Linkki kirkosta eroaminen -puolelta: http://www.espoonseurakunnat.fi/web/seurakunnat/faktoja-ja-tilastoja
Tuolla on PDF. Sen mukaan kirkossa vihittyjen tai siunattujen osuus aviopareista oli vuonna 2012 vielä selvästi yli puolet eli 54,2%. Sitten 50,0% tasan ja viime vuonna 42,5%. Siis pudotusta 7,5 %-yksikköä vuodessa!
Tietääkö joku, onko tässä tilastointivirhettä? Noin jyrkkä pudotus ei vain tunnu uskottavalta.
Tuolla on PDF. Sen mukaan kirkossa vihittyjen tai siunattujen osuus aviopareista oli vuonna 2012 vielä selvästi yli puolet eli 54,2%. Sitten 50,0% tasan ja viime vuonna 42,5%. Siis pudotusta 7,5 %-yksikköä vuodessa!
Tietääkö joku, onko tässä tilastointivirhettä? Noin jyrkkä pudotus ei vain tunnu uskottavalta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vihkimisten kokonaismäärä kasvooi aika reippaasti.
Vihkimiset Espoossa
Vigslar i Esbo
2012 2013 2014
Vihittyjä pareja 1523 1279 1419
Kirkolliset vihkimiset 781 587 547
Siviiliavioliittojen siunaukset 45 53 56
Siviilivihkimiset 742 692 872
Siviilivihkimisten %-osuus 48,7 54,1 61,5
Kirkko läsnä avioliiton solmimisessa % 54,2 50,0 42,5
Paljonkohan on "parisuhteen rekisteröintejä"? Tarkoitan avioliittoja, joilla on jokin käytännön syy. Tulee mieleen pari ulkomaille muuttanutta, jotka kertoivat käytännön asioiden sujuvan silloin helpommin.
Tavallaanhan oikea luku on kirkollisesti vihittyjen ja kirkossa siunattujen yhteismäärä jaettuna pysyvään parisuhteeseen päätyneiden määrällä. Jos noita käytännön syistä vihittyjä on entistä enemmän, ja he valitsevat maistraatin, se tavallaan vain nostaa enemmän esille tätä jo olemassaolevaa tilannetta.
Avioliittojen kestolla voi spekuloida ihan erikseen.
Tai toki joku voi myös tutkia, eroavatko kirkossa vihityt enemmän tai vähemmmän kuin siviilivihityt. Ja toki siviilivihittyjen ryhmän sisällä voi katsoa, onko avilliiton siunaus kirkossa lisännyt tai vähentänyt avioeroja.
Mikä on oikea tarkasteluaika? Varmaan monta oikeaa aikaa: vuosi, kaksi, viisi, kymmenen, 20 vuotta.
Joissakin uskonnollisissa piireissä avioeroon suhtaudutaan yhä hyvin karsaasti uskonnollisopillisin perustein. Se tietysti on mukana vaikuttavana tekijänä. Pakko huonossa liitossa ei ole sama kuin hyvä asia.
Onko siihen saatavilla aineistoa? Ainakaan suoraan väestötietojärjestelmässä ei käsittääkseni enää ole tietoa vihkijästä. En tiedä edes tallentaako evlut kirkko sinänsä tietoa vihkimisistä, vai vain siitä ketkä jäsenistä ovat naimisissa.
Tarkasteluaikoja varmaan pitäisi olla useampia. Ehkä viisi ja viisitoista antaisivat jonkin käsityksen.
Sehän on hyvä. Miksi valtion pitäisi rekisteröidän väestötietoihin, onko avioliitoon vihitty maistaaatin toimesta vai jonkun uskonnollisen yhdyskunnan toimesta?
Toisaalta tieto on kai jotenkin olemassa, ja ehkä se pitäisi voida saada tutkimuskäyttöön?? Vai onko ihan epärelevantti tutkimuskysymys?
Tokihan esim. jäsenyys/ei-jäsenyys on vahvempi indikaattori jossain käyttätymisen tutkimuksessa kuin se, kuka vihkasi.
No lähinnä tulee mieleen että ihan vaan varmuuden vuoksi. Vaikka eipä toisaalta liene juuri koskaan riidelty siitä, onko joku pari naimisissa vai ei.
Jäsenyyteen pohjautuvaa tutkimusta on ainakin joskus tehty, ks. http://www.tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/1990-1/avioerot.htm
Kirkon tuntien tilastointivirhe on aina varteenotettava vaihtoehto!
Luulis kyllä että syynäisivät tarkkaan, tarkastaisivat, noin synkeät luvut.
Onhan näissä käpyjä ollut, mm. kuolleita kirjattiin väärälle vuodelle. Siitä tilastosta kun olisi vetänyt johtopäätöksiä, niin evlut jäsenyys olisi näyttänyt suojaavan kuolemalta... Joh. 11:26 tulkitaan yleensä toisin.
Tilastovirhe on tietysti voinut tapahtua aiemmin. Ehkä viimeisin luku on oikeampi ja aiemmat liian korkeita? Tai sitten tosiaan kirkkovihkimisten suosio romahtaa. Voi tietysti olla, että nyt avioituvien kaveripiirissä on ollut jo niin monet siviilihäät, että niistä alkaa tulla oletusarvo.
Mitkäs ne Helsingin lukemat nyt jo avatkaan?
Espoon tilasto kertoo, että alle 15-vuotiaita erotetaan kirkosta hyvin vähän, vaikka aikankin jompi kumpi vanhemmista on eronnut. 15-19-vuotiasssa lienee suurin osa 18 vuotta täyttäneitä, joten vanhempiensa luvalla eronneiden 15-17-vuotiaiden määrää voi vain arvailla. Lienee alle 50.
vuodet/ikäryhmät 2012 2013 2014
0–14 41 59 56
15–19 290 304 319
kirkosta eronneita samaan aikaan
2244 3000 3519
Siis alle 18-vuotiaita erotetaan tai eroaa noin 100 vuodessa, mutta täysi-ikäisiä eroaa yli 3000 vuodessa. Tarkoittaa, että monet kirkosta eroavat, joilla on lapsia, jättävät lapsensa edelleen kirkon jäsenyyteen - ja siten "pakkouskontoon" koulussa sekä pakkokirkollisverovelvollisiksi ainakin kokonaisseksi vuodeksi täysi-ikäisenä.
Kastettujen osuus jäsenperheiden lapsista
2012 2013 2014
90 % 90 % 87 %
Jäsenperheitä llienevät ne, joissa ainakin toinen huoltajissta kuuluu kirkkoon.
Arvelen, että "seka-avio/avoliittoja" on enemmän kuin 13 %. Nykyään pienehkö siivu perheistä, joissa molemmat vanhemmat kuuuvat kirkkoon, jättävät lapsena kastamatta. Pääosin kysymys lienee kuitenkin perheistä, joissa toinen kuuluu ja toinen ei kuulu kirkkoon. Tällaisia perheitä Espoossa on kaikesta päätellen enemmän kuin 12-13%, mikä tarkoittaa, että osassa niistä lapsi yhä annetaan kastaa - ja siten liittää kirkkoon juridisine seurauksineeen.
Ajatus siitä, että kun vanhemmilla on erilainen uskonnnollinen asema, lapsen kastamatta jättäminen on luonnollinen ratkaisu, on kuitenkin selväti leviämässä vuosi vuodelta. ALPI-idea leviää (Anna lapsesi päättää itse)
Rippikoulun käyneiden osuus espoolaisita on laskenut hitaammin kuin muut tunnusluvut:
2010 2011 2012 2013 2014
80,7 81,4 79,8 78,7 77,2
Selitys on siinä, että Rippikoulun käyneiden osuus suhteessa
15-vuotiaisiin seurakuntien jäseniin, oli viime vuonna paissa paikassa jopa yli 100 %
2014
Tuomiokirkkosrk 95
Leppävaara 96
Tapiola 101
Esbo svenska 99
Espoonlahti 96
Olari 100
Yhteensä 97
Rippikoulun käy siteen myös kirkkoon kuulumattomia nuoria. Osa heistä jopa liitetään/liittyy kirkkoon huoltajien toimesta/luvalla. Tietyissä ikäryhmissä liittyviä/liitettyjä on enemmän kuin eroavia/erotettuja. "Rippikouluikäisten" keskuudessa on sosiaalisa painetta kirkon suuntaan. Ja osa ripppikouluikäisiin kohdistuvassta paineesta tuleee toki mmm. isovanhempien taholta... (- tai siten kyse on vain oletetusta paineesta.)
Hyvää tarkastelua. Näytää yhteeltä ripesti etenevää kehitystä. Kiva! Toisaalta se kertoo, että on vielä tiettyjä "parannuksen teon" paikkoja. Luvassa on siis vielä monta hyvää askelta eteenpäin. Niistä on hyvä iloita. Kohta kohdalta, aikanaan. Eteenpäin vaan.
Miten Helsingissä ja Vantaalla? Jos vaikka jollakin olis jo...
Helsingissä evlut kirkkoon kuului 56,4%. Siellä siis kysymys ei ole enää vihkimisistä vaan siitä, koska jäsenyys alittaa 50%. "Jäsenten avioliitot" -kohdassa on 51% kirkollisia. En saa ihan tolkkua tilastosta miten sekaparit on laskettu.
Helsinki on kuitenkin poikkeus. Kestää vielä muutamia vuosia ennenkuin muualla aletaan yleisesti edes puhua 50% rajoista muussa paitsi vihkimisissä.