Kiinalainen näkemys

Ei se voi olla samanlaista joka paikassa. Eihän sitä joka paikassa edes ole.

onko tuo aurinkokennoilla toimiva retkikeitin(!)

iso-D kirjoitti:

onko tuo aurinkokennoilla toimiva retkikeitin(!)

Ei ihan, vaan aurinkokäyttöinen lattiankiillotuskone. Saivat halvalla ja käyttivät jälkiensä peittämiseen. Sen takia moni ei vieläkään usko niiden edes käyneen siellä.

Ison pölynimurin ja pölypussit ymmärrät varmaan:
https://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Lunar_Surface_Experiments_Package#/media/File:ALSEP_AS12-46-6788.jpg

kodinkoneita kirjoitti:

Ison pölynimurin ja pölypussit ymmärrät varmaan:
https://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Lunar_Surface_Experiments_Package#/media/File:ALSEP_AS12-46-6788.jpg

Lue lisää

missä on se paskasäkki, jonka astronautit heittivät ensitöikseen aluksesta foliohökötyksen alle(!) Ei nävy missään!?

iso-D kirjoitti:

missä on se paskasäkki, jonka astronautit heittivät ensitöikseen aluksesta foliohökötyksen alle(!) Ei nävy missään!?

sinun retkikeittimessäsi

iso-D kirjoitti:

missä on se paskasäkki, jonka astronautit heittivät ensitöikseen aluksesta foliohökötyksen alle(!) Ei nävy missään!?

Tuo kuva oli Apollo12 -lennolta. Apollo11 -lennolla ennen Kuuhun astumista aluksesta ulos heitetty roskapussi näkyy tässä:
http://spacemodels.nuxit.net/Panoramas/index-A11.htm

minkä tähen se paskasäkki piti viijä Kuuhun(!)

ei se ollut siellä

Ei vitussa, mutta onko se kuukausi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuauto#/media/File:Apollo_17_Prime_Crew_-_GPN-2000-001151.jpg

Voimakkaasti suuntaava antenni liikkuvassa kulkuneuvossa - siinä sitä on vääntämistä - kuumodulissa on yhteys maahan - eli tavan tappiantennilla yhteys moduuliin ja sieltä vasta maahan

Kaiken kaikkiaan - näin EME-hamina - järjestely on enemmän kuin mieletön :)

https://www.google.fi/search?q=EME radio amat&biw=1397&bih=842&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwje0oWZ0IrKAhUDtRoKHdZ_CnIQ_AUIBigB#tbm=isch&q=EME radioamateur

EMEHam kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuauto#/media/File:Apollo_17_Prime_Crew_-_GPN-2000-001151.jpg

Voimakkaasti suuntaava antenni liikkuvassa kulkuneuvossa - siinä sitä on vääntämistä - kuumodulissa on yhteys maahan - eli tavan tappiantennilla yhteys moduuliin ja sieltä vasta maahan

Kaiken kaikkiaan - näin EME-hamina - järjestely on enemmän kuin mieletön :)

https://www.google.fi/search?q=EME radio amat&biw=1397&bih=842&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwje0oWZ0IrKAhUDtRoKHdZ_CnIQ_AUIBigB#tbm=isch&q=EME radioamateur

Lue lisää

Veikkaisin, että antennilla on pidetty yhteyttä kuuta kiertävään komentoalukseen, ei laskeutujaan. Antennissa oli vertikaalinen suuntaus, jota ei pintayhteydellä olisi tarvittu.

Raariomän kirjoitti:

Veikkaisin, että antennilla on pidetty yhteyttä kuuta kiertävään komentoalukseen, ei laskeutujaan. Antennissa oli vertikaalinen suuntaus, jota ei pintayhteydellä olisi tarvittu.

Lue lisää

Jos siihen matalalla (nopea) ja kuutakiertävään moduuliin on tarkoitus pitää paraboloidilla yhteyttä LIIKKUVASTA LIIKKUVAAN, niin siinä sitä jo ihmettelistä riittääkin. :)

Noilla etäisyyksillä (kilometrejä) RIITTÄÄ ihan tavallinen tappiantenni pitämään yhteyttä autosta laskeutujaan, eikä tee tiukkaakaan, mutta paraboloidilla tekee.


Antennin suunta on säädettävissä ja moduulinkin asentoa tulee säätää että yhteys onnistuu:

http://pics-about-space.com/apollo-11-lunar-module-diagram?p=1#

EMEHam kirjoitti:

Jos siihen matalalla (nopea) ja kuutakiertävään moduuliin on tarkoitus pitää paraboloidilla yhteyttä LIIKKUVASTA LIIKKUVAAN, niin siinä sitä jo ihmettelistä riittääkin. :)

Noilla etäisyyksillä (kilometrejä) RIITTÄÄ ihan tavallinen tappiantenni pitämään yhteyttä autosta laskeutujaan, eikä tee tiukkaakaan, mutta paraboloidilla tekee.


Antennin suunta on säädettävissä ja moduulinkin asentoa tulee säätää että yhteys onnistuu:

http://pics-about-space.com/apollo-11-lunar-module-diagram?p=1#

Lue lisää

Auto voidaan pysäyttää kusoilun ajaksi ja tuskin sitä edes tarviisi pysäyttää hitaasta vauhdista. Kun en tiedä kusoilutaajuutta, en voi arvailla keilanleveyttä pelkästä parabolin halkaisijasta, mutta muutamasta asteesta ainakin puhutaan. Jos komentomoduli on edes kymmenien kilometrien etäisyydellä, se pysyy melko helposti keilassa, puhumattakaan että etäisyys olisi lähempänä horisonttia satoja kilometrejä. Laske itse, jos et usko. Eikä 3 dB:n mukaan määritelty keilanleveys sitä tarkoita, etteikö keilaleveyden ulkopuolellakin kuso kulkisi.
Et kai kuvittele, ettei NASA:lla ole radiotekniikan tuntijoita ja he olisivat ihan hölmöyttään asentaneet vääränlaisen antennin kuuautoon? Melko köppänen selitysyritys.

Raariomän kirjoitti:

Auto voidaan pysäyttää kusoilun ajaksi ja tuskin sitä edes tarviisi pysäyttää hitaasta vauhdista. Kun en tiedä kusoilutaajuutta, en voi arvailla keilanleveyttä pelkästä parabolin halkaisijasta, mutta muutamasta asteesta ainakin puhutaan. Jos komentomoduli on edes kymmenien kilometrien etäisyydellä, se pysyy melko helposti keilassa, puhumattakaan että etäisyys olisi lähempänä horisonttia satoja kilometrejä. Laske itse, jos et usko. Eikä 3 dB:n mukaan määritelty keilanleveys sitä tarkoita, etteikö keilaleveyden ulkopuolellakin kuso kulkisi.
Et kai kuvittele, ettei NASA:lla ole radiotekniikan tuntijoita ja he olisivat ihan hölmöyttään asentaneet vääränlaisen antennin kuuautoon? Melko köppänen selitysyritys.

Lue lisää

Minä TIEDÄN, että noilla etäisyyksillä EI tarvita kapeakeilaista paraboliantennia.

Raariomän kirjoitti:

Auto voidaan pysäyttää kusoilun ajaksi ja tuskin sitä edes tarviisi pysäyttää hitaasta vauhdista. Kun en tiedä kusoilutaajuutta, en voi arvailla keilanleveyttä pelkästä parabolin halkaisijasta, mutta muutamasta asteesta ainakin puhutaan. Jos komentomoduli on edes kymmenien kilometrien etäisyydellä, se pysyy melko helposti keilassa, puhumattakaan että etäisyys olisi lähempänä horisonttia satoja kilometrejä. Laske itse, jos et usko. Eikä 3 dB:n mukaan määritelty keilanleveys sitä tarkoita, etteikö keilaleveyden ulkopuolellakin kuso kulkisi.
Et kai kuvittele, ettei NASA:lla ole radiotekniikan tuntijoita ja he olisivat ihan hölmöyttään asentaneet vääränlaisen antennin kuuautoon? Melko köppänen selitysyritys.

Lue lisää

"Et kai kuvittele, ettei NASA:lla ole radiotekniikan tuntijoita ja he olisivat ihan hölmöyttään asentaneet vääränlaisen antennin kuuautoon? Melko köppänen selitysyritys."

Minä näen lähinnä kuuauton elokuvarekvisiittana.

:)

https://www.google.fi/search?q=EME radioamateur&biw=1397&bih=842&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjugIGJ74rKAhUBgBoKHVSYCTYQ_AUIBigB#tbm=isch&q=EME radio

EMEHam kirjoitti:

Minä TIEDÄN, että noilla etäisyyksillä EI tarvita kapeakeilaista paraboliantennia.

Eikö tarvita, vaikka otetaan yhteys kuuta kiertävään kometomoduliin? Etyäisyys voi olla useita satoja kilometrejä, kun komentomoduli on lähellä horisonttia.
No ei välttämättä. Lisätään vaan lähetystehoa, mutta sen lisääminen vaatii enemmän energiaa, koska suurin osa lähetystehosta menee harakoille. Usein on taloudellisempaa ja teknisesti varmempaa (yksinkertaisempaa) tehdä tarvittava tehotiheys antennivahvistusta kasvattamalla. Itse olisin varmasti myös valinnut paraboliantennin, jos yhteyttä pidetään kiertoradalla olevaan komentomoduliin. Olen sentään ollut yli 30 vuotta radioalan ammattilainen MIL puolella, joten uskoisin tietäväni alasta jonkin verran.

Kiinalaisten kuuruohonleikkurissakin on parabolinen antenni, tottakai se on turha pahvilavaste

Raariomän kirjoitti:

Eikö tarvita, vaikka otetaan yhteys kuuta kiertävään kometomoduliin? Etyäisyys voi olla useita satoja kilometrejä, kun komentomoduli on lähellä horisonttia.
No ei välttämättä. Lisätään vaan lähetystehoa, mutta sen lisääminen vaatii enemmän energiaa, koska suurin osa lähetystehosta menee harakoille. Usein on taloudellisempaa ja teknisesti varmempaa (yksinkertaisempaa) tehdä tarvittava tehotiheys antennivahvistusta kasvattamalla. Itse olisin varmasti myös valinnut paraboliantennin, jos yhteyttä pidetään kiertoradalla olevaan komentomoduliin. Olen sentään ollut yli 30 vuotta radioalan ammattilainen MIL puolella, joten uskoisin tietäväni alasta jonkin verran.

Lue lisää

Luette tuolta:

http://lieksa.pp.fi/oh7fes/digi/satel.htm

Raariomän kirjoitti:

Eikö tarvita, vaikka otetaan yhteys kuuta kiertävään kometomoduliin? Etyäisyys voi olla useita satoja kilometrejä, kun komentomoduli on lähellä horisonttia.
No ei välttämättä. Lisätään vaan lähetystehoa, mutta sen lisääminen vaatii enemmän energiaa, koska suurin osa lähetystehosta menee harakoille. Usein on taloudellisempaa ja teknisesti varmempaa (yksinkertaisempaa) tehdä tarvittava tehotiheys antennivahvistusta kasvattamalla. Itse olisin varmasti myös valinnut paraboliantennin, jos yhteyttä pidetään kiertoradalla olevaan komentomoduliin. Olen sentään ollut yli 30 vuotta radioalan ammattilainen MIL puolella, joten uskoisin tietäväni alasta jonkin verran.

Lue lisää

"Olen sentään ollut yli 30 vuotta radioalan ammattilainen MIL puolella, joten uskoisin tietäväni alasta jonkin verran."

Sittenhän meitä on kaksi :)

Vuodesta -70 ja siihen vielä mukaan radioamatööritoiminta mukana AMSAT'in alkumetreiltä eli Oscarista ..

:)

Mikä oli kulmanopeus kuuta kiertävällä radalla olleella moduulilla?

EMEHam kirjoitti:

"Olen sentään ollut yli 30 vuotta radioalan ammattilainen MIL puolella, joten uskoisin tietäväni alasta jonkin verran."

Sittenhän meitä on kaksi :)

Vuodesta -70 ja siihen vielä mukaan radioamatööritoiminta mukana AMSAT'in alkumetreiltä eli Oscarista ..

:)

Mikä oli kulmanopeus kuuta kiertävällä radalla olleella moduulilla?

Lue lisää

Luulisi sinun sitten ymmärtävän, että pitkillä point-to-point yhteyksillä on paljon taloudellisempaa kasvattaa antennivahvistusta kuin lähetintehoa tai edes vastaanottimen kohinalukua. Jos yhteyttä pidettiinkin suoraan maahan, eikä komentomoduliin, kuten toisessa kommentissa todettiin, niin paraboliantennin käyttö on entistä perustellumpaa. Laskeutujaan yhteyden pitämiseen olisi riittänyt hirvimiesten käsipuhelin.

EMEHam kirjoitti:

"Olen sentään ollut yli 30 vuotta radioalan ammattilainen MIL puolella, joten uskoisin tietäväni alasta jonkin verran."

Sittenhän meitä on kaksi :)

Vuodesta -70 ja siihen vielä mukaan radioamatööritoiminta mukana AMSAT'in alkumetreiltä eli Oscarista ..

:)

Mikä oli kulmanopeus kuuta kiertävällä radalla olleella moduulilla?

Lue lisää

"Mikä oli kulmanopeus kuuta kiertävällä radalla olleella moduulilla?"
Ai niin. Jäi vastaamatta. Tähtitieteen diletanttina voisin palauttaa mieleen ratalaskut, jos tietäisin komentomodulin lentokorkeuden.
Mutta pitäähän sinun tekniikan ammattilaisena tietää, että komentomodulin kulmanopeus kuuautosta katsoen riippuu suuresti siitä, kuinka kaukana origosta kohde on. Yksiselitteistä vastausta kulmanopeudelle ei siis ole. Vertaa: Suoraan poikittaisliikkeessä olevaan maaliin hakeutuvan ohjuksen ajokoirakäyrä. Etäisyyden vaikutus kulmanopeuteen on varsin merkittävä ja se tulee esiin myös ympyräradalla.

"Vuodesta -70 ja siihen vielä mukaan radioamatööritoiminta mukana AMSAT'in alkumetreiltä eli Oscarista .."
Et sentään ollut HEH. Hänen kohdallaan olisin nostanut käteni pystyyn, mutta HEH tuskin olisi tuollaisia kysynytkään. Onko Heikin "Tiimissä hamssiksi" tullut luetuksi?

raariomän kirjoitti:

Luulisi sinun sitten ymmärtävän, että pitkillä point-to-point yhteyksillä on paljon taloudellisempaa kasvattaa antennivahvistusta kuin lähetintehoa tai edes vastaanottimen kohinalukua. Jos yhteyttä pidettiinkin suoraan maahan, eikä komentomoduliin, kuten toisessa kommentissa todettiin, niin paraboliantennin käyttö on entistä perustellumpaa. Laskeutujaan yhteyden pitämiseen olisi riittänyt hirvimiesten käsipuhelin.

Lue lisää

Minulla on GPS-vastaanotin tuolla ulkona seinässä omassa muovilaatikossaan ilman paraboloidia ja seitsemän satelliittia sekin tavoittaa leikiten.

Paraboloidi kuukulkuneuvossa ON liioittelua, kun tappi riittää - jolla yhteys laskeutumismoduuliin ja sieltä Maahan ..

Elokuva onkin sitten eri asia?

EMEHam kirjoitti:

Minulla on GPS-vastaanotin tuolla ulkona seinässä omassa muovilaatikossaan ilman paraboloidia ja seitsemän satelliittia sekin tavoittaa leikiten.

Paraboloidi kuukulkuneuvossa ON liioittelua, kun tappi riittää - jolla yhteys laskeutumismoduuliin ja sieltä Maahan ..

Elokuva onkin sitten eri asia?

Lue lisää

Miksi uudessa kiinalaiskulkijassakin on paraboloidi jos tappi riittää?

EMEHam kirjoitti:

Minulla on GPS-vastaanotin tuolla ulkona seinässä omassa muovilaatikossaan ilman paraboloidia ja seitsemän satelliittia sekin tavoittaa leikiten.

Paraboloidi kuukulkuneuvossa ON liioittelua, kun tappi riittää - jolla yhteys laskeutumismoduuliin ja sieltä Maahan ..

Elokuva onkin sitten eri asia?

Lue lisää

Elokuva taitaa tosiaan olla eri asia :D Montako Maan kiertoradalta joidenkin vaivaisten satojen kilometrien päästä lähetettyä elokuvaa olet katsonut tapillasi ja gps-vastaanottimellasi? Miksi parvekkeilla näkyy lautasantenneja jos muka tappi riittää kuvalähetyksen vastaanottamiseen yli 300 000 km päästäkin? Kuusta lähetettiin kuvalähetystä.

tappiajattelu kirjoitti:

Miksi uudessa kiinalaiskulkijassakin on paraboloidi jos tappi riittää?

Kiinalainen kuukulkija painelee omia maasta ohjattuja teitään ja laskeutumisalus unohdetaan tarpeettomana ..

Siksi.

EMEHam kirjoitti:

Minulla on GPS-vastaanotin tuolla ulkona seinässä omassa muovilaatikossaan ilman paraboloidia ja seitsemän satelliittia sekin tavoittaa leikiten.

Paraboloidi kuukulkuneuvossa ON liioittelua, kun tappi riittää - jolla yhteys laskeutumismoduuliin ja sieltä Maahan ..

Elokuva onkin sitten eri asia?

Lue lisää

GPS vastaanotin 2010 luvulla on etupäältään huiman paljon herkempi kuin 1970 voitiin toteuttaa. Minulla rannekello ottaa GPS signaalia vastaan.
Kyse on myös siitä, mitä dataa siirretään. GPS tietoon riittää signaalin vaihetieto, joka ei vaadi kummoistakaan S/N suhdetta. Jo AM puhe vaatisi kymmenen debbaa ja vanha telkun video 25 debbaa S/N suhteeksi. Silloin puhutaan jo ihan eri tason vastaanotetuista tehoista.
Tappi ( tarkoittanet monopolia) riittää, jos tehosta ei tarvitse tinkiä. Mutta kun silloin niissä olosuhteissa tarvii. Kun revit päätepavuista enemmän irti, niiden luotettavuus laskee. Vanhan USA Mil-normin mukaan samaa päätepapua voitiin käyttää 10 W:iin, kun siviilinormin mukaan siitä saatiin repiä 25 W. Toimihan se, mutta luotettavuus laski. Uskoisin, että Apollo-projektissa normit olivat vielä selvästi tiukempia. Lisäksi energialähteiden paino piti saada minimiin. Halutut varmuudet radiokanavan toimivuudelle oli paljon edullisempaa ja teknisesti varmempaa tehdä mekaanisella suuntaavalla antennilla. Ammattilaisen osaat varmasti laskea radiokanavan toimivuuden ja siihen vaikuttavat tekijät. Taitaa lähetteen suuntaaminen olla yksinkertaisin ratkaisu. Eikö?

Kerroit olleesi MIL alan radiopuolen ammattilainen jo vuodesta -70 ja sen lisäksi aktiivinen amatööri. Et viitsinyt kommentoida kysymystäni OH3RU:n kirjasta. En usko, että MIL puolella uransa tehneistä ja radioamatööritoimintaa harrastaneista joku ei tuntisi kyseistä gurua. Myös sulka Kalle taitaa olla MIL puolella useille raariomiähille tuttu; armoitettu opettaja kuten Hessukin. Voi olla, että olisit naamatuttu, jos tulisit vastaan. Tiedä häntä. Voihan se olla, ettet ole ikinä MIL hommissa ollutkaan.

EMEHam kirjoitti:

Kiinalainen kuukulkija painelee omia maasta ohjattuja teitään ja laskeutumisalus unohdetaan tarpeettomana ..

Siksi.

Ei, vaan kiinalainen kuukulkijakin lähettää kuvaa Maahan, ja siihen ei käytetä tappia.

"GPS vastaanotin 2010 luvulla on etupäältään huiman paljon herkempi kuin 1970 voitiin toteuttaa. Minulla rannekello ottaa GPS signaalia vastaan." - tiedän, että jätetään ja tietty käytetty taajuus on jotain muuta jne. jne. jne ..

Kysymys ON järjestelystä KUUAUTO/LASKEUTUMISMODUULI ja toteutus.

Riittää kuukulkuneuvossa 'tappi' ja siitä yhteys kuumoduliin ja sieltä maahan (siellä on paraboloidi niin modulissa kuin _maassakin_) - painotan edellistä ja sanon, että tavoite on poistaa kaikki mahdollinen _YLIMÄÄRÄINEN_ kuorma tilaa viemästä.

(Radioyhteys on rakennettu näitten astronauttienkin ja moduulin ja maan välille)

Sen osaa jo NASA'n insinööritkin.

:)

EMEHam kirjoitti:

"GPS vastaanotin 2010 luvulla on etupäältään huiman paljon herkempi kuin 1970 voitiin toteuttaa. Minulla rannekello ottaa GPS signaalia vastaan." - tiedän, että jätetään ja tietty käytetty taajuus on jotain muuta jne. jne. jne ..

Kysymys ON järjestelystä KUUAUTO/LASKEUTUMISMODUULI ja toteutus.

Riittää kuukulkuneuvossa 'tappi' ja siitä yhteys kuumoduliin ja sieltä maahan (siellä on paraboloidi niin modulissa kuin _maassakin_) - painotan edellistä ja sanon, että tavoite on poistaa kaikki mahdollinen _YLIMÄÄRÄINEN_ kuorma tilaa viemästä.

(Radioyhteys on rakennettu näitten astronauttienkin ja moduulin ja maan välille)

Sen osaa jo NASA'n insinööritkin.

:)

Lue lisää

Kuumodulissa ei ollut ketään silloin kun molemmat astronautit olivat kuuautolla. Oli varmaan yksinkertaisempaa ottaa aina haluttaessa yhteys kuuautosta paraboliantennilla suoraan Maahan kuin käyttää turhaan kuumodulia niiden välissä.

kdjhg kirjoitti:

Kuumodulissa ei ollut ketään silloin kun molemmat astronautit olivat kuuautolla. Oli varmaan yksinkertaisempaa ottaa aina haluttaessa yhteys kuuautosta paraboliantennilla suoraan Maahan kuin käyttää turhaan kuumodulia niiden välissä.

Lue lisää

Juuri näin.
Paraboloidia ei ollut tarkoitettu ottamaan yhteyttä laskeutujaan. On tyhmää väittää, että NASA olisi tehnyt kuuautoon vain elokuvatehosteeksi suunta-antennin, kun jokainen ammattilainen olisi huomannut sen feíkiksi. Ei NASA:n insinöörit nyt ihan niin ämpärityhmiä sentään olleet.
Tällä tasollahan nuo kuusalkkarien jutut tuppaavat olemaan. Tuokin esiintyi muka -70 luvun MIL radioalan ammattilaisena ja aktiivisena amatöörinä tuntematta alan "suuria nimiä". Sen verran suuria, että kaikki pidempään asiaa harrastaneet ainakin Heikin tuntevat.

Raariomän kirjoitti:

Juuri näin.
Paraboloidia ei ollut tarkoitettu ottamaan yhteyttä laskeutujaan. On tyhmää väittää, että NASA olisi tehnyt kuuautoon vain elokuvatehosteeksi suunta-antennin, kun jokainen ammattilainen olisi huomannut sen feíkiksi. Ei NASA:n insinöörit nyt ihan niin ämpärityhmiä sentään olleet.
Tällä tasollahan nuo kuusalkkarien jutut tuppaavat olemaan. Tuokin esiintyi muka -70 luvun MIL radioalan ammattilaisena ja aktiivisena amatöörinä tuntematta alan "suuria nimiä". Sen verran suuria, että kaikki pidempään asiaa harrastaneet ainakin Heikin tuntevat.

Lue lisää

"Paraboloidia ei ollut tarkoitettu ottamaan yhteyttä laskeutujaan."

Eipä niin, sillä järjestely olisi ollut enemmän kuin MIELETÖN - niillä etäisyyksillä, sillä 'tappi' riittää, mutta päällekkäisyydet hyväksytään - kahdet suunta-antennit autossa ja itse kuumoduulissa omansa?


Tuolta saa tonkia lisää:

http://is.gd/LmW4OL

Pääsi unohtumaan.

Vakuutan, että riittää tehokas suunta-antenni (paraboloidit) maassa yhteydenpitoon kuuhun ja takaisin - ilman kuussa olevaa suunta-antennia ja sellaiset olivat jo silloinkin käytössä.

Jo tavan radioamatööri-EME-yhteydet tavan alataajuuksilla on tehojensa suhteen rajoitettu - otetaan vastaan _hyvin_ heikkoa signaalia .. jos ymmärrätte.

:)

kdjhg kirjoitti:

Kuumodulissa ei ollut ketään silloin kun molemmat astronautit olivat kuuautolla. Oli varmaan yksinkertaisempaa ottaa aina haluttaessa yhteys kuuautosta paraboliantennilla suoraan Maahan kuin käyttää turhaan kuumodulia niiden välissä.

Lue lisää

Releointi toimii automaattisesti - ei siinä 'keskusneitiä' välissä tarvita - osaa sen jo NASA'n insinööritkin.

:)

Tässä esimerkkinä miten verkko toimii:

http://is.gd/rDrSo2

EMEHam kirjoitti:

Releointi toimii automaattisesti - ei siinä 'keskusneitiä' välissä tarvita - osaa sen jo NASA'n insinööritkin.

:)

Tässä esimerkkinä miten verkko toimii:

http://is.gd/rDrSo2

Lue lisää

Toimintavarmuus oli niissä olosuhteissa tärkeintä. Toimintavarminta oli ottaa yhteys kuuautosta manuaalisesti suoraan Maahan.

Siis kuuauton antennilla pidettiinkin yhteyttä suoraan maahan. Silloin parapoloidi taitaa olla ainoa käyttökelpoinen ratkaisu. Päätepavun tehosta kun ei ole kannattavaa ottaa irti riittävää kenttää.

Tietokatko tapahtui Maassa Lockheed Martinin Coloradossa ja Nasan Kaliforniassa välillä v. 1999. Joku Lockheedin järjestelmä käytti virheellisesti vanhoja mittayksikköjä jota Nasan metriseen järjestelmään siirtynyt systeemi ei ymmärtänyt.
http://edition.cnn.com/TECH/space/9909/30/mars.metric/

Eli juttusi MIL ammattilaisuudesta jo vuodesta -70 oli pelkkää paskan puhumista. Kyllähän noita laatikoita osaa seinälleen laittaa kuka vaan. Aivan eri asia on, ymmärtääkö hevon helevettiä, miten ne laatikot toimivat.
Minä ymmärsin vielä -90 luvun lopun elekrtoniikkaan asti ja osasin oikeasti sitä tekniikka, jota Apollo-ohjelmassa käytettiin.

kfjh kirjoitti:

Tietokatko tapahtui Maassa Lockheed Martinin Coloradossa ja Nasan Kaliforniassa välillä v. 1999. Joku Lockheedin järjestelmä käytti virheellisesti vanhoja mittayksikköjä jota Nasan metriseen järjestelmään siirtynyt systeemi ei ymmärtänyt.
http://edition.cnn.com/TECH/space/9909/30/mars.metric/

Lue lisää

Sehän se - en muistanut tapahtuneen yksityiskohtia.

:)

raariomän kirjoitti:

Eli juttusi MIL ammattilaisuudesta jo vuodesta -70 oli pelkkää paskan puhumista. Kyllähän noita laatikoita osaa seinälleen laittaa kuka vaan. Aivan eri asia on, ymmärtääkö hevon helevettiä, miten ne laatikot toimivat.
Minä ymmärsin vielä -90 luvun lopun elekrtoniikkaan asti ja osasin oikeasti sitä tekniikka, jota Apollo-ohjelmassa käytettiin.

Lue lisää

Levittelette olkiukkoja ainakin kiitettävällä tavalla?

En ole "MIL" - enkä ole edes niin väittänyt. Palvelin Riihimäen kuninkaallisessa viestissä .. ja sieltä jäi käteen elektroniikka ja CW .. siis siihen aikaan kun ERT-lehti oli vielä olemassa ja Yleiselektroniikka ja Elektroniikkauutiset ja tietokone teki tuloaan - minulla oma Rockwell AIM ensimmäisenä kilon muistilla ja assemblerilla 70-luvun lopulla ..

Ja ihan ensimmäinen, jota naputtelin hetken ennen kuin se meni asiakkaalle, joka sen sitten palautti - joskus 1975?:

http://pasteboard.co/vaeXgbt.jpg

raariomän kirjoitti:

Eli juttusi MIL ammattilaisuudesta jo vuodesta -70 oli pelkkää paskan puhumista. Kyllähän noita laatikoita osaa seinälleen laittaa kuka vaan. Aivan eri asia on, ymmärtääkö hevon helevettiä, miten ne laatikot toimivat.
Minä ymmärsin vielä -90 luvun lopun elekrtoniikkaan asti ja osasin oikeasti sitä tekniikka, jota Apollo-ohjelmassa käytettiin.

Lue lisää

"Kyllähän noita laatikoita osaa seinälleen laittaa kuka vaan.."

Ymmärsitte väärin - totaalisesti - minä en juokse osaamisen perässä, vaan osoitin, että kuinka HEIKKOJA signaaleja poimitaan neliötuuman antennilla kaukaa taivaalta.

:)

EMEHam kirjoitti:

"Kyllähän noita laatikoita osaa seinälleen laittaa kuka vaan.."

Ymmärsitte väärin - totaalisesti - minä en juokse osaamisen perässä, vaan osoitin, että kuinka HEIKKOJA signaaleja poimitaan neliötuuman antennilla kaukaa taivaalta.

:)

Lue lisää

Olet höpöttänyt vaan rivikaupalla joutavia. Meillä melkein kaikilla on myös gps kännykässäkin, mutta se on eri asia kuin kuusta maahan kuvalähetykset. Joutavaa salkkariroskaa.

höpöhöpöily kirjoitti:

Olet höpöttänyt vaan rivikaupalla joutavia. Meillä melkein kaikilla on myös gps kännykässäkin, mutta se on eri asia kuin kuusta maahan kuvalähetykset. Joutavaa salkkariroskaa.

Lue lisää

Tutustumisen arvoista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Poimikaa webistä ne antennit , joilla yhteydet maasta kuuta kiertävään moduuliin ja kuumoduliin hoidettiin. Ne löytävät sen 'tapinkin'.

EMEHam kirjoitti:

Tutustumisen arvoista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Poimikaa webistä ne antennit , joilla yhteydet maasta kuuta kiertävään moduuliin ja kuumoduliin hoidettiin. Ne löytävät sen 'tapinkin'.

Lue lisää

Miksi kiinalaisessa kuukulkijassakin on paraboliantenni eikä tappi, jos tappi mielestäsi riittää televisiokuvan lähettämiseen kuusta maahan?

EMEHam kirjoitti:

Levittelette olkiukkoja ainakin kiitettävällä tavalla?

En ole "MIL" - enkä ole edes niin väittänyt. Palvelin Riihimäen kuninkaallisessa viestissä .. ja sieltä jäi käteen elektroniikka ja CW .. siis siihen aikaan kun ERT-lehti oli vielä olemassa ja Yleiselektroniikka ja Elektroniikkauutiset ja tietokone teki tuloaan - minulla oma Rockwell AIM ensimmäisenä kilon muistilla ja assemblerilla 70-luvun lopulla ..

Ja ihan ensimmäinen, jota naputtelin hetken ennen kuin se meni asiakkaalle, joka sen sitten palautti - joskus 1975?:

http://pasteboard.co/vaeXgbt.jpg

Lue lisää

"En ole "MIL" - enkä ole edes niin väittänyt."
Raariomän: "Olen sentään ollut yli 30 vuotta radioalan ammattilainen MIL puolella, joten uskoisin tietäväni alasta jonkin verran."
Vastauksesi: "Sittenhän meitä on kaksi :)"

Kyllä tuosta sen käsityksen sai.

EMEHam kirjoitti:

"Kyllähän noita laatikoita osaa seinälleen laittaa kuka vaan.."

Ymmärsitte väärin - totaalisesti - minä en juokse osaamisen perässä, vaan osoitin, että kuinka HEIKKOJA signaaleja poimitaan neliötuuman antennilla kaukaa taivaalta.

:)

Lue lisää

Niin poimitaan, mutta radioalan ammattilaisena sinun luulisi tietävän, ettei GPS signaali tarvitse kummostakaan S/N suhdetta, koska kyse on vain signaalin tunnistamisesta ja vaiheesta. Apollolentojen aikainen TV kuva vaatii 25 dB:n S/N suhteen, jotta se pystytään ilmaisemaan. Tuon kokoisella paraboliantennilla vahvistus lienee juuri parin-kolmenkymmenen deban luokkaa riippuen taajuudesta.

järjet kirjoitti:

Miksi kiinalaisessa kuukulkijassakin on paraboliantenni eikä tappi, jos tappi mielestäsi riittää televisiokuvan lähettämiseen kuusta maahan?

Miksi NASA'n kuuauto on varustettu ainakin kahdella suunta-antennilla ja kuumodulissa omansa, kun yhteys kuuautosta (tappi) kuumodulin paraboloidin kautta maahan on mielekästä (astronauteilla omansa tapit eikä paraboloidit).

Yksi tehokas yhteys laskeutujasta maahan/kuutakiertävään ja kaikki muu tekniikka yhteydessä moduuliin ja siitä eteenpäin.

Kiinalainen kuukulkija on omansa ratkaisu - se jätti taakseen laskeutumisyksikkönsä ja toimii itsenäisesti ja siihen pidetään maasta käsin suoraan yhteyttä - mikä on järkevää eikä roudata kallista, ylimääräistä, päällekkäistä ja haavoittuvaa tekniikkaa kuunääriin.

Selge?

Raariomän kirjoitti:

"En ole "MIL" - enkä ole edes niin väittänyt."
Raariomän: "Olen sentään ollut yli 30 vuotta radioalan ammattilainen MIL puolella, joten uskoisin tietäväni alasta jonkin verran."
Vastauksesi: "Sittenhän meitä on kaksi :)"

Kyllä tuosta sen käsityksen sai.

Lue lisää

Riisutte sen egoanne nostavan ilmaisun "MIL", niin kaiken muun hyväksyn.

:D

EMEHam kirjoitti:

Riisutte sen egoanne nostavan ilmaisun "MIL", niin kaiken muun hyväksyn.

:D

Kovin köppäseltä asiantuntemuksesi tuntuu radioalan ammatilaseksi. GPS signaalista ja TV kuvasta kun ei voi puhua samana päivänäkään, jos radiokanavaa lasketaan. Niiden rinnastaminen ei ollut järkevää.

Raariomän kirjoitti:

Kovin köppäseltä asiantuntemuksesi tuntuu radioalan ammatilaseksi. GPS signaalista ja TV kuvasta kun ei voi puhua samana päivänäkään, jos radiokanavaa lasketaan. Niiden rinnastaminen ei ollut järkevää.

Lue lisää

"Köppästä" asiassa on, että se kulkeutui sinne GPS'n puolelle kun herkkyyksistä haettiin vastausta, MUTTA itse asia olikin se ja tässä vielä kerran:

Miksi NASA'n kuuauto on varustettu ainakin kahdella suunta-antennilla ja kuumodulissa omansa, kun yhteys kuuautosta (tappi) kuumodulin paraboloidin kautta maahan on mielekästä (astronauteilla omansa tapit eikä paraboloidit).

Yksi tehokas yhteys laskeutujasta maahan/kuutakiertävään ja kaikki muu tekniikka yhteydessä moduuliin ja siitä eteenpäin.

Laitetaan nyt tuo kiinalainen vielä:

Kiinalainen kuukulkija on omansa ratkaisu - se jätti taakseen laskeutumisyksikkönsä ja toimii itsenäisesti ja siihen pidetään maasta käsin suoraan yhteyttä - mikä on järkevää eikä roudata kallista, ylimääräistä, päällekkäistä ja haavoittuvaa tekniikkaa kuunääriin.

Selge?

Loppu tehokkuus löytyykin maanpäällisestä tekniikasta.

https://www.google.fi/search?q=apollo tracking stations&biw=1397&bih=842&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiwqZaHy43KAhXDPBQKHYCAApwQ_AUIBigB

http://www.honeysucklecreek.net/station/ops_areas.html

"The 26 metre antenna had the following specifications:

Beam width: 0.43° ± 0.05°.
Pointing accuracy: 40 seconds of arc.
Maximum tracking rate: 3 degrees per second.
Polarization: Right or Left Hand Circular, remotely switchable.
Gain: 51db up, 53db down.
Acceleration: 5° per second (slew rate)."

EMEHam kirjoitti:

"Köppästä" asiassa on, että se kulkeutui sinne GPS'n puolelle kun herkkyyksistä haettiin vastausta, MUTTA itse asia olikin se ja tässä vielä kerran:

Miksi NASA'n kuuauto on varustettu ainakin kahdella suunta-antennilla ja kuumodulissa omansa, kun yhteys kuuautosta (tappi) kuumodulin paraboloidin kautta maahan on mielekästä (astronauteilla omansa tapit eikä paraboloidit).

Yksi tehokas yhteys laskeutujasta maahan/kuutakiertävään ja kaikki muu tekniikka yhteydessä moduuliin ja siitä eteenpäin.

Laitetaan nyt tuo kiinalainen vielä:

Kiinalainen kuukulkija on omansa ratkaisu - se jätti taakseen laskeutumisyksikkönsä ja toimii itsenäisesti ja siihen pidetään maasta käsin suoraan yhteyttä - mikä on järkevää eikä roudata kallista, ylimääräistä, päällekkäistä ja haavoittuvaa tekniikkaa kuunääriin.

Selge?

Loppu tehokkuus löytyykin maanpäällisestä tekniikasta.

https://www.google.fi/search?q=apollo tracking stations&biw=1397&bih=842&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiwqZaHy43KAhXDPBQKHYCAApwQ_AUIBigB

http://www.honeysucklecreek.net/station/ops_areas.html

"The 26 metre antenna had the following specifications:

Beam width: 0.43° ± 0.05°.
Pointing accuracy: 40 seconds of arc.
Maximum tracking rate: 3 degrees per second.
Polarization: Right or Left Hand Circular, remotely switchable.
Gain: 51db up, 53db down.
Acceleration: 5° per second (slew rate)."

Lue lisää

Väitelläänkö täällä vakavissaan siitä, oliko paraboliantenni kuuautossa feikki vai tarpeellinen? En viitsisi lukea koko ketjua, mutta kyseisestä tekniikan alasta sentään jotain tietävänä tämä ketju ihmetyttää. Totta Mooses kuusta maahan yhteys kannattaa suunnata. Ei maa-aseman herkkyys kompensoi heikkoa kohinnaan hukkuvaa lähetettä.

agnoskepo kirjoitti:

Väitelläänkö täällä vakavissaan siitä, oliko paraboliantenni kuuautossa feikki vai tarpeellinen? En viitsisi lukea koko ketjua, mutta kyseisestä tekniikan alasta sentään jotain tietävänä tämä ketju ihmetyttää. Totta Mooses kuusta maahan yhteys kannattaa suunnata. Ei maa-aseman herkkyys kompensoi heikkoa kohinnaan hukkuvaa lähetettä.

Lue lisää

En ole esittänyt sen olevan "feikki" vaan miksi VITUSSA kuuautossa oli AINAKIN kaksi suunta-antennia jo kuumodulissa olleitten lisäksi?

Riittää kun kuumodulissa on ja se releoi kaiken paikallisen liikenteen maahan.

:)

EMEHam kirjoitti:

En ole esittänyt sen olevan "feikki" vaan miksi VITUSSA kuuautossa oli AINAKIN kaksi suunta-antennia jo kuumodulissa olleitten lisäksi?

Riittää kun kuumodulissa on ja se releoi kaiken paikallisen liikenteen maahan.

:)

Lue lisää

Sitä kai pitäisi kysyä NASA:lta. Enkä itse ainakaan nähnyt kuin yhden suunta-antennin kuuautossa. Toinen tötsä mihin näyttäisi menevän kaapeli, vaikuttaa paremminkin monopoliantennilta, joskin maataso (vai kuutaso) on melko pieni.

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiZ-Yj50I3KAhWGiiwKHb6oABAQjRwIBw&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuauto&psig=AFQjCNFjRxOOzGVGP9RtZRFN3buXl9hmMg&ust=1451910151081912

agnoskepo kirjoitti:

Sitä kai pitäisi kysyä NASA:lta. Enkä itse ainakaan nähnyt kuin yhden suunta-antennin kuuautossa. Toinen tötsä mihin näyttäisi menevän kaapeli, vaikuttaa paremminkin monopoliantennilta, joskin maataso (vai kuutaso) on melko pieni.

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiZ-Yj50I3KAhWGiiwKHb6oABAQjRwIBw&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuauto&psig=AFQjCNFjRxOOzGVGP9RtZRFN3buXl9hmMg&ust=1451910151081912

Lue lisää

Kuvan kanssa:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/30/LRV_main_components.jpg

Yksi paraboloidi (high gain) ja yksi helical (low gain)

https://www.google.fi/#q=helical antenna

EMEHam kirjoitti:

En ole esittänyt sen olevan "feikki" vaan miksi VITUSSA kuuautossa oli AINAKIN kaksi suunta-antennia jo kuumodulissa olleitten lisäksi?

Riittää kun kuumodulissa on ja se releoi kaiken paikallisen liikenteen maahan.

:)

Lue lisää

http://history.nasa.gov/SP-4012/vol3/ch6.htm

Ylläolevasta historiikkilinkistä poimittua tekstiä:

""Manned Spaceflight Network, 1969-1972“”
“Apollo 14 and 15 were conducted in 1971, with the latter mission giving the trackers an additional piece of apparatus to watch: the Lunar Roving Vehicle. A new Lunar Communications Relay Unit served as a portable relay station between the astronauts and the network stations, freeing the astronauts from relying exclusively on the lunar module as their only communications link.”

Kuuautoon sijoitetun toisen itsenäisesti toimivan parabolisen yhteysantennin myötä astronauttien ei tarvinnut luottaa enää vain yhteen yhteysjärjestelmään.

tuosta tulikin mieleen...

http://www.hist-chron.com/atmosphaerenfahrt/mondfotos/konzept-AS15-d/konzept04-S71-39708-funk-zw-astronaut-mondauto-erde-servicemodul-grafik.jpg

Oliko nää Kuussa pomppineet ukot ollenkaan juttuyhteydessä sen Kuuta kiertämään jääneen ukon kanssa?

Mikä virka sillä pienellä kuuauton antenilla on?

Miksi apolloukon repusta törröttävä antenni joissain videoissa näyttää sojottavan aina suoraan ylös ja yltää kuvan yläreunaan asti(!)OK

vararele kirjoitti:

http://history.nasa.gov/SP-4012/vol3/ch6.htm

Ylläolevasta historiikkilinkistä poimittua tekstiä:

""Manned Spaceflight Network, 1969-1972“”
“Apollo 14 and 15 were conducted in 1971, with the latter mission giving the trackers an additional piece of apparatus to watch: the Lunar Roving Vehicle. A new Lunar Communications Relay Unit served as a portable relay station between the astronauts and the network stations, freeing the astronauts from relying exclusively on the lunar module as their only communications link.”

Kuuautoon sijoitetun toisen itsenäisesti toimivan parabolisen yhteysantennin myötä astronauttien ei tarvinnut luottaa enää vain yhteen yhteysjärjestelmään.

Lue lisää

ei se 'toinen' antenni ole mikään parabolinen, vaan tikkuantenni, jolle on taiteilija muotoillut lerssin aurinkomyrskyjen takia.

iso-D kirjoitti:

ei se 'toinen' antenni ole mikään parabolinen, vaan tikkuantenni, jolle on taiteilija muotoillut lerssin aurinkomyrskyjen takia.

Kyllä se toinenkin antenni on parabolinen. Ensimmäinen paraboliantenni ja järjestelmä on kuumodulissa, ja toinen paraboliantenni sekä järjestelmä on kuuautossa.

vararele kirjoitti:

Kyllä se toinenkin antenni on parabolinen. Ensimmäinen paraboliantenni ja järjestelmä on kuumodulissa, ja toinen paraboliantenni sekä järjestelmä on kuuautossa.

höpöjä taas

Kuuautossa on kaksi antennia.

vararele kirjoitti:

http://history.nasa.gov/SP-4012/vol3/ch6.htm

Ylläolevasta historiikkilinkistä poimittua tekstiä:

""Manned Spaceflight Network, 1969-1972“”
“Apollo 14 and 15 were conducted in 1971, with the latter mission giving the trackers an additional piece of apparatus to watch: the Lunar Roving Vehicle. A new Lunar Communications Relay Unit served as a portable relay station between the astronauts and the network stations, freeing the astronauts from relying exclusively on the lunar module as their only communications link.”

Kuuautoon sijoitetun toisen itsenäisesti toimivan parabolisen yhteysantennin myötä astronauttien ei tarvinnut luottaa enää vain yhteen yhteysjärjestelmään.

Lue lisää

"Kuuautoon sijoitetun toisen itsenäisesti toimivan parabolisen yhteysantennin myötä astronauttien ei tarvinnut luottaa enää vain yhteen yhteysjärjestelmään."

Se on selitys ja selitys voidaan kumota sillä, että:

1. Ensimmäinen _varajärjestelmä_ (hätä) kiersi kuuta ja sinne pääsee tarvittaessa suoraankin ja melkein millä tapilla haluaa ja sieltä maahan

2. Varajärjestelmää ei rakenneta antennin pohjalle, vaan vaihdettavan radion pohjalle - harvemmin antenni 'noilla keleillä' itseensä' ottaa, kun ei liioin ukostakkaan

3. Radioliikenne _kokonaisuudessaan_ kelattiin maa-asemien kautta - ei ollut erillisiä komentokeskuksia kuussa, kuin kuuta kiertävässä moduulissakaan. Maa-asemien kautta kaikki oli tavoitettavissa - ainakin kuutamolla. :)

4. :D...

"The 26 metre antenna had the following specifications:

Beam width: 0.43° ± 0.05°.

Pointing accuracy: 40 seconds of arc.

Maximum tracking rate: 3 degrees per second.

Polarization: Right or Left Hand Circular, remotely switchable.

Gain: 51db up, 53db down.

Acceleration: 5° per second (slew rate)."

Gainia piisaa ..

iso-D kirjoitti:

höpöjä taas

Kuuautossa on kaksi antennia.

Kuuautossa oli yksi parabolinen suunnattava antenni ja toinen antenni jolla saatiin Maahan ainoastaan ääniyhteys.

vararele kirjoitti:

Kuuautossa oli yksi parabolinen suunnattava antenni ja toinen antenni jolla saatiin Maahan ainoastaan ääniyhteys.

Helical, kuten se toinen antenni paraboloidin ohella kuuautossa:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg/1280px-ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg

"The picture shows the Central Station from Apollo 16's ALSEP.
The Central Station was essentially the command center for the entire ALSEP station. It received commands from Earth, transmitted data, and distributed power to each experiment. Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top of the Central Station and pointed towards Earth by the astronauts. Transmitters, receivers, data processors and multiplexers were housed within the Central Station. The Central Station was a 25 kg box with a stowed volume of 34,800 cubic cm. In addition, on Apollos 12 to 15, a Dust Detector was mounted on the Central Station which measured the accumulation of Lunar dust."

Ja se on VOIMAKKAASTI suuntava antenni.

vararele kirjoitti:

Kuuautossa oli yksi parabolinen suunnattava antenni ja toinen antenni jolla saatiin Maahan ainoastaan ääniyhteys.

höpöjä taas

Kuuautossa oli Maa-yhteys parabolilla. Kuuauton tikkuantenni tarvittiin että Maassa voitiin kuulla apolloukkojen jutut.

Voisiko joku nero nyt vastata varsinaiseen kysymykseen, että kenen kanssa se Kuun kiertoradalla makaillut apolloukko oikein jutteli. Minkä takia se yleensä piti jättää sinne yksikseen? Thäh?

iso-D kirjoitti:

höpöjä taas

Kuuautossa oli Maa-yhteys parabolilla. Kuuauton tikkuantenni tarvittiin että Maassa voitiin kuulla apolloukkojen jutut.

Voisiko joku nero nyt vastata varsinaiseen kysymykseen, että kenen kanssa se Kuun kiertoradalla makaillut apolloukko oikein jutteli. Minkä takia se yleensä piti jättää sinne yksikseen? Thäh?

Lue lisää

ja minne päin sen antennit sojotti, jos yhteys oli(!)

iso-D kirjoitti:

höpöjä taas

Kuuautossa oli Maa-yhteys parabolilla. Kuuauton tikkuantenni tarvittiin että Maassa voitiin kuulla apolloukkojen jutut.

Voisiko joku nero nyt vastata varsinaiseen kysymykseen, että kenen kanssa se Kuun kiertoradalla makaillut apolloukko oikein jutteli. Minkä takia se yleensä piti jättää sinne yksikseen? Thäh?

Lue lisää

"Kuuauton tikkuantenni.. "

GB eli "tikkuantenni":

http://is.gd/htXP6u

http://is.gd/esAfu2


.. ja helical SUUNTA-ANTENNI joka löytyy sieltä yhtenä kuukulkuneuvosta:

http://is.gd/Gyn3zJ

http://is.gd/D78wwo

Joko aukeaa?

EMEHam kirjoitti:

"Kuuautoon sijoitetun toisen itsenäisesti toimivan parabolisen yhteysantennin myötä astronauttien ei tarvinnut luottaa enää vain yhteen yhteysjärjestelmään."

Se on selitys ja selitys voidaan kumota sillä, että:

1. Ensimmäinen _varajärjestelmä_ (hätä) kiersi kuuta ja sinne pääsee tarvittaessa suoraankin ja melkein millä tapilla haluaa ja sieltä maahan

2. Varajärjestelmää ei rakenneta antennin pohjalle, vaan vaihdettavan radion pohjalle - harvemmin antenni 'noilla keleillä' itseensä' ottaa, kun ei liioin ukostakkaan

3. Radioliikenne _kokonaisuudessaan_ kelattiin maa-asemien kautta - ei ollut erillisiä komentokeskuksia kuussa, kuin kuuta kiertävässä moduulissakaan. Maa-asemien kautta kaikki oli tavoitettavissa - ainakin kuutamolla. :)

4. :D...

"The 26 metre antenna had the following specifications:

Beam width: 0.43° ± 0.05°.

Pointing accuracy: 40 seconds of arc.

Maximum tracking rate: 3 degrees per second.

Polarization: Right or Left Hand Circular, remotely switchable.

Gain: 51db up, 53db down.

Acceleration: 5° per second (slew rate)."

Gainia piisaa ..

Lue lisää

1. Komentomoduli kiersi Kuuta, ja siiihen ei ollut jatkuvaa yhteyttä Kuusta eikä Maasta koska se kiersi Kuuta.

2. Kuumodulin järjestelmän varajärjestelmä, eli kuuautoon sijoitettu järjestelmä ei ollut rakennettu vain antenniin varaan, vaan se oli kokonainen ja itsenäisesti Maayhteytenä toimiva yhteysjärjestelmä.

3. Se että Kuussa ei ollut erillisiä komentokeskuksia ei tarkoita sitä että Kuussa ei tarvita varalle varajärjestelmää.

4. Se että Maassa riitti gainiä, ei myöskään tarkoita sitä että Kuussa ei tarvittaisi varajärjestelmää.

Kuusta haluttiin välittää kuvaa, ja sen onnistuminen haluttiin myös varmistaa, oli ne sen verran kalliita lentoja.

(Miksi kiinalaisessa kuukulkijassakin on paraboliantenni, jos mielestäsi pelkkä tappi riittää koska Maassa on niin paljon gainiä?)

vararele kirjoitti:

1. Komentomoduli kiersi Kuuta, ja siiihen ei ollut jatkuvaa yhteyttä Kuusta eikä Maasta koska se kiersi Kuuta.

2. Kuumodulin järjestelmän varajärjestelmä, eli kuuautoon sijoitettu järjestelmä ei ollut rakennettu vain antenniin varaan, vaan se oli kokonainen ja itsenäisesti Maayhteytenä toimiva yhteysjärjestelmä.

3. Se että Kuussa ei ollut erillisiä komentokeskuksia ei tarkoita sitä että Kuussa ei tarvita varalle varajärjestelmää.

4. Se että Maassa riitti gainiä, ei myöskään tarkoita sitä että Kuussa ei tarvittaisi varajärjestelmää.

Kuusta haluttiin välittää kuvaa, ja sen onnistuminen haluttiin myös varmistaa, oli ne sen verran kalliita lentoja.

(Miksi kiinalaisessa kuukulkijassakin on paraboliantenni, jos mielestäsi pelkkä tappi riittää koska Maassa on niin paljon gainiä?)

Lue lisää

"Kuusta haluttiin välittää kuvaa .."

Tuo oli toisarvoista kuussakäynnin kannalta - ehdottoman toisarvoista.

Minä vaihdan vioittuneen radion tilalle uuden ja antenni on se viimeinen vaihdettava - ellei siihen salama lyö - tosin silloin menee paljon muutakin vaihdettavaksi.

:)

Lainaan itseäni eli toistan, että TÄSTÄ oli/on kysymys:

"Riittää kun kuumodulissa on paraboloidi ja se releoi kaiken paikallisen liikenteen maahan."

Ymmärrättekö?

vararele kirjoitti:

1. Komentomoduli kiersi Kuuta, ja siiihen ei ollut jatkuvaa yhteyttä Kuusta eikä Maasta koska se kiersi Kuuta.

2. Kuumodulin järjestelmän varajärjestelmä, eli kuuautoon sijoitettu järjestelmä ei ollut rakennettu vain antenniin varaan, vaan se oli kokonainen ja itsenäisesti Maayhteytenä toimiva yhteysjärjestelmä.

3. Se että Kuussa ei ollut erillisiä komentokeskuksia ei tarkoita sitä että Kuussa ei tarvita varalle varajärjestelmää.

4. Se että Maassa riitti gainiä, ei myöskään tarkoita sitä että Kuussa ei tarvittaisi varajärjestelmää.

Kuusta haluttiin välittää kuvaa, ja sen onnistuminen haluttiin myös varmistaa, oli ne sen verran kalliita lentoja.

(Miksi kiinalaisessa kuukulkijassakin on paraboliantenni, jos mielestäsi pelkkä tappi riittää koska Maassa on niin paljon gainiä?)

Lue lisää

ihmettelette: -"(Miksi kiinalaisessa kuukulkijassakin on paraboliantenni, jos mielestäsi pelkkä tappi riittää koska Maassa on niin paljon gainiä?)"

"Laitetaan nyt tuo kiinalainen vielä:

Kiinalainen kuukulkija on omansa ratkaisu - se jätti taakseen laskeutumisyksikkönsä ja toimii itsenäisesti ja siihen pidetään maasta käsin suoraan yhteyttä - mikä on järkevää eikä roudata kallista, ylimääräistä, päällekkäistä ja haavoittuvaa tekniikkaa kuunääriin."

Laitanko tikkukirjaimilla?

EMEHam kirjoitti:

Helical, kuten se toinen antenni paraboloidin ohella kuuautossa:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg/1280px-ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg

"The picture shows the Central Station from Apollo 16's ALSEP.
The Central Station was essentially the command center for the entire ALSEP station. It received commands from Earth, transmitted data, and distributed power to each experiment. Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top of the Central Station and pointed towards Earth by the astronauts. Transmitters, receivers, data processors and multiplexers were housed within the Central Station. The Central Station was a 25 kg box with a stowed volume of 34,800 cubic cm. In addition, on Apollos 12 to 15, a Dust Detector was mounted on the Central Station which measured the accumulation of Lunar dust."

Ja se on VOIMAKKAASTI suuntava antenni.

Lue lisää

Tuo ALSEP, Apollo Lunar Surface Experiments Package oli tutkimuslaitteisto joita jätettiin Kuuhun, ja ne lähettivät antennillaan dataa Maahan vielä vuosia kuulentojen jälkeen, ei niillä tv-kuvaa lähetetty. Kuuauton kakkosantennilla oltiin ääniyhteydessä Maahan ajon aikanakin koska sitä ei tarvinnut suunnata yhtä tarkkaan kuin kuuauton paraboliantennia jolla lähetettiin kuvaa Maahan itsenäisesti ilman kuumodulin järjestelmiä. Apollo12 ja14 lennoilla oli mukana myös avattava kolmemetrinen paraboliantenni joka asetettiin kuuperälle kuumodulin viereen.

EMEHam kirjoitti:

ihmettelette: -"(Miksi kiinalaisessa kuukulkijassakin on paraboliantenni, jos mielestäsi pelkkä tappi riittää koska Maassa on niin paljon gainiä?)"

"Laitetaan nyt tuo kiinalainen vielä:

Kiinalainen kuukulkija on omansa ratkaisu - se jätti taakseen laskeutumisyksikkönsä ja toimii itsenäisesti ja siihen pidetään maasta käsin suoraan yhteyttä - mikä on järkevää eikä roudata kallista, ylimääräistä, päällekkäistä ja haavoittuvaa tekniikkaa kuunääriin."

Laitanko tikkukirjaimilla?

Lue lisää

Apollo-lentojenkin kuukulkija piti suoraa yhteyttä Maahan. Kuinkas moneen kertaan pitää toistaa että kuuautossa oli kuumodulin kanssa identtinen varajärjestelmä eikä pelkkä paraboliantenni.

vararele kirjoitti:

Tuo ALSEP, Apollo Lunar Surface Experiments Package oli tutkimuslaitteisto joita jätettiin Kuuhun, ja ne lähettivät antennillaan dataa Maahan vielä vuosia kuulentojen jälkeen, ei niillä tv-kuvaa lähetetty. Kuuauton kakkosantennilla oltiin ääniyhteydessä Maahan ajon aikanakin koska sitä ei tarvinnut suunnata yhtä tarkkaan kuin kuuauton paraboliantennia jolla lähetettiin kuvaa Maahan itsenäisesti ilman kuumodulin järjestelmiä. Apollo12 ja14 lennoilla oli mukana myös avattava kolmemetrinen paraboliantenni joka asetettiin kuuperälle kuumodulin viereen.

Lue lisää

Ihan sama MITÄ lähetetään - ihan sama - siitä antenni ei tiedä hölkäsen pöläystä mitä lävitseen virtaa eli sähkömagneettista kenttää veivaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antenni

Se oli esimerkki HELICAL-antennista ja sen ominaisuudet löytyvät webistä - ellei muuten ole kokemusta - eli vaikkapa radioamätööritaustaa ..

:)

vararele kirjoitti:

Apollo-lentojenkin kuukulkija piti suoraa yhteyttä Maahan. Kuinkas moneen kertaan pitää toistaa että kuuautossa oli kuumodulin kanssa identtinen varajärjestelmä eikä pelkkä paraboliantenni.

Lue lisää

"Apollo-lentojenkin kuukulkija piti suoraa yhteyttä Maahan. Kuinkas moneen kertaan pitää toistaa että kuuautossa oli kuumodulin kanssa identtinen varajärjestelmä eikä pelkkä paraboliantenni."

Sepä se ja SE on tarpeeton, kun laite löytyy tehokkampana ITSE kuumodulista - kuuautoon riittää se tappi-yhteys kuumoduliin ..

Toivotaan, että ymmärrätte, että kun puhun siitä kuukulkijan paraboloidista, niin se voidaan korvata tappi-antennilla _paikalliseen_ liikennöimiseen, siinä kuin astronauttienkin repuissaan kantama laitteisto toimii tavan tappi-antennilla.

EMEHam kirjoitti:

"Kuusta haluttiin välittää kuvaa .."

Tuo oli toisarvoista kuussakäynnin kannalta - ehdottoman toisarvoista.

Minä vaihdan vioittuneen radion tilalle uuden ja antenni on se viimeinen vaihdettava - ellei siihen salama lyö - tosin silloin menee paljon muutakin vaihdettavaksi.

:)

Lainaan itseäni eli toistan, että TÄSTÄ oli/on kysymys:

"Riittää kun kuumodulissa on paraboloidi ja se releoi kaiken paikallisen liikenteen maahan."

Ymmärrättekö?

Lue lisää

"Kuusta haluttiin välittää kuvaa .."
Tuo oli toisarvoista kuussakäynnin kannalta - ehdottoman toisarvoista."

Ehkä sinun mielestäsi toisarvoista, maksavan yleisön eli veronmaksajien mielestä se oli kuitenkin ensiarvoista.

"Minä vaihdan vioittuneen radion tilalle uuden ja antenni on se viimeinen vaihdettava - ellei siihen salama lyö - tosin silloin menee paljon muutakin vaihdettavaksi."

Toistan taas, siksi juuri kuuautoon asennettu laitteisto oli kokonaan itsenäisesti toimiva, ei pelkkä paraboliantenni. Siten käytössä oli kaksi kokonaista toisistaan ja toistensa vioista riippumatonta kuvayhteyttä Maahan.

EMEHam kirjoitti:

"Apollo-lentojenkin kuukulkija piti suoraa yhteyttä Maahan. Kuinkas moneen kertaan pitää toistaa että kuuautossa oli kuumodulin kanssa identtinen varajärjestelmä eikä pelkkä paraboliantenni."

Sepä se ja SE on tarpeeton, kun laite löytyy tehokkampana ITSE kuumodulista - kuuautoon riittää se tappi-yhteys kuumoduliin ..

Toivotaan, että ymmärrätte, että kun puhun siitä kuukulkijan paraboloidista, niin se voidaan korvata tappi-antennilla _paikalliseen_ liikennöimiseen, siinä kuin astronauttienkin repuissaan kantama laitteisto toimii tavan tappi-antennilla.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa tappiantenni?

vararele kirjoitti:

"Kuusta haluttiin välittää kuvaa .."
Tuo oli toisarvoista kuussakäynnin kannalta - ehdottoman toisarvoista."

Ehkä sinun mielestäsi toisarvoista, maksavan yleisön eli veronmaksajien mielestä se oli kuitenkin ensiarvoista.

"Minä vaihdan vioittuneen radion tilalle uuden ja antenni on se viimeinen vaihdettava - ellei siihen salama lyö - tosin silloin menee paljon muutakin vaihdettavaksi."

Toistan taas, siksi juuri kuuautoon asennettu laitteisto oli kokonaan itsenäisesti toimiva, ei pelkkä paraboliantenni. Siten käytössä oli kaksi kokonaista toisistaan ja toistensa vioista riippumatonta kuvayhteyttä Maahan.

Lue lisää

Kuuauto (lelu) on tämän 'keissin' heikoin lenkki eli sen varaan kaikkein viimeiseksi voi laskea mitään - ei mitään. Moduulin varaan taasen voi - ja pitääkin - on PAKKO.

Radion perään - transceiveri - voi asentaa lennosta sellaisen antennin kuin haluaa ja tarve on - ja jos radio tilttaa, se on korvattavissa toisella - vieläpä ilman työkaluja.

Laskettiin joskus, että mitä se Apollo-ohjelma maksoi amerikkalaisille - kissanruokaan kuluttivat enemmän.

BTW. Minä katsoin kuuhun laskeutumista ulkomailla ja kakarana pihan poikki saunaan kulkien tuli nähtyä se ensimmäinen Sputnik. :)

EMEHam kirjoitti:

Kuvan kanssa:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/30/LRV_main_components.jpg

Yksi paraboloidi (high gain) ja yksi helical (low gain)

https://www.google.fi/#q=helical antenna

Lue lisää

Sinun "tikkuantennisi" on oikealta nimeltään monopoliantenni. Siinä on alla maataso, jonka heijastus saa sen toimimaan periaatteessa kuten perinteinen dipoli. Nollasäteilysuunta on suoraan ylös ja toruksen muotoinen symmetrisesti vertikaalitasossa ympärisäteilevä keila on pääkeilan muoto.

Linkittämäsi helix (tai helical antenni) ei ollut kuuautossa käytössä, joten miksi linkität sellaisen kuvia? Kyseessä oli selvästi normaali paraboloidiantenni, jonka ensiösäteilijäna oli tosin melko erikoisen näköinen rakenne. Sen tyyppiä ei kuvasta pysty varmuudella tunnistamaan. Helix antennin kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä. Se perustuu ihan toisenlaiseen antennitekniseen ratkaisuun, vaikka ulkonäössä yhteistä onkin.

EMEHam kirjoitti:

Kuuauto (lelu) on tämän 'keissin' heikoin lenkki eli sen varaan kaikkein viimeiseksi voi laskea mitään - ei mitään. Moduulin varaan taasen voi - ja pitääkin - on PAKKO.

Radion perään - transceiveri - voi asentaa lennosta sellaisen antennin kuin haluaa ja tarve on - ja jos radio tilttaa, se on korvattavissa toisella - vieläpä ilman työkaluja.

Laskettiin joskus, että mitä se Apollo-ohjelma maksoi amerikkalaisille - kissanruokaan kuluttivat enemmän.

BTW. Minä katsoin kuuhun laskeutumista ulkomailla ja kakarana pihan poikki saunaan kulkien tuli nähtyä se ensimmäinen Sputnik. :)

Lue lisää

"Kuuauto (lelu) on tämän 'keissin' heikoin lenkki eli sen varaan kaikkein viimeiseksi voi laskea mitään - ei mitään. Moduulin varaan taasen voi - ja pitääkin - on PAKKO."

Siksi kuumodulissakin oli varalla myös samanlainen kuvayhteysjärjestelmä Maahan. Kuuauton järjestelmä ja kuvayhteys Maahan toimi kuten piti. Kuuauton järjestelmällä saatiin myös lopuksi lähetyskuva Maahan aluksen noususta.

agnoskepo kirjoitti:

Sinun "tikkuantennisi" on oikealta nimeltään monopoliantenni. Siinä on alla maataso, jonka heijastus saa sen toimimaan periaatteessa kuten perinteinen dipoli. Nollasäteilysuunta on suoraan ylös ja toruksen muotoinen symmetrisesti vertikaalitasossa ympärisäteilevä keila on pääkeilan muoto.

Linkittämäsi helix (tai helical antenni) ei ollut kuuautossa käytössä, joten miksi linkität sellaisen kuvia? Kyseessä oli selvästi normaali paraboloidiantenni, jonka ensiösäteilijäna oli tosin melko erikoisen näköinen rakenne. Sen tyyppiä ei kuvasta pysty varmuudella tunnistamaan. Helix antennin kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä. Se perustuu ihan toisenlaiseen antennitekniseen ratkaisuun, vaikka ulkonäössä yhteistä onkin.

Lue lisää

Laitetaan vielä kerran- minä TUNNISTIN se kuuauton antennin ja se on sama kuin tuossa kuvattu:

Helical, kuten se toinen antenni paraboloidin ohella kuuautossa:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg/1280px-ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg

"The picture shows the Central Station from Apollo 16's ALSEP.

The Central Station was essentially the command center for the entire ALSEP station. It received commands from Earth, transmitted data, and distributed power to each experiment. Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top of the Central Station and pointed towards Earth by the astronauts. Transmitters, receivers, data processors and multiplexers were housed within the Central Station. The Central Station was a 25 kg box with a stowed volume of 34,800 cubic cm. In addition, on Apollos 12 to 15, a Dust Detector was mounted on the Central Station which measured the accumulation of Lunar dust."

Olen monet antennit tehnyt (yleisluokan radioamatööri Herran armosta ja Posti- ja lennätinhalituksen luvalla) ja tunnen sen tekniikan siltä osin hyvin monelta kantilta. :)

Minä käytän GB'stä nimeä: "hertsikeppi" - ja onhan sillä monta muutakin nimeä ja se on suuntakuvioltaan ymmyrkäinen - ellei sitten syötä useampaa sellaista sopivasti vaiheistamalla, niin saa muunkinlaisen säteilykuvion.

Haluatteko kertoa mitä sen (GB) tapin vahvistus on tavan puoliaaltodipoliin (dBd) tai kuvitteelliseen avaruudessa sijaitsevaan pisteeseen (dBi)?

agnoskepo kirjoitti:

Mitä tarkoittaa tappiantenni?

"ground plane, maatasoantenni, groundi, graundi, geepee, gp; ”hertsikeppi”, ”kukkakeppi”."

http://www.sral.fi/termipakki/#G

Pitää tietysti olla GP eikä typona viljelemäni GB - mistä lie lipsahtanut - Gunnar Bärlund oli GB - tuskin kuitenkaan sieltä?

:)

EMEHam kirjoitti:

Laitetaan vielä kerran- minä TUNNISTIN se kuuauton antennin ja se on sama kuin tuossa kuvattu:

Helical, kuten se toinen antenni paraboloidin ohella kuuautossa:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg/1280px-ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg

"The picture shows the Central Station from Apollo 16's ALSEP.

The Central Station was essentially the command center for the entire ALSEP station. It received commands from Earth, transmitted data, and distributed power to each experiment. Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top of the Central Station and pointed towards Earth by the astronauts. Transmitters, receivers, data processors and multiplexers were housed within the Central Station. The Central Station was a 25 kg box with a stowed volume of 34,800 cubic cm. In addition, on Apollos 12 to 15, a Dust Detector was mounted on the Central Station which measured the accumulation of Lunar dust."

Olen monet antennit tehnyt (yleisluokan radioamatööri Herran armosta ja Posti- ja lennätinhalituksen luvalla) ja tunnen sen tekniikan siltä osin hyvin monelta kantilta. :)

Minä käytän GB'stä nimeä: "hertsikeppi" - ja onhan sillä monta muutakin nimeä ja se on suuntakuvioltaan ymmyrkäinen - ellei sitten syötä useampaa sellaista sopivasti vaiheistamalla, niin saa muunkinlaisen säteilykuvion.

Haluatteko kertoa mitä sen (GB) tapin vahvistus on tavan puoliaaltodipoliin (dBd) tai kuvitteelliseen avaruudessa sijaitsevaan pisteeseen (dBi)?

Lue lisää

http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=11436.10;wap2

Kuuauton (LRV, Lunar Roving Vehicle) antenneista:

>>The LRV camera system communicated back to Earth through a communications system that was a self-contained part of the Rover. Since the crew would travel well over the horizon from the LM while on LRV traverses, a separate comm system on the LRV was required to allow them to be able to stay in communication with the Earth at all.<<
>>This comm system (the Lunar Communications Relay Unit, or LCRU) had a hand-pointed high gain antenna that was used for TV transmissions, and a low gain omni-directional antenna that was used for voice communications between the crew and Houston while driving.<<
>>The radio signals from the LM crew (both crewmen's voice communications were relayed through the CDR's PLSS radio) could be received by Houston through the relay in the LM or the relay in the LCRU; they operated on slightly different S-band frequencies, so Houston could select between the two for voice comm at any point.<<

Kuuautossa oli se suoraan Maahan suunnattava paraboliantenni kuvalähetyksiä varten, ja ei-suunnattava (omni-directional) antenni jolla pystyi välittämään puhetta myös ilman näköyhteyttä Maahan. Tuo puhetta välittävä antenni linkittyi sekä komentomodulin kautta, että myös suoraan Maahan. Houstonista pystyttiin valitsemaan kumpaa yhteyttä käyttää.

vararele kirjoitti:

http://forum.nasaspaceflight.com/index.php?topic=11436.10;wap2

Kuuauton (LRV, Lunar Roving Vehicle) antenneista:

>>The LRV camera system communicated back to Earth through a communications system that was a self-contained part of the Rover. Since the crew would travel well over the horizon from the LM while on LRV traverses, a separate comm system on the LRV was required to allow them to be able to stay in communication with the Earth at all.<<
>>This comm system (the Lunar Communications Relay Unit, or LCRU) had a hand-pointed high gain antenna that was used for TV transmissions, and a low gain omni-directional antenna that was used for voice communications between the crew and Houston while driving.<<
>>The radio signals from the LM crew (both crewmen's voice communications were relayed through the CDR's PLSS radio) could be received by Houston through the relay in the LM or the relay in the LCRU; they operated on slightly different S-band frequencies, so Houston could select between the two for voice comm at any point.<<

Kuuautossa oli se suoraan Maahan suunnattava paraboliantenni kuvalähetyksiä varten, ja ei-suunnattava (omni-directional) antenni jolla pystyi välittämään puhetta myös ilman näköyhteyttä Maahan. Tuo puhetta välittävä antenni linkittyi sekä komentomodulin kautta, että myös suoraan Maahan. Houstonista pystyttiin valitsemaan kumpaa yhteyttä käyttää.

Lue lisää

Laitatteko _KUVAN_ siitä: -"ja ei-suunnattava (omni-directional) antenni jolla pystyi välittämään puhetta myös ilman näköyhteyttä Maahan. "

Niin katsotaan MIKÄ se antenni oikein on ja puhutaanko samasta asiasta?

Tuossa kuvassa oleva "Low gain"-antenni on tyypillinen helical ja se _on_ suunta-antenni:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/30/LRV_main_components.jpg

Ja se High Gain-antenni on paraboloidi, niin missä te näette sen:

"..ja ei-suunnattava (omni-directional) antennin"

??? MISSÄ ???

Tässä piirroksessa ainakin näkyy kuvittajan piirtämät kuuauton molemmat antennit, ne oli molemmat pakattu tuollaiseen metallikoteloon kuumodulin tavaratilaan:

http://www.hq.nasa.gov/alsj/LRVAntennaStowageContainerConfiguration.jpg

Linkin videossa laitetaan kuuautoa ajokuntoon Kuussa. Video on kuvattu jalustalta kuuauton kameralla ennen sen kiinnittämistä kuuautoon. Videon kohdasta 33.30 alkaen kuuauton low gain antenni otetaan kotelostaan kuumodulin tavaratilasta ja viedään kuuautoon:

https://youtu.be/qhhJXrbg5lk

Kuulentojen TV-kamerat ja lähetys-signaali eivät olleet digitaalisia vaan analogisia, Käytetty TV-signaali Kuussa taisi olla FM-taajuuksilla. Kuuauto kohdisti lähetyksensä suoraan Maahan suuriin lautasantenneihin. Kuumodulihan jäi kuuautosta nähden näkymättömiin horisontin ja kumpareiden taa, koska kuuauto kävi pisimmillään 7,3 km päässä kuumodulista.

https://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_TV_camera

teeveestä kirjoitti:

Tässä piirroksessa ainakin näkyy kuvittajan piirtämät kuuauton molemmat antennit, ne oli molemmat pakattu tuollaiseen metallikoteloon kuumodulin tavaratilaan:

http://www.hq.nasa.gov/alsj/LRVAntennaStowageContainerConfiguration.jpg

Linkin videossa laitetaan kuuautoa ajokuntoon Kuussa. Video on kuvattu jalustalta kuuauton kameralla ennen sen kiinnittämistä kuuautoon. Videon kohdasta 33.30 alkaen kuuauton low gain antenni otetaan kotelostaan kuumodulin tavaratilasta ja viedään kuuautoon:

https://youtu.be/qhhJXrbg5lk

Kuulentojen TV-kamerat ja lähetys-signaali eivät olleet digitaalisia vaan analogisia, Käytetty TV-signaali Kuussa taisi olla FM-taajuuksilla. Kuuauto kohdisti lähetyksensä suoraan Maahan suuriin lautasantenneihin. Kuumodulihan jäi kuuautosta nähden näkymättömiin horisontin ja kumpareiden taa, koska kuuauto kävi pisimmillään 7,3 km päässä kuumodulista.

https://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_TV_camera

Lue lisää

Just ja SE Low Gain- antenni ON HELICAL-antenni ja se ON voimakkaasti SUUNTAAVA antenni siinä kuin se toinen paraboloidikin

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ed/Apollo15LunarRover.jpg

Tuossa:

"The Central Station was essentially the command center for the entire ALSEP station. It received commands from Earth, transmitted data, and distributed power to each experiment. Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top of the Central Station and pointed towards Earth by the astronauts."

Poimittu tekstistä: "AXIAL-HELICAL" ja sama löytyy kuuautosta pystyssä törröttää.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ed/Apollo15LunarRover.jpg

Astronauttien repuissa on GP-"hertsikeppi" eli ympäri säteilevä antenni.

EMEHam kirjoitti:

Just ja SE Low Gain- antenni ON HELICAL-antenni ja se ON voimakkaasti SUUNTAAVA antenni siinä kuin se toinen paraboloidikin

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ed/Apollo15LunarRover.jpg

Tuossa:

"The Central Station was essentially the command center for the entire ALSEP station. It received commands from Earth, transmitted data, and distributed power to each experiment. Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top of the Central Station and pointed towards Earth by the astronauts."

Poimittu tekstistä: "AXIAL-HELICAL" ja sama löytyy kuuautosta pystyssä törröttää.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ed/Apollo15LunarRover.jpg

Astronauttien repuissa on GP-"hertsikeppi" eli ympäri säteilevä antenni.

Lue lisää

BTW.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ed/Apollo15LunarRover.jpg

Kannettiiko kuuauto kuvassa olevaan asemaan, kun renkaan jälkiä ei näy?

EMEHam kirjoitti:

Laitetaan vielä kerran- minä TUNNISTIN se kuuauton antennin ja se on sama kuin tuossa kuvattu:

Helical, kuten se toinen antenni paraboloidin ohella kuuautossa:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg/1280px-ALSEP_Apollo_16_Central_Station.jpg

"The picture shows the Central Station from Apollo 16's ALSEP.

The Central Station was essentially the command center for the entire ALSEP station. It received commands from Earth, transmitted data, and distributed power to each experiment. Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top of the Central Station and pointed towards Earth by the astronauts. Transmitters, receivers, data processors and multiplexers were housed within the Central Station. The Central Station was a 25 kg box with a stowed volume of 34,800 cubic cm. In addition, on Apollos 12 to 15, a Dust Detector was mounted on the Central Station which measured the accumulation of Lunar dust."

Olen monet antennit tehnyt (yleisluokan radioamatööri Herran armosta ja Posti- ja lennätinhalituksen luvalla) ja tunnen sen tekniikan siltä osin hyvin monelta kantilta. :)

Minä käytän GB'stä nimeä: "hertsikeppi" - ja onhan sillä monta muutakin nimeä ja se on suuntakuvioltaan ymmyrkäinen - ellei sitten syötä useampaa sellaista sopivasti vaiheistamalla, niin saa muunkinlaisen säteilykuvion.

Haluatteko kertoa mitä sen (GB) tapin vahvistus on tavan puoliaaltodipoliin (dBd) tai kuvitteelliseen avaruudessa sijaitsevaan pisteeseen (dBi)?

Lue lisää

Kyseisessä Helixsissä oli radomi päällä. Miten voit tunnistaa helix-antennin, jos et näe sen aktiivisia osia? Tekstistä minäkin sen kyllä kykenin tunnistamaan.

agnoskepo kirjoitti:

Kyseisessä Helixsissä oli radomi päällä. Miten voit tunnistaa helix-antennin, jos et näe sen aktiivisia osia? Tekstistä minäkin sen kyllä kykenin tunnistamaan.

Tunnistan sellaisen, kun NÄEN sellaisen eli -"jos kävelee kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, se on ankka".

http://is.gd/11apwC

Niin - ja tavan "hertsikepissä" ei tarvita asennonsäätöä.


"Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top "

-Radioamatööri vuodesta 70-

EMEHam kirjoitti:

Tunnistan sellaisen, kun NÄEN sellaisen eli -"jos kävelee kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, se on ankka".

http://is.gd/11apwC

Niin - ja tavan "hertsikepissä" ei tarvita asennonsäätöä.


"Communications with Earth were achieved through a 58 cm long, 3.8 cm diameter modified _axial-helical_ antenna mounted on top "

-Radioamatööri vuodesta 70-

Lue lisää

Kuva 'ankasta' - siinä keltaisella ympyröitynä ja siinä taiteilija on jättänyt rakenteen näkösälle.

:)

http://pasteboard.co/xtiYE3i.jpg

Low gain -antennilla saatiin pidettyä ääniyhteys Maahan ajonkin aikana, mutta sillä toisella High gain -antennilla yhteys katkesi, koska kohdistaminen oli sillä tarkempaa. Joku high gain -antennilla lähetetty ihan lyhyt otos on netissäkin kuuauton pysäköidessä viimeisen kerran kuumodulin viereen ennenkuin astronautit jättävät sen. Kuva kuitenkin katkeaa kun auto kääntyy.
Kyllähän noita helix -antenneja käytetään radio-ohjattavissa rc-helikoptereissakin: "Suuntaus tehtävä 38 asteen tarkkuudella parhaan vastaanoton saamiseksi."

pyöröpolarisoitu kirjoitti:

Low gain -antennilla saatiin pidettyä ääniyhteys Maahan ajonkin aikana, mutta sillä toisella High gain -antennilla yhteys katkesi, koska kohdistaminen oli sillä tarkempaa. Joku high gain -antennilla lähetetty ihan lyhyt otos on netissäkin kuuauton pysäköidessä viimeisen kerran kuumodulin viereen ennenkuin astronautit jättävät sen. Kuva kuitenkin katkeaa kun auto kääntyy.
Kyllähän noita helix -antenneja käytetään radio-ohjattavissa rc-helikoptereissakin: "Suuntaus tehtävä 38 asteen tarkkuudella parhaan vastaanoton saamiseksi."

Lue lisää

Juuri tuon takia radioliikenne on toteutettu lähinnä lavastemestareitten osaamisella - ainoa oikea tapa on, että laskeutumismoduulista on yhteys maahan ja kaikki muu tekniikka pitää yhteyttä laskeutumismoduuliin.

Oudoksuttaa, että ne kuuautot rakennettiin pelkästään ajelua varten, eikä - kun ne sinne vaivalla saatiin - käytetty enempäänkin tutkimustyöhön maasta käsin ohjattuna, heti sen jälkeen, kun sieltä poistuttiin?

EMEHam kirjoitti:

Juuri tuon takia radioliikenne on toteutettu lähinnä lavastemestareitten osaamisella - ainoa oikea tapa on, että laskeutumismoduulista on yhteys maahan ja kaikki muu tekniikka pitää yhteyttä laskeutumismoduuliin.

Oudoksuttaa, että ne kuuautot rakennettiin pelkästään ajelua varten, eikä - kun ne sinne vaivalla saatiin - käytetty enempäänkin tutkimustyöhön maasta käsin ohjattuna, heti sen jälkeen, kun sieltä poistuttiin?

Lue lisää

Täytyy muistaa että vasta keväällä v. 1969 tehtiin päätös rakentaa kuuautot ja ottaa ne mukaan Apollo 15 -lennosta alkaen. Apollo 11 lähti Kuuhun vain vähän sen jälkeen kuin päätös kuuautoista oli tehty. Kuualuksen tv-lähetystekniikkahan oli suunniteltu ennen tuota päätöstä rakentaa kuuauto. Kuuauton kehittämiseen oli muistaakseni aikaakin vain 17 kuukautta, ja se oli mukana kuulennolla jo kesällä v. 1971. Voisi olettaa että kuualusten valmista lähetystekniikkaa ei alettu radikaalisti muuttaa tuossa tilanteessa, vaan katsottiin järkeväksi asentaa kuuautoon samanlaiset jo koetellut antennit ja lähettimet kuin jo oli kuumodulissakin, samalla saatiin kokonainen varajärjestelmä.

pyöröpolarisoitu kirjoitti:

Täytyy muistaa että vasta keväällä v. 1969 tehtiin päätös rakentaa kuuautot ja ottaa ne mukaan Apollo 15 -lennosta alkaen. Apollo 11 lähti Kuuhun vain vähän sen jälkeen kuin päätös kuuautoista oli tehty. Kuualuksen tv-lähetystekniikkahan oli suunniteltu ennen tuota päätöstä rakentaa kuuauto. Kuuauton kehittämiseen oli muistaakseni aikaakin vain 17 kuukautta, ja se oli mukana kuulennolla jo kesällä v. 1971. Voisi olettaa että kuualusten valmista lähetystekniikkaa ei alettu radikaalisti muuttaa tuossa tilanteessa, vaan katsottiin järkeväksi asentaa kuuautoon samanlaiset jo koetellut antennit ja lähettimet kuin jo oli kuumodulissakin, samalla saatiin kokonainen varajärjestelmä.

Lue lisää

TV-tekniikka oli koettua tavaraa jo maassa - vaan suttua se amerikan väri-TV oli - NTSC eli "never the same color".

Jos TV-tekniikka toimii maassa - toimii se myös kuussa - amerikkalainenkin - sen suuremmin testaamatta - sama pätee antenneihin - ihan tuiki tavallisia maallisia antenneja - ei MITÄÄN poikeuksellista.


http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=429123

Minun hyllyssä painos vuodelta -64 ja samalla vuosikymmenellä ostettuna .. kovakantisena ..

.. sitten tietty nuorempaa ARRL antennikirjasarjaa paperikeräystä odottamassa ..

http://www.arrl.org/arrl-antenna-book

EMEHam kirjoitti:

Juuri tuon takia radioliikenne on toteutettu lähinnä lavastemestareitten osaamisella - ainoa oikea tapa on, että laskeutumismoduulista on yhteys maahan ja kaikki muu tekniikka pitää yhteyttä laskeutumismoduuliin.

Oudoksuttaa, että ne kuuautot rakennettiin pelkästään ajelua varten, eikä - kun ne sinne vaivalla saatiin - käytetty enempäänkin tutkimustyöhön maasta käsin ohjattuna, heti sen jälkeen, kun sieltä poistuttiin?

Lue lisää

Rajallisesti sekä kuuautossa että kuumodulissa käytössä ollutta sähköä olisi kulunut enemmän jos se analoginen tv-kuva olisi lähetetty ensin kuuautosta kuumoduliin ja vasta kuumodulista Maahan. Kuuautosta katsoen kuumoduli oli myös ajoittain maaston aiheuttamissa katveissa.
Allaolevasta linkistä avautuvassa teknisessä muistiossa näköjään selvitetään Apollo15 astronauttien kuuautoajelullaan kohtaamia katvealueita joissa maasto rajoittaa astronauttien vhf-radioyhteyttä kuumoduliin. Siinä todetaan ajoreitin topografisten karttojen perusteella että kuuauton mahdollisesti hajotessa kesken matkan ja heidän joutuessaan patikoimaan takaisin heidän ei kuitenkaan tällä kertaa pidä ottaa radioyhteyksiensä turvaamiseksi kannettavikseen kuuauton Maahan suoraan s-bandillä yhteyttä pitäviä LCRU -laitteita, ja ne katvealueet esitetään:

http://www.hq.nasa.gov/alsj/19790073210_1979073210.pdf

EMEHam kirjoitti:

Juuri tuon takia radioliikenne on toteutettu lähinnä lavastemestareitten osaamisella - ainoa oikea tapa on, että laskeutumismoduulista on yhteys maahan ja kaikki muu tekniikka pitää yhteyttä laskeutumismoduuliin.

Oudoksuttaa, että ne kuuautot rakennettiin pelkästään ajelua varten, eikä - kun ne sinne vaivalla saatiin - käytetty enempäänkin tutkimustyöhön maasta käsin ohjattuna, heti sen jälkeen, kun sieltä poistuttiin?

Lue lisää

Laitoin tämän jo toissapäivänä, kas tässä uudestaan:

"The LRV camera system communicated back to Earth through a communications system that was a self-contained part of the Rover. Since the crew would travel well over the horizon from the LM while on LRV traverses, a separate comm system on the LRV was required to allow them to be able to stay in communication with the Earth at all."

Kuuauton kamerajärjestelmä kommunikoi suoraan Maahan itsenäisesti toimivalla lähetin-vastaanottimellaan ja antenneillaan. Koska astronautit kulkivat Kuun pinnalla kuumodulista katsoen kuunpinnan kohoumien taakse, tarvittiin kuuautoon tämä kokonainen kommunikointijärjestelmä antenneineen ja lähetin/vastaanottimineen ylipäänsä maayhteyden pitämiseksi kuuautomatkoilla.

Iso-D = iso huono vitsi

vitsit kirjoitti:

Iso-D = iso huono vitsi

Näin on. Pääosin asialliseen ketjuun Iso_D.n ääliön mölinää loppukaneetiksi. Ettei olisi vain sentin uusi nikki. Jutut ovat samalla tasolla.

näin-se-on kirjoitti:

Näin on. Pääosin asialliseen ketjuun Iso_D.n ääliön mölinää loppukaneetiksi. Ettei olisi vain sentin uusi nikki. Jutut ovat samalla tasolla.

apollouskovaiset siinä taas pähkäillee(!)HAH HAH

Jos antennien kanssa touhuaa, niin työkaluja se vaatii:

http://www.wimo.com/analizzatore-rete_i.html

Minulla oli joskus maailman alussa kotikutoinen grid dipperi eli GDO ja Bird'in tehomittari

http://is.gd/aoVr2T

http://is.gd/FmNslC

Ei enää - nyt saa kaupasta:

http://www.wimo.com/metrovna-antenna-analizzatore_i.html

odottelen Saksan maalta tulevaksi..

apolloroovereitten nelipyöräohjaus oli kyllä nerokas(!)OK