Baltic 33 veneenä

Aika vähän on Suomessa Balticeja myynnissä. Nettiveneessäkin vain tämä yksi: http://www.nettivene.com/purjevene/baltic/620393

70-80-luvun Balticit ovat vähintään yhtä hyviä kuin saman aikakauden Swanit, ja tekniikaltaan Balticit ovat selkeästi modernimpia.

Tarjoa tuota autopalstalla.

Tuossa on ihan perää.

Laatuveneen kun pitää kunnossa ja päivittää järkevästi, se on vielä 30--40 vuoden ikäisenä täysin kurantti.

Samanikäinen Bavaria on jo kauan toiminut jauhettuna maantienpohjana.

No ei tuo Baltic 33 näytä hirveästi maksavan. Kreikassa yksi 20 k€ ja Ruotsissa toinen 35 k€. Samaa hintaluokkaa siis kuin 80-luvun alun bulkkiveneet tuossa kokoluokassa. Mikä vm. 2000 eli nyt 15-vuotias bulkkivene on "vanha laaduton romu"? No joku pitkään vuokraveneenä ollut tietysti voi ollakin, mutta entä yksityiskäytössä ollut. Noista nyt kuitenkin pyydetään 33-jalan kokoluokassa huomattavan paljon enemmän kuin tuosta vanhasta Balticista.

Taloudelliselta kannalta veneestä ei koskaan kannata maksaa. Ylläpitokustannusten ja jälleenmyyntiarvon perusteella vanha Swan/Baltic tuskin on ainakaan parempi "sijoituskohde" kuin uudempi bulkkivene. Se on sitten toinen juttu millaisella veneellä haluaa purjehtia ja millaisessa asua reissuillaan. Toisille nuo 70-luvun Swan/Balticit ovat auttamattoman vanhanaikaisia ja toisille unelmaveneitä.

LaatuveneKestää kirjoitti:

Tuossa on ihan perää.

Laatuveneen kun pitää kunnossa ja päivittää järkevästi, se on vielä 30--40 vuoden ikäisenä täysin kurantti.

Samanikäinen Bavaria on jo kauan toiminut jauhettuna maantienpohjana.

Lue lisää

Et taida paljoa tietää veneistä, vanhoista Bavarioista vielä vähemmän.

Bavaria_since_1979 kirjoitti:

Et taida paljoa tietää veneistä, vanhoista Bavarioista vielä vähemmän.

Pitää vähän tarkentaa: 70-80-luvun Bavariat olivat hyviä ja kestäviä veneitä. Tarkoitin uusia Bavarioita, joista ei ole parinkymmenen vuoden kuluttua mitään jäljellä. Se johtuu siitä, että nykyisin veneet ovat kaiken kansan massakulutushyödykkeitä, jotka tehdään mahdollisimman halvalla ja huonosti. 30--40 vuotta sitten veneet olivat käsintehtyjä kestokulutustavaroita, niin Swanit kuin Bavariatkin.

LaatuveneKestää kirjoitti:

Pitää vähän tarkentaa: 70-80-luvun Bavariat olivat hyviä ja kestäviä veneitä. Tarkoitin uusia Bavarioita, joista ei ole parinkymmenen vuoden kuluttua mitään jäljellä. Se johtuu siitä, että nykyisin veneet ovat kaiken kansan massakulutushyödykkeitä, jotka tehdään mahdollisimman halvalla ja huonosti. 30--40 vuotta sitten veneet olivat käsintehtyjä kestokulutustavaroita, niin Swanit kuin Bavariatkin.

Lue lisää

30-40 vuotta sitten tehtiin hyvin paljon purjeveneitä ruiskulaminoimalla laajoja sisämoduleita käyttäen varsin teollisesti isoina sarjoina ja halvalla. Noista taitaa 99% olla vielä käytössä. Useita noin valmistettuja jopa monet pitävät "laatuveneinä" nykyään, vaikka uutena oli useilla malleilla erilaisia laatuongelmia, kuten rustien vuotamista tai jopa hajoamista jne. Vanhempana monesta on jouduttu uusimaan mm. peräsimiä ja katolla seisovan maston mastonjalan tuenta.

Bavarian ensimmäiset "halvat mallit" tulivat markkinoille 90-luvun loppupuolella eli lähestyvät 20 vuoden ikää. Dufourin halpa Classic-sarja tuli jo aiemmin. Onko noissa ilmennyt käytössä jotain sellaista, joka saisi uskomaan, ettei niillä purjehdita vielä toista 20 vuotta? Noista näytetään pyydettävän Pohjois-Euroopassa 40-60 k€ 33-jalan kokoluokassa. Kylläpä ovat tyhmiä, kun eivät tiedä, että noi veneet on romutuskunnossa 10 vuoden päästä!

Joakim1 kirjoitti:

No ei tuo Baltic 33 näytä hirveästi maksavan. Kreikassa yksi 20 k€ ja Ruotsissa toinen 35 k€. Samaa hintaluokkaa siis kuin 80-luvun alun bulkkiveneet tuossa kokoluokassa. Mikä vm. 2000 eli nyt 15-vuotias bulkkivene on "vanha laaduton romu"? No joku pitkään vuokraveneenä ollut tietysti voi ollakin, mutta entä yksityiskäytössä ollut. Noista nyt kuitenkin pyydetään 33-jalan kokoluokassa huomattavan paljon enemmän kuin tuosta vanhasta Balticista.

Taloudelliselta kannalta veneestä ei koskaan kannata maksaa. Ylläpitokustannusten ja jälleenmyyntiarvon perusteella vanha Swan/Baltic tuskin on ainakaan parempi "sijoituskohde" kuin uudempi bulkkivene. Se on sitten toinen juttu millaisella veneellä haluaa purjehtia ja millaisessa asua reissuillaan. Toisille nuo 70-luvun Swan/Balticit ovat auttamattoman vanhanaikaisia ja toisille unelmaveneitä.

Lue lisää

Baltic 33:n kokoluokka nykymittakaavassa on kyllä noin 28-29. Baltic on tiloiltaan niukka aikalistensakin joukossa. Vaikea päättää, mihin hintaa pitäisi verrata.

