Mielenterveydelliset "sairaudet" eivät ole totta

Sä voit olla ylpeä työkyvyttömyydestäsi. Kaikkien mielestä se ei kuitenkaan ole hieno asia. Itseasiassa suurimman osan mielestä.

Jotkut sanovat että ei hulluja ole olemassa. On vain erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa. Noh, ehkä kaiken takana on oikeasti avaruusolentojen juoni, mutta minä uskon edelleen että psykoosit ja skitsofrenia ovat oikeasti olemassa.

Olen nähnyt juu. Itseasiassa hyvinkin läheltä.

Mun mielestä on kuitenkin väärin, että tällaisia tyyppejä hoivataan ja laitetaan johonkin hotelliin, jossa vähän saa nappeja.
Sitten valitetaan toisaalta, että ne tuhoaa aivot.
Hullut eivät ole koskaan tyytyväisiä.
Vaativat oikeutta ja rahaa yhteiskunnalta. Ehkä se onkin heidän päällimmäinen ongelmansa. Sitä heittäytyy miten hulluksi tahansa, ettei joutuisi vain tekemään töitä.

Uuhooo kirjoitti:

Jotkut sanovat että ei hulluja ole olemassa. On vain erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa. Noh, ehkä kaiken takana on oikeasti avaruusolentojen juoni, mutta minä uskon edelleen että psykoosit ja skitsofrenia ovat oikeasti olemassa.

Lue lisää

Kyllähän tässä valtiossa pitäisi saada uskoa mitä haluaa. Monet ihmiset uskovat pyhään henkeen, toiset thetaneihin, kolmannet vyöhyketasoihin, neljännet mielisairauksiin. Tärkeintä on, ettei pakota uskoaan muihin. Sitä varten meillä länsimaissa kirkko ja valtio aikanaan erotettiin ja uskonvapaudesta tuli todellisuutta.

Psykiatria on valitettavasti vallannut kirkon paikan nyky-yhteiskunnassa, minkä seurauksena valtio on pakottanut ihmiset uskomaan mielisairauksiin. Tarvitsemme uuden yhteiskunnallisen uudistuksen, jossa psykiatria ja valtio erotetaan toisistaan samalla tavalla kuin aikanaan kirkko ja valtio erotettiin. Ketään ei saa pakottaa uskomaan mielisairauksiin, skitsofrenia mukaan lukien, yhtään sen enempää kuin jumalaan, noitiin, hammaskeijuun, paholaiseen tai joulupukkiin. Vapaus toimii toisinkin päin. Ketään ei saa pakottaa olemaan uskomatta edellä mainittuihin. Sitä on vapaa yhteiskunta.

Heh, heh! :D Voi, että mää nauroin täällä kippurassa! Kiitos viestistäsi ja päiväni piristyksestä! Siis en nauranut sinulle, enkä edes sairaalle tuttavallesi vaan sairauden ilmentymiselle. Siis olet oikeasti nähnyt skitsofreenikon! Tota mittaluokkaa ne minunkin ajatukset ovat olleet pahimmassa psykoosissa!

Mutta hei, eikö tämä ole rikkautta? Ei ole tylsää päivää skitsofreenikon kanssa! Elämä on suurta draamaa ja jännitystä, vähän niinkuin jännityselokuvissa. Ajattele mikä säästö ei tarvi mennä elokuvateatteriin! Missä on se suvaitsevaisuus ihmisten erillaisuudelle?

Niinpä. On mielenkiintoista, miten paljon Suomessa arvostellaan vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja ollaan olevinaan huolestuneita puoskaroinnista, mutta silti sama porukka uskoo psykiatriaan, vaikka sillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Miksi? Koko ajan tulee enemmän dokumentteja ja kirjallisuutta psykiatrian pahuudesta, mutta silti se ei hetkauta tieteisuskovaisia, jotka ajattelevat muka ihmisen parasta. Sama juttu pätee myös psykoterapiaan.

Psykoterapiallakaan ei ole tieteellistä pohjaa, ainoastaan on tutkittu eri terapiasuuntauksia. Psykoterapia kuuluu myös vaihtoehtohoitoihin, joten on erikoista, että sitä kannatetaan kritiikittömästi ja jopa tuetaan taloudellisesti samalla, kun arvostellaan vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Huomaa, että ihmiset eivät tiedä asioista kovin paljon.


Käsittämättömän epäjohdonmukaisuuden lisäksi ärsyttävää on se, että psykiatria ja psykoterapia kuuluvat suurimpaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen riskiryhmään, joilla voi aiheuttaa ihmisille suurtakin vahinkoa. Toki joskus ihminen voi saada apua ko. hoitomuodoista, mutta psykoterapiassakin täytyy moni asia olla kunnossa, että siitä olisi hyötyä. Jos psykoterapeutilla on omia selvittämättömiä ongelmia ja kyseenalaiset motiivit hakeutuessaan terapeutiksi, sillä voi olla tuhoisia seurauksia.

Tämä ei kuitenkaan kiinnosta epäloogisia tieteisuskovia ja muita mielenterveyshoitoon luottavia, eikä se, että esim. homeopatia yms. ei ole ikinä saanut sellaista vahinkoa aikaan, mitä psykiatria ja LÄÄKETIEDE! Toki vaihtoehtohoitoihinkin kannattaa suhtautua kriittisesti, mutta jos vaihtoehtohoitojen suhteen voidaan puhua vain yksittäisistä vahinkotapauksista, mutta lääketieteen ja psykiatrian taholta useammasta sadasta vuosittain, niin kyllä ne painivat eri sarjassa.


Mielenterveysongelmainen ei helposti arvostele hoitoaan, vaikka se ei auttaisi. Tosin aina ei ole helppoa tunnistaa, milloin esim. psykoterapia on hyvää ja milloin ei. Tässä juuri tulee esille miten henkilöistä riippuvaa kaikki on. Hommalle ei ole tieteellisiä perusteita.

Toki kaiken ei aina tarvitse olla niin tieteellistä. Ihminen on paljon muutakin kuin kemiaa ja fysiikkaa. Vaikka onkin hyvä, että esim. terveydenhoidossa on jonkinlaiset perusteet miten ihmistä hoidetaan ja autetaan, on turha kuvitella, että se aina riittää. Entä jos avain onkin jokin ei-tieteellinen asia, millä potilas paranee? Entä jos se onkin jokin isompi "voima" yms. mikä ratkaisee, eikä lääkkeet? Voiko ikinä edes puhua PARANEMISESTA, jos joutuu käyttämään lääkkeitä? Minusta ei. Varsinkin psyykkisistä häiriöistä paranemiseen tarvitaan jotain ihan muuta.

Asian ytimessä!

Jaaha, niin kuin jeesusta vai ?

Tuli vielä mieleen linkkiisi liittyen. Kiitos siitä kuin myös muutenkin hyvistä kommenteistasi, asiaa niinkuin edellä sanoinkin. Ilo keskustella kanssasi.

Nyt on vastaus siihen, miksi pitävät mielenterveyspotilaita idiootteina, sehän teoria elää voimissaan vielä tänäkin päivänä, mikä täällä muka on muuttunut? Samat teoriat, jotka ovat saaneet alkunsa vuonna kirves ja kanto, jotka ovat olleet heidän luulojansa, elävät tänäkin päivänä. Vaihdettu vaan nimeä välillä! Mää olen tätä ihmetellytkin jo pidemmän aikaa.

"was now associated with intellectual deficits arising from any cause and at any age"

"The primary disturbance in dementia praecox is a disruption in cognitive or mental functioning in attention, memory, and goal-directed behaviour."

Munhan pitäisi olla täysidiootti jo näitten psykoosieni jälkeen, ei pitäs olla aivoja ollenkaan, jos noi teoriat pitäisi paikkaansa. Joo, ongelmalliseksi havaittu tällaiset yksilöt ennenkin ja silti mitään tällekään teorian vääryydelle ei ole tehty. Elää tänäkin päivänä. Aivan niinkuin teoriat ei parane, oireeton vaihe yms.

Miksi luuloja pidetään totuuksina? Eikö olisi jo aika myöntää totuus? Miten kukaan voi esittää teorioita ilman todisteita ja pitää sitä tieteenä?

Kuinka kauan ihmisiä saa huijata tämmöisellä? Miksi kukaan valtaapitävä ei puutu tähän? Eikö jo heitettäis roskakoppaan nämä huuhaa teoriat vihdoin ja viimein!

Psykiatria on huuhaata ja uskomusoppia! Vapauttakaa ihmiset näitten huuhaapuoskareitten käsistä! Tällaista ei pidä ylläpitää yhteiskunnan varoilla!

Mitä pitää tapahtua että poliitikot puuttuvat tähän?

Jotkuthan sairastuvat kesken parhaan työiän ja ovat vielä hyvissä ammateissa, perhekin on ja ehkä omaisuuttakin. Sairastuminen sitten vie eläkkeelle ja romahduttaa tulot ja vie aseman. Eivät kai nuo sentään omaa laiskuuttaan sairastu, usein eivät edes myönnä sairastumistaan ennen kuin sen näkevät jo kaikki tuttavatkin.

Nuorissa, jotka pyrkivät päivääkään työtä tekemättä suoraan eläkkeellä on todennäköisesti mukana porukkaa, joka ihan oikeasti haluaa mielummin olla tekemättä mitään.

Ent.masentunut kirjoitti:

Jotkuthan sairastuvat kesken parhaan työiän ja ovat vielä hyvissä ammateissa, perhekin on ja ehkä omaisuuttakin. Sairastuminen sitten vie eläkkeelle ja romahduttaa tulot ja vie aseman. Eivät kai nuo sentään omaa laiskuuttaan sairastu, usein eivät edes myönnä sairastumistaan ennen kuin sen näkevät jo kaikki tuttavatkin.

Nuorissa, jotka pyrkivät päivääkään työtä tekemättä suoraan eläkkeellä on todennäköisesti mukana porukkaa, joka ihan oikeasti haluaa mielummin olla tekemättä mitään.

Lue lisää

Tuo on marginaaliryhmään kohdistuvaa sepustusta.
Usein ne, jotka sairastuvat pitkälle opiskeltuaan hyvää uraa luoneina ovat hyvin pieni osuus heistä, jotka vieroksuvat töitä.

Usein näistä kirjotetaan lehtiinkin. Juuri myönteisen kuvan saavuttamiseksi masentuneille.

Nythän on ollut muotia jostain vuodesta 2010, että tullaan kaapista ulos masennuksen kanssa julkkisten piireissä.

Masentuneet ovat roskasakkia. Ovat joskus kokeneet jotain ikävää ja mielellään muistelevat näitä asioita sen sijaan, että yrittäisivät tehdä niille jotain. Marttyyreitä.

Tuskin ketään mielenterveys-leimaista otetaan töihin mihinkään. Eli jos on mielenterveys-leima ei tarvitse vieroksua töitä, kun työt ihan itsestään vieroksuvat mielenterveys-leimaista.

syrjintää kirjoitti:

Tuskin ketään mielenterveys-leimaista otetaan töihin mihinkään. Eli jos on mielenterveys-leima ei tarvitse vieroksua töitä, kun työt ihan itsestään vieroksuvat mielenterveys-leimaista.

Lue lisää

Onneksi sitä ei tarvitse kertoa, en minä ainakaan kertoisi! Lääkäreillä on sitä paitsi vaitiolovelvollisuus, jos se tulee ilmi työhöntulotarkastuksessa. Työnantajalle sitä tietoa ei saa antaa.

Pieni provo mutta kerron kuitenkin, minä olen läpäissyt jopa psykologiset testit hoitoalalle ja vielä kerroin diagnoosini rehellisesti. En tosin kouluttautunut sinne kuitenkaan! Onneksi.

Pakko yhteiskunnan on päästää mielenterveysongelmaisetkin töihin ammatteihin, ei kaikkia voi eläkkeelle laittaa. Jossakin heidänkin on oltava! Ehkäpä juuri sinun työpaikallasi!

Olemme yleisempiä kuin luulettekaan, ehkäpä se teidän työpaikan marjakin kärsii hiljaisuudessa jostakin...

You never know where we are! Kiäh, kiäh...

psykoottinen- kirjoitti:

Onneksi sitä ei tarvitse kertoa, en minä ainakaan kertoisi! Lääkäreillä on sitä paitsi vaitiolovelvollisuus, jos se tulee ilmi työhöntulotarkastuksessa. Työnantajalle sitä tietoa ei saa antaa.

Pieni provo mutta kerron kuitenkin, minä olen läpäissyt jopa psykologiset testit hoitoalalle ja vielä kerroin diagnoosini rehellisesti. En tosin kouluttautunut sinne kuitenkaan! Onneksi.

Pakko yhteiskunnan on päästää mielenterveysongelmaisetkin töihin ammatteihin, ei kaikkia voi eläkkeelle laittaa. Jossakin heidänkin on oltava! Ehkäpä juuri sinun työpaikallasi!

Olemme yleisempiä kuin luulettekaan, ehkäpä se teidän työpaikan marjakin kärsii hiljaisuudessa jostakin...

You never know where we are! Kiäh, kiäh...

Lue lisää

-Miksi sinun CV on näin tyhjä vuosien tämä ja tämä välillä? Mitä teit silloin?
-.... öööö.....emmä tiiä...

-> Työtä ei kuulu

Onneksi aivot ovat lihas siinä missä muutkin, se elää elämän mukana. Se käytätkö aivojasi määrää miten paljon siellä on massaa ja yhteyksiä. Ne mitä ei käytetä surkastuvat pois. Ei aivot ole yhtään sen pysyvämpi tila kuin mikään muukaan lihas. Omalla toiminnalla siihen pystyy vaikuttamaan niinkuin mihin tahansa lihakseen. Oikeaa ravintoa, lepoa, sen käyttämistä. Siinä on kaikkien lihaksien toimintaperiaate.

Tämä nykypsykiatria ei tuhoa pelkästään lääkkeillä mielenterveyspotilaiden aivokapasiteettia vaan myös tällä nukutetaan zombieksi vuodeosastolle ilman elämää ja virikkeitä toimii samoin. Ihmisen aivot tarvitsevat ajattelua, toimintaa, ylipäänsä elämää! Työ on sitä monelle! Sitä voi saada myös joistakin harrastuksista. Joutenolo ei tee kenellekään hyvää eikä ihmisen passivoiminen. Enemmän pitäisi olla tarjolla virikkeitä ja harrastusmahdollisuuksia mielenterveyspotilaille! Sekä mahdollisuus kuntouttavaan työtoimintaan ihan kaikille, jotka sitä haluaa. Riippuu tietysti voinnista ja sairauden vakavuusasteesta sekä mistä mielenterveysongelmasta on kyse. Eiköhän se ihminen itse tiedä mitä se tarvitsee! Pitäs riittää, kun ihminen haluaa jotakin.

Mää en ymmärrä miksi tämmöinenkin kaikki on pantattu joidenkin lääkärien mielipiteiden taakse, kuka saa mitä saa, niin terapiat kuin muut kuntoutukset. Lääkäri arvioi auttaisko se sua vai ei. Miten niin? Kaikkihan sitä tarvitsee, olemme ihmisiä! Laitetaan potilaita eriarvoiseen asemaan ja lääkäreiden "hyvyyden" armoille. Riippuu sitten minkälainen "tyranni" sun kohdalles sattuu saatko jotain vai et! Missä tässä on tasa-arvo?

Hyvä kirjoitus nimim. elämäköpilalla. Minulla on itselläni psykoosidiagnoosi ja olen ollut eläkkeellä vuodesta 1995 lähtien. Saatuani diagnoosin 1994 helvetillinen tuska diagnoosin vuoksi valtasi mieleni. Mutta 20 vuotta myöhemmin nykyään koen joskus voimakastakin mielihyvää ja olo on useimmiten hyvä. Sanoisin, että lähes kaikki mielen sairaudet aiheutuvat ihmissuhteista ja erityisesti, olematta sairaus, ihmissuhteet tuottavat suurimmat tuskat mitä ihminen voi kokea. En enää kykene mihinkään työhön ja en todellakaan vieroksunut työtä, mutta sellaisen ainoan oikena "hulluuden" vuoksi sain diagnoosin ja tämän "hulluuden" nimi on julmuus. Tätä julmuutta olen ollut todistamassa paljon koko hoitohistoriani ajan. Toisaalta on niin, etten enää haluaisi mihinkään työyhteisöön ja syynä on niin ikään työpaikkojen ihmissuhdeongelmat, vaikka kyllä miellyttäviäkin työpaikkoja on. Lapsia olisin nuorena halunnut, mutta nyt 58 vuotiaana asiat ovat toisin, tosin minulla on sieluvelvoitteeni ( olen ns. henkinen ihminen ). Pitäsin todellisena hulluutena materialistiseen dialektiikkaan nojaavaa ihmismaailmaa, todella epäterveenä paikkana. Yksi ja oikeastaan ainoa pyrkimykseni on kohdata tosirakkautta

Todella hyvä huomio, että ihmissuhteet aiheuttavat suurimman tuskan. Lapsena ja nuorena itse tunsin ja koin aitoa ystävyyttä ikätoverien kanssa. Myös suurin osa aikuisista oli mukavia lapsille.
Aikuistuessa kaikki muuttuu. Tytöt ryhtyy kilpailemaan toistensa kanssa ja poikien kanssa ei voi olla ystäviä, koska he aina toivovat seksisuhdetta. Sen myös huomaa, ettei mikään ole ilmaista, ei edes vesi. Työyhteisöt on monesti myrkkyä.
Pahinta "skitsofreniassa" on se, että vaikka itse haluaisi vetäytyä rauhaan ja hyvään oloon, niin ei anneta, vaan kiusaajat eli äänet seuraavat perässä minne tahansa. Se jos joku on sadismia ja kiduttamista. Pysyvää eläkettä ei helposti myönnetä ja kaikenlaisia myrkkyjä halutaan syöttää potilaille. Ihmettelen vaan, että MIKSI ihmiset ei päästä toisistaan irti, vaan vaativat olemaan osana "yhteisöä" kuin häiriintyneet apinat. Edes armokuolemaa ei sallita, vaan pidetään väkisin kitumassa, vaikka kaikki sen tietää, että se on rasite niin potilaalle kuin hoitajille ja omaisille. Ihmiset ovat demoneita.
Aikoinaan toivoin myös perhettä, mutta nyt en ikinä halua saattaa lasta tällaiseen maailmaan.

mt-potilas kirjoitti:

Todella hyvä huomio, että ihmissuhteet aiheuttavat suurimman tuskan. Lapsena ja nuorena itse tunsin ja koin aitoa ystävyyttä ikätoverien kanssa. Myös suurin osa aikuisista oli mukavia lapsille.
Aikuistuessa kaikki muuttuu. Tytöt ryhtyy kilpailemaan toistensa kanssa ja poikien kanssa ei voi olla ystäviä, koska he aina toivovat seksisuhdetta. Sen myös huomaa, ettei mikään ole ilmaista, ei edes vesi. Työyhteisöt on monesti myrkkyä.
Pahinta "skitsofreniassa" on se, että vaikka itse haluaisi vetäytyä rauhaan ja hyvään oloon, niin ei anneta, vaan kiusaajat eli äänet seuraavat perässä minne tahansa. Se jos joku on sadismia ja kiduttamista. Pysyvää eläkettä ei helposti myönnetä ja kaikenlaisia myrkkyjä halutaan syöttää potilaille. Ihmettelen vaan, että MIKSI ihmiset ei päästä toisistaan irti, vaan vaativat olemaan osana "yhteisöä" kuin häiriintyneet apinat. Edes armokuolemaa ei sallita, vaan pidetään väkisin kitumassa, vaikka kaikki sen tietää, että se on rasite niin potilaalle kuin hoitajille ja omaisille. Ihmiset ovat demoneita.
Aikoinaan toivoin myös perhettä, mutta nyt en ikinä halua saattaa lasta tällaiseen maailmaan.

Lue lisää

Täällähän puhutaan ihan niin kuin minäkin olen saanut kokea elämässäni. Ilman huonoja ihmissuhteita elämässä ja työpaikoilla, en olisi siinä tilanteessa, missä nyt olen. Ihmiset osaavat olla yksiä p*rkeleitä. Psykiatriassa yritetään saada ihminen takaisin sosiaaliseksi, mutta kovia kokeneelta se ei enää ihan helpolla onnistu. Minäkin olin vuosia sitten todella sosiaalinen, mutta joidenkin ihmisten kohtelun takua olen ollut täydellinen erakko 10 vuotta. Enkä enää koskaan aio tullakaan kovin sosiaaliseksi. Harkitsen tarkkaan, kenet päästän lähelleni, jos yleensä ketään. Jouduin jopa muuttamaan entisestä asuintalostani pois vuosia sitten. Olen asunut nykyisessä talossa kohta yhdeksän vuotta, enkä tunne ketään täällä. Eikä tarvitsekaan tuntea. Voin paljon paremmin ilman sosiaalisuutta. Ei ole enää kukaan ollut nuijimassa matalaksi.

Enkä lue!

Nostan hattua sun asenteelles!

Sä oot elävä esimerkki siitä, että mielenterveyden häiriöitä ja niiden kanssa eläviä on niin monta erilaista, että yleispäteviä johtopäätöksiä on vaikea tehdä. Jotkut voivat hyvin elää normaalisti ja käydä töissä, kun taas toisilla on vaikeuksia arkiaskareiden parissa. Yhtälailla myös näiden ihmisten ajatukset omasta tilastaan vaihtelevat laidasta laitaan riippuen henkilöstä.

Ja joo. Masennus on yleisin, joten siksi siitä puhutaan, vaikka monella mielenterveyshäiriöisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Tässä tietysti tapahtuu helposti niin, että kun puhutaan ko. häiriöisistä, niin tarkoitetaan pääasiassa juuri masennusoireista kärsiviä.

Feeniksin_kyynel kirjoitti:

Nostan hattua sun asenteelles!

Sä oot elävä esimerkki siitä, että mielenterveyden häiriöitä ja niiden kanssa eläviä on niin monta erilaista, että yleispäteviä johtopäätöksiä on vaikea tehdä. Jotkut voivat hyvin elää normaalisti ja käydä töissä, kun taas toisilla on vaikeuksia arkiaskareiden parissa. Yhtälailla myös näiden ihmisten ajatukset omasta tilastaan vaihtelevat laidasta laitaan riippuen henkilöstä.

Ja joo. Masennus on yleisin, joten siksi siitä puhutaan, vaikka monella mielenterveyshäiriöisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Tässä tietysti tapahtuu helposti niin, että kun puhutaan ko. häiriöisistä, niin tarkoitetaan pääasiassa juuri masennusoireista kärsiviä.

Lue lisää

Mitä tarkoitat häiriöllä? Millä tavalla ihmisen reagoiminen elämäntapahtumiin on häiriö? Millä perustein on häiriö masentua?

"Mielenterveyden häiriöt ovat oireyhtymiä, joissa on kliinisesti merkitseviä psyykkisiä oireita, joihin liittyy kärsimystä tai haittaa. "
https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot

On tosiaan normaalia reagoida elämäntapahtumiin. Ei se häiriötä tee. On normaalia tuntea alakuloista ja onnetonta mielialaa. Mutta. Normaalistihan ihminen pääsee jonkin ajan kuluttua eroon alakulosta, surusta ja toivottomuudesta. Jos näin ei kuitenkaan käy, aletaan jossain vaiheessa puhua masennuksesta, mielenterveyden häiriöstä. Ei sairaudesta, vaan häiriöstä. Epätavallisen pitkästa alakulosta ja toivottomuudesta, joka haittaa normaalia arkea.

Kun puhutaan masennuksesta, pitää ensinnäkin erottaa masentuneisuus, masentavat ajatukset ja itse masennus. On normaalia tuntea masentuneisuutta lyhyen aikaa. On tervettä reagoida kuormittaviin elämäntapahtumiin masennuksenomaisilla ajatuksilla. On myös niitä, jotka ovat synnynäisesti muita pessimistisempiä ja taipuvaisempia alakuloon. Se on aivan normaalia. Siinä ei ole mitään poikkeavaa eikä häiriöllistä. Mutta kuten kaikessa, myös masentuneisuudessa on rajansa.

Hyvä esimerkki on sressi. Stressi on lyhytaikaisena hyödyksi. Pitkittyessään se on kuitenkin äärimmäisen epäterveelistä. Sama on pitkittyneen masennuksenkin kanssa. Ihmisellä on tarkoituksella tunteet. Mutta ei nekään aina toimi normaalisti. Masentuneen ajatukset kiertävät kehää. Ne pyörivät saman onnettomuuden ympärillä itseään ruokkien ja tila vain pahenee. Lopputulos voi olla se, että arkiaskareiden tekoon ei ole enää mitään motivaatiota ja terveydentila lähtee heikkenemään ihan vain sen takia, ettei jaksa elää, kuten ihminen: syödä, liikkua, nukkua ja nähdä muita ihmisiä.

Tälläin puhun häiriöstä. Ihminen on reagoinut elämääntapahtumiinsa kuten kuuluukin, mutta tämä reaktio on jäänyt päälle ja haittaa elämää. Viimeiseen kysymykseen vastaankin: Ei ole ollenkaan häiriö masentua. Kuten sanoit, se on ihmisen normaali tapa reagoida elämän haasteisiin. Mutta ongelma ei olekaan itse masentuminen vaan se, mitä masentuneisuudesta seuraa. Masennus on häiriö, koska se haittaa pitkittyessään ihmisen normaalia toimintakykyä.

Väärin. Mielisairaudet eivät ole sairauksia vaan kuvauksia ihmisreaktioista elämän vastoinkäymisiin. Oireyhtymä on lääketieteellinen termi, mikä viittaa suoraan sairauteen, joten se ei ole mielekäs termi käyttää näissä henkisen voinnin yhteyksissä.

Itseasiassa oireyhtymä ei viittaa ainoastaan sairauksiin.

"Mielenterveyden häiriöt ovat oireyhtymiä, joissa on kliinisesti merkitseviä psyykkisiä oireita, joihin liittyy kärsimystä tai haittaa. "
https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot

Tässä tärkeää ei ole niinkää keskittyä sanaan oireyhtymä, vaan siihen, että mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kärsimystä ja haittaa. Siksi ne ovat häiriöitä.
Kuvaukset ihmiselämän vastoinkäymisiin eivät ole mielenterveyden häiriöitä. Ihmisen kuuluukin reagoida tietyllä tavalla tiettyihin kokemuksiin. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan kun oireet pitkittyvät ja haittaavat arjessa selviytymistä.

Feeniksin_kyynel kirjoitti:

Itseasiassa oireyhtymä ei viittaa ainoastaan sairauksiin.

"Mielenterveyden häiriöt ovat oireyhtymiä, joissa on kliinisesti merkitseviä psyykkisiä oireita, joihin liittyy kärsimystä tai haittaa. "
https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot

Tässä tärkeää ei ole niinkää keskittyä sanaan oireyhtymä, vaan siihen, että mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kärsimystä ja haittaa. Siksi ne ovat häiriöitä.
Kuvaukset ihmiselämän vastoinkäymisiin eivät ole mielenterveyden häiriöitä. Ihmisen kuuluukin reagoida tietyllä tavalla tiettyihin kokemuksiin. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan kun oireet pitkittyvät ja haittaavat arjessa selviytymistä.

Lue lisää

Oireyhtymä on lääketieteellinen termi, eli viittaa ainoastaan sairauksiin.

THL:n jutut voi jättää omaan arvoonsa. Ei heitä tiede varsinkaan näissä yhteyksissä voisi vähempää kiinnostaa.

Okei. Kuten sanoin, ei oireyhtymä-sanaan tarvitse takertua. Minustakin se kalskahtaa liian fyysiseltä, mutta minkäs teet kun Suomen kieltä puhutaan.

Voitko antaa oman määritelmäsi
1 masennukselle
2 mielenterveyden häiriöille

Ja kertoa mistä olet tietosi koonnut ja mielipiteesi löytänyt?

Feeniksin_kyynel kirjoitti:

Okei. Kuten sanoin, ei oireyhtymä-sanaan tarvitse takertua. Minustakin se kalskahtaa liian fyysiseltä, mutta minkäs teet kun Suomen kieltä puhutaan.

Voitko antaa oman määritelmäsi
1 masennukselle
2 mielenterveyden häiriöille

Ja kertoa mistä olet tietosi koonnut ja mielipiteesi löytänyt?

Lue lisää

Mielestäni on ihan olennaista pysähtyä pohtimaan termin oireyhtymä käyttöä, koska sitä käytetään harhaanjohtavasti ihan viranomaistatahoista lähtien (yhtenä esimerkkinä THL:ltä ottamasi lainaus).

Voin toki antaa omat 'parhaat' määritelmäni kumpaisellekin.

Masennus: Riippuu täysin missä merkityksessä tai yhteydessä sanaa halutaan käyttää. Masennus voi viitata ainakin seuraaviin; tunne, ilmiö, kokemus. Masennus on yhtä vaikea määritellä kuin esimerkiksi rakkaus tai muu vastaava käsite. Rakkaus on toiselle yhdenlaista ja toiselle toista. Joillekin rakkauteen kuuluu esimerkiksi seksi, toiselle se ei ole välttämätöntä. Joillekin rakkaudeksi voi kutsua suhdetta vasta, kun se on kestänyt yli puoli vuotta. Toiset sanovat, että ainakin 10 vuotta pitää olla ollut yhdessä, että voi todelliseksi rakkaudeksi kutsua ja niin edelleen. Sama on masennuksen kanssa. Se on vähän sitä mitä ihmiset haluavat kukin kutsua masennukseksi. Siksi on mahdotonta vertailla kahta henkilöä, jotka sanovat olevansa masentuneita keskenään, koska jo itse sanalla masennus he todennäköisesti tarkoittavat eri asiaa.

Mielenterveyden häiriö: Kapulakieltä. Mielenterveys on itsessään metafora. Mieli on samanlainen käsite kuin sielu tai henki. Täten häiriö tässä yhteydessä (metaforaan liitettynä) voi tarkoittaa ihan mitä vaan. Käytännössä mielenterveyden häiriöllä viittataan ei-haluttuun ajatteluun, käytökseen tai ja tunteisiin, mutta se esitetään kansalaisille valheellisesti sairautena. Se mikä on ei-haluttua päättää näissä "mielenterveys"-yhteyksissä tietenkin vallanpitäjä(t) itse eli psykiatrian ammattikunta, ja tarkemmin DSM Task Force -niminen ryhmä Jenkeistä. Paneelissa on about 14 (?) henkeä. Päätös tapahtuu äänestämällä (tai periaattella kuka huutaa koviten. Äänen voimakkuuteen vaikuttanee kuinka paljon on saanut rahallista tuloa teollisuudelta).

Varsinainen faktatieto sekä omat näkemykseni perustuvat julkiseen materiaaliin sekä lukuisiin kirjallisiin teoksiin aiheesta.

Filosofia on kaikkien tieteiden äiti. Metatiede. Metafysiikasta rönsyilee kaikki ajattelu ja ideologia.

Puut ovat silti biologialtaan samanlaisia ja pystyvät samaan kuin kaikki muutkin puut, vaikka olisivatkin kasvaneet suolla. Mekanismit on kaikilla puilla samat. On ymmärrettävää, että jos kasvoi suolla, voi olla masentavat näkymät. Ei se silti siitä vauriota tai sairautta tee.
Vertauskuvasi on suoraan sitä, mitä aloittaja väheksyy.

Lisäksi, jotkin neuroleptiset lääkkeet muuttavat aivojen rakennetta, joskus jopa pysyvästi.