Muistan niin tarkoin, kun saimme nuoremman siskoni kanssa AINA yhteisesti ruotsissa asuvilta isosiskoiltamme hienoja joululahjoja. No, minä niillä nukeilla ja ompelukoneella eniten leikin, nuorempaa siskoani ne eivät juurikaan kiinnostaneet.
Aikuisina sitten nuorempi siskoni perusti perheen ennen minua ja vei kaikki lelut, yhteiset ja minun henkilökohtaiset omille lapsilleen. Minä sain lapseni muutama vuosi myöhemmin ja heille ei jäänyt mitään, ei edes nukensänkyä, jonka sain isältä joululahjaksi.
Kävi jopa niin, että muutaman nuken entisöin ja kunnostin, nämä nuket menivät myös siskoni pojille, jotka sitten hävittivät ne totaalisesti ns hengiltä. Kun kyselin sitten nukkien perään, niin ei niitä enää ollut, ei myöskään ompelukonetta, joka siihen aikaan (60-luvulla) oli tosiaan luksusta lasten leikeissä. Eli kunnostetut ja säilytetyt lelut hävitettiin parissa vuodessa hengiltä.
Nyt sitten sain isosiskoltani kesäpyöräksi suomalaisen 1980-luvun Tunturi-20vaihteisen pyörän mökilleni. No,,, pikkusiskoni havitteli tämänkin itselleen, vei jopa avaimen. Kun sitten ilmoitin, että pidän sen itselläni, koska se oli minulle annettu ja tarkoitettu, niin hän on katkaissut välit minuun. ainoastaan ilkeyksiä saan lukea puhelimestani, ja kun yritän soittaa, niin ei vastaa.
Lähetin joulukortin, ei mitään joulumuistamisia häneltä, ei edes viestiä tai kiitosta kortista-
Tulee mieleen, että aina kun olen hänen lapsiaan tai lapsenlapsiaan muistanut lahjoilla, niin ei mitään kiitosta ole koskaan tullut.
Viime kesänä kävin hänen poikansa luona ja vein tuliaisia, ei kukaan kiittänyt. Samoin olen ostanut kaikenlaisia lahjoja, mm ihania mekkoja pikkutytöille yms. ei koskaan mitään kiitosta.
Miten tästä eteenpäin, kaikkeni olen yrittänyt, soittaa ja muutenkin pitää yhteyttä.
Pitäisikö luovuttaa ja antaa ajan kulua.
Olen miettinyt, miten tässä iässä ei enää pitäisi turhan tavaran takia välejä katkaista, koskaan ei tiedä, milloin aikamme loppuu.
Tälläinen vuodatus minulta näin jouluaattona vuonna 2015
Lapsuusmuistoja 1960-luvulta
41
1063
Vastaukset
- jätäomaanarvoonsa
Pääset eteenpäin kun lopetat laskemasta antamisiasi tavaroita ja saamattomia kiitoksia. Jos pyyteettömästi antaa niin ei ole kiitoksen perään.
Ilkeyksiä ei tarvitse puhelimesta luke kun laitat eston päälle sisaresi numeroon.
Autat itseäsi vain unohtamalla menneet.- ainakakkonen
en ole laskenut antamiani lahjoja ym, eivätkä muutkaan sisarukseni ole näin tehneet. Meitä sisaruksia ihmetyttää lähinnä tuo hyvien käytöstapojen puuttuminen. Jo pieninä meille opetettiin, että aina kiitetään, kun saa jotain toiselta, oli se sitten vaikka suolan ojentaminen ruokapöydässä. Tämä nuorin siskomme ei kiitä, eivätkä hänen lapsensakaan kiitä mistään.
Samantekevää miten paljon lahjoja olen antanut. Myös toisten sisaruksien mielestä, miten monta lahjaa he ovat antaneet.
- siilimuori3
Teidän sisaruuskuvionne ovat aikain saatossa muovautuneet tuollaisiksi. Koitas itse tehdä muutos. Elä omaa elämääsi, lopeta lahjominen ja lahjojen laskeminen. Kyllä sisaresi lähentyy kun vähän aikaa äimistelee et mitäs nyt? Ole ystävällinen ja valmis tulemaan vastaan, mutta älä oma-aloitteisisesti ole se yhteydenottaja. Toisin sanoen anna pölyn laskeutua. Siinä voi mennä aikaa, mutta kun hyvin käy, teillä on entistä ehompi ja arvostavampi sisarussuhde.
- ainakakkonen
Kiitos, näin olen jo tehnytkin.
- ö-Öö
Olemassa ihmisiä, joitten kanssa ei kannata olla missään tekemisissä. Ilmeisesti sisaresi kuuluu sellaiseen joukkioon. Ite ratkaissut sukulaisuuskuviot siten, että olen tekemisissä sellaisten tyyppien kanssa, joitten kanssa pärjäilee, muista, kuin sukulaisuuteen perustuvista syistä. Viimeiset parikymmentä vuotta olen onnistunut välttelemään omaa sisartani ihan kohtuullisesti, meillä ei muuta yhteistä, kuin kumpikin ei voi sietää toistaan. Ei sellaisella pohjalla paljoa lahjuksia jaella tms. siskon kakarat kohtuu asiallisia, niitten kanssa jutellaan muutamien vuosien välein.
Jotkut on pirun lähimmäisriippuvaisia. Sukuasiat tärkeitä, etenkin uskiksilla. Suuri osa ihmisistä viittaa kintaalla nykyaikana tollasille asioille. Jos suhteet pelaa ja välit ok, ihan ok. Aivan turha jonkun sukulaisperusteisen syyn takia väkisellä pitää jotain kummallista sydeemiä päällä. Suomessa reilu 6 miljoonaa ihmistä sisaresi lisäksi, kai niistä kavereita löytyisi? Että uotta tuhlaat aikaa, hermoja ja rahaa tollaseen tyyppiin.
=DW=- Kerronlopussalisää
Olen täysin samaa mieltä ja puhut kuin minun suullani.
En vaan tule sisareni narsistisen läheisriippuvaisen sisareni kanssa toimeen vaikka kuinka on yritetty. Sillä on kaikki ihmissuhteet perustuneet hyväksikättöön ja kiristämiseen. Montaa uusperhettä eroa ja monen eri äijän kanssa kakaroita ja nyt yksin kun ei vanha akka enää saa ketään eikä lisäänny. On katkera ja kiristää vanhaa äitiään kun ei ketään muutakaan ole enää.
- Mitäkä.mies
Taidat olla liian kiltti siskollesi.En haluaisi yleistää mut tytöillä on tämäntyyppisiä vaikeuksia,jotka liittyvät tavaroihin ja muistikin pettää kun ei muisteta kenen mikin nukke tai kätkyt on alunperin ollut.
Kuullostaa olevan hankala tapaus sinun systeri ja vaikka onkin surku katkaista välit,on se ainoa keino.Hän nähtävästi saa tyydytyksen siitä että saa pommittaa ilkeyksillä ja ei vastaa puhelimeen,vaan nauttii kun saa "pomottaa"Ilmoittaisin kylmän viileästi etten halua olla tekemisissä.Jossain vaihteessa hänen "silmänsä aukeavat"- siilimuori3
Tuo on totta. Mulla meni oman sisaruksenoi kanssa viisi vuotta, kun lopetin "kiltteyden" ja olon juolksutyttönä, työrukkasena ja palvelijana. Kun aloin sanomaan ei, välit katkesivat. Mutta hänen aloitteestaan ovat nyt korjaantuneet ja eri tavoin, tasa-arvisempana.
- siinä_muistoja
Tässsä muistoja: sanomalehteen pistettiin ilmoitus että "koulutyttö haluaa maalle" ja minut pistettiin pakolla kesäksi uppo-outoon maataloon, jossa lapset minua kiusasivat. Minulla ei ollut muotivaatteita ja tukkani oli luonnonkiraha. Puhuinkin jotenkin eri tavalla kuin ne itse puhuivat.
Nyt kun rupean sitä muistelemaan, niin vituttaa.- en.usko.tuota
Ettet vain vittuilisi meille? Ei tuo voi olla tottakaan. Lastensuojeluviranomaiset sijoittavat lapsia, eivät näiden omat vanhemmat.
- siinää_muistoja
Kyllä tuo tosi juttu on. Aktivaattorina toimi äitini, isyyttä ei ole selvitetty koskaan. Äitini halusi päästä edes hetkeksi äpärälapsesta eroon.
Etta terveisiä vain sinne Hauholle, tosin kyseistä kämäsitä kyläpahasta ei taida enää löytyä Suomen kartalta. Olivat ollakseen niin-niin pop-henkisiä, tulihan musiiikkia radiosta korvessakin. Lehmät haisi sisälle saakka eikä kylästä löytynyt edes kioskia iltaohjelmaksi. Mutta posti toi Suosikin eikä haitannut vaikka posti olisi ollut myöhässä, uutiset Suuresta Maailmasta olivat uusia kuitenkin. Sonnan ja Suosikin välimaastossa kasvaneiden myöhempiä vaiheiita en ole selvittänyt, asialla ei ole enää merkitystä
Jos olisin ollut hieman vanhempi tai normaalilla tavalla aktiiviinen, olisin karannnut sieltä. Kesä jäi mieleeni siitä syyystä, ettei minua koskaan sitä ennen eikä sen jälkeen ole kiusattu, ei kouluissa eikä työpaikoissa. - uskomatonta.vieläkin
Mitä äitisi sanoi, kun kerroit kesän jälkeen, että ne kiusasivat? Ja eikö siinä perheessä ollut vanhempia, siis isäntää ja emäntää, jos se oli maatalo?
- hytinäx1
siinää_muistoja kirjoitti:
Kyllä tuo tosi juttu on. Aktivaattorina toimi äitini, isyyttä ei ole selvitetty koskaan. Äitini halusi päästä edes hetkeksi äpärälapsesta eroon.
Etta terveisiä vain sinne Hauholle, tosin kyseistä kämäsitä kyläpahasta ei taida enää löytyä Suomen kartalta. Olivat ollakseen niin-niin pop-henkisiä, tulihan musiiikkia radiosta korvessakin. Lehmät haisi sisälle saakka eikä kylästä löytynyt edes kioskia iltaohjelmaksi. Mutta posti toi Suosikin eikä haitannut vaikka posti olisi ollut myöhässä, uutiset Suuresta Maailmasta olivat uusia kuitenkin. Sonnan ja Suosikin välimaastossa kasvaneiden myöhempiä vaiheiita en ole selvittänyt, asialla ei ole enää merkitystä
Jos olisin ollut hieman vanhempi tai normaalilla tavalla aktiiviinen, olisin karannnut sieltä. Kesä jäi mieleeni siitä syyystä, ettei minua koskaan sitä ennen eikä sen jälkeen ole kiusattu, ei kouluissa eikä työpaikoissa.Onhan se aivan hirvittävä kulttuuriero kaupunkilaiselämässä ja maalaiselämässä. Ja varmasti järkytys teini-ikäiselle joka koskaan ei ollut nähnyt elävää lehmää tai hevosta ja vielä vähemmän työntekoa, viisas äiti joka antoi sinulle sen kokemuksen.
- TutinaY
hytinäx1 kirjoitti:
Onhan se aivan hirvittävä kulttuuriero kaupunkilaiselämässä ja maalaiselämässä. Ja varmasti järkytys teini-ikäiselle joka koskaan ei ollut nähnyt elävää lehmää tai hevosta ja vielä vähemmän työntekoa, viisas äiti joka antoi sinulle sen kokemuksen.
Oli entisaikaan ihan tervettä, että skidi pääsi landelle maataloon kesäksi näkemään hieman maailmaa sen koulun ja kodin ulkopuolella ja kuitenkin Suomessa. Nykyään kai vähemmän tällaista?
- siinä_muistoja
En väittänyt olevani kaupunkilainen, vaan asuin maaseudulla lapsena, en kuitenkaan haja-asutusalueella ja iso kaupunki oli kohtuumatkan päässä. Asuin ison maatilan mailla, siellä oli navetassa lehmiä useita kymmeniä ja karjakoita ties miten paljon, yksi tutumpi antoi minun harjoitella lypsämistä. Hevosiakin oli, niitä tarvittiin peltotöissä. Joku renki nosti joskus hevosen selkään istumaan ja rattaita osasin ajaa, ei silloin ollut autoja, kaikki tavaroiden siirrot tehtiin hevoskyydillä. Ja lampaita oli joskus, ne oli söpöjä. Sioista en erityisemmin välittänyt.
Lisäksi olin ollut töissä vieraalla jo yhden kesän ennen tätä Hauhon keikkaa. Työpäivä 8 tuntia ja matkat polkupyörällä päälle, vähintään tunnin suuntaansa. Silloin oltiin töissä myös lauantaina, se päivä oli lyhempi. Aika raskasta se oli 13-vuotiaalle ja seuraavana kesänä ei kai sitten ollut niin innokas hakemaan töitä ja äiti pisti tuon ilmoituksen lehteen.
Kesä olisi voinut olla ihan mukava, ellei minua olisi kiusattu. Jos se jonkun mielestä täällä oli ok siksi, etten siihen aikaan osannut pitää puoliani, niin sille en voi mitään. Minulla ei todellakaan ollut mitään pop-vaatteita enkä voi mitään sille, että tukkani on luonnonkihara, ei siihen aikaan ollut suoristusrautoja. Tukkani aiheutti jostain syystä erityisen paljon mielenrauhan menetystä niille talon nuorille, ne ei vissiin ollut nähnyt kiharoita hiuksia kuin Jimi Hendrixillä kuvassa. En minä luonnollisestikaan kertonut emännälle tai isännälle enkä äidillenikään kiusaamisesta. Minulle oli lapsesta saakka vakuutettu, että olin mitätön, kelvoton ja minusta oli vaivaa, yritin siis olla mahdollisimman vaivaton ja näkymätön. No, nyttemmin olen muuttunut.
Niillä taisi mennä hieman överiksi se että haluttiin olla niin niin pop. Siellä oli kerran vieraillut Paroni Paakkunainen yhtyeineen ja talon tytär oli saanut hääräillä sen asuntovaunussa. Paroni oli kuulemma ollut kovin tyytyväinen. Normaalisti se tyttö oli tarkka poikien ulkonäöstä, mutta tässä tapauksessa se jousti: olihan Paroni sentään popparijulkku ja ihan elävä sellainen. - luin.tarinan.ihmettelin
Kiusaaminen kuulostaa todella käsittämättömältä. Sitähän se on nykyäänkin kouluissa: jos joku on heikompi, hänen kimppuunsa käydään aivan olemattomasta syystä. Ilmeisesti kiusaajat saavat siitä jotain kieroa tyydytystä.
Oletko antanut kiusaajillesi anteeksi? Ilmeisesti, koska et kirjoitat neutraalisti etkä ole suunnitellut kostoa. - kirjoitat_hupaisasti
siinä_muistoja kirjoitti:
En väittänyt olevani kaupunkilainen, vaan asuin maaseudulla lapsena, en kuitenkaan haja-asutusalueella ja iso kaupunki oli kohtuumatkan päässä. Asuin ison maatilan mailla, siellä oli navetassa lehmiä useita kymmeniä ja karjakoita ties miten paljon, yksi tutumpi antoi minun harjoitella lypsämistä. Hevosiakin oli, niitä tarvittiin peltotöissä. Joku renki nosti joskus hevosen selkään istumaan ja rattaita osasin ajaa, ei silloin ollut autoja, kaikki tavaroiden siirrot tehtiin hevoskyydillä. Ja lampaita oli joskus, ne oli söpöjä. Sioista en erityisemmin välittänyt.
Lisäksi olin ollut töissä vieraalla jo yhden kesän ennen tätä Hauhon keikkaa. Työpäivä 8 tuntia ja matkat polkupyörällä päälle, vähintään tunnin suuntaansa. Silloin oltiin töissä myös lauantaina, se päivä oli lyhempi. Aika raskasta se oli 13-vuotiaalle ja seuraavana kesänä ei kai sitten ollut niin innokas hakemaan töitä ja äiti pisti tuon ilmoituksen lehteen.
Kesä olisi voinut olla ihan mukava, ellei minua olisi kiusattu. Jos se jonkun mielestä täällä oli ok siksi, etten siihen aikaan osannut pitää puoliani, niin sille en voi mitään. Minulla ei todellakaan ollut mitään pop-vaatteita enkä voi mitään sille, että tukkani on luonnonkihara, ei siihen aikaan ollut suoristusrautoja. Tukkani aiheutti jostain syystä erityisen paljon mielenrauhan menetystä niille talon nuorille, ne ei vissiin ollut nähnyt kiharoita hiuksia kuin Jimi Hendrixillä kuvassa. En minä luonnollisestikaan kertonut emännälle tai isännälle enkä äidillenikään kiusaamisesta. Minulle oli lapsesta saakka vakuutettu, että olin mitätön, kelvoton ja minusta oli vaivaa, yritin siis olla mahdollisimman vaivaton ja näkymätön. No, nyttemmin olen muuttunut.
Niillä taisi mennä hieman överiksi se että haluttiin olla niin niin pop. Siellä oli kerran vieraillut Paroni Paakkunainen yhtyeineen ja talon tytär oli saanut hääräillä sen asuntovaunussa. Paroni oli kuulemma ollut kovin tyytyväinen. Normaalisti se tyttö oli tarkka poikien ulkonäöstä, mutta tässä tapauksessa se jousti: olihan Paroni sentään popparijulkku ja ihan elävä sellainen.Että ihan aito Paroni Paakkunainen vieraili Hauholla 1960-luvulla ja joku landemimmi oli onnesta soikeena?
Pissikset ei olekaan nykyajan tuote. - olen.utelias.keltainen
Tapasitko niitä nuoria enää sen kesän jälkeen. Ja mitähän niistä hauholaisista poppareista on tullut aikuisina?
- siinä_muistoja
Kappas vain, ketju näyttää jatkuneen. No mikäs siinä.
En ole "antanut anteeksi" enkä ole ollut antamattakaan, en käytä tuollaisia kirkollisia ilmaisuita. Asiat tulevat ja menevät ja menettävät merkityksensä. Kyseisestä kesästä on aikaa puoli vuosisataa, sen jälkeen on tullut toisenlaisia kesiä.
Nyt kun joku kysyi niin, googlasin uteliaisuuttani. Toinen kaksospojista ilmeisesti pitää sitä maatilaa, vieläköhän niillä on lehmiä? Olisiko ollut silloin 5 tai 6. Se oli se myötäilevämpi, se toinen oli varsinainen kiusaaja sen tytön ohella. Se kiusaajakin näyttää jääneen paikkakunnalle ja on ammatissa, jossa riittää kun muistaa kusaista paikallispoliittisesti oikeaan suuntaan.
Mihinkäs sitä nyt omalta synnyinseudulta, sillä kun tutu kirkontorni lakkaisi näkymästä ja Siwan kulma, niin voisi tulla äitiä ikävä. (tosin kyseinen maatila ei ollut kirkolla)
Tytöstä en tiedä, naiset kun vaihtaa nimeä. Luultavasti löytänyt oman paroninsa jostain siitä läheltä. Jos ei ihan Paakunaista, niin mitä väliä. Olihan meillä Pahvi-Saulikin, ihan luonnollista kokoa ja oikealta näytti. Pahviparoni on vähintään yhtä upea. Vissiin paskantaakin pahvia, kätevää, ei haise. Ja pahvipääillä miehellä on, siinä ovat vakka ja kansi löytäneet toisensa. - kirjoitat_hupaisasti
Saisit kirjan tuosta kesästä, oletko ajatellut? En tiedä, kenelle kettuilet, niille hauholaisille, äidillesi vaiko senaikaiselle nyhverölle itsellesi. Mutta ironista tekstiä.
- olen.utelias.keltainen
Eivätkö ne kaksospojat tehneet sellaista kiusaa, ettet olisi erottanut niitä toisistaan?
Tänä päivänä varmaan erottaisit. Veikkaan, että toinen on laiha, toinen lihava. Kuin Majakka ja Perävaunu.
Jotenkin surkuhupaisaa, että ne jäivät sinne synnyinsijoilleen suurien suunnitelmien sijaan. - kunhan_kysyn
Loppuivatko juttusi?
Olen aina ollut kateellinen kavereilleni, joilla on siskoja, minä kasvoin poikaporukassa. Me tapeltiin lapsena aina niin että seinät kolisi. Ensin tappeli tietty pari sitten seuraava ja lopulta kun menin muka selvittämään välejä, olin minäkin siinä käsirysyssä lopulta. En kyllä muista oliko vahvin vai heikoin, joka lopulta tappelukaverikseni jäi, kirosanat hänellä ainakin oli hyvin hanskassa.
Nyt aikuisena veljeni ovat parhaita kavereitani, vaikka aika etäällä toisistamme asummekin. Saan heiltä pyyteetöntä apua ja asiassa kuin asiassa voin heidän puoleensa kääntyä ja yksin jäätyäni olen aika usein joutunut pyytämäänkin apu.
Yksi hoitaa tietokoneeni. jos se perusteellisesti tilttaa ja toinen suunnittelee ja toteuttaa remontit kanssani, että sillai.
Sisarkaipuuni joskus suututti, olisi niin hauskaa ollut kertoa salaisuuksia omalle sisarelle, silloin jouduin ne syvimmät salani kertomaan tyttökavereilleni. Hyviä ystäviä hekin olivat, mutta koin asian aina vähän erilaiseksi.- RatkaisuTehtävä
Miehenä minulla oli aika paljon samantyyppisiä suhtautumista veljeni ja hänen perheensä taholta. Etenkin lapset olivat hämmästyttävän ylimielisiä. Mm. omistimme veljeni kanssa yhdessä pienen maatilan ja sen käytöstä tuli jatkuvaa painostusta, omimista ja maksattamista minulla. Sietämätön olotilakokonaisuus. Päätin panna välit kokonaan poikki veljeeni ja hänen perheeseen ja möin osuuteni veljelleni. Tämä tapahtui 20 v sitten enkä ole päivääkään katunut – päinvastoin.
- kumpsinkampsin
entä naisena?
- Mitäkä.mies
Ainoa veljeni..Luulin että en tulisi koskaan ikävöimään veljeäni.
Hän oli niinsanotusti hankala tapaus.Teki kaikenlaista kolttosta ihan pienestä pitäen ja heti alle kouluikäisenä oli keskellä yötä purkanut setänsä polkupyörän pieniin osiin,ihan laakereita myöden osat hietikolla.Osaava kersa siis jo silloin.Aina oli jokin katastroofi tullut kun ryhtyi vauhdilla töitä tekemään.Tekevälle sattuu ja rapatessa riiskuu,tuumi veljeni;) Hän omistautui työlleen täysin eikä koskaan kieltäytynyt kun hommaa tarjottiin,hänelle työ oli elämäntapa.
Kiukkuisen ja sinnikkään luonteensa lisäksi hän ryyppäsi aina kun työltään kerkisi ja taisipa lopulta yhdistää työn ja juomisen kun vuorokausi on niin lyhykäinen.
Tytöistä kiisteltiin aina nuorena,enkä tajua vieläkään sitä miksi hänen piti Aina ihastua samaan tyttöön..Siis juuri niin että kun seurustelin,tai olin vaikka vain yhden illan juttu,hän yritti varmasti samaa tyttöä ja usein jopa onnistui;) Ja miksiei kun oli komea renttu,vaikka hiukan lyhyen läntä..Otimme kerran yhteen oikein nyrkein,mitä kadun vieläkin kun tavallisesti asiat selvitän puhumalla.
Veljeni alamäki alkoi..Ensin lähti vaimo ja lapset,kun eivät jaksaneet juopottelua..Sen jälkeen meni työ kun humalassa ei töihin saa mennä.Lopulta paloi talokin,osittain kun yksi huone jäi lähes kuntoon.Toissa Jouluna ostin kuivia koivuhalkoja ja vein hänelle kun ei ollut enää millä lämmittää saunaa.Näky oli surkea..Ihminen on pohjalla surkea näky eikä kukaan välitä,ei varsinkaan sisaret.
Tiedän kyllä että alkoholisti käyttää kaikkia ympärillään olevia hyväkseen,mutta vain jos siihen itse suostuu.Siskoillani ei ollut edes aikaa vastata hänen puheluun.Mun korvat kesti hyvin kuunnella hänen vuodatksia kun menetti elämänsä viinalle ja työlle.Paljon hän maksoi veroja ja rakensi yhteiskuntaa ja kuitenkin lopulta vouti vei kaiken kun talon palovakuutus oli pikkasen rästissä,eikä korvauksia tietenkään tullut.
Arvaattekin jo varmaan että puita ei tänä Jouluna enää tarvinnut,mutta kynttilän vein haudalle ja totesin että ikävä on ja muistot ovat "kultaantuneet" - Se-siitä
Jouduin ongelmiin olessani liian hyväuskoinen ja lojaali aivan väärille tahoille, eli ystävänä pitämilleni ja perkele se oli vika tikki. karvaasti olen kokenut kuinka pyrkyrit käyttää ihmistä hyväkseen.
- att2
Paljon mahtuu jokaisen elämään,muiden elämä ei kuulu minulle, mitä tulee ystäviin tuskin minulla on koskaan ollut sillä valitsen itse. Paljon työkavereita on ollut, hyvin harvoin näkee.
Naiset tässä mielessä on eri asia ja heihin olen vähän luottanut liikaa tosin oli pieni aika elämässä.
Tänään on hyvä luotto jos niin voi sanoa, ollut 5 vuotta. Muistakaamme aika kulkee.... - Cloetta
Minä olin myös aina kakkonen, tai oikeammin aina viimeinen vaikka syntymäjärjestyksessä ensimmäinen. Muut sisarukset saivat aina esim. uudet sukset tai luistimet, minä käytetyt. En tiedä miksi näin, yleensähän se on toisinpäin.
SIlloin tuntui pahalta mutta ei enää. Elämä on muuttunut ja muuttanut minua. Jos lapsena ja nuorena olin jatkuvan nolaamisen ja kritisoinnin takia arka ja ujo, olen nyt aikuisena hyvin sosiaalinen ja reipaskin. Haitalliset ihmissuhteet olen katkaissut ja vahvistanut niitä hyviä. - paskatvanhemmat
Narsisti vanhempi kasvatti meidät sisarukset jo ihan pienestä lapsesta asti niin, että käännyimme toisiamme vastaan. Kaikki energia meni siihen, että yritimme kilpaa vain miellyttää häntä. Sen sijaan että me lapset olisimme yhdessä perustaneet ikään kuin "rintaman" häntä vastaan, me siis vain käännyimme toinen toisiamme vastaan. Aikuisena yritin sitten korjata viileitä välejä sisaruksiini, kun tajusin että syy ei ollut meissä, vaan vanhemmassa. Se ei kuitenkaan onnistunut. Valitettavasti sisarukseni ovat vielä tänäkin päivänä kiinni tässä narsisti vanhemmassa, täysin hänen määräysvaltana alla, eikä heihin pysty kunnolla tutustumaan. Olen katkaissut välit niin tähän narsisti vanhempaan, kuin sisaruksiinikin. Kun minulta kysytään sisaruksistani, valehtelen usein uusille ihmisille olevani ainoa lapsi. Se on niin paljon helpompaa, kuin alkaa selittelemään miksi emme ole väleissä.
- siunausta-elämääsi-
paskatvanhemmat :
Olisi sinun kannalta kaikkein parasta mennä terapiaan,
kaikki ei välttämättä ole niin kuin sinun pettyny mielesi hyvin loukattuna
asiat näyttää,
usein kun yksin pohtii ja murehtii loukattua persoonaansa,
usein suhteet vääristyy ,
asiat vaan on niin kummasti , että a i n a pitää elämän korjaaminen alottaa omasta i t s e s t ä ä n ,
kun ihminen saa sielulleen rauhan ja totuus tulee kuvioihin,
sinulla itselläsiki on omat luonteen piireesi, niihinki kannataa tutustua,
koko elämä alkaa muuttaa muotoaan, elämä tulee elämisen arvoiseksi, kaikki muuttuu s i n u n elämässä paremmaksi,
voit todennäkösesti korjata läheisten kanssa ihmissuhteet kuntoon,
alat ymmärtää vanhempiasiki paremmin, heidän käytöstään, niihin löytyy syynsä,
jokainen vanhempi rakastaa omia jälkeläisiään,
vaikka ehkä eivät osaa sinun mielenmukaisesti tunteitaan osottaakaan, - eivätkaikkirakasta
siunausta-elämääsi- kirjoitti:
paskatvanhemmat :
Olisi sinun kannalta kaikkein parasta mennä terapiaan,
kaikki ei välttämättä ole niin kuin sinun pettyny mielesi hyvin loukattuna
asiat näyttää,
usein kun yksin pohtii ja murehtii loukattua persoonaansa,
usein suhteet vääristyy ,
asiat vaan on niin kummasti , että a i n a pitää elämän korjaaminen alottaa omasta i t s e s t ä ä n ,
kun ihminen saa sielulleen rauhan ja totuus tulee kuvioihin,
sinulla itselläsiki on omat luonteen piireesi, niihinki kannataa tutustua,
koko elämä alkaa muuttaa muotoaan, elämä tulee elämisen arvoiseksi, kaikki muuttuu s i n u n elämässä paremmaksi,
voit todennäkösesti korjata läheisten kanssa ihmissuhteet kuntoon,
alat ymmärtää vanhempiasiki paremmin, heidän käytöstään, niihin löytyy syynsä,
jokainen vanhempi rakastaa omia jälkeläisiään,
vaikka ehkä eivät osaa sinun mielenmukaisesti tunteitaan osottaakaan,Huomaan, että et todennäköisesti ole joutunut vastakkain ikinä oikean narsistin kanssa. Kaikki vanhemmat EIVÄT TODELLAKAAN rakasta omia jälkeläisiään. Valitettavasti. Eivät pysty, tai eivät osaa.
- Onnäitämuitakin
Sama juttu äitini on narsisti ja läheisriippuvainen. Eikä se ainoastaan vaan luulotautinen. Ei yhtään ystävää ja roikkunut suvussaan kuin tauti ensin äidissään ja sitten sisaruksissaan kun äitinsä kuoli.
Kaikki ei täällä varmasti usko että on niin luonnehäiriöisiä ihmisiä omaisissa ettei niille mahda mitään ikinä.
Sisareni jatkoi samaa perinnettä ja vielä pahempana. Sisareni ei saa enää miestä ja on päättänyt elää äitimme kanssa lopun elämänsä kiristäen ja uhkaillen häntä kuten teki ex miehilleenkin. Jonkun on aina pitänyt sen työttömän lorvin elämää kustantaa ja nyt kun ei enää saa ketään äijää niin on vanha äiti uhrina tai onhan se ollut koko iän.
Hyvin sanottu edelliseltä niin ettei kaikki pääse ikinä tuntemaan oikeaa narsistia, oman etunsa tavoittelijaa eikä todella sairasta ihmistä.
Yksinololla ja jumalattomalla tuskalla olen vapautunut sukuni rasitteista niin etten koskaan jatka niitä. Meidät kasvatettiin läheisriippuvaisiksi ja aivan kieroon ja kapinoin aina sitä vastaan, en hyväksynyt. En ole laumasielu niin että kukaan tai mikään saa vaikuttaa elämääni eikä minua pelotella yhtään millään. Peloista pois pääsemiseen on mennyt koko nuoruus ja taistelu itsensä kanssa että olen oikean tien valinnut enkä ole toisten perässä tehnyt. Sääliksi käy niitä joilla on pakko tehdä toisten perässä vaikka se ei ole ollenkaan oma juttu eikä ne ole onnellisia ikinä kun vaan pitää suorittaa sitä mitä muutkin.
Tarvitaan jumalaton tahdonvoima ja vahvuus ettei elä laumasieluna ja hyvin harvoilta se onnistuu. Vihaan sitä kun sukupolvesta toiseen tehdään aina samat virheet eikä polvi parane koskaan. Miksi pitää toistaa ihan samaa paskaa mistä itse oli lähtöisin. Sisareni oli yh perheestä lähtöisin heti naimisiin ja kakaraa ja loi ihan samat puitteet lapsilleen ja teki vielä lisää kakaroita ja erosi siitäkin. Niin tyhmä se on että tekisi vieläkin lisää kakaroita jos vain saisi ja heti jollekkin baari juopolle. Äidilleen vei kaikki hoitoon alusta alkaen niin ettei äitini jaksanut enään työelämässä.
Sisareni on ollut hyväksikäyttäjä koko ikänsä ja aina perustanut suhteensa hyväksikäyttöön ja kiristämiseen. Ihmis suhteet ovat olleet sille vain rahan tuloa varten ja kiristämistä varten. Ei ole koskaan tehnyt töita ja kehuu itseään sosiaaliseksi ihmiseksi, siis unohtaa mainita sosiaalipummiksi. Sossu on elättänyt hänet ja kakaransa koko hänen ikänsä ja kaikki kakarat huostassa. Hän kuvittelee itsensä joksikin johtajaksi kun sillä on vanhentunut muutaman vuoden koulutus nuoruusvuosilta ja sekin ehdoilla jotenkuten saatu paperi. Suhteilla se pääsi kun nai johtajan pojan.
Ei ole koskaan näyttänyt niitä huonoja papereitaan mutta kuin haukkunut muut.
Heitti minut ulos kun aloin kyselemään. on huijannut meitä kaikkia ja koko sukuansa aivan alusta lähtien. Kaikki hänen ex miehensä ovat sanoneet että hän kiristi koko ajan. - sua-ei-usko-kukaan
Onnäitämuitakin kirjoitti:
Sama juttu äitini on narsisti ja läheisriippuvainen. Eikä se ainoastaan vaan luulotautinen. Ei yhtään ystävää ja roikkunut suvussaan kuin tauti ensin äidissään ja sitten sisaruksissaan kun äitinsä kuoli.
Kaikki ei täällä varmasti usko että on niin luonnehäiriöisiä ihmisiä omaisissa ettei niille mahda mitään ikinä.
Sisareni jatkoi samaa perinnettä ja vielä pahempana. Sisareni ei saa enää miestä ja on päättänyt elää äitimme kanssa lopun elämänsä kiristäen ja uhkaillen häntä kuten teki ex miehilleenkin. Jonkun on aina pitänyt sen työttömän lorvin elämää kustantaa ja nyt kun ei enää saa ketään äijää niin on vanha äiti uhrina tai onhan se ollut koko iän.
Hyvin sanottu edelliseltä niin ettei kaikki pääse ikinä tuntemaan oikeaa narsistia, oman etunsa tavoittelijaa eikä todella sairasta ihmistä.
Yksinololla ja jumalattomalla tuskalla olen vapautunut sukuni rasitteista niin etten koskaan jatka niitä. Meidät kasvatettiin läheisriippuvaisiksi ja aivan kieroon ja kapinoin aina sitä vastaan, en hyväksynyt. En ole laumasielu niin että kukaan tai mikään saa vaikuttaa elämääni eikä minua pelotella yhtään millään. Peloista pois pääsemiseen on mennyt koko nuoruus ja taistelu itsensä kanssa että olen oikean tien valinnut enkä ole toisten perässä tehnyt. Sääliksi käy niitä joilla on pakko tehdä toisten perässä vaikka se ei ole ollenkaan oma juttu eikä ne ole onnellisia ikinä kun vaan pitää suorittaa sitä mitä muutkin.
Tarvitaan jumalaton tahdonvoima ja vahvuus ettei elä laumasieluna ja hyvin harvoilta se onnistuu. Vihaan sitä kun sukupolvesta toiseen tehdään aina samat virheet eikä polvi parane koskaan. Miksi pitää toistaa ihan samaa paskaa mistä itse oli lähtöisin. Sisareni oli yh perheestä lähtöisin heti naimisiin ja kakaraa ja loi ihan samat puitteet lapsilleen ja teki vielä lisää kakaroita ja erosi siitäkin. Niin tyhmä se on että tekisi vieläkin lisää kakaroita jos vain saisi ja heti jollekkin baari juopolle. Äidilleen vei kaikki hoitoon alusta alkaen niin ettei äitini jaksanut enään työelämässä.
Sisareni on ollut hyväksikäyttäjä koko ikänsä ja aina perustanut suhteensa hyväksikäyttöön ja kiristämiseen. Ihmis suhteet ovat olleet sille vain rahan tuloa varten ja kiristämistä varten. Ei ole koskaan tehnyt töita ja kehuu itseään sosiaaliseksi ihmiseksi, siis unohtaa mainita sosiaalipummiksi. Sossu on elättänyt hänet ja kakaransa koko hänen ikänsä ja kaikki kakarat huostassa. Hän kuvittelee itsensä joksikin johtajaksi kun sillä on vanhentunut muutaman vuoden koulutus nuoruusvuosilta ja sekin ehdoilla jotenkuten saatu paperi. Suhteilla se pääsi kun nai johtajan pojan.
Ei ole koskaan näyttänyt niitä huonoja papereitaan mutta kuin haukkunut muut.
Heitti minut ulos kun aloin kyselemään. on huijannut meitä kaikkia ja koko sukuansa aivan alusta lähtien. Kaikki hänen ex miehensä ovat sanoneet että hän kiristi koko ajan.ÄLÄ VALEHTELE,
olet kateellinen, katkera, jostain syystä hyvin itsekäs jouorunhaluinen, haluat vahingoittaa läheisiäsi silkasta katkeruudestasi puhumalla pahaa,
kato peiliin, siellä se narsisti on,
- ompashuonosiskosulla
Hei, keskustelun aloittaja! Lapsuudenaikaiset lelut ovat monesti tunnearvoltaan tärkeitä. Ainakin meillä tehtiin niin, että kun vanhempi sisar perusti perheen ennen minua, niin hän vei vain omat henkilökohtaiset lelunsa omille lapsilleen. Kaikki minun henkilökohtaiset leluni jäivät sitten varastoon odottamaan, ja myöhemmin sitten minä hain ne omille lapsilleni. Meillä oli kuitenkin oikein äiti piilottamassa minun lelujani tässä tilanteessa, koska sisko olisi ne kyllä muuten surutta vienyt! Minä olin edellisenä päivänä soittanut äidille ja pitänyt hirveätä meteliä, että kun sisko on siellä varastoa penkomassa, niin minun lelujani et sitten hänen mukaansa anna! En halunnut edes lainata niitä, koska tiesin että ne kuitenkin menevät rikki! Kirjoitit että siskosi vei kaikki lelut, niin yhteiset kuin sinun henkilökohtaiset lelusikin. Hän ei olisi niin missään nimessä saanut tehdä! Muisteleppas sitä tilannetta, kun hän kuitenkin niin teki...Mitä sanoit hänelle silloin? Olitko paikalla, vai et? Sanoitko että et halua hänen ottavan sinun lelujasi, mutta hän vei ne silti väkisin ilman lupaa vai? Vai myönnyitkö lopulta ja annoit ne "lainaan", etkä koskaan saanut takaisin? Siskosi on nyt toiminut tässä todella törkeästi. Tapauksesta on ilmeisesti jo kauan, mutta nyt siskosi sitten jatkaa samaa vanhaa rataa tässä pyörään liittyvässä asiassa. Teit ihan oikein kun puolustit itseäsi tässä asiassa. Siskosi on nyt sinulle anteeksi pyynnön velkaa. Välinne voivat korjaantua vain, jos siskosi tajuaa miten typerästi hän on käyttäytynyt ja pyytää anteeksi. Jos ei tajua pyytää, niin unohda koko tyyppi. Tässä ei ole nyt kyse enää mistään leluista tai pyörästä, vaan toisen kunnioittamisesta.
- ainakakkonen
Kiitos kun kerroit omat kokemuksesi. Sisareni todellakin vei lelut ilman lupaa äitini kotoa ja kun niitä sitten kyselin kun aikaa oli jo kulunut pari vuotta, niin eihän niitä leluja enää ollut. Ei hän ollut mitenkään pahoillaan asiasta. Ja on tässä ollut kaikenlaista muutakin vastaavaa tilannetta.
En anna enää kenenkään kävellä ylitseni ja pidän puoliani. En enää soittele hänelle, kun ei kerran vastaa. Saa olla omissa oloissaan minun puoleltani. Ei hän vastaa muidenkaan sisarusten soittoihin, ilmeisesti tässä on jotain perikunnan asioita taustalla.
Raskasta on, mutta aion elää omaa elämääni. Iloitsen asioista, jotka tuovat minulle hyviä kokemuksia. Olen viime aikoina poistanut elämästäni pahaa mieltä tuovat ihmiset. Näin on paljon helpompaa.
Ja todellakin sisareni saa itse ottaa yhteyttä ja aion olla positiivinen häntä kohtaan jos näin tapahtuu.- Mitästähänsanotte
Sisareni vei kaikki peruskoulun käsityö tunneilla kutomani vauvan vaatteet ilman lupaa kysymättä.
- enymmärräjoo
Miksi positiivinen jos sinulta varastettiin?
- att2
Kun pääsin töihin ilman palkkaa. (60 alku)
Olen aina ollut nöyrä ajalla kuitenkin oma varmuus kasvaa--koulutus elämän kokemus---kuitenkin tavallaan aina yksin ei siinä mielessä.....
Ruotsista muutta vuositain yli 50t ruotsinkansalaista pois per vuosi.
Suomi tänään on kuin apina. Niinistö on suomalaisten toivo ei kuin Kekkonen jolla oli hyvin suuret tappajat tovereita kuin hän itse. - att2
Suomi luulee olevan jotain jota ei ole.
- Tädinmuisto
Katselin usein 60-luvun alussa, ennen kouluikää, tätieni tansseihin laittautumista. Kellohameita, vannealushameita, patellavöitä, piikkareita, huulipunia, puutereita ... Katselin, ihmettelin ja ajattelin; minäkin, joskus ...
Jo silloin pyysin yhdeltä tädeistäni, että säästä nuo piikkarit minulle, mustat, 10 cm:n korolla (mittasin). Vuosia kului monia ja sitten teininä tädilläni, joka oli jo perheellinen, ollessani löysin kengät komeron nurkasta. Ja kun täti ei enää sellaisia käyttänyt, niin sain kuin sainkin unelmakenkäni.
Käytinkin niitä aikoinaan. Niillä oli kevyenoloista tanssia, tietysti, varvas-asennossa. Kerran sukujuhlissa ulkona seistessä alkoi tuntua kummalliselta ja ihmettelin mitä tapahtuu; korot painuivat nurmikkoon. Sukulaismies tokaisi joskus; täytyy olla jonkin moinen ajokortti että noilla osaa kävellä. Oli kai sitten kun osasin.
Nyt kengät ovat omassa vaatehuoneessani. Muutama vuosi sitten tädin kuolinuutisen kuultuani nostin ne esille, siinä ne olivat pitkän kevään muisteltavina. Jalkaan ne menevät vieläkin, mutta jalat eivät niissä enää jaksa olla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Terveystalo paljasti yksityisen sairaanhoidon empatia puutteet
Yksityisellä puolella raha ratkaisee, jos ei ole rahaa potilas ei saa empatiaa eikä siten apuakaan: Poliisi teki rikosi1822001Puhuuko Orpo niin totta kuin osaa?
Vai osaisiko "en muuta keksinyt" -Orpo edes vähän paremmin puhua totta? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8d5241f-2761531Ehdin aamulla
ajattelemaan sinua. Olit ensimmäisenä mielessäni. Avasin silmäni tähän uneen, jota elämäksi kutsutaan. Kuuntelin lintuje1391315Mä todella toivon että
Sulla on nyt kaikki hyvin sun elämässä, olet sisukas nainen sen näki jo ensimmäisestä hetkestä.361107Laita viestiä?
Sitten kun on sinulle hyvä hetki, minä odotan. Jotain jäi kesken ja haluan viedä sen loppuun 😘731098- 811041
Olen ollut pois täältä neljä kuukautta
Neljä kuukautta sitten olin tosiaan psykoottinen, ja jouduinkin osastolle hoidettavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Ystävyys-1831018Salakamera! Kirsikka Simberg julkaisi Farmilla otetut salakuvat: "Paha tapa" paljastuu! Katso kuvat!
Oho, no nyt on kyllä rikottu sääntöjä… Farmi Suomi -kuvauksista paljastuu yllättävää materiaalia. Lue lisää: https://w3868- 40838
Sun pitää mies unohtaa
Minut jo. Tiedän että se on sulle tosi hankalaa. Mut sun pitää unohtaa mut jo. Älä kirjoita mulle tänne viestejä enää.63825