas hermoromahduksen :D. Hyvä asia, että pääsin exästä eroon, ja lapsetkin rauhaan.Moi!
OK sulla on omakohtasesti ikäviä kokemuksia lasten hoitoon liittyen, vastuusta perheessä ja eron jälkeisissä asioissa. Kokemuksia on monia ja sinulla on yksi esimerkki siitä miten huoltajuus asiat voivat mennä eron jälkeen. Oon samaa mieltä sun kanssa, että on kohtuutonta vaatia 50/50 huoltajuutta eron jälkeen jos liiton aikana ei ole osallistunut yhtälailla perheen asioihin (kotityöt, lastenhoito, paikallaolo jne.). Rahaa en laske tähän, koska raha ei ole rakkautta.
Monet kirjottaa omakohtaisten kokemuksien pohjalta, joten ne muut kokemukset (hyvät tai huonot) jää helposti huomioimatta.
Mun pointti etä- ja lähivanhemmuudelle on se, että jos lähivanhempi jotain päättää (esim. muuttaa toiselle paikkakunnalle), niin se oikeus hänellä myös on ja se automaattisesti vaikuttaa myös aiemmin sovittuun sopimukseen. Sopimus muuttuu eikä etävanhemmalla ole mahdollisuuksia vaikuttaa. - afrodite.com
Jokunimimerkki kirjoitti:
"Etävanhemman rooli suomessa on ottaa kaikki vastaan kuivana kakkoseen mitä ikinä on tullakseen".
Vai niinkö. Oman käsityksen ja kokemuksen mukaan se menee juuri päinvastoin. Lähivanhempi äidin on otettava kaikki vastuu lapsista eron jälkeen. Isä osallistuu jos huvittaa. Ai niin, mutta äidithän ovat liiton aikanakin kantaneet lapsista suurimman, ellei kaiken vastuun. Isä kun osallistuu liiton aikanakin lasten hoitoon, vastuuseen ym. jos sattuu huvittamaan. Eli äidin on aina otettava se mitä vastaan tulee. Pahassa tapauksessa yritettävä suojella lapsia isän mieli- tai jopa väkivallalta. Siinä on lapset todella huonossa asemassa. Mitä siitä jos äitiä, ja lapsiakin ahdistaa, pelottaa, stressaa, kiristää. Sen päälle taloudellinen ahdinko. Nämä kaikki on vain henkistä, ei väliä. Etenkin kun on kyse vaan äidistä. Äidin nyt pitää luonnollisesti kestää ja sietää mitä tahansa.
Mitä tuohon asumiseen sitten tulee. Jos toinen vanhempi asuu kaukana, niin se ei ole vanhempien eriarvoisuutta. Se on käytännön sanelema järjestelykysymys, jossa saa käyttää järkeä.
Tiedän muuten lukuisia isiä, jotka ovat olleet liiton aikana työmatkalla min. 250 päivää vuodessa. Äiti hoitaa yksin lapset liiton aikana, kuka muu sitten? Samoin käy eron jälkeen. Mutta saako äiti koskaan ns. sulkaa hattuun, että pakosta joutuu kantamaan kaiken vastuun lapsista? No ei. Jos isä inahtaakin eron jälkeen, että hoitaisi lapsiaan, hänestä tulee lähes pyhimys. Vaikka suurin osa isistä haluaa esim. 50/50 lastenhoitojärjestelyä, koska elareita saisi hivutettua alemmaksi.
Myös minun exällä, lasten isällä heräsi eron aikoihin ihmeellinen huoltajuusvietti. Sitä ei ollut aiemmin ollut, lähes 15 vuoteen (vanhin lapsi 15). Sitten eron aikaan, humps vaan. Hänkin tahtoi 50/50 huoltajuuden. Asiasta neuvoteltiin lastenvalvojalla ihan riesaksi asti, kunnes nuoriso sanoi tulevansa mukaan ja esittämään mielipiteensä asiasta. Tästä kun päästiin eteenpäin, niin lasten isä keksi, että tapaamisoikeudesta voi myös vetkutella, ja elatusmaksuista! Niihin sitten juututtiinkin kiinni, koska isän esitykset olivat ihan ufoja. Minun olisi pitänyt suostua sopimukseen, jossa sitoutuisin maksamaan lasten lentoliput vaikka toiselle puolelle maailmaa muutaman kerran vuodessa, JOS HÄN sattuisi pääsemään ulkomaille töihin!!! Ja että maksaisi elareita kahdesta lapsesta yhteensä 50e/kk. Meillä oli samat (suhteellisen pienet) tulot. Laskuri näytti, että hänen niin kuin kuin minunkin elatuksen osuus on 250e/per lapsi/kk. Mutta hän vain intti, ettei ole varaa. Siihen ei osannut kommentoida miten minulla olisi ollut varaa lähes molempien osuudella vastata lasten elatuksesta, noiden saman suuruisten tulojen vuoksi.
Ei vitsit. Lopetan nyt ennen kuin saan taas hermoromahduksen :D. Hyvä asia, että pääsin exästä eroon, ja lapsetkin rauhaan."Pahassa tapauksessa yritettävä suojella lapsia isän mieli- tai jopa väkivallalta. Siinä on lapset todella huonossa asemassa."
Tämä on valitettavasti niin totta, vieläpä yleistä.
" jossa sitoutuisin maksamaan lasten lentoliput vaikka toiselle puolelle maailmaa muutaman kerran vuodessa, JOS HÄN sattuisi pääsemään ulkomaille töihin!!! "
Voin kyllä lohduttaa, ettet ole ainoa, jonka ex on esittänyt mitä mielikuvituksellisempia vaatimuksia ja ehdotuksia, tai suorastaan pähkähulluja. Mikä merkillisintä, niin esim. lastenvalvojia ei opeta näissä asioissa mitenkään käyttämään edes tervettä järkeään. Ei todellakaan ole lapsen etu, että hän joutuisi asumaan isänsä kanssa 50/50, joka vääntää jokaisesta mahdollisesta ja mahdottomasta asiasta toinen toistaan oudompia juttuja, jää jumiin joka sanaan, jonka hänelle sanoo.
Lasten olisi eritoten opittava lapsuudessa ja nuoruudessa vuorovaikutustaitoja kuin myös tunnetaitoja. Jos isänsä on täysin tunnekylmä, ei ymmärrä lapsen tunteita, ei yhtään vaistoa mielialoja niin lapsesta tulee hyvin epävakaa persoona. Jos isä ei kuuntele, ei ymmärrä lasta, kohtelee väärin, niin sekin menee henkisen väkivallan puolelle. Aika usein on niin, että lastenvalvoja ei valvo lasten etua, vaan kelloa, kertyvää työtaakkaa ja isien tasa-arvoista asemaa huoltajana.
Ja aina kun kelaan näitä asioita (myös läheltä töissäni), niin tulee mieleen Pellen biisi
"Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta
älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma"
Missä viipyy koulujen elämänhallinta- ja tunnekasvatustunnit?
En kirjoita tätä syyllistääkseni tai syyttääkseni lasten isiä. Sillä mistä heille olisi kehittyneet vuorovaikutus- ja tunnetaidot, kun todennäköisesti lapsuutensa on ollut aivan samanlainen. Olisi vain kiva, että heistä mahdollisimman moni heräisi huomaamaan millaisia he oikeasti ovat, miten väärin käyttäytyvät läheisiään kohtaan. Ja ennen kaikkea miten voivat tsempata ja päästä virheellisistä käyttäytymismalleista eroon. Monet ovat päässeetkin. Tosi iloista! - afrodite.com
McMGTOW kirjoitti:
Moi!
OK sulla on omakohtasesti ikäviä kokemuksia lasten hoitoon liittyen, vastuusta perheessä ja eron jälkeisissä asioissa. Kokemuksia on monia ja sinulla on yksi esimerkki siitä miten huoltajuus asiat voivat mennä eron jälkeen. Oon samaa mieltä sun kanssa, että on kohtuutonta vaatia 50/50 huoltajuutta eron jälkeen jos liiton aikana ei ole osallistunut yhtälailla perheen asioihin (kotityöt, lastenhoito, paikallaolo jne.). Rahaa en laske tähän, koska raha ei ole rakkautta.
Monet kirjottaa omakohtaisten kokemuksien pohjalta, joten ne muut kokemukset (hyvät tai huonot) jää helposti huomioimatta.
Mun pointti etä- ja lähivanhemmuudelle on se, että jos lähivanhempi jotain päättää (esim. muuttaa toiselle paikkakunnalle), niin se oikeus hänellä myös on ja se automaattisesti vaikuttaa myös aiemmin sovittuun sopimukseen. Sopimus muuttuu eikä etävanhemmalla ole mahdollisuuksia vaikuttaa.Tuohon edelliseen kirjoitukseen kommentoin synkeän tosiseikan, että 50/50 vanhemmuutta käytetään hyvin usein etävanhemman etujen pönkittämiseen. Näinhän ei pitäisi olla, mutta käytännössä on. Lähivanhempi usein suostuu 50/50 huoltajuuteen vain koska häntä uhkaillaan jos vaikka ja millä. Eikä lähivanhempi jaksa taistella, tai viedä asiaa lakitupaan.
Kirjoitit "kohtuutonta vaatia 50/50 huoltajuutta eron jälkeen jos liiton aikana ei ole osallistunut yhtälailla perheen asioihin (kotityöt, lastenhoito, paikallaolo jne.)"
On kyllä. Ja myös lapsille, etenkin tytöille n. 7-12 v kohtuutonta, jos joutuu 50/50 huoltajuuteen, kun isä ei ole osallistunut kotitöihin ja lastenhoitoon ennenkään. Nimittäin juuri tuon ikäiset tytöt ovat oiva kotiapu. Pitävät isän kodin siistinä (pakolla) ja vielä ehkä katsovat nuoremman sisarensa perään. - Syytönhänlapsion
Jokunimimerkki kirjoitti:
"Etävanhemman rooli suomessa on ottaa kaikki vastaan kuivana kakkoseen mitä ikinä on tullakseen".
Vai niinkö. Oman käsityksen ja kokemuksen mukaan se menee juuri päinvastoin. Lähivanhempi äidin on otettava kaikki vastuu lapsista eron jälkeen. Isä osallistuu jos huvittaa. Ai niin, mutta äidithän ovat liiton aikanakin kantaneet lapsista suurimman, ellei kaiken vastuun. Isä kun osallistuu liiton aikanakin lasten hoitoon, vastuuseen ym. jos sattuu huvittamaan. Eli äidin on aina otettava se mitä vastaan tulee. Pahassa tapauksessa yritettävä suojella lapsia isän mieli- tai jopa väkivallalta. Siinä on lapset todella huonossa asemassa. Mitä siitä jos äitiä, ja lapsiakin ahdistaa, pelottaa, stressaa, kiristää. Sen päälle taloudellinen ahdinko. Nämä kaikki on vain henkistä, ei väliä. Etenkin kun on kyse vaan äidistä. Äidin nyt pitää luonnollisesti kestää ja sietää mitä tahansa.
Mitä tuohon asumiseen sitten tulee. Jos toinen vanhempi asuu kaukana, niin se ei ole vanhempien eriarvoisuutta. Se on käytännön sanelema järjestelykysymys, jossa saa käyttää järkeä.
Tiedän muuten lukuisia isiä, jotka ovat olleet liiton aikana työmatkalla min. 250 päivää vuodessa. Äiti hoitaa yksin lapset liiton aikana, kuka muu sitten? Samoin käy eron jälkeen. Mutta saako äiti koskaan ns. sulkaa hattuun, että pakosta joutuu kantamaan kaiken vastuun lapsista? No ei. Jos isä inahtaakin eron jälkeen, että hoitaisi lapsiaan, hänestä tulee lähes pyhimys. Vaikka suurin osa isistä haluaa esim. 50/50 lastenhoitojärjestelyä, koska elareita saisi hivutettua alemmaksi.
Myös minun exällä, lasten isällä heräsi eron aikoihin ihmeellinen huoltajuusvietti. Sitä ei ollut aiemmin ollut, lähes 15 vuoteen (vanhin lapsi 15). Sitten eron aikaan, humps vaan. Hänkin tahtoi 50/50 huoltajuuden. Asiasta neuvoteltiin lastenvalvojalla ihan riesaksi asti, kunnes nuoriso sanoi tulevansa mukaan ja esittämään mielipiteensä asiasta. Tästä kun päästiin eteenpäin, niin lasten isä keksi, että tapaamisoikeudesta voi myös vetkutella, ja elatusmaksuista! Niihin sitten juututtiinkin kiinni, koska isän esitykset olivat ihan ufoja. Minun olisi pitänyt suostua sopimukseen, jossa sitoutuisin maksamaan lasten lentoliput vaikka toiselle puolelle maailmaa muutaman kerran vuodessa, JOS HÄN sattuisi pääsemään ulkomaille töihin!!! Ja että maksaisi elareita kahdesta lapsesta yhteensä 50e/kk. Meillä oli samat (suhteellisen pienet) tulot. Laskuri näytti, että hänen niin kuin kuin minunkin elatuksen osuus on 250e/per lapsi/kk. Mutta hän vain intti, ettei ole varaa. Siihen ei osannut kommentoida miten minulla olisi ollut varaa lähes molempien osuudella vastata lasten elatuksesta, noiden saman suuruisten tulojen vuoksi.
Ei vitsit. Lopetan nyt ennen kuin saan taas hermoromahduksen :D. Hyvä asia, että pääsin exästä eroon, ja lapsetkin rauhaan.Ei ole helppoa ei,aina mies on väärässä. Miehelläkin on tunteet tai ainakin minulla. Minulle jäi kaikki lapset ja käytännössä kokoajan luonani. Olisin iloinen ,jos he olisivat äidin luona joskus. Lapsi tarvii äitiä ja jopa isää. Tapauksia on monenlaisia.
- silja_cv
Saisitko ystävältä/ystäviltä autoa lainaksi? Vuokraisit auton viikonlopuksi? Niitä on aika edullisia paketteja (etenkin jos tyytyy pieneen autoon).
Entä voisiko äiti kuljettaa lapset lähimmälle juna-/linja-autoasemalle ja laittaa junaan/bussiin? Sinä noutaisit heidät lähimmällä asemalla? Vai ovatko lapset minkä ikäisiä?
Kyllä eronneet parit, ainakin kaikki ne, jotka tunnen, ovat saaneet ihan sopimalla tapaamiset järjestymään. Riippuu vähän tietysti mikä on järkevää. Ainakin minun ja monen muun mielestä ei ole järkevää tavata lapsia edes kerran kuukaudessa, jos ei mitenkään voi käyttää julkisia välineitä ja/tai välimatka on pitkä. Siitä tulee vaan lapsillekin turhaa stressiä.
Muutama ystäväni ja lapset ovat muuttaneet ulkomaille, tai vastaavasti lasten isä on muuttanut. Siinä ei kovin paljon tarvitse miettiä milloin lapsia näkisi.... Silloin kun on mahdollisuus. Nykyisin kun voi olla yhteyksissä vaikka miten muutoinkin. Erään ystäväni lapsi käy isänsä luona n. joka toinen kuukausi viikonlopun, siitä asti kun täytti 10v. Äiti laittaa junaan Helsingissä, isä on vastassa Oulussa. Isä tapaa myös aina lastaan, kun on käymässä Helsingissä. Keksivät tekemistä kaupungilla. Tämä tietysti ei ihan onnistu, jos lapset asuvat jossain tuppukylässä (anteeksi...) kuten nykyisen mieheni lapset asuvat vanhempien eron jälkeen. Mieheni oli erottuaan sitä mieltä, että lapset asuvat äitinsä (ja sittemmin tämän uuden miehen) kanssa, heillä pitää olla yksi koti. Tapaamisista sovittiin sen verran, että lapset soittavat isälleen hyvissä ajoin, sopiiko tulla. Tämä on voimassa edelleen, lapset ovat vain jo aikuisia :), ja tulevat usein äitinsä autolla. - hijkuy
Niinpä- Isä halusi myös 50/5 osuuden hoitaa lapsia ja sitä kesti 6 kuukautta, sitten mies loikki toiselle paikkakunnalle sen erona aiheuttaneen salasuhteen luokse, eipä siinä lapset kovin paljon merkinneet. Joten nyt tapaa lapsia joka toinen viikonloppu ja etten on tullut uusikin juttu, toinen lapsi ei enää edes halua isänsä luokse. Ei isä ole heidän kanssaan, olettaa lasten viihtyvän omissa oloissaan, isä tekee omia juttujaan.
Jopa hänen äitinsä viitsi huudella pitkin kyliä, että liikaa maksaa ja osituksessa muka jäi huonommaksi, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa.
Tämän juipin kohdalla olen todella toivonut, että saisi kokea sen saman mitä aiheutti vaimolleen lapsilleen eli ei koskaan ollut kotona, aina veti kaveripiiri pitemmän korren, kun tuo uusi nainen heittäisi sällin ovesta ulos. Olisi aika miehen todella tuntea luissaan ja ytimissään, kun kukaan ei välitä tippaakaan tästä DI:stä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1972782Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten2532749Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en662382Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.2061875Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411364Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"121338Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41307Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on231275Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu491245Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1581142