Bavaria_since_1979 kirjoitti:

Et taida paljoa tietää veneistä, vanhoista Bavarioista vielä vähemmän.

Tämänkin keskustelun sisällöstä paistaa läpi, että monen "tietämys" perustuu mielikuviin ja ennakkoasenteisiin, ei tietoon tai kokemukseen, vain yhdessä vastauksessa on omakohtaista kokemusta ko. veneestä! Lieneekö muut kommentoijat edes koskaan nähneet kyseistä venettä?

LaatuveneKestää kirjoitti:

Pitää vähän tarkentaa: 70-80-luvun Bavariat olivat hyviä ja kestäviä veneitä. Tarkoitin uusia Bavarioita, joista ei ole parinkymmenen vuoden kuluttua mitään jäljellä. Se johtuu siitä, että nykyisin veneet ovat kaiken kansan massakulutushyödykkeitä, jotka tehdään mahdollisimman halvalla ja huonosti. 30--40 vuotta sitten veneet olivat käsintehtyjä kestokulutustavaroita, niin Swanit kuin Bavariatkin.

Lue lisää

"... uusia Bavarioita, joista ei ole parinkymmenen vuoden kuluttua mitään jäljellä."
Ei ehkä ihan noinkaan. Hyviä ne ovat uudemmatkin Bavariat. Purjehdin aika paljon 2000-luvun alkuvuosien Bavarialla, nyt pian 15 vuotias ja lähes 70.000 merimailia purjehdittu. Vene on yhä todella hyvässä kunnossa, niin riki kuin runko & köli, varusteet ja sisustakin.
Nuo tämän Bavarian lähes 70.000 mailia ja 15 vuotta on purjehdittu Välimerellä, Atlantilla ja Karibialla. Tämän palstan asiantuntijat varoittavat, että vene rapistuu nopeasti noilla tienoilla, kuuma aurinko ja hyvin suolainen vesi kuluttaa. Mutta Bavaria tuntuu tuon hyvin kestävän, veneen historiasta sekä nykykunnosta päätellen vene tulee kestämään tähän asti purjehditun vielä monin kerroin.
Millä tavalla se "laatuveneesi" näyttäytyy jotenkin ylivertaisena tähän minun "tavalliseen" veneeseen verraten?

KylläBavariaKestää kirjoitti:

"... uusia Bavarioita, joista ei ole parinkymmenen vuoden kuluttua mitään jäljellä."
Ei ehkä ihan noinkaan. Hyviä ne ovat uudemmatkin Bavariat. Purjehdin aika paljon 2000-luvun alkuvuosien Bavarialla, nyt pian 15 vuotias ja lähes 70.000 merimailia purjehdittu. Vene on yhä todella hyvässä kunnossa, niin riki kuin runko & köli, varusteet ja sisustakin.
Nuo tämän Bavarian lähes 70.000 mailia ja 15 vuotta on purjehdittu Välimerellä, Atlantilla ja Karibialla. Tämän palstan asiantuntijat varoittavat, että vene rapistuu nopeasti noilla tienoilla, kuuma aurinko ja hyvin suolainen vesi kuluttaa. Mutta Bavaria tuntuu tuon hyvin kestävän, veneen historiasta sekä nykykunnosta päätellen vene tulee kestämään tähän asti purjehditun vielä monin kerroin.
Millä tavalla se "laatuveneesi" näyttäytyy jotenkin ylivertaisena tähän minun "tavalliseen" veneeseen verraten?

Lue lisää

No kullakin on omat käsityksensä veneen iästä ja jopa mailimääristä. Perinteisesti 15 vuotta on ollut veneen iässä aika lyhyt aika. Toki jo siinä vaiheessa saattaa joihinkin veneiisin tulla yllätyksiä mm. materiaalien syöpymisestä (esim. massatuontatoveneiden messinkiset läpivientihanat, joista saksalaiset ja englantilaiset venelehdet raportoivat). Viime talvena seurasin peräsinakselin ja -laakeroinnin ongelmien korjaamista (oli mm. alumiinihelan korroosio-ongelma) sekä ankkuriboksin lahonneen välipohjan (alkuperäinen oli topcoatilla päällystettyä vaneria) uusimista eräässä 2000-luvun alkuvuosien Bavassa. Ko veneessä oli myös köliremontti ruostumisen takia, niinkuin kaikkien rautakölien riesa on.
Ymmärrän kyllä, että jokainen mielellään kehuu omaa venettään. "Vene on todella hyvässä kunnossa " yms. oli kuitenkin kuin myynti-ilmoituksen teksti ;-)
Oliskohan hyvä muistaa vanha sanonta "moni kakku päältä kausnis.."

yritätkömyydä kirjoitti:

No kullakin on omat käsityksensä veneen iästä ja jopa mailimääristä. Perinteisesti 15 vuotta on ollut veneen iässä aika lyhyt aika. Toki jo siinä vaiheessa saattaa joihinkin veneiisin tulla yllätyksiä mm. materiaalien syöpymisestä (esim. massatuontatoveneiden messinkiset läpivientihanat, joista saksalaiset ja englantilaiset venelehdet raportoivat). Viime talvena seurasin peräsinakselin ja -laakeroinnin ongelmien korjaamista (oli mm. alumiinihelan korroosio-ongelma) sekä ankkuriboksin lahonneen välipohjan (alkuperäinen oli topcoatilla päällystettyä vaneria) uusimista eräässä 2000-luvun alkuvuosien Bavassa. Ko veneessä oli myös köliremontti ruostumisen takia, niinkuin kaikkien rautakölien riesa on.
Ymmärrän kyllä, että jokainen mielellään kehuu omaa venettään. "Vene on todella hyvässä kunnossa " yms. oli kuitenkin kuin myynti-ilmoituksen teksti ;-)
Oliskohan hyvä muistaa vanha sanonta "moni kakku päältä kausnis.."

Lue lisää

Ptapaisiaeräsinongelmat tuntuvat olevan hyvin samantapaisia oli sitten kyse esimerkiksi Äksästä tai Bavasta. Tässä kuva 90-luvun X:n peräsimestä, juttua tällä palstalla "Reikä peräsimeen".
Samoin tällä palstalla on venemessu-juttua läpivienneistä muutaman vuoden takaa, kaikissa messujen veneissä oli messinkiset läpiviennit ja sulut oli sitten Äksä, Moody, Dufour, Beneteau tai Bava jne.
Useimpiin veneisiin voi köliksi valita joko lyijy- tai rautakölin. Jos ostaja valitsee rautaa, ei siitä tehdasta kannata syyttää.
Ihan turha höpistä "laatuveneiden" paremmista komponenteista.

yritätkömyydä kirjoitti:

No kullakin on omat käsityksensä veneen iästä ja jopa mailimääristä. Perinteisesti 15 vuotta on ollut veneen iässä aika lyhyt aika. Toki jo siinä vaiheessa saattaa joihinkin veneiisin tulla yllätyksiä mm. materiaalien syöpymisestä (esim. massatuontatoveneiden messinkiset läpivientihanat, joista saksalaiset ja englantilaiset venelehdet raportoivat). Viime talvena seurasin peräsinakselin ja -laakeroinnin ongelmien korjaamista (oli mm. alumiinihelan korroosio-ongelma) sekä ankkuriboksin lahonneen välipohjan (alkuperäinen oli topcoatilla päällystettyä vaneria) uusimista eräässä 2000-luvun alkuvuosien Bavassa. Ko veneessä oli myös köliremontti ruostumisen takia, niinkuin kaikkien rautakölien riesa on.
Ymmärrän kyllä, että jokainen mielellään kehuu omaa venettään. "Vene on todella hyvässä kunnossa " yms. oli kuitenkin kuin myynti-ilmoituksen teksti ;-)
Oliskohan hyvä muistaa vanha sanonta "moni kakku päältä kausnis.."

Lue lisää

Peräsinlaakerointi taitaa olla 99% uusista veneistä joko JP3 tai Jefa. Bavariassa on kai ollut molempia. Tässä venemerkkejä, jotka noita käyttävät:
http://www.jp3steering.com/en/references/boat-builders/
ftp://ftp.jefa.com/old_boat_spare_parts/

Kaikissa noissa lienee alumiininen laakeripesä, joka sitten tosiaan voi hapettua johtaen laakeripallon jumittumiseen. Tosin Jefalla näyttää nyt olevan uutuutena lasikuituinen laakeripesä. Vanhemmissa veneissä taas on kai yleensä veistämön oma viritys, joka ei ole itsesuuntaava.

HR kai on laatuvene? Tässä juttu, jossa 15 vuotta vanhaa 46-jalkaista kunnostetaan 320 000 eurolla, mukaanlukien messinkisten läpivientien vaihto pronssisiin. Siis kunnostukseen 50% enemmän kuin uuden Bavaria Cruiser 46:n listahinta tai varmaankin aika lähelle sitä mitä tuo HR on maksanut 1997! http://reginasailing.com/press/YW2013_8.pdf

Samassa jutussa on mielenkiintoinen vertailu HR29 vs. Maxi Fenix hintakehityksestä. HR oli parhaimmillaan sen mukaan jopa 60 k€ arvoinen. Nyt on Ruotsissa kaksi myynnissä 30 k€ paikkeilla. Ei taitanut olla hyvä ostos viitisen vuotta sitten? Keski-Euroopassa näyttää pyynnit olevan enemmän (37-50 k€). Onhan toki Fenixinkin hinta tippunut, muttei ainakaan euromääräisesti läheskään yhtä paljon.

mihin.verrata kirjoitti:

Baltic 33:n kokoluokka nykymittakaavassa on kyllä noin 28-29. Baltic on tiloiltaan niukka aikalistensakin joukossa. Vaikea päättää, mihin hintaa pitäisi verrata.

"Baltic 33:n kokoluokka nykymittakaavassa on kyllä noin 28-29. Baltic on tiloiltaan niukka aikalistensakin joukossa." Asia on juuri päin vastoin. Vai mikä 70-luvun puolivälin 10m x 3,2m vene olisi ollut selvästi tilavampi?. 6 hengen kisamiehistö mahtui viikonlopuksi hyvin mukaan. Nykyveneet ovat yleensä suurempia ja rungoltaan tilavampia, mutta se on ns toinen juttu.
Venejutut jälleen levisivät Bavojen juupas/eipäs kinasteluksi.
Ns. laatuveneet menettävät arvoaan yhtä kiivaasti. Se puolestaan tekee ne mielenkiintoisiksi ostokohteina. Itse katselin Swan 46 Mk2- malleja, ja kuvien perusteella useimmat olisivat ihan soipia pelejä isoille vesille. Eikä hinnatkaan ole enää kauheita.

Käytetyn hinta tullee siitä kuinka haluttu se on. Kysyntään vaikuttaa kestävyys, käytettävyys, ylläpitokustannus, ulkonäkö, ym. ym. ym. "järjelliset" tai "järjettömät" seikat.

Olihan toi HR46:tosen kunnostelu aika tarina.
Jatkuu täällä http://reginasailing.com/press/YW_Sept_2013.pdf
ja täällä http://reginasailing.com/regina-laska-hr46-full-project/

Tässä viel lista mitä tehtiin;
Refurbishing
Varnishing wood
Repairing GRP
Painting stern
Painting engine room and deck storage
Overhaul of heaters
Overhaul of fridge/freezers
Overhaul of main engine

Updating
New bimini, hardtop extension
New teak deck
New oven
New windows/hatches
New pumps and pipes
New sails and rig
New lifelines

Upgrading
New upgraded
batteries, electrics & chargers/inverter
New, bigger diesel generator
Two larger alternators
Navigation and communications
Two new autopilots with three drive units
New onboard computer system with wi-fi
New upgraded safety system (GMDSS & SOLAS)
New upgraded firefighting equipment
Electric in-mast and genoa furling
Stainless steel anchor chain andlarger anchor
Flexible coupling for shaft and rope cutter
New high-end stereo andspeakers
Corian and tiles in galley
Electric toilets and new holding tanks
High capacity watermaker
Washing machine
Cockpit steam sauna
New through-hulls
Complete treatment of hull below waterline

Yksittäisistä hinnoista
Teak-kansi 35ke
Elektroniikkaan 54ke
Sähköihin 19ke
Maston tuunaus (sähköistetty) 32ke

Joakim1 kirjoitti:

Peräsinlaakerointi taitaa olla 99% uusista veneistä joko JP3 tai Jefa. Bavariassa on kai ollut molempia. Tässä venemerkkejä, jotka noita käyttävät:
http://www.jp3steering.com/en/references/boat-builders/
ftp://ftp.jefa.com/old_boat_spare_parts/

Kaikissa noissa lienee alumiininen laakeripesä, joka sitten tosiaan voi hapettua johtaen laakeripallon jumittumiseen. Tosin Jefalla näyttää nyt olevan uutuutena lasikuituinen laakeripesä. Vanhemmissa veneissä taas on kai yleensä veistämön oma viritys, joka ei ole itsesuuntaava.

HR kai on laatuvene? Tässä juttu, jossa 15 vuotta vanhaa 46-jalkaista kunnostetaan 320 000 eurolla, mukaanlukien messinkisten läpivientien vaihto pronssisiin. Siis kunnostukseen 50% enemmän kuin uuden Bavaria Cruiser 46:n listahinta tai varmaankin aika lähelle sitä mitä tuo HR on maksanut 1997! http://reginasailing.com/press/YW2013_8.pdf

Samassa jutussa on mielenkiintoinen vertailu HR29 vs. Maxi Fenix hintakehityksestä. HR oli parhaimmillaan sen mukaan jopa 60 k€ arvoinen. Nyt on Ruotsissa kaksi myynnissä 30 k€ paikkeilla. Ei taitanut olla hyvä ostos viitisen vuotta sitten? Keski-Euroopassa näyttää pyynnit olevan enemmän (37-50 k€). Onhan toki Fenixinkin hinta tippunut, muttei ainakaan euromääräisesti läheskään yhtä paljon.

Lue lisää

Ja vielä tuosta HR46:tosesta, mielenkiintoista miten ton rungon kanssa on hutiloitu tehdessä.
http://reginasailing.com/fixing-the-hull/

seppomartti kirjoitti:

"Baltic 33:n kokoluokka nykymittakaavassa on kyllä noin 28-29. Baltic on tiloiltaan niukka aikalistensakin joukossa." Asia on juuri päin vastoin. Vai mikä 70-luvun puolivälin 10m x 3,2m vene olisi ollut selvästi tilavampi?. 6 hengen kisamiehistö mahtui viikonlopuksi hyvin mukaan. Nykyveneet ovat yleensä suurempia ja rungoltaan tilavampia, mutta se on ns toinen juttu.
Venejutut jälleen levisivät Bavojen juupas/eipäs kinasteluksi.
Ns. laatuveneet menettävät arvoaan yhtä kiivaasti. Se puolestaan tekee ne mielenkiintoisiksi ostokohteina. Itse katselin Swan 46 Mk2- malleja, ja kuvien perusteella useimmat olisivat ihan soipia pelejä isoille vesille. Eikä hinnatkaan ole enää kauheita.

Lue lisää

Baltic 33:ssa on kyllä rungossa tilavuutta siinä missä muissakin sen aikaisissa. Tarkemmin asiaa tuntematta olettaisin, että niissä ei ollut paljoa vaihtelua sisustusratkaisuissa. Ja siinä yksilössä ainakin, johon ostomielessä kävin tutustumassa, oli sisustettua tilaa niukasti. Silloin omistamaani puolitonnariin ei olisi lisä tilaa tullut, nopeutta kyllä. Yleensä sen kokoisissa oli silloin edes vessa oma kopperonsa, mutta Balticissa ei. Takana oli julmetun suuri säilytystila tyhjää täynnä. Oliko se sitten erityisesti kilpaversio, jossa keula ja perä oli pidetty keveinä? Ansiokas kilpailumenneisyys ja pallon kierto sillä yksilöllä oli takana. Pallon kierto näkyi lähinnä suurena määränä esillä olevia ruuvin kantoja alunperin hyvin ohuessa tiikkikannessa.

Niin tai näin, 70-luvun 33:sta ei kuitenkaan pidä verrata nykyisiin 33:siin, niin eri veneistä on kyse.

mihin.verrata kirjoitti:

Baltic 33:ssa on kyllä rungossa tilavuutta siinä missä muissakin sen aikaisissa. Tarkemmin asiaa tuntematta olettaisin, että niissä ei ollut paljoa vaihtelua sisustusratkaisuissa. Ja siinä yksilössä ainakin, johon ostomielessä kävin tutustumassa, oli sisustettua tilaa niukasti. Silloin omistamaani puolitonnariin ei olisi lisä tilaa tullut, nopeutta kyllä. Yleensä sen kokoisissa oli silloin edes vessa oma kopperonsa, mutta Balticissa ei. Takana oli julmetun suuri säilytystila tyhjää täynnä. Oliko se sitten erityisesti kilpaversio, jossa keula ja perä oli pidetty keveinä? Ansiokas kilpailumenneisyys ja pallon kierto sillä yksilöllä oli takana. Pallon kierto näkyi lähinnä suurena määränä esillä olevia ruuvin kantoja alunperin hyvin ohuessa tiikkikannessa.

Niin tai näin, 70-luvun 33:sta ei kuitenkaan pidä verrata nykyisiin 33:siin, niin eri veneistä on kyse.

Lue lisää

Eikös tuossa ole varsin tavallinen 70-luvun sisustusratkaisu? http://www.balticyachts.fi/YachtFiles/BALTIC%2033/Interior_layout.pdf

Mitä tarkoitat "omalla vessakopperolla"? Nykyisen kaltainen takana oleva erillinen vessa oli erittäin harvinainen 70-luvulla ja tuli pohjoismaisiin veneisiin vasta 80-luvun puolivälissä.

Vaikka sisätilaa voikin olla yhtä paljon jossain tuoreemmassa 28-29 jalkaisessa ei se niistä silti samankokoisia tee. Painoa on 50% enemmän, rungon tilavuus on kuitenkin suurempi, mikä näkyy vähintään parempina säilytystiloina jne.

Joakim1 kirjoitti:

Eikös tuossa ole varsin tavallinen 70-luvun sisustusratkaisu? http://www.balticyachts.fi/YachtFiles/BALTIC%2033/Interior_layout.pdf

Mitä tarkoitat "omalla vessakopperolla"? Nykyisen kaltainen takana oleva erillinen vessa oli erittäin harvinainen 70-luvulla ja tuli pohjoismaisiin veneisiin vasta 80-luvun puolivälissä.

Vaikka sisätilaa voikin olla yhtä paljon jossain tuoreemmassa 28-29 jalkaisessa ei se niistä silti samankokoisia tee. Painoa on 50% enemmän, rungon tilavuus on kuitenkin suurempi, mikä näkyy vähintään parempina säilytystiloina jne.

Lue lisää

Tuo layout oli tyypillinen tuon ajan puolitonnareissa. Esimerkiksi saman ikäisessä Jon 33:ssa oli paitsi suljettu vessakoppero, se oli myös siirtynyt jo nykyiselle normisijoituspaikalle salongin takaosaan. Balticin vessa oli osa keulakajuuttaa, ilman omia seiniä. Säilytystilavuutta Balticissa oli todellakin yliin kyllin. Se vain oli erittäin vaikeasti hyödynnettävää yhtä isoa tilaa.

Kävin katsomassa Balticia 90-luvun alkuvuosina ja yllätyin näkemästäni. Se ei todellakaan olisi asumisen kannalta tarjonnut oikein mitään lisää omaan 70-luvun puolitonnariin verrattuna. Purjehduksen osalta se tietysti olisi ollut aivan eri asia. Silloisen mittapuun mukaan Baltic oli eittämättä nopea.

ei.noinkaan kirjoitti:

Tuo layout oli tyypillinen tuon ajan puolitonnareissa. Esimerkiksi saman ikäisessä Jon 33:ssa oli paitsi suljettu vessakoppero, se oli myös siirtynyt jo nykyiselle normisijoituspaikalle salongin takaosaan. Balticin vessa oli osa keulakajuuttaa, ilman omia seiniä. Säilytystilavuutta Balticissa oli todellakin yliin kyllin. Se vain oli erittäin vaikeasti hyödynnettävää yhtä isoa tilaa.

Kävin katsomassa Balticia 90-luvun alkuvuosina ja yllätyin näkemästäni. Se ei todellakaan olisi asumisen kannalta tarjonnut oikein mitään lisää omaan 70-luvun puolitonnariin verrattuna. Purjehduksen osalta se tietysti olisi ollut aivan eri asia. Silloisen mittapuun mukaan Baltic oli eittämättä nopea.

Lue lisää

Mikä puolitonnari oli 3,20 leveä ja mihin mahtui salonkiin pilottibunkka, mikä oli Baltic 33:n paras bunkka nukkumiseen?. 20 cm veneen salongin leveydessä merkitsee aika paljon tilavuudessa. Tai missä puolitonnarissa oli lisäksi täysikokoinen navikka

Vaikkapa Mach 1 oli juuri 3,20 leveä ja pilottipunkat salongin molemmin puolin. Navikka ehkä pikemminkin puolikokoinen, mutta perässä leveät pistopunkat molemmin puolin. Omani oli vain 3,02 leveä, mutta siinäkin pilottipunkat molemmin puolin ja kapeasta perästä huolimatta väljät pistopunkat. Navikan pöytä oli hyvän kokoinen, mutta istumapaikkaa siinä ei ollut, eikä ihan täyttä seisomakorkeuttakaan. Noiden molempien suurin ero Balticiin verrattuna oli selvästi ahtaampi keula, jota ei käytännössä voinut käyttää muuten kuin purjevarastona. Tosin vessanpönttö Balticin keulapunkan tyynyn alla ei sekään innosta keulan vakituiseen majoituskäyttöön.

Olihan jo S&S 6.6 :ssa hyvät pilottipunkat salongissa. Se tosin jätti aika vähän muuta tilaa salonkiin kun vene oli vähän kapeampi ja kannen kohdalta vielä kapeampi. Salongin pilottipunkat ovat edelleen selkeästi paras paikka nukkumiseen. Sellaiset minulla on nykyäänkin, enkä pois antaisi.

olihan.noita kirjoitti:

Vaikkapa Mach 1 oli juuri 3,20 leveä ja pilottipunkat salongin molemmin puolin. Navikka ehkä pikemminkin puolikokoinen, mutta perässä leveät pistopunkat molemmin puolin. Omani oli vain 3,02 leveä, mutta siinäkin pilottipunkat molemmin puolin ja kapeasta perästä huolimatta väljät pistopunkat. Navikan pöytä oli hyvän kokoinen, mutta istumapaikkaa siinä ei ollut, eikä ihan täyttä seisomakorkeuttakaan. Noiden molempien suurin ero Balticiin verrattuna oli selvästi ahtaampi keula, jota ei käytännössä voinut käyttää muuten kuin purjevarastona. Tosin vessanpönttö Balticin keulapunkan tyynyn alla ei sekään innosta keulan vakituiseen majoituskäyttöön.

Olihan jo S&S 6.6 :ssa hyvät pilottipunkat salongissa. Se tosin jätti aika vähän muuta tilaa salonkiin kun vene oli vähän kapeampi ja kannen kohdalta vielä kapeampi. Salongin pilottipunkat ovat edelleen selkeästi paras paikka nukkumiseen. Sellaiset minulla on nykyäänkin, enkä pois antaisi.

Lue lisää

Eikös tuossa Balticissa vessa ole välilaipiossa eikä keulapunkan tyynyn alla? Onhan tuossa ovikin, mutta ainoastaanko salonkiin päin? http://photos.inautia.com/barcosOcasion/8/5/3/7/baltic-yacht-baltic-33-85641020102399535250985751574510x.jpg

Mikä on pilottipunkka? Sama kuin meripunkka vai joku sen erikoislaji? Selkänojista nousevat meripunkat ovat olleet paljon kapeammissakin veneissä, ainakin Inferno 31 ja taisi olla myös Siesta ja Inferno 29.

Eipä yleensäkään ole hirveää eroa 31- ja 33-jalkaisen välillä sisätiloissa, jos sisustusratkaisu on sama ja leveydessä ei ole oleellista eroa. Hiukan lisää tilaa sinne tänne ja ehkä joku lisäkaappi tai karttapöytä. Vaikkapa Inferno 31 vs. 33.

Joakim1 kirjoitti:

Eikös tuossa Balticissa vessa ole välilaipiossa eikä keulapunkan tyynyn alla? Onhan tuossa ovikin, mutta ainoastaanko salonkiin päin? http://photos.inautia.com/barcosOcasion/8/5/3/7/baltic-yacht-baltic-33-85641020102399535250985751574510x.jpg

Mikä on pilottipunkka? Sama kuin meripunkka vai joku sen erikoislaji? Selkänojista nousevat meripunkat ovat olleet paljon kapeammissakin veneissä, ainakin Inferno 31 ja taisi olla myös Siesta ja Inferno 29.

Eipä yleensäkään ole hirveää eroa 31- ja 33-jalkaisen välillä sisätiloissa, jos sisustusratkaisu on sama ja leveydessä ei ole oleellista eroa. Hiukan lisää tilaa sinne tänne ja ehkä joku lisäkaappi tai karttapöytä. Vaikkapa Inferno 31 vs. 33.

Lue lisää

Se Balticin vessan ovi on tosiaan vain salonkiin päin ja keulapiikki muodostaa vessan. Ei se pytty nyt aivan tyynyn alla ole, mutta avoimena kymmenien senttien päässä.

Pilottipunkka on se perinteinen laidallinen meripunkka. Siis kiinteästi veneen laidalla selkänojien yläpuolella oleva punkka. Mach 1 piirrettiin aivan 70-luvun lopussa, jolloin perään oli tullut jo lisää tilavuutta ja LOA kasvanut. Sitä varhaisemmissa ei ollut sitä IOR-kauden tunnusomaiseksi tullutta koveruutta perässä ja puolitonnarit varsin yksimielisesti 30-jalkaisia. Sellaiseen verrattuna uuden kolmevartterin olisi pitänyt olla kokoluokkaa isompi.

Joakim1 kirjoitti:

Eikös tuossa Balticissa vessa ole välilaipiossa eikä keulapunkan tyynyn alla? Onhan tuossa ovikin, mutta ainoastaanko salonkiin päin? http://photos.inautia.com/barcosOcasion/8/5/3/7/baltic-yacht-baltic-33-85641020102399535250985751574510x.jpg

Mikä on pilottipunkka? Sama kuin meripunkka vai joku sen erikoislaji? Selkänojista nousevat meripunkat ovat olleet paljon kapeammissakin veneissä, ainakin Inferno 31 ja taisi olla myös Siesta ja Inferno 29.

Eipä yleensäkään ole hirveää eroa 31- ja 33-jalkaisen välillä sisätiloissa, jos sisustusratkaisu on sama ja leveydessä ei ole oleellista eroa. Hiukan lisää tilaa sinne tänne ja ehkä joku lisäkaappi tai karttapöytä. Vaikkapa Inferno 31 vs. 33.

Lue lisää

"Eipä yleensäkään ole hirveää eroa 31- ja 33-jalkaisen välillä sisätiloissa, jos sisustusratkaisu on sama ja leveydessä ei ole oleellista eroa. Hiukan lisää tilaa sinne tänne ja ehkä joku lisäkaappi tai karttapöytä. Vaikkapa Inferno 31 vs. 33."

Omasta mielestäni juuri tuossa tapahtuu merkittävin parannus sisätilojen suhteen. Kahdessa 33 jalkaisessa vierailin kesällä ja toinen oli juuri Inferno 33. 31-jalkaisissa saa kulkea pää kenossa, vessaan mahtuu juuri ja juuri sisälle. Punkat voi olla liian lyhyitä ja perähyttikin varsin nafti. Inferno 33:ssa oli 185 cm seisomakorkeus varsin isolla alueella. Perähytti ja wc näyttivät todella tilavilta. Muutenkin tuli sellainen tilaa oleskella tunne.

S&S 6.6 ja Antilla 30 minun muistikuvissa olivat salongin tilavuuden ja sittlådan osalta kovasti pienempiä. Enkä muista niissä olleen pilottibunkkia. Muistikuva on tosin jo aika haalea.

FF27Charlotta kirjoitti:

"Eipä yleensäkään ole hirveää eroa 31- ja 33-jalkaisen välillä sisätiloissa, jos sisustusratkaisu on sama ja leveydessä ei ole oleellista eroa. Hiukan lisää tilaa sinne tänne ja ehkä joku lisäkaappi tai karttapöytä. Vaikkapa Inferno 31 vs. 33."

Omasta mielestäni juuri tuossa tapahtuu merkittävin parannus sisätilojen suhteen. Kahdessa 33 jalkaisessa vierailin kesällä ja toinen oli juuri Inferno 33. 31-jalkaisissa saa kulkea pää kenossa, vessaan mahtuu juuri ja juuri sisälle. Punkat voi olla liian lyhyitä ja perähyttikin varsin nafti. Inferno 33:ssa oli 185 cm seisomakorkeus varsin isolla alueella. Perähytti ja wc näyttivät todella tilavilta. Muutenkin tuli sellainen tilaa oleskella tunne.

Lue lisää

Mikä nyt kenenkin mielestä on hirveä ero...
Pelkkä leveys ei kerro kaikkea, paljon on myös merkitystä sillä, kuinka nopeasti leveys kapenee leveimmästä kohdasta kohti perää ja keulaa. Esim. Inferno 31:ssä on vielä (vanhanaikainen) kapea perä, joka pienentää perän sisustusmahdollisuuksia.
http://b24s.ch/img/ins/Bachs-Inferno-1_thumbnail_299833_9_800_1439813121.jpg

Tuosta Inferno 31 piirrustuksesta voi jokainen miettiä, että mihin sijoittaisi ylimääräisen 60 cm (noin yhden punkan leveyden verran), jos vene pitenisi kahdella jalalla, ja leveys pysyisi ennallaan. Johonkin tiettyyn paikkaan vai yleisesti kaikkialle lisää väljyyttä? Minun suosikkini voisi olla kasvattaa WC-tilaa.

FF27Charlotta kirjoitti:

"Eipä yleensäkään ole hirveää eroa 31- ja 33-jalkaisen välillä sisätiloissa, jos sisustusratkaisu on sama ja leveydessä ei ole oleellista eroa. Hiukan lisää tilaa sinne tänne ja ehkä joku lisäkaappi tai karttapöytä. Vaikkapa Inferno 31 vs. 33."

Omasta mielestäni juuri tuossa tapahtuu merkittävin parannus sisätilojen suhteen. Kahdessa 33 jalkaisessa vierailin kesällä ja toinen oli juuri Inferno 33. 31-jalkaisissa saa kulkea pää kenossa, vessaan mahtuu juuri ja juuri sisälle. Punkat voi olla liian lyhyitä ja perähyttikin varsin nafti. Inferno 33:ssa oli 185 cm seisomakorkeus varsin isolla alueella. Perähytti ja wc näyttivät todella tilavilta. Muutenkin tuli sellainen tilaa oleskella tunne.

Lue lisää

Siis vertasitko Inferno 31 vs. 33 vai jotain muuta 31:stä? Noissa kahdessa ero seisomakorkeudessa on n. 5 cm ja punkissakin erot ovat hyvin pieniä. 31:ssä on ollut erilaisia takakajuuttoja, mutta ainakin yhden niistä pituus on hiukan vajaa (190 cm), mutta vastaavasti jalkopää on leveämpi kuin 33:ssa. Myös keulapiikki on hiukan lyhyempi, mutta yhtä leveä. Salongin sohvat taas ovat 31:ssä täysmittaisia, mutta 33:ssa ei. Tosin taitaa 33:stakin olla hiukan eri sisustuksia.

Tietysti pitkille ihmisille ne muutamat sentit seisomakorkeudessa ja punkkien pituuksissa voivat olla hyvinkin oleellisia.

Itse olin Inferno 33:sta ostamassa kymmenkunta vuotta sitten. Jäin niukasti kakkoseksi tarjouskilpailussa. Silloin harmitti, mutta taisi lopulta olla parempi näin.

Joakim1 kirjoitti:

Siis vertasitko Inferno 31 vs. 33 vai jotain muuta 31:stä? Noissa kahdessa ero seisomakorkeudessa on n. 5 cm ja punkissakin erot ovat hyvin pieniä. 31:ssä on ollut erilaisia takakajuuttoja, mutta ainakin yhden niistä pituus on hiukan vajaa (190 cm), mutta vastaavasti jalkopää on leveämpi kuin 33:ssa. Myös keulapiikki on hiukan lyhyempi, mutta yhtä leveä. Salongin sohvat taas ovat 31:ssä täysmittaisia, mutta 33:ssa ei. Tosin taitaa 33:stakin olla hiukan eri sisustuksia.

Tietysti pitkille ihmisille ne muutamat sentit seisomakorkeudessa ja punkkien pituuksissa voivat olla hyvinkin oleellisia.

Itse olin Inferno 33:sta ostamassa kymmenkunta vuotta sitten. Jäin niukasti kakkoseksi tarjouskilpailussa. Silloin harmitti, mutta taisi lopulta olla parempi näin.

Lue lisää

Vertasin kahteen muuhun piirustuksien mukaan tilavampaan 31 jalkaiseen, joita olen käynyt katsomassa. Inferno 31 ei toimi mulla vene-lehden mittauksien mukaan. Peräkajuutan pituus juuri tuo 190 cm (ts. vatsalleen ei voi kääntyä), pentterin edessä seisomakorkeutta vain 173 cm. Vertailun vuoksi FF27:ssa on 4 vuodetta yli 195 cm pitkiä ja pään saa luukusta ulos kokatessa. Jos asuttavuus olisi pääkriteeri niin Inferno 33 olisi itselleni todennäköisin valinta. 31 jalkaiset ovat kuitenkin kiinnostavampia (yksin)purjehdittavuuden kannalta.

Ior veneissä perä kantaa huonosti ja hidastaa vauhtia laahaamalla kevyessä kelissä. Miehistö täytyy lähettää keulaan. Kehitys on mennyt siinä suhteessa paljon parempaan päin! Lisäksi on saatu taakse tilaa kahdelle kjuutalle ja säilytykseen.

Joakim1 kirjoitti:

Siis vertasitko Inferno 31 vs. 33 vai jotain muuta 31:stä? Noissa kahdessa ero seisomakorkeudessa on n. 5 cm ja punkissakin erot ovat hyvin pieniä. 31:ssä on ollut erilaisia takakajuuttoja, mutta ainakin yhden niistä pituus on hiukan vajaa (190 cm), mutta vastaavasti jalkopää on leveämpi kuin 33:ssa. Myös keulapiikki on hiukan lyhyempi, mutta yhtä leveä. Salongin sohvat taas ovat 31:ssä täysmittaisia, mutta 33:ssa ei. Tosin taitaa 33:stakin olla hiukan eri sisustuksia.

Tietysti pitkille ihmisille ne muutamat sentit seisomakorkeudessa ja punkkien pituuksissa voivat olla hyvinkin oleellisia.

Itse olin Inferno 33:sta ostamassa kymmenkunta vuotta sitten. Jäin niukasti kakkoseksi tarjouskilpailussa. Silloin harmitti, mutta taisi lopulta olla parempi näin.

Lue lisää

>>Tietysti pitkille ihmisille ne muutamat sentit seisomakorkeudessa ja punkkien pituuksissa voivat olla hyvinkin oleellisia.

Kohtuu pitkänä sanoisin, että sängyn pituus on olennaisin. Liian lyhyt sänky voi pilata koko yön unet ja sitten on koko päivän (koko loman) väsynyt ja kireä.

FF27Charlotta kirjoitti:

Vertasin kahteen muuhun piirustuksien mukaan tilavampaan 31 jalkaiseen, joita olen käynyt katsomassa. Inferno 31 ei toimi mulla vene-lehden mittauksien mukaan. Peräkajuutan pituus juuri tuo 190 cm (ts. vatsalleen ei voi kääntyä), pentterin edessä seisomakorkeutta vain 173 cm. Vertailun vuoksi FF27:ssa on 4 vuodetta yli 195 cm pitkiä ja pään saa luukusta ulos kokatessa. Jos asuttavuus olisi pääkriteeri niin Inferno 33 olisi itselleni todennäköisin valinta. 31 jalkaiset ovat kuitenkin kiinnostavampia (yksin)purjehdittavuuden kannalta.

Lue lisää

Inferno 31:stä on tosiaan monta versiota. 2/91 vertailussa peräpunkka oli 195 cm ja keula 193/207 (toisella puolella kaapit). Tuossa vastaavasti salongin punkat olivat lyhemmät eli 190/191 cm.

Viimeisin versio oli nimellä Saint 313 (tehdäänkö vieläkin?). Siinä oli varsin erilainen sisustus, jossa keulapunkka peräti 246 cm pitkä. Takakajuuttaa näyttää samalta kuin edellisessä, mutta nyt mitattuna 193/202 cm (9/92). Tuossa oli pentteri pitkittäin ja U-sohva vain toisella puolella (pituus 172 cm).

Yksinpurjehdus sujuu aivan hienosti 33-jalkaisella ja isommallakin. Ei sen takia kannata jättää hankkimatta.

FF27Charlotta kirjoitti:

"Eipä yleensäkään ole hirveää eroa 31- ja 33-jalkaisen välillä sisätiloissa, jos sisustusratkaisu on sama ja leveydessä ei ole oleellista eroa. Hiukan lisää tilaa sinne tänne ja ehkä joku lisäkaappi tai karttapöytä. Vaikkapa Inferno 31 vs. 33."

Omasta mielestäni juuri tuossa tapahtuu merkittävin parannus sisätilojen suhteen. Kahdessa 33 jalkaisessa vierailin kesällä ja toinen oli juuri Inferno 33. 31-jalkaisissa saa kulkea pää kenossa, vessaan mahtuu juuri ja juuri sisälle. Punkat voi olla liian lyhyitä ja perähyttikin varsin nafti. Inferno 33:ssa oli 185 cm seisomakorkeus varsin isolla alueella. Perähytti ja wc näyttivät todella tilavilta. Muutenkin tuli sellainen tilaa oleskella tunne.

Lue lisää

>>31-jalkaisissa saa kulkea pää kenossa ... Inferno 33:ssa oli 185 cm seisomakorkeus

Seisomakorkeushan ei riipu veneen pituudesta... Melkeinpä mihin veneeseen vaan voi suunnitella seisomakorkeuden, jos ostaja sietää rumuuden (makuasia) ja purjehdusominaisuuksien huononemisen.

qwasxcer kirjoitti:

>>31-jalkaisissa saa kulkea pää kenossa ... Inferno 33:ssa oli 185 cm seisomakorkeus

Seisomakorkeushan ei riipu veneen pituudesta... Melkeinpä mihin veneeseen vaan voi suunnitella seisomakorkeuden, jos ostaja sietää rumuuden (makuasia) ja purjehdusominaisuuksien huononemisen.

Lue lisää

Kokoluokassa n. 30 jalkaa löytyy mm. sellaiset veneet kuin X-95 ja X-302 1,85 m seisomakorkeudella (esitetieto). Omaan silmääni varsin linjakkaita. Näillä vesillä ilmeisesti varsin harvinaisia ja jälkimmäisen hintapyynnöt jo varsin lähellä isompaa X-332:sta. Jostain syystä noiden X-95:n ja X-302 välillä valmistetussa X-312:een on tehty vain 1,8 m seisomakorkeus.

"Yksinpurjehdus sujuu aivan hienosti 33-jalkaisella ja isommallakin. Ei sen takia kannata jättää hankkimatta."

Jossain vaan menee raja, jonka jälkeen esim. spinnujiipit eivät ole enää mielekkäitä yksin tehtynä. Missä se raja sitten menee, sitä en ole tarkasti onnistunut määrittämään.

FF27Charlotta kirjoitti:

Kokoluokassa n. 30 jalkaa löytyy mm. sellaiset veneet kuin X-95 ja X-302 1,85 m seisomakorkeudella (esitetieto). Omaan silmääni varsin linjakkaita. Näillä vesillä ilmeisesti varsin harvinaisia ja jälkimmäisen hintapyynnöt jo varsin lähellä isompaa X-332:sta. Jostain syystä noiden X-95:n ja X-302 välillä valmistetussa X-312:een on tehty vain 1,8 m seisomakorkeus.

"Yksinpurjehdus sujuu aivan hienosti 33-jalkaisella ja isommallakin. Ei sen takia kannata jättää hankkimatta."

Jossain vaan menee raja, jonka jälkeen esim. spinnujiipit eivät ole enää mielekkäitä yksin tehtynä. Missä se raja sitten menee, sitä en ole tarkasti onnistunut määrittämään.

Lue lisää

Spinnujiippien teko yksin riippuu paljon enemmän kelistä ja varustuksesta kuin veneestä. Kyllä reilun 90 m2 spinnua hyvin yksin jiippailee keskituuleen saakka. Sen jälkeen tarvitaan jo tuplaskuutit, jotta spinnupuomin saa hyvin paikalleen.

Pienemmällä veneellä tietysti onnistuu hieman kovemmassa tuulessa, mutta oleellisempaa kuin veneen koko on sen käytös ja autopilotin ohjailukyky.

Vaikeinta yksinpurjehtijalle on kuitenkin satamamanööverit ja purjeiden viikkaus.

seppomartti kirjoitti:

S&S 6.6 ja Antilla 30 minun muistikuvissa olivat salongin tilavuuden ja sittlådan osalta kovasti pienempiä. Enkä muista niissä olleen pilottibunkkia. Muistikuva on tosin jo aika haalea.

Lue lisää

S&S 6.6/Antilla edusti mitä tyypillisintä puolitonnaria 70-luvun loppupuolelle saakka. S&S 6.6 oli noista sisältä paljon pienempi erilaisen kannen ja erilaisen sisustusratkaisun takia. Minimaalinen ruffi, rungon reipas viinilasimuoto ja ne pilottipunkat tekivät salongin todella ahtaaksi. Hämmästyttävää, miten paljon enemmän tilavuutta samaan runkoon Antillassa tuli kantta ja sisustusta vaihtamalla. Ja jostain löytyi vielä mittaa merkittävästi tilavammalle istumalaatikollekin.

Vähän lisää leveyttä, joka jatkui kanteen saakka ja salonkiin sai pilottipunkat niin, että siellä vielä istuikin mukavasti.