Vanhempien V8 E-sarjalaisten kestävyys ja kulut?

Ammattikuljettajana (-ex) sanon, että takaveto on perkeleestä Suomen talvessa, vaikka kyllä silläkin jotenkin pärjää, kun on miljoona kilometriä kuskin mittarissa.

Ammattikuljettajan (-ex) puhut ilmeisesti 80-luvulla kerätyllä kokemuksella. Modernilla takavedolla ei ole kovinkaan paljoa yhteistä vanhojen ladojen ja muiden vastaavien kanssa.

Olen nyt ajellut takavedolla nelisen talvea. Ei ongelmia. Jos on erityisen liukasta, tahtoo luistoneston valo helposti vilkkua kiihdytyksissä. Silloin voi höllätä vähän kaasujalkaa (tai antaa vilkkua, ihan kuinka vain).

TheRat kirjoitti:

Ammattikuljettajan (-ex) puhut ilmeisesti 80-luvulla kerätyllä kokemuksella. Modernilla takavedolla ei ole kovinkaan paljoa yhteistä vanhojen ladojen ja muiden vastaavien kanssa.

Olen nyt ajellut takavedolla nelisen talvea. Ei ongelmia. Jos on erityisen liukasta, tahtoo luistoneston valo helposti vilkkua kiihdytyksissä. Silloin voi höllätä vähän kaasujalkaa (tai antaa vilkkua, ihan kuinka vain).

Lue lisää

No viitisen vuotta sitten oli uusi Eemeli lähteä moottoritiellä kaistanvaihdossa sohjon yli käsistä. Luistonesto kai senkin tilanteen pelasti, mutta en henkeäni mieluusti elektroniikan varaan laskisi. Aika häijyä, kun perä lähtee omille teilleen moottoritienopeuksissa.
Ääriolot joo, mutta ei vastaavissa oloissa etuvedolla ole hätää. Eturenkaat saattavat välillä mennä kelkkana, mutta se ei ole lainkaan niin paha suoralla tiellä, jolla tietää pidon palautuvan ajoissa kuitenkin.

Lisäksi liikkeellelähdöt liukkaisiin ylämäkiin ovat aina isompi ongelma takavedolla.

Totta kyllä, että luistonesto on tehnyt takavedoista huomattavasti kilpailukykyisempiä.

Uussaw kirjoitti:

No viitisen vuotta sitten oli uusi Eemeli lähteä moottoritiellä kaistanvaihdossa sohjon yli käsistä. Luistonesto kai senkin tilanteen pelasti, mutta en henkeäni mieluusti elektroniikan varaan laskisi. Aika häijyä, kun perä lähtee omille teilleen moottoritienopeuksissa.
Ääriolot joo, mutta ei vastaavissa oloissa etuvedolla ole hätää. Eturenkaat saattavat välillä mennä kelkkana, mutta se ei ole lainkaan niin paha suoralla tiellä, jolla tietää pidon palautuvan ajoissa kuitenkin.

Lisäksi liikkeellelähdöt liukkaisiin ylämäkiin ovat aina isompi ongelma takavedolla.

Totta kyllä, että luistonesto on tehnyt takavedoista huomattavasti kilpailukykyisempiä.

Lue lisää

Eli takavetoisella ei ollut muuta ongelmaa kuin "säikähdys". Etuvetoisella olisit ollut ongelmissa, kun auto menee suoraan ja luistonestokaan ei sitä voi korjata...

Liukkaisiin ylämäkiin voi olla vaikea lähteä. Vielä ei tosin niin liukasta ylämäkeä ole vastaan tullut, ettei olisi liikkeelle päässyt. Ehkä sellaisiakin on. Ja jos mäki on tarpeeksi jyrkkä, niin takavetohan on parempi kuin etuveto, kun painoa on enemmän vetävillä pyörillä.

TheRat kirjoitti:

Eli takavetoisella ei ollut muuta ongelmaa kuin "säikähdys". Etuvetoisella olisit ollut ongelmissa, kun auto menee suoraan ja luistonestokaan ei sitä voi korjata...

Liukkaisiin ylämäkiin voi olla vaikea lähteä. Vielä ei tosin niin liukasta ylämäkeä ole vastaan tullut, ettei olisi liikkeelle päässyt. Ehkä sellaisiakin on. Ja jos mäki on tarpeeksi jyrkkä, niin takavetohan on parempi kuin etuveto, kun painoa on enemmän vetävillä pyörillä.

Lue lisää

Kuten sanoin, etuvedolla tuota ongelmaa ei ole. Eteenpäinmeno harvoin on ongelma, kun pito palautuu muutamassa sekunnissa. Takaveto taas on pahimmillaan muutamassa sekunnissa kiepsahtanut ympäri. Jossain se luistoneston rajakin tulee vastaan, fysiikan lakeja mikään elektroniikka ei voita. Herkissä oloissa se murto-osasekunnin kestävä sysäys kohti sivuliirtoa voi pahimmillaan jo voittaa luistoneston. Etkö ole kuullut, että on ne luistonestojärjestelmät etuvedoissakin? Vai miksei niissä luistonesto voi korjata? Sen tiedän varmuudella kokemuksesta, ettei siinä kyseisessä tilanteessa olisi etuvedolla edes huomannut mitään. Vaikka 80-luvun Corolla kesärenkailla olisi sen sohjovallin ylittänyt vakavammin kuin 2000-luvun Eemeli.

Uussaw kirjoitti:

Kuten sanoin, etuvedolla tuota ongelmaa ei ole. Eteenpäinmeno harvoin on ongelma, kun pito palautuu muutamassa sekunnissa. Takaveto taas on pahimmillaan muutamassa sekunnissa kiepsahtanut ympäri. Jossain se luistoneston rajakin tulee vastaan, fysiikan lakeja mikään elektroniikka ei voita. Herkissä oloissa se murto-osasekunnin kestävä sysäys kohti sivuliirtoa voi pahimmillaan jo voittaa luistoneston. Etkö ole kuullut, että on ne luistonestojärjestelmät etuvedoissakin? Vai miksei niissä luistonesto voi korjata? Sen tiedän varmuudella kokemuksesta, ettei siinä kyseisessä tilanteessa olisi etuvedolla edes huomannut mitään. Vaikka 80-luvun Corolla kesärenkailla olisi sen sohjovallin ylittänyt vakavammin kuin 2000-luvun Eemeli.

Lue lisää

Itse olen kerran ollut oikeasti ongelmissa liikenteessä, kun ohituskaistalla oli huomattavasti sohjoa. Etuvetoisella kun sinne siirryin, niin elämä meni jännäksi, auto kun ei millään tahtonut ohjautua kaistan suuntaisesti, vaan jatkoi tangentilla eteenpäin ratin (loivasta) käännöstä huolimatta.

Olisi se pito varmaan palautunut kohta. Vastaantulijoiden kaista kun oli sula...

Takavetoisella ongelmaa ei olisi ollut, kun ohjaavat pyörät olisivat pyörineet vapaasti ja vetävillä pyörillä olisi ollut lähes sohjoton alusta (etupyörät tekevät tilan).

Olen kuullut etuvetojen luistonestoista. Olen niitä kokeillutkin. Rellun meganessa (oli huollosta vara-autona) oli tuollainen ja se oli talvikeleillä täysin mahdoton ajettava. Olimme auton kanssa jatkuvasti eri mieltä siitä, minnepäin keulan pitäisi osoittaa. Minä yritän kääntyä ja auto yrittää jarruttaa ja jatkaa suoraan...

TheRat kirjoitti:

Itse olen kerran ollut oikeasti ongelmissa liikenteessä, kun ohituskaistalla oli huomattavasti sohjoa. Etuvetoisella kun sinne siirryin, niin elämä meni jännäksi, auto kun ei millään tahtonut ohjautua kaistan suuntaisesti, vaan jatkoi tangentilla eteenpäin ratin (loivasta) käännöstä huolimatta.

Olisi se pito varmaan palautunut kohta. Vastaantulijoiden kaista kun oli sula...

Takavetoisella ongelmaa ei olisi ollut, kun ohjaavat pyörät olisivat pyörineet vapaasti ja vetävillä pyörillä olisi ollut lähes sohjoton alusta (etupyörät tekevät tilan).

Olen kuullut etuvetojen luistonestoista. Olen niitä kokeillutkin. Rellun meganessa (oli huollosta vara-autona) oli tuollainen ja se oli talvikeleillä täysin mahdoton ajettava. Olimme auton kanssa jatkuvasti eri mieltä siitä, minnepäin keulan pitäisi osoittaa. Minä yritän kääntyä ja auto yrittää jarruttaa ja jatkaa suoraan...

Lue lisää

Etkö ole kuullut, että etuvedonkin eturenkaat saa pyörimään vapaasti ja kun niiden alla on enemmän painoa kuin takavedossa, niin pito palautuu nopeammin? Tämä ammattipiireissä tunnettu autonhallintatemppu tehdään painamalla kytkin pohjaan.

Jos luistonesto ottaa mutkissa vastaan, niin aika pidon äärirajoilla tykkäät ajella. Takavedolla se kai osa viehätystä, sitä rallikuskifiilistä, Ferrari-lätsä päässä. Itse mieluummin pidän ajamisen mekaanisesti hallussa, jos elektroniikka puuttuu peliin niin jotain on mennyt pieleen. Toisekseen eihän luistonesto mutkissa puutu peliin, kun mutkissa ei paineta kaasua. Takavedolla kaiketi voi vähän aiemmin mutkassa avata kaasun, joten pientä ajotapahierontaa vetoero vaatii.
Tämä ehkä saa kuulostamaan siltä, että ajan hissuksiin kuin mummo, mutta totuus on vähän toinen. Hyvin harva stadin taksi ajoi nopeammin. Osaava kun voi olla nopea, joustava ja turvallinen samanaikaisesti.

Uussaw kirjoitti:

Etkö ole kuullut, että etuvedonkin eturenkaat saa pyörimään vapaasti ja kun niiden alla on enemmän painoa kuin takavedossa, niin pito palautuu nopeammin? Tämä ammattipiireissä tunnettu autonhallintatemppu tehdään painamalla kytkin pohjaan.

Jos luistonesto ottaa mutkissa vastaan, niin aika pidon äärirajoilla tykkäät ajella. Takavedolla se kai osa viehätystä, sitä rallikuskifiilistä, Ferrari-lätsä päässä. Itse mieluummin pidän ajamisen mekaanisesti hallussa, jos elektroniikka puuttuu peliin niin jotain on mennyt pieleen. Toisekseen eihän luistonesto mutkissa puutu peliin, kun mutkissa ei paineta kaasua. Takavedolla kaiketi voi vähän aiemmin mutkassa avata kaasun, joten pientä ajotapahierontaa vetoero vaatii.
Tämä ehkä saa kuulostamaan siltä, että ajan hissuksiin kuin mummo, mutta totuus on vähän toinen. Hyvin harva stadin taksi ajoi nopeammin. Osaava kun voi olla nopea, joustava ja turvallinen samanaikaisesti.

Lue lisää

Olisihan sitä voinut painaa kytkimen pohjaan, mutta sitten olisi jäänyt ohittaminen haaveeksi. Takavedolla voi jatkaa halutulla nopeudella ohjauksen kärsimättä.

Minusta sinä tykkäät ajella äärirajoilla, jos perä lähtee alta kaistaa vaihtaessa. Vaikka olisikin sitä sohjoa. Takavetoisella tuo nimittäin tarkoittaa aika reipasta ohjausliikettä. Suoraan ajettaessahan noin ei pahemmin käy, eli rauhallisuutta kaistanvaihtoihin ja ongelma ratkeaa... Etuvetoisella toki...

Minulla luistonesto otti mutkassa vastaan, kun yritin ajaa ripeästi. Äärirajat ylittäen. Halusin perän irti, mutta se ei vaan onnistunut, ei sitten millään. Huomattavasti nopempi tapa ajaa mutkat...

TheRat kirjoitti:

Olisihan sitä voinut painaa kytkimen pohjaan, mutta sitten olisi jäänyt ohittaminen haaveeksi. Takavedolla voi jatkaa halutulla nopeudella ohjauksen kärsimättä.

Minusta sinä tykkäät ajella äärirajoilla, jos perä lähtee alta kaistaa vaihtaessa. Vaikka olisikin sitä sohjoa. Takavetoisella tuo nimittäin tarkoittaa aika reipasta ohjausliikettä. Suoraan ajettaessahan noin ei pahemmin käy, eli rauhallisuutta kaistanvaihtoihin ja ongelma ratkeaa... Etuvetoisella toki...

Minulla luistonesto otti mutkassa vastaan, kun yritin ajaa ripeästi. Äärirajat ylittäen. Halusin perän irti, mutta se ei vaan onnistunut, ei sitten millään. Huomattavasti nopempi tapa ajaa mutkat...

Lue lisää

Minusta kun ohituksen jääminen haaveeksi on pienempi paha kuin pyörähdysriski moottoritievauhdissa. Ja kaitpa se veto ohituskaistalla voi takavedoltakin loppua.
Siinä tilanteessa tuli tosiaan ajettua riskirajoilla, kun takavedon turvallinen nopeus olikin yllättävän alhainen verrattuna etuvetoihin, joihin olin tottuneempi.
Vaihdan kyllä kaistat rauhallisesti. Rauhallisemmin kuin valtaosa. Oli asiakaskin kyydissä, jolloin pitää ajaa korostetun rauhallisesti,mutta kuitenkin nopeasti Sohjoa ylittäessä voinee toisen renkaan pito irrota, mikä johtaa heilahdukseen.

Perän irrottaminen ei todellakaan ole koskaan nopein tapa ajaa, mutta helvetin lapsellista ja vaarallistakin se on. U-käännöksiin se on kätevä hiljaisissa paikoissa.

Uussaw kirjoitti:

Minusta kun ohituksen jääminen haaveeksi on pienempi paha kuin pyörähdysriski moottoritievauhdissa. Ja kaitpa se veto ohituskaistalla voi takavedoltakin loppua.
Siinä tilanteessa tuli tosiaan ajettua riskirajoilla, kun takavedon turvallinen nopeus olikin yllättävän alhainen verrattuna etuvetoihin, joihin olin tottuneempi.
Vaihdan kyllä kaistat rauhallisesti. Rauhallisemmin kuin valtaosa. Oli asiakaskin kyydissä, jolloin pitää ajaa korostetun rauhallisesti,mutta kuitenkin nopeasti Sohjoa ylittäessä voinee toisen renkaan pito irrota, mikä johtaa heilahdukseen.

Perän irrottaminen ei todellakaan ole koskaan nopein tapa ajaa, mutta helvetin lapsellista ja vaarallistakin se on. U-käännöksiin se on kätevä hiljaisissa paikoissa.

Lue lisää

> Perän irrottaminen ei todellakaan ole koskaan nopein tapa ajaa,

Usko pois, kyllä se on. Varsinkin etuvetoisella, kun voi vielä kiihdyttää samalla kun perä irtoaa (noh, voi takavetoisellakin, mutta se on jo oikeasti riskimpi temppu).

> mutta helvetin lapsellista ja vaarallistakin se on.

Sehän riippuu tilanteesta. Käytin tuota etuvetoisella paljonkin esimerkiksi u-käännöksiin (paitsi sillä meganella). Paljon näppärämpää silloisen kämpän seudulla, kuin käydä sahaamaan autoa ympäri. Samoin pelastin pari kertaa tilanteen, kun ajoin (kieltämättä) riskirajoilla noin 20 km/h nopeudella mutkaan ja pito eturenkaista katosi. Tähän tilanteeseen tuo meganekin kävi minun kanssani ensimmäistä kertaa tappelemaan.

TheRat kirjoitti:

> Perän irrottaminen ei todellakaan ole koskaan nopein tapa ajaa,

Usko pois, kyllä se on. Varsinkin etuvetoisella, kun voi vielä kiihdyttää samalla kun perä irtoaa (noh, voi takavetoisellakin, mutta se on jo oikeasti riskimpi temppu).

> mutta helvetin lapsellista ja vaarallistakin se on.

Sehän riippuu tilanteesta. Käytin tuota etuvetoisella paljonkin esimerkiksi u-käännöksiin (paitsi sillä meganella). Paljon näppärämpää silloisen kämpän seudulla, kuin käydä sahaamaan autoa ympäri. Samoin pelastin pari kertaa tilanteen, kun ajoin (kieltämättä) riskirajoilla noin 20 km/h nopeudella mutkaan ja pito eturenkaista katosi. Tähän tilanteeseen tuo meganekin kävi minun kanssani ensimmäistä kertaa tappelemaan.

Lue lisää

Siis millä tavalla luisuva perä lisää nopeutta? Minun käsittääkseni nopeuden tuovat vetävät renkaat ja etuvedosta puhuttaessa perä tulee perässä, mitä suorempaan eli parhaiten pyörien, ei luisuen, sen pienempi on kitka. Lisäksi luisu voi aiheuttaa vastaheittelyä vielä suorallakin, mikä edelleen hidastaa.
Ja vaikka peräluisu olisikin nopeampi tapa, niin ei se liikenteeseen kuulu.

Tiukoissa paikoissa uukkariin tai hätäpelastukseen kässäri voi joskus olla paras temppu. Ja tämähän siis on peruste hankkia etuveto, sillä kässärikäännös ei takavedolla onnistu. No ammattilaisena saan kyllä takavedon kääntymään yhtä ahtaassa paikassa, mutta siinä vasta riskejä onkin, eikä sekään onnistu luistonesto päällä.
Noita hätäpelastuksia ei kyllä usein joudu tekemään, pari kertaa oikeasti olleet tarpeen. Rauhallisesti ajavalle eivät olisi koskaan, mutta kun taksissa aika on rahaa ja joskus olen ollut kakara minäkin. Tasapainoisempi etuveto ei edes puske kytkin pohjassa. Mutta mitä teet, jos takaveto alkaa puskemaan ja penkka lähestyy? Kaasu voi auttaa, mutta todennäköisemmin antaa vain lisää vauhtia kohti ojaa. Käsijarru ei auta niin hyvin, koska perä on painavampi, eikä eturenkaissa vetoa.

Uussaw kirjoitti:

Siis millä tavalla luisuva perä lisää nopeutta? Minun käsittääkseni nopeuden tuovat vetävät renkaat ja etuvedosta puhuttaessa perä tulee perässä, mitä suorempaan eli parhaiten pyörien, ei luisuen, sen pienempi on kitka. Lisäksi luisu voi aiheuttaa vastaheittelyä vielä suorallakin, mikä edelleen hidastaa.
Ja vaikka peräluisu olisikin nopeampi tapa, niin ei se liikenteeseen kuulu.

Tiukoissa paikoissa uukkariin tai hätäpelastukseen kässäri voi joskus olla paras temppu. Ja tämähän siis on peruste hankkia etuveto, sillä kässärikäännös ei takavedolla onnistu. No ammattilaisena saan kyllä takavedon kääntymään yhtä ahtaassa paikassa, mutta siinä vasta riskejä onkin, eikä sekään onnistu luistonesto päällä.
Noita hätäpelastuksia ei kyllä usein joudu tekemään, pari kertaa oikeasti olleet tarpeen. Rauhallisesti ajavalle eivät olisi koskaan, mutta kun taksissa aika on rahaa ja joskus olen ollut kakara minäkin. Tasapainoisempi etuveto ei edes puske kytkin pohjassa. Mutta mitä teet, jos takaveto alkaa puskemaan ja penkka lähestyy? Kaasu voi auttaa, mutta todennäköisemmin antaa vain lisää vauhtia kohti ojaa. Käsijarru ei auta niin hyvin, koska perä on painavampi, eikä eturenkaissa vetoa.

Lue lisää

En väittänyt, että luisuva perä lisäisi nopeutta. Väitin vain, että perän irrottaminen on joskus nopein tapa ajaa. Teoriaa varmaan löytyy tuolta, jos jaksat lukea: https://en.wikipedia.org/wiki/Scandinavian_flick

Itse en tuota harrasta liikenteessä, koska tuo ei oikeasti toimi matalissa nopeuksissa. Minä irrottelen perää vain matalissa nopeuksissa, joissa se auttaa kääntymään jyrkemmin, ja usein oikeasti nopeammin... Tämä toki silloin, kun vielä etuvetoisella ajelin. Takavetoisella tuo on huomattavasti riskimpää, koska nopeus mutkaan tultaessa pikemminkin nousee kuin laskee. Siinä jos jokin menee pieleen, marginaalit kutistuvat.

Etuvetoisessa on etunsa, mutta kyllä minusta E-sarjan mersu on takavetoisenakin erittäin hyvä talviauto. Tästä kertoo sekin, ettei edes ripeä taksikuski ole päätynyt kuin kertaalleen melkein ongelmiin vetotavasta johtuen (ja senkin pelasti tekniikka, jos nyt reaktiot eivät olisi riittäneet).

TheRat kirjoitti:

En väittänyt, että luisuva perä lisäisi nopeutta. Väitin vain, että perän irrottaminen on joskus nopein tapa ajaa. Teoriaa varmaan löytyy tuolta, jos jaksat lukea: https://en.wikipedia.org/wiki/Scandinavian_flick

Itse en tuota harrasta liikenteessä, koska tuo ei oikeasti toimi matalissa nopeuksissa. Minä irrottelen perää vain matalissa nopeuksissa, joissa se auttaa kääntymään jyrkemmin, ja usein oikeasti nopeammin... Tämä toki silloin, kun vielä etuvetoisella ajelin. Takavetoisella tuo on huomattavasti riskimpää, koska nopeus mutkaan tultaessa pikemminkin nousee kuin laskee. Siinä jos jokin menee pieleen, marginaalit kutistuvat.

Etuvetoisessa on etunsa, mutta kyllä minusta E-sarjan mersu on takavetoisenakin erittäin hyvä talviauto. Tästä kertoo sekin, ettei edes ripeä taksikuski ole päätynyt kuin kertaalleen melkein ongelmiin vetotavasta johtuen (ja senkin pelasti tekniikka, jos nyt reaktiot eivät olisi riittäneet).

Lue lisää

Nojoo, rallipoluilla joissain tilanteissa luisusta voi olla iloa osaavissa käsissä.

Suurimman osan taksiurastani ajoin etuvedoilla, siksi takavedot eivät usein päässeet aiheuttamaan ongelmia. Kesällähän varsinkaan raskaampi, matala takaveto Suomen nopeusrajoituksilla ei ole sen huonompi kuin etuveto. Kevyemmät takavetokotterot sen sijaan kevytnokkaisina ja tuuliherkkinä ovat kesälläkin nihkeitä vakaisiin etuvetoihin verrattuna, pahimpana kokemusta Skoda 120:stä, mikä oli myös hulvattoman hauska. Toisaalta en takavedon etuja kesälläkään pystynyt havaitsemaan. Ehkä ainoa pieni etu se, että mutkassa voi alkaa kiihdyttämään vähän aiemmin ilman että tekee pahaa renkaiden tai vetoakselin puolesta. Aikoinaan niissä kai oli kevyempi ohjaus, mutta ohjaustehostimien aikaan turhaa sekin.
Mersu nyt kuitenkin harkintalistalla, koska ovat edelleen lujatekoisen maineessa, vaikkeivat katsastustilastoissa loistakaan ja koska ovat hiljaisia, tyylikkäitä ja ylellisiä kulkineita. Eikä V8:ia saa Toyotaan Suomessa. Ja kyllä se pikkupoika sisälläni takavedostakin tykkää, vaikka aikuinen minä pitää sitä järjettömämä. Kuten lienee järjetön V8:kin.

TheRat kirjoitti:

En väittänyt, että luisuva perä lisäisi nopeutta. Väitin vain, että perän irrottaminen on joskus nopein tapa ajaa. Teoriaa varmaan löytyy tuolta, jos jaksat lukea: https://en.wikipedia.org/wiki/Scandinavian_flick

Itse en tuota harrasta liikenteessä, koska tuo ei oikeasti toimi matalissa nopeuksissa. Minä irrottelen perää vain matalissa nopeuksissa, joissa se auttaa kääntymään jyrkemmin, ja usein oikeasti nopeammin... Tämä toki silloin, kun vielä etuvetoisella ajelin. Takavetoisella tuo on huomattavasti riskimpää, koska nopeus mutkaan tultaessa pikemminkin nousee kuin laskee. Siinä jos jokin menee pieleen, marginaalit kutistuvat.

Etuvetoisessa on etunsa, mutta kyllä minusta E-sarjan mersu on takavetoisenakin erittäin hyvä talviauto. Tästä kertoo sekin, ettei edes ripeä taksikuski ole päätynyt kuin kertaalleen melkein ongelmiin vetotavasta johtuen (ja senkin pelasti tekniikka, jos nyt reaktiot eivät olisi riittäneet).

Lue lisää

Ainiin, olihan se hauskaa lukea taksipäätteeltä lumisadepäivinä jatkuvaa viestittelyä sinne tänne kiinni jääneistä Mersuista. Etuvedollahan ei oikeastaan koskaan jäänyt jumiin.
Sprinter oli kyllä vihoviimeinen luistelija, mutta isona kaappina se ei ole ihan vertailukelpoinen.

Vai Sprinter luistelija, hah haa, et ole poika vielä edes ajokortti ikäinen :)

Uussaw kirjoitti:

No viitisen vuotta sitten oli uusi Eemeli lähteä moottoritiellä kaistanvaihdossa sohjon yli käsistä. Luistonesto kai senkin tilanteen pelasti, mutta en henkeäni mieluusti elektroniikan varaan laskisi. Aika häijyä, kun perä lähtee omille teilleen moottoritienopeuksissa.
Ääriolot joo, mutta ei vastaavissa oloissa etuvedolla ole hätää. Eturenkaat saattavat välillä mennä kelkkana, mutta se ei ole lainkaan niin paha suoralla tiellä, jolla tietää pidon palautuvan ajoissa kuitenkin.

Lisäksi liikkeellelähdöt liukkaisiin ylämäkiin ovat aina isompi ongelma takavedolla.

Totta kyllä, että luistonesto on tehnyt takavedoista huomattavasti kilpailukykyisempiä.

Lue lisää

Ammattikuskeissa voi olla surkeita kuskeja ihan niin kuin muissakin. Olisitpa ollut etuvedolla liikkeellä niin tietäisit kuinka vaarallinen se on ESC:n kanssa loskavallin ylityksessä ohitustilanteessa.

ajomiesss kirjoitti:

Ammattikuskeissa voi olla surkeita kuskeja ihan niin kuin muissakin. Olisitpa ollut etuvedolla liikkeellä niin tietäisit kuinka vaarallinen se on ESC:n kanssa loskavallin ylityksessä ohitustilanteessa.

Lue lisää

Niinpä. Eilen taas oli sitä hienoa loskakeliä täällä eteläisessä Suomessa. Oli hyvä ajaa takavetoisella, kun pito pysyi ohitustilanteissa. Loska vain lensi, mutta kun etupyörät saivat pyöriä vapaasti ja takapyörillä oli valmiit urat, niin eihän tuosta ongelmia tullut.

Tietysti jos olisi ollut renkaat ihan lopussa tai vetäissyt "taksikuskiohituksia", niin ehkä sitä olisi ollut lirissä. Sen sijaan rauhalliset ohjausliikkeet ja kaasunpainallukset, niin eipä ollut ongelmia.

ajomiesss kirjoitti:

Ammattikuskeissa voi olla surkeita kuskeja ihan niin kuin muissakin. Olisitpa ollut etuvedolla liikkeellä niin tietäisit kuinka vaarallinen se on ESC:n kanssa loskavallin ylityksessä ohitustilanteessa.

Lue lisää

Sitähän en tietenkään ole koskaan kokenut..

Normiloskassa nyt ei ongelmia ole koskaan ollut edes kesäkumeilla. No takavedolla näköjään mainitsemisen arvoista, että pysyi loskakelillä tiellä, kun oikein rauhallisesti otti.

On tässä sekin, että perheen autolla pitäisi muidenkin kuin ammattilaisten pysyä tiellä. Vaikka sitten joskus tekisi virheitäkin ratissa.

Uussaw kirjoitti:

Sitähän en tietenkään ole koskaan kokenut..

Normiloskassa nyt ei ongelmia ole koskaan ollut edes kesäkumeilla. No takavedolla näköjään mainitsemisen arvoista, että pysyi loskakelillä tiellä, kun oikein rauhallisesti otti.

On tässä sekin, että perheen autolla pitäisi muidenkin kuin ammattilaisten pysyä tiellä. Vaikka sitten joskus tekisi virheitäkin ratissa.

Lue lisää

Jos tarkoitat tuota minun viestiäni, niin kyllä minä olen vastaavassa loskakelissä ajanut etuvetoisellakin.

Kyllä takavetoisella on aika paljon mukavampaa. Etuvetoisella kun pito lähtee, niin tangentin mukaisesti mennään. ohitustilanteessa siis lievästi vasemmalle... Siinä tulee äitiä ikävä joko kohta tai heti.
Takavetoisella taas kun pito lähtee, peräpää lähtee luistelemaan. Tämä toki ei tapahdu ihan niin helposti kuin etuvetoisella se pidon lähtö, ja sen korjaaminen elektroniikalla on paljon helpompi homma.

Kun on useamman sata tuhatta ajanut kummallakin vetotavalla, alkaa olla se todellisuus jossain määrin hanskassa. Toki autojen erilaisuus vaikuttaa. Vanha lada oli aika surkea takavetoisuudestaan huolimatta.

TheRat kirjoitti:

Jos tarkoitat tuota minun viestiäni, niin kyllä minä olen vastaavassa loskakelissä ajanut etuvetoisellakin.

Kyllä takavetoisella on aika paljon mukavampaa. Etuvetoisella kun pito lähtee, niin tangentin mukaisesti mennään. ohitustilanteessa siis lievästi vasemmalle... Siinä tulee äitiä ikävä joko kohta tai heti.
Takavetoisella taas kun pito lähtee, peräpää lähtee luistelemaan. Tämä toki ei tapahdu ihan niin helposti kuin etuvetoisella se pidon lähtö, ja sen korjaaminen elektroniikalla on paljon helpompi homma.

Kun on useamman sata tuhatta ajanut kummallakin vetotavalla, alkaa olla se todellisuus jossain määrin hanskassa. Toki autojen erilaisuus vaikuttaa. Vanha lada oli aika surkea takavetoisuudestaan huolimatta.

Lue lisää

Ei ole koskaan tullut äitiä ikävä etuvedolla ohitustilanteissa pidon takia. Kerran olen muistaakseni joutunut palaamaan ohituskaistalta takaisin omalle puolelle. Silloin oli sellainen lumimyräkkä ja kinokset renkaiden alla, että takavedot eivät uskaltaneet ohituskaistalle yrittääkään. Mitään vaaratilannetta tai luisua ei tapahtunut, mutta olihan se kiusallista joutua myöntämään, ettei pääse, kun pito ei riitä tarpeelliseen nopeuteen sohjoisemmalla vasemmalla kaistalla.
Tuo tangentin mukaan meneminen on täysin tuntematon ilmiö. Täytyy olla todellinen rattisankari, että siinä onnistuu. Ilmeisesti todella jyrkät kulmat suunnanvaihdoissa ja holtiton kaasuttelu, yhdistettynä kyvyttömyyteen reagoida kytkimellä tai edes kaasun vähentämisellä, auttavat onnistumaan? Kuulostaa 80v mersupapan ajelemiselta 10s piuhoilla. Luistonestot eivät muuten ole takavetojen yksinoikeus.
Takavedolla pito lähtee helpommin ja perän irtoaminen on hengenvaarallista, kun taas "tangentin" mukaan irtoava etupää täysin harmitonta.

Sinun mielipiteeseesi vaikuttanee eniten se ylemmyydentunne, jota "rattimiehenä" takavedon ja "rikkaana" Mersun ratissa saat. Sen tunteen perustelemiseksi olet valmis vähän taivuttamaan fysiikan lakeja ja omia kokemuksiasikin.

TheRat kirjoitti:

Jos tarkoitat tuota minun viestiäni, niin kyllä minä olen vastaavassa loskakelissä ajanut etuvetoisellakin.

Kyllä takavetoisella on aika paljon mukavampaa. Etuvetoisella kun pito lähtee, niin tangentin mukaisesti mennään. ohitustilanteessa siis lievästi vasemmalle... Siinä tulee äitiä ikävä joko kohta tai heti.
Takavetoisella taas kun pito lähtee, peräpää lähtee luistelemaan. Tämä toki ei tapahdu ihan niin helposti kuin etuvetoisella se pidon lähtö, ja sen korjaaminen elektroniikalla on paljon helpompi homma.

Kun on useamman sata tuhatta ajanut kummallakin vetotavalla, alkaa olla se todellisuus jossain määrin hanskassa. Toki autojen erilaisuus vaikuttaa. Vanha lada oli aika surkea takavetoisuudestaan huolimatta.

Lue lisää

Etpä ole etuvetoisella ajanut. Vielä vähemmän takavetoisella.
Etuveto tosiaan jatkaa suuntaansa eturenkaiden menettäessä pitonsa. Tässä vaiheessa hyvä kuljettaja löysää kaasun (ja painaa kytkimen pohjaan). Taitava kuljettaja ei edes joudu tällaiseen tilanteeseen.
Jossain vaiheessa renkaat saavat pitonsa ja auto on jälleen ohjattavissa. Ja huomattavasti ennen tätä tilannetta on etuveto antanut useita varoituksia pidon menetyksestä äkillisellä kierrosten nousulla tai sutimisesta varoittavalla merkkivalolla. Voisi sanoa että on kuljettajan tyhmyyttä joutua loskaliirtoon etuvetoisella.
Takavedolla keula saattaa kulkea loskapatjan päällä pitkänkin aikaa. Sen saattaa huomata ohjauksen kevenemisestä. Mutta jos ratti on tunnottomaksi tehostettu, pidonmenetystä ei huomaa ajoissa. Takapää tulee urissa tiettyyn rajaan asti. Kun takapään pito katoaa, ei lähdetä tangentin suuntaan. Suunta on sattumanvarainen ja liike nopea.

Mkä tekee luistoneston helpommaksi takavetoisessa? Molemmissa on tasauspyörästö, vetoakselit ja ABS-jarrut. Uskoisin autotehtaiden ratkaisseen vuosia sitten kääntyvien pyörien tuomat ongelmat. Jos niiitä on sitten ollutkaan.

Tarkkaaja kirjoitti:

Etpä ole etuvetoisella ajanut. Vielä vähemmän takavetoisella.
Etuveto tosiaan jatkaa suuntaansa eturenkaiden menettäessä pitonsa. Tässä vaiheessa hyvä kuljettaja löysää kaasun (ja painaa kytkimen pohjaan). Taitava kuljettaja ei edes joudu tällaiseen tilanteeseen.
Jossain vaiheessa renkaat saavat pitonsa ja auto on jälleen ohjattavissa. Ja huomattavasti ennen tätä tilannetta on etuveto antanut useita varoituksia pidon menetyksestä äkillisellä kierrosten nousulla tai sutimisesta varoittavalla merkkivalolla. Voisi sanoa että on kuljettajan tyhmyyttä joutua loskaliirtoon etuvetoisella.
Takavedolla keula saattaa kulkea loskapatjan päällä pitkänkin aikaa. Sen saattaa huomata ohjauksen kevenemisestä. Mutta jos ratti on tunnottomaksi tehostettu, pidonmenetystä ei huomaa ajoissa. Takapää tulee urissa tiettyyn rajaan asti. Kun takapään pito katoaa, ei lähdetä tangentin suuntaan. Suunta on sattumanvarainen ja liike nopea.

Mkä tekee luistoneston helpommaksi takavetoisessa? Molemmissa on tasauspyörästö, vetoakselit ja ABS-jarrut. Uskoisin autotehtaiden ratkaisseen vuosia sitten kääntyvien pyörien tuomat ongelmat. Jos niiitä on sitten ollutkaan.

Lue lisää

Totta.
Mikään ei tee luistonestoa helpommaksi takavedossa, mutta takavetojen valmistajat ovat satsanneet luistonestojen kehitystyöhön enemmän ja laittavat muutenkin kalliimpiin takavetoautoihin kalliimmat ja hienommat luistonestojärjestelmät. Halvimmissa etuvedoissahan ei välttämättä ole vielä 2010-luvullakaan ollut luistonestoa, koska se ei niissä ole yhtä välttämätön.
Luistonestot ovat siis kiistatta tehneet takavedoista kilpailukykyisempiä, mutta eivät ne vieläkään talvipidoltaan ja turvallisuudeltaan etuvetoja voita, ainakaan jos saman hintaluokan autoista puhe, eikä Fiat Pandaa verrata MB E:hen.

Uussaw kirjoitti:

Ei ole koskaan tullut äitiä ikävä etuvedolla ohitustilanteissa pidon takia. Kerran olen muistaakseni joutunut palaamaan ohituskaistalta takaisin omalle puolelle. Silloin oli sellainen lumimyräkkä ja kinokset renkaiden alla, että takavedot eivät uskaltaneet ohituskaistalle yrittääkään. Mitään vaaratilannetta tai luisua ei tapahtunut, mutta olihan se kiusallista joutua myöntämään, ettei pääse, kun pito ei riitä tarpeelliseen nopeuteen sohjoisemmalla vasemmalla kaistalla.
Tuo tangentin mukaan meneminen on täysin tuntematon ilmiö. Täytyy olla todellinen rattisankari, että siinä onnistuu. Ilmeisesti todella jyrkät kulmat suunnanvaihdoissa ja holtiton kaasuttelu, yhdistettynä kyvyttömyyteen reagoida kytkimellä tai edes kaasun vähentämisellä, auttavat onnistumaan? Kuulostaa 80v mersupapan ajelemiselta 10s piuhoilla. Luistonestot eivät muuten ole takavetojen yksinoikeus.
Takavedolla pito lähtee helpommin ja perän irtoaminen on hengenvaarallista, kun taas "tangentin" mukaan irtoava etupää täysin harmitonta.

Sinun mielipiteeseesi vaikuttanee eniten se ylemmyydentunne, jota "rattimiehenä" takavedon ja "rikkaana" Mersun ratissa saat. Sen tunteen perustelemiseksi olet valmis vähän taivuttamaan fysiikan lakeja ja omia kokemuksiasikin.

Lue lisää

1. Kun etuvetoiselta lähtee pito, se lähtee käytännössä aina tangentin suuntaan. Poikkeuksena käsijarrulla perän irroittaminen ja harvat tilanteet, joissa etuvetoinenkin yliohjaa...

2. Takavetoisellakin saa aikaan tangentinsuuntaisen pidonmenetyksen, ihan jarruttamalla. Siinä sitten absit yrittävät pelastaa, mutta jos rattia vielä kääntää liikaa, niin eipä siinä ole paljoa elektroniikallakaan tehtävissä.

3. Joissain autoissa kytkimen painaminen auttaa. Kun manuaalietuvetoisella olen tuossa tilanteessa ollut, niin eipä siinä ole muuta tehtävissä kuin painaa se kytkin pohjaan, kääntää hyvin varovasti oikealle ja odottaa, josko pito palautuisi. Kyllä se jossain vaiheessa palautuu, kyse onkin siitä, palautuuko se ajoissa.

4. Takavetoisella jos etupyöristä katoaa pito, se palautuu käytännössä heti kun nostaa jalan kaasulta (moottorijarrutus). Tehokkaampi tapa hidastaa kuin kytkimen pohjaanpainaminen, mutta ei suositeltava etuvedolle tuossa tilanteessa.

5. Jos takavetoisella saa maantieajossa perän irtoamaan, niin kytkimen pohjaanpainaminen on ihan varteenotettava vaihtoehto. Jos sellainen sattuu olemaan. Mersukuskeilla yleensä ei ole... Mutta automatiikka on. Se auttaa toki etuvedollakin, mutta sillä se takapää harvemmin irtoaa.

6. Kun sohjossa ajetaan, niin takavetoisella edelleen etupyörissä on parempi pito kuin etuvetoisella, ne kun pyörivät vapaasti = vastaa kytkintä pohjassa. Takapyörissä pito on vastaavasti heikompi, mutta *takapyörät eivät ole sohjolla, koska etupyörät lanaavat tien puhtaaksi siitä kohtaa*.

Näetkö, että joku edellämainituista olisi fysiikan lakien vastainen? Sen nimittäin tiedän, että omien kokemuteni vastainen ei ole mikään kohta. Jos pidät jotain noista fysiikan lakien vastaisena, niin kiinnostuneena kuulisin, mikä näin on...

Tarkkaaja kirjoitti:

Etpä ole etuvetoisella ajanut. Vielä vähemmän takavetoisella.
Etuveto tosiaan jatkaa suuntaansa eturenkaiden menettäessä pitonsa. Tässä vaiheessa hyvä kuljettaja löysää kaasun (ja painaa kytkimen pohjaan). Taitava kuljettaja ei edes joudu tällaiseen tilanteeseen.
Jossain vaiheessa renkaat saavat pitonsa ja auto on jälleen ohjattavissa. Ja huomattavasti ennen tätä tilannetta on etuveto antanut useita varoituksia pidon menetyksestä äkillisellä kierrosten nousulla tai sutimisesta varoittavalla merkkivalolla. Voisi sanoa että on kuljettajan tyhmyyttä joutua loskaliirtoon etuvetoisella.
Takavedolla keula saattaa kulkea loskapatjan päällä pitkänkin aikaa. Sen saattaa huomata ohjauksen kevenemisestä. Mutta jos ratti on tunnottomaksi tehostettu, pidonmenetystä ei huomaa ajoissa. Takapää tulee urissa tiettyyn rajaan asti. Kun takapään pito katoaa, ei lähdetä tangentin suuntaan. Suunta on sattumanvarainen ja liike nopea.

Mkä tekee luistoneston helpommaksi takavetoisessa? Molemmissa on tasauspyörästö, vetoakselit ja ABS-jarrut. Uskoisin autotehtaiden ratkaisseen vuosia sitten kääntyvien pyörien tuomat ongelmat. Jos niiitä on sitten ollutkaan.

Lue lisää

Miten ihmeessä saat noin paljon virheitä lyhyeen viestiin?

1. Olen ajanut etuvetoisilla noin puoli miljoonaa kilometriä, takavetoisilla ehkä pari sataa tuhatta.
2. Taitava kuljettaja selviää tilanteista, joihin hyvä ei joudu. Ei toisin päin.
3. Minä haluaisin varoitukset pidonmenetyksistä ennen pidon menetystä, en ennen pidon palautumista.
4. Takavetoinen ja etuvetoinen varoittelevat vähän eri tuntumalla, mutta kumpikin siinä pidonmenetyksen rajoilla. Sillä erolla, että takavetoisen menettäesäs pidon ei ole pakko läntätä kytkintä pohjaan, vaan autoa voi hidastaa moottorilla. Etuveturilla en suosittele.

Pari asiaa meni oikeinkin:

5. Jeps, tunnoton ohjaus on huono. Onneksi ajamissani mersuissa pidon menetyksen etupäästä huomaa helposti ja hyvin. Kenties niitä huonojakin on?
6. Ei se auton lähtösuunta sattumanvarainen ole. Perä lähtee joko oikealle tai vasemmalle, enemmän tai vähemmän nopeasti, mutta kyllä se auto liukkaalla jatkaa eteenpäin. Lasken tämän kuitenkin oikeaanmenoksi, se pyöriminen tuossa kai se epämukavin/vaarallisin ongelma on.


Bonuksena vastaus kysymykseesi:
> Mkä tekee luistoneston helpommaksi takavetoisessa?
Se, että veto päällä voi ohjata. Kun pito katoaa vaikkapa mutkassa, luistonesto toimii paremmin, jos painaa vähän kaasua. Siis takavetoisella. Auto kääntyy erittäin näppärästi, kun takapyörien voi antaa sutia hieman. Etuvetoisella taas tuota vaihtoehtoa ei ole. Mitä enemmän luistonesto antaa pyörien sutia, sitä suorempaan auto menee. Etuvetoisella parasta olisi jarruttaa takapyöriä ja antaa etupyörien pyöriä vapaasti - kääntymisen kannalta. Hidastamisen kannalta tuo taas ei ole lähelläkään optimia.

Takaveto käyttäytyy tietyissä tilanteissa kovastikin eri tavalla kuin etuveto, mutta harvassa ovat ne tilanteet, joissa se käyttäytyisi huonommin.

TheRat kirjoitti:

1. Kun etuvetoiselta lähtee pito, se lähtee käytännössä aina tangentin suuntaan. Poikkeuksena käsijarrulla perän irroittaminen ja harvat tilanteet, joissa etuvetoinenkin yliohjaa...

2. Takavetoisellakin saa aikaan tangentinsuuntaisen pidonmenetyksen, ihan jarruttamalla. Siinä sitten absit yrittävät pelastaa, mutta jos rattia vielä kääntää liikaa, niin eipä siinä ole paljoa elektroniikallakaan tehtävissä.

3. Joissain autoissa kytkimen painaminen auttaa. Kun manuaalietuvetoisella olen tuossa tilanteessa ollut, niin eipä siinä ole muuta tehtävissä kuin painaa se kytkin pohjaan, kääntää hyvin varovasti oikealle ja odottaa, josko pito palautuisi. Kyllä se jossain vaiheessa palautuu, kyse onkin siitä, palautuuko se ajoissa.

4. Takavetoisella jos etupyöristä katoaa pito, se palautuu käytännössä heti kun nostaa jalan kaasulta (moottorijarrutus). Tehokkaampi tapa hidastaa kuin kytkimen pohjaanpainaminen, mutta ei suositeltava etuvedolle tuossa tilanteessa.

5. Jos takavetoisella saa maantieajossa perän irtoamaan, niin kytkimen pohjaanpainaminen on ihan varteenotettava vaihtoehto. Jos sellainen sattuu olemaan. Mersukuskeilla yleensä ei ole... Mutta automatiikka on. Se auttaa toki etuvedollakin, mutta sillä se takapää harvemmin irtoaa.

6. Kun sohjossa ajetaan, niin takavetoisella edelleen etupyörissä on parempi pito kuin etuvetoisella, ne kun pyörivät vapaasti = vastaa kytkintä pohjassa. Takapyörissä pito on vastaavasti heikompi, mutta *takapyörät eivät ole sohjolla, koska etupyörät lanaavat tien puhtaaksi siitä kohtaa*.

Näetkö, että joku edellämainituista olisi fysiikan lakien vastainen? Sen nimittäin tiedän, että omien kokemuteni vastainen ei ole mikään kohta. Jos pidät jotain noista fysiikan lakien vastaisena, niin kiinnostuneena kuulisin, mikä näin on...

Lue lisää

1. Kyllä, jos pito lähtee vetopyöriltä. Pidän tätä turvallisempana kuin kääntymistä poikittain. Niissä nopeuksissa missä pidonmenetyksestä on todellista vaaraa, tiet ovat yleensä suoria ja mutkat loivia. Aikaa pidon palautumiseen yleensä on kun suoraan mennään.
2. ABS-jarrut ovat kehitetty siksi että ohjattavuus säilyy jarrutuksessa. Tosin loskapatjan päällä ei jarruista tai ohjausliikkeestä apua ole
3. Kaikissa autoissa missä manuaalinen kytkin on, sen painaminen auttaa. Vapaasti pyörivä rengas pitää parhaiten sivusuunnassa. Oikeaa toimenpidettä ei voi tähän kirjoittaa. Tilanteita on monia. Miksi kääntää oikealle?
4. Onhan moottorijarrutus tehokkaampi tapa hidastaa kuin vapaasti rullaus. Toivottavasti takapyörillä on silloin ote tiehen. Ettei tulisi käsijarrukäännöstä. Mielelläni lukisin perusteet miksi moottorijarrutusta ei etuvetoiselle suositella.
5. Hyvä tapa jos ehtii se tehdä. Vetoamisella automatiikkaan myönnät sen että takaveto on huonommin hallittavissa liukkaalla.
6. Osittain samaa mieltä. Sitten kun takarenkailta katoaa pito, etupäältä se on mennyt kauan sitten. Nelipyöräluisu on aina mukava yllätys. Kuten jo aiemmin mainitsin: Etuveto varoittelee pidon menetyksestä.

TheRat kirjoitti:

1. Kun etuvetoiselta lähtee pito, se lähtee käytännössä aina tangentin suuntaan. Poikkeuksena käsijarrulla perän irroittaminen ja harvat tilanteet, joissa etuvetoinenkin yliohjaa...

2. Takavetoisellakin saa aikaan tangentinsuuntaisen pidonmenetyksen, ihan jarruttamalla. Siinä sitten absit yrittävät pelastaa, mutta jos rattia vielä kääntää liikaa, niin eipä siinä ole paljoa elektroniikallakaan tehtävissä.

3. Joissain autoissa kytkimen painaminen auttaa. Kun manuaalietuvetoisella olen tuossa tilanteessa ollut, niin eipä siinä ole muuta tehtävissä kuin painaa se kytkin pohjaan, kääntää hyvin varovasti oikealle ja odottaa, josko pito palautuisi. Kyllä se jossain vaiheessa palautuu, kyse onkin siitä, palautuuko se ajoissa.

4. Takavetoisella jos etupyöristä katoaa pito, se palautuu käytännössä heti kun nostaa jalan kaasulta (moottorijarrutus). Tehokkaampi tapa hidastaa kuin kytkimen pohjaanpainaminen, mutta ei suositeltava etuvedolle tuossa tilanteessa.

5. Jos takavetoisella saa maantieajossa perän irtoamaan, niin kytkimen pohjaanpainaminen on ihan varteenotettava vaihtoehto. Jos sellainen sattuu olemaan. Mersukuskeilla yleensä ei ole... Mutta automatiikka on. Se auttaa toki etuvedollakin, mutta sillä se takapää harvemmin irtoaa.

6. Kun sohjossa ajetaan, niin takavetoisella edelleen etupyörissä on parempi pito kuin etuvetoisella, ne kun pyörivät vapaasti = vastaa kytkintä pohjassa. Takapyörissä pito on vastaavasti heikompi, mutta *takapyörät eivät ole sohjolla, koska etupyörät lanaavat tien puhtaaksi siitä kohtaa*.

Näetkö, että joku edellämainituista olisi fysiikan lakien vastainen? Sen nimittäin tiedän, että omien kokemuteni vastainen ei ole mikään kohta. Jos pidät jotain noista fysiikan lakien vastaisena, niin kiinnostuneena kuulisin, mikä näin on...

Lue lisää

Niin ja se tangentin suuntainen pidonmenetys ei ole käytännössä koskaan mikään ongelma etuvedolla. Takavedolla kevyemmän keulan takia ehkä useammin onkin, kun pito ei palaudu yhtä helposti.

ABS:ää ei noissa ohitustilanteissa etuvedolla tarvitse.

3. Palautuu tietenkin ajoissa. Eikä niiden parin sekunnin aikana ehditä mitenkään ajautua ulos tieltä tai muuhunkaan kriisiin, kun taas takavedolla kaksi sekuntia voi ratkaista elämäsi. Ikinä en tosiaan ole ohitustilanteissa ollut tangenttina menossa ulos tieltä. Teoriassa ymmärrän mahdollisuuden, mutta käytännössä aivan käsittämätön ajatuskaan, ellei sitten ajeta mutkatiellä rallia kokemattomana.

Ja miksei moottorijarrua etuvedolla? Etuvedollahan se auttaa enemmän, kun painoa keulalla enemmän, eikä moottorijarru vaikuta takarenkaiden pitoon heikentävästi.

Takavedolla eturenkaat pyörivät vapaasti, mutta niillä on vähemmän painoa. Varsinkin kovemmissa nopeuksissa tämä jo ihan tuntuva ongelma, kun vauhti tuppaa keventämään keulaa ja heikentää muutenkin suhteellista pitoa.
En lähtisi varmaksi sanomaan keulan pitotilanteesta edes 80km/h nopeudessa. Se on kohtalaisen todennäköistä, että vetopitoa takavedolla riittää maantiesohjossa pidempään, mutta sehän on vain lisäriski, jos kevyt keula on jo irronnut.

Takaveto on parempi lähinnä lekkimiseen ja huipputehoisiin urheiluautoihin mm. huippukiihtyvyyden takia. Joskus 50-luvulla kai etuvedot saattoivat myös vedellä ikävästi, ainakin tuohon mystiseen vetelyyn Esson papat vetoavat.

TheRat kirjoitti:

Miten ihmeessä saat noin paljon virheitä lyhyeen viestiin?

1. Olen ajanut etuvetoisilla noin puoli miljoonaa kilometriä, takavetoisilla ehkä pari sataa tuhatta.
2. Taitava kuljettaja selviää tilanteista, joihin hyvä ei joudu. Ei toisin päin.
3. Minä haluaisin varoitukset pidonmenetyksistä ennen pidon menetystä, en ennen pidon palautumista.
4. Takavetoinen ja etuvetoinen varoittelevat vähän eri tuntumalla, mutta kumpikin siinä pidonmenetyksen rajoilla. Sillä erolla, että takavetoisen menettäesäs pidon ei ole pakko läntätä kytkintä pohjaan, vaan autoa voi hidastaa moottorilla. Etuveturilla en suosittele.

Pari asiaa meni oikeinkin:

5. Jeps, tunnoton ohjaus on huono. Onneksi ajamissani mersuissa pidon menetyksen etupäästä huomaa helposti ja hyvin. Kenties niitä huonojakin on?
6. Ei se auton lähtösuunta sattumanvarainen ole. Perä lähtee joko oikealle tai vasemmalle, enemmän tai vähemmän nopeasti, mutta kyllä se auto liukkaalla jatkaa eteenpäin. Lasken tämän kuitenkin oikeaanmenoksi, se pyöriminen tuossa kai se epämukavin/vaarallisin ongelma on.


Bonuksena vastaus kysymykseesi:
> Mkä tekee luistoneston helpommaksi takavetoisessa?
Se, että veto päällä voi ohjata. Kun pito katoaa vaikkapa mutkassa, luistonesto toimii paremmin, jos painaa vähän kaasua. Siis takavetoisella. Auto kääntyy erittäin näppärästi, kun takapyörien voi antaa sutia hieman. Etuvetoisella taas tuota vaihtoehtoa ei ole. Mitä enemmän luistonesto antaa pyörien sutia, sitä suorempaan auto menee. Etuvetoisella parasta olisi jarruttaa takapyöriä ja antaa etupyörien pyöriä vapaasti - kääntymisen kannalta. Hidastamisen kannalta tuo taas ei ole lähelläkään optimia.

Takaveto käyttäytyy tietyissä tilanteissa kovastikin eri tavalla kuin etuveto, mutta harvassa ovat ne tilanteet, joissa se käyttäytyisi huonommin.

Lue lisää

1.S24 vilisee miljoonia kilometrejä ajaneita "ammattilaisia". Väitteesi ei ole yhtään muita uskottavampi.
2.Haluat ilmeisesti takertua sanamuotoon. Kehottaisin miettimään ajatusta tarkemmin. Siitä voi olla sinulle apua.
3.Osta etuveto. Saat samalla liukkausvaroittimen. Jos toinen etupyörä menettää pitonsa, sen huomaa. Takarenkaat rullaavat vapaasti pitäen auton suunnassaan. Kai tiesit että takarenkaan pito on eturenkaita tärkeämpi. Jos et, vetäise käsijarru päälle kesken ajon.
4.Tuntuma on tosiaankin erilainen. Kun etuvetoisessa toisen eturenkaan noustessa vesi/loskaliirtoon, kuljettaja huomaa tämän. Takavedolla"varoituksen" tullessa on mahdollisesti 1 rengas tiessä.Edelleen kaipaan perusteita etuvedon moottorijarrutukseen.
5.Mersun ohjauksesta en osaa sanoa. Merkkinä ei ole koskaan kiinnostanut.
6.Oikealle, vasemmalle enemmän tai vähemmän nopeasti. Ei ainakaan taaksepäin. Olet oikeassa.
Bonusvastaus:
Mikä estää etuvetoisella veto päällä ohjauksen? Miten luistonesto toimii paremmin jos painaa kaasua? Luistonesto rajoittaa tehoa, joten kaasulla ei ole merkitystä. Itse käytän autoni kääntämiseen sitä pyöreää rinkulaa joka on vasemman penkin edessä. Kutsutaan ammattikielellä ratiksi. Luisto-ohjauksia harrastavat teinipojat vanhoilla mersuillaan.
Takavetoisen käyttäytymisen arvostelu on makuasia. Sitä on mukava makustella hinausautoa tai ambulanssia odotellessa.

Tarkkaaja kirjoitti:

1. Kyllä, jos pito lähtee vetopyöriltä. Pidän tätä turvallisempana kuin kääntymistä poikittain. Niissä nopeuksissa missä pidonmenetyksestä on todellista vaaraa, tiet ovat yleensä suoria ja mutkat loivia. Aikaa pidon palautumiseen yleensä on kun suoraan mennään.
2. ABS-jarrut ovat kehitetty siksi että ohjattavuus säilyy jarrutuksessa. Tosin loskapatjan päällä ei jarruista tai ohjausliikkeestä apua ole
3. Kaikissa autoissa missä manuaalinen kytkin on, sen painaminen auttaa. Vapaasti pyörivä rengas pitää parhaiten sivusuunnassa. Oikeaa toimenpidettä ei voi tähän kirjoittaa. Tilanteita on monia. Miksi kääntää oikealle?
4. Onhan moottorijarrutus tehokkaampi tapa hidastaa kuin vapaasti rullaus. Toivottavasti takapyörillä on silloin ote tiehen. Ettei tulisi käsijarrukäännöstä. Mielelläni lukisin perusteet miksi moottorijarrutusta ei etuvetoiselle suositella.
5. Hyvä tapa jos ehtii se tehdä. Vetoamisella automatiikkaan myönnät sen että takaveto on huonommin hallittavissa liukkaalla.
6. Osittain samaa mieltä. Sitten kun takarenkailta katoaa pito, etupäältä se on mennyt kauan sitten. Nelipyöräluisu on aina mukava yllätys. Kuten jo aiemmin mainitsin: Etuveto varoittelee pidon menetyksestä.

Lue lisää

Hienoa, että korjaat hieman aiempaa näkemystäsi. On aikuisen ihmisen merkki, kun pystyy myöntämään omia virheitään.

Kolmoskohtaan: "Miksi kääntää oikealle?", koska kyse oli pidon menetyksestä ohitustilanteissa. Yleensä ohitetaan vasemmalta. Jos auto lähtee siinä vaiheessa tangentin suuntaan, ongelmat ovat luultavasti siellä vasemmalla puolella tietä, siksi pyritään kääntämään oikealle auto joko tien suuntaisesti, tai jopa palaamaan takaisin lähtökaistalle.

Neloskohtaan: en suosittele moottorijarrutusta etuvetoisella tilanteessa, jossa etupyöriltä on pito kadonnut loskapatjan päällä ajamisen seurauksena, se pito kun palautuu hitaammin tuolla tavalla, eikä jarrutuksesta toisaalta ole juurikaan apua hidastamiseen. Takapyörillä on pitoa etupyöriä paremmin, koska loskaa on merkittävästi vähemmän.

Vitoskohtaan: tässä puhuttiin sohjossa ajamisesta. Jäällä tilanne on hieman eri. Automatiikkaan en vetoa, vaan siihen, ettei ole kytkintä, jonka voisi painaa pohjaan. Mutta onneksi on se automatiikka, joka pitää huolen pidosta jopa paremmin, koska se pystyy jarruttamaan tarvittavia pyöriä ja antamaan muiden pyöriä sopivalla nopeudella. Paras ratkaisu tämä olisi etuvedossakin, mutta siitä puuttuu se mahdollisuus, että automatiikka vedättäisi takapyörillä...

Uussaw kirjoitti:

Niin ja se tangentin suuntainen pidonmenetys ei ole käytännössä koskaan mikään ongelma etuvedolla. Takavedolla kevyemmän keulan takia ehkä useammin onkin, kun pito ei palaudu yhtä helposti.

ABS:ää ei noissa ohitustilanteissa etuvedolla tarvitse.

3. Palautuu tietenkin ajoissa. Eikä niiden parin sekunnin aikana ehditä mitenkään ajautua ulos tieltä tai muuhunkaan kriisiin, kun taas takavedolla kaksi sekuntia voi ratkaista elämäsi. Ikinä en tosiaan ole ohitustilanteissa ollut tangenttina menossa ulos tieltä. Teoriassa ymmärrän mahdollisuuden, mutta käytännössä aivan käsittämätön ajatuskaan, ellei sitten ajeta mutkatiellä rallia kokemattomana.

Ja miksei moottorijarrua etuvedolla? Etuvedollahan se auttaa enemmän, kun painoa keulalla enemmän, eikä moottorijarru vaikuta takarenkaiden pitoon heikentävästi.

Takavedolla eturenkaat pyörivät vapaasti, mutta niillä on vähemmän painoa. Varsinkin kovemmissa nopeuksissa tämä jo ihan tuntuva ongelma, kun vauhti tuppaa keventämään keulaa ja heikentää muutenkin suhteellista pitoa.
En lähtisi varmaksi sanomaan keulan pitotilanteesta edes 80km/h nopeudessa. Se on kohtalaisen todennäköistä, että vetopitoa takavedolla riittää maantiesohjossa pidempään, mutta sehän on vain lisäriski, jos kevyt keula on jo irronnut.

Takaveto on parempi lähinnä lekkimiseen ja huipputehoisiin urheiluautoihin mm. huippukiihtyvyyden takia. Joskus 50-luvulla kai etuvedot saattoivat myös vedellä ikävästi, ainakin tuohon mystiseen vetelyyn Esson papat vetoavat.

Lue lisää

Tangentin suuntainen pidonmenetys ei ole ongelma? Oikeasti? Kun auto lipuu ohituskaistan poikki ja nokka osoittaa kohti vastaantulevaa rekkaa? Kun tuon on kerran kokeillut, ei halua etuvetoisella enää ikinä ajaa sohjossa.

Mihinköhän perustuu käsityksesi vauhdin keulaa keventävästä vaikutuksesta? Et kai sekoita tilannetta kiihdytykseen? Autot on aerodynaamisesti suunniteltu siten, että vauhdissa auto painuu alaspäin, ei nouse ylöspäin. Noh, 60-luvulla kai noitakin oli, jotka olivat melkein lentoon lähdössä satasen vauhdissa...

> Joskus 50-luvulla kai etuvedot saattoivat myös vedellä ikävästi

Viimeisin oma etuveto oli vuosimallia 2006. Veteli ikävästi. Kyse on enemmänkin tehon määrästä ja jossain määrin moottorin asennuksesta. Toki automatiikka auttaa tuossa hieman, eli vetely ei mene vaaralliselle puolelle, vaan pysyy lähinnä ärsyttävänä. Mutta kokeilepa, miten autosi käyttäytyy kun lähdet liikennevaloista kunnon kiihdytyksellä kädet irti ratista. Montako metriä menee edes omaa kaistaa pitkin... :)

Tarkkaaja kirjoitti:

1.S24 vilisee miljoonia kilometrejä ajaneita "ammattilaisia". Väitteesi ei ole yhtään muita uskottavampi.
2.Haluat ilmeisesti takertua sanamuotoon. Kehottaisin miettimään ajatusta tarkemmin. Siitä voi olla sinulle apua.
3.Osta etuveto. Saat samalla liukkausvaroittimen. Jos toinen etupyörä menettää pitonsa, sen huomaa. Takarenkaat rullaavat vapaasti pitäen auton suunnassaan. Kai tiesit että takarenkaan pito on eturenkaita tärkeämpi. Jos et, vetäise käsijarru päälle kesken ajon.
4.Tuntuma on tosiaankin erilainen. Kun etuvetoisessa toisen eturenkaan noustessa vesi/loskaliirtoon, kuljettaja huomaa tämän. Takavedolla"varoituksen" tullessa on mahdollisesti 1 rengas tiessä.Edelleen kaipaan perusteita etuvedon moottorijarrutukseen.
5.Mersun ohjauksesta en osaa sanoa. Merkkinä ei ole koskaan kiinnostanut.
6.Oikealle, vasemmalle enemmän tai vähemmän nopeasti. Ei ainakaan taaksepäin. Olet oikeassa.
Bonusvastaus:
Mikä estää etuvetoisella veto päällä ohjauksen? Miten luistonesto toimii paremmin jos painaa kaasua? Luistonesto rajoittaa tehoa, joten kaasulla ei ole merkitystä. Itse käytän autoni kääntämiseen sitä pyöreää rinkulaa joka on vasemman penkin edessä. Kutsutaan ammattikielellä ratiksi. Luisto-ohjauksia harrastavat teinipojat vanhoilla mersuillaan.
Takavetoisen käyttäytymisen arvostelu on makuasia. Sitä on mukava makustella hinausautoa tai ambulanssia odotellessa.

Lue lisää

> 5.Mersun ohjauksesta en osaa sanoa. Merkkinä ei ole koskaan kiinnostanut.

Saanko ihan mielenkiinnosta kysyä, mitä teet tällä keskustelupalstalla, jos mersut eivät kiinnosta?

TheRat kirjoitti:

Tangentin suuntainen pidonmenetys ei ole ongelma? Oikeasti? Kun auto lipuu ohituskaistan poikki ja nokka osoittaa kohti vastaantulevaa rekkaa? Kun tuon on kerran kokeillut, ei halua etuvetoisella enää ikinä ajaa sohjossa.

Mihinköhän perustuu käsityksesi vauhdin keulaa keventävästä vaikutuksesta? Et kai sekoita tilannetta kiihdytykseen? Autot on aerodynaamisesti suunniteltu siten, että vauhdissa auto painuu alaspäin, ei nouse ylöspäin. Noh, 60-luvulla kai noitakin oli, jotka olivat melkein lentoon lähdössä satasen vauhdissa...

> Joskus 50-luvulla kai etuvedot saattoivat myös vedellä ikävästi

Viimeisin oma etuveto oli vuosimallia 2006. Veteli ikävästi. Kyse on enemmänkin tehon määrästä ja jossain määrin moottorin asennuksesta. Toki automatiikka auttaa tuossa hieman, eli vetely ei mene vaaralliselle puolelle, vaan pysyy lähinnä ärsyttävänä. Mutta kokeilepa, miten autosi käyttäytyy kun lähdet liikennevaloista kunnon kiihdytyksellä kädet irti ratista. Montako metriä menee edes omaa kaistaa pitkin... :)

Lue lisää

No kun nokka sojottaa tiensuuntaisesti, koska ohjausliikkeet tehdään maltillisesti. Jos kuitenkin on kokematon rämäpää, niin todennäköisemmin selviää hengissä tangenttiluisusta kytkimellä kuin sivuliirrosta herra ties millä ristinmerkeillä.
Ei ole tosiaan itselleni koskaan sattunut, koska ajan tien suuntaan yleensä.

Kyllä uusimmistakin takavedoista autobahn-vertailuissa kuulee arvioita keulan kevenemisestä. Ei perheauton downforce ole formulaluokkaa, vaikka formuloilla typerimmät takavetoa perustelevat. Auton alla on oltava maavaraakin, josta ilmavirta pääsee vaikuttamaan. Käytännössä myös vetävien renkaiden sijoittuminen painopisteen alle keventää keulaa. Formuloissahan isot takarenkaat matalan auton aivan perässä poistavat tämänkin ongelman.
Satasessa kuivalla kelillä tuskin keulan kevenemistä nykyautoissa huomaa, ehkä sitä Rellun takatuupparia lukuunottamatta. 140km/h:ssa sen huomaa vitosbemarissa. Sohjon päällä luultavasti alkaa vaikuttaa jo satasessa.

Olisihan se takaveto tietysti kätsy, kun ei tarvitsisi käsiä. Hyvä argumentti.

TheRat kirjoitti:

Hienoa, että korjaat hieman aiempaa näkemystäsi. On aikuisen ihmisen merkki, kun pystyy myöntämään omia virheitään.

Kolmoskohtaan: "Miksi kääntää oikealle?", koska kyse oli pidon menetyksestä ohitustilanteissa. Yleensä ohitetaan vasemmalta. Jos auto lähtee siinä vaiheessa tangentin suuntaan, ongelmat ovat luultavasti siellä vasemmalla puolella tietä, siksi pyritään kääntämään oikealle auto joko tien suuntaisesti, tai jopa palaamaan takaisin lähtökaistalle.

Neloskohtaan: en suosittele moottorijarrutusta etuvetoisella tilanteessa, jossa etupyöriltä on pito kadonnut loskapatjan päällä ajamisen seurauksena, se pito kun palautuu hitaammin tuolla tavalla, eikä jarrutuksesta toisaalta ole juurikaan apua hidastamiseen. Takapyörillä on pitoa etupyöriä paremmin, koska loskaa on merkittävästi vähemmän.

Vitoskohtaan: tässä puhuttiin sohjossa ajamisesta. Jäällä tilanne on hieman eri. Automatiikkaan en vetoa, vaan siihen, ettei ole kytkintä, jonka voisi painaa pohjaan. Mutta onneksi on se automatiikka, joka pitää huolen pidosta jopa paremmin, koska se pystyy jarruttamaan tarvittavia pyöriä ja antamaan muiden pyöriä sopivalla nopeudella. Paras ratkaisu tämä olisi etuvedossakin, mutta siitä puuttuu se mahdollisuus, että automatiikka vedättäisi takapyörillä...

Lue lisää

Aivan käsittämätöntä ohittelua, jos ollaan vasemmalle ojaan tai rekkaan osumassa. Hengenvaarallista vetotavasta riippumatta.

Moottorijarru tuo painoa keulaan, mikä palauttaa pidon. Jarruvaikutus voi toisaalta heikentää pitoa, mutta jos pito on irronnut kaasun takia, niin moottorijarrulla pitoa on joka tapauksessa paljon enemmän kuin kaasutellessa tangenttina kohti rekkaa. Itsekin kyllä suosin kytkintä, mutta tässä olikin kyse sinun höpöväitteesi korjaamisesta.

Uussaw kirjoitti:

Aivan käsittämätöntä ohittelua, jos ollaan vasemmalle ojaan tai rekkaan osumassa. Hengenvaarallista vetotavasta riippumatta.

Moottorijarru tuo painoa keulaan, mikä palauttaa pidon. Jarruvaikutus voi toisaalta heikentää pitoa, mutta jos pito on irronnut kaasun takia, niin moottorijarrulla pitoa on joka tapauksessa paljon enemmän kuin kaasutellessa tangenttina kohti rekkaa. Itsekin kyllä suosin kytkintä, mutta tässä olikin kyse sinun höpöväitteesi korjaamisesta.

Lue lisää

Kaasua? Ei kai kukaan niin hullu ole, että painaa lisää kaasua ohittaessaan loskassa? Kyllä se kiihdytys tehdään jo ennen ohituskaistalle siirtymistä...

Tai no, kaipa teitäkin on.

TheRat kirjoitti:

Kaasua? Ei kai kukaan niin hullu ole, että painaa lisää kaasua ohittaessaan loskassa? Kyllä se kiihdytys tehdään jo ennen ohituskaistalle siirtymistä...

Tai no, kaipa teitäkin on.

Lue lisää

Huomaa että ohituksia on tehty vain hiekkalaatikolla. Yleensä ohittaja on nopeampi kuin ohitettava. Saadakseen ja pitääkseen noeuseron, on painettava kaasua.
Mieluiten ylitän loskapalteen mahdollisimman alhaisella nopeudella (eli sillä mitä edellä oleva ajaa). Kun on päästy viereisen kaistan ajourille, siinä kiihdytetään ja ajetaan ohi. Takaisin tullaan omalle kaistalle kaasua löysäten, mahdollisesti kytkin pohjassa. Omalla kaistalla jatketaan matkaa valitulla nopeudella.
Turvallisin ohitus on se jota ei tehdä.

TheRat kirjoitti:

Hienoa, että korjaat hieman aiempaa näkemystäsi. On aikuisen ihmisen merkki, kun pystyy myöntämään omia virheitään.

Kolmoskohtaan: "Miksi kääntää oikealle?", koska kyse oli pidon menetyksestä ohitustilanteissa. Yleensä ohitetaan vasemmalta. Jos auto lähtee siinä vaiheessa tangentin suuntaan, ongelmat ovat luultavasti siellä vasemmalla puolella tietä, siksi pyritään kääntämään oikealle auto joko tien suuntaisesti, tai jopa palaamaan takaisin lähtökaistalle.

Neloskohtaan: en suosittele moottorijarrutusta etuvetoisella tilanteessa, jossa etupyöriltä on pito kadonnut loskapatjan päällä ajamisen seurauksena, se pito kun palautuu hitaammin tuolla tavalla, eikä jarrutuksesta toisaalta ole juurikaan apua hidastamiseen. Takapyörillä on pitoa etupyöriä paremmin, koska loskaa on merkittävästi vähemmän.

Vitoskohtaan: tässä puhuttiin sohjossa ajamisesta. Jäällä tilanne on hieman eri. Automatiikkaan en vetoa, vaan siihen, ettei ole kytkintä, jonka voisi painaa pohjaan. Mutta onneksi on se automatiikka, joka pitää huolen pidosta jopa paremmin, koska se pystyy jarruttamaan tarvittavia pyöriä ja antamaan muiden pyöriä sopivalla nopeudella. Paras ratkaisu tämä olisi etuvedossakin, mutta siitä puuttuu se mahdollisuus, että automatiikka vedättäisi takapyörillä...

Lue lisää

Nyt puhuttiin liukkaalla ajamisesta. Lähinnä sohjolla. Ohituksesta mainittiin noin 5 viestiä sitten. Ehkä se siitä jäi mieltäsi vaivaamaan. Itse tekisin korjausliikkeen tien suuntaan, enkä aina oikealle.
Käsityksesti etuvedon moottorijarrutuksesta on vailla mitäään todellisuutta. Millä perustelet sen että pito palautuu huonommin moottorijarrutuksella?
Takapyörien pidon tärkeydestä olen samaa mieltä. Etuvedossa takapyörät pyörivät vapaasti huolehtien suuntavakavuudesta. Takavedossa sutiminen aiheuttaa sivuttaispidon menetyksen.
Mikä automatiikka vedättää pyöriä? Cruise tekee sen vetotavasta riippumatta. Mutta ei siitä luiston korjaukseen apua ole.
Luistonestoautomatiikka löytyy nykyisin pikkukinnereistäkin. Omastanikin. Pidän tappiona sitä jos kuulen ABS:n paukkuvan ilman jarruun koskemista. Ajettu yli taitojen, jolloin elektroniikka on muuttunut kuljettajaksi.
Jääradat yms on poikkeus. Silloin avustukset kytketään pois.

TheRat kirjoitti:

> 5.Mersun ohjauksesta en osaa sanoa. Merkkinä ei ole koskaan kiinnostanut.

Saanko ihan mielenkiinnosta kysyä, mitä teet tällä keskustelupalstalla, jos mersut eivät kiinnosta?

Lue lisää

Et saa.

Tarkkaaja kirjoitti:

Nyt puhuttiin liukkaalla ajamisesta. Lähinnä sohjolla. Ohituksesta mainittiin noin 5 viestiä sitten. Ehkä se siitä jäi mieltäsi vaivaamaan. Itse tekisin korjausliikkeen tien suuntaan, enkä aina oikealle.
Käsityksesti etuvedon moottorijarrutuksesta on vailla mitäään todellisuutta. Millä perustelet sen että pito palautuu huonommin moottorijarrutuksella?
Takapyörien pidon tärkeydestä olen samaa mieltä. Etuvedossa takapyörät pyörivät vapaasti huolehtien suuntavakavuudesta. Takavedossa sutiminen aiheuttaa sivuttaispidon menetyksen.
Mikä automatiikka vedättää pyöriä? Cruise tekee sen vetotavasta riippumatta. Mutta ei siitä luiston korjaukseen apua ole.
Luistonestoautomatiikka löytyy nykyisin pikkukinnereistäkin. Omastanikin. Pidän tappiona sitä jos kuulen ABS:n paukkuvan ilman jarruun koskemista. Ajettu yli taitojen, jolloin elektroniikka on muuttunut kuljettajaksi.
Jääradat yms on poikkeus. Silloin avustukset kytketään pois.

Lue lisää

Viimeiset varmaan 20 viestiä on ollut puhe kaistanvaihdosta sohjoiselle puolelle. Kävin vielä varmuuden vuoksi viestiketjun läpi. Ei ole aihe muuttunut missään kohtaa. Yleensä tuossa vaiheessa siinä oikealla on ajoura kunnossa ja vasemmalla sohjoa, mutta toki korjausliike tien suuntaan.

> Millä perustelet sen että pito palautuu huonommin moottorijarrutuksella?

Eutvedolla? Koska vapaana pyörivä pyörä pitää paremmin kuin jarruttava. Moottorijarrutuksessa edes abseista ei ole hyötyä, vaan pyörän saa oikeasti helposti liukuun liukkaalla. Koulussa kerrotaan fysiikantunneilla miten liukukitka eroaa lepokitkasta. Vinkkinä: jälkimmäinen on suositeltavaa ja siksi kehoitetaankin painamaan kytkin pohjaan. Takavedolla tähän ei ole tarvetta, koska etupyörien pyörimiseen ei kytkin vaikuta. Takapyörillä tässä tilanteessa taas pitoa on reilusti, joten moottorijarrutus on hyvä idea.

> Takavedossa sutiminen aiheuttaa sivuttaispidon menetyksen.

Kyllä, mutta jos tätä tapahtuu loskassa ajettaessa, on nopeutta todella paljon. Niin paljon, että etuvetoisella oltaisiin oltu ongelmissa jo kauan sitten...

Jäisellä tai muuten liukkaalla, kovalla pinnalla ajettaessa tilanne on hieman eri. Niissä tilanteissa etuveto voi olla jopa turvallisempi.

> Mikä automatiikka vedättää pyöriä?

Huono ilmaisu. Pitäisi sanoa, että automatiikka sallii takapyörien vedätyksen. Eli kuski voi painaa kaasua ja automatiikka voi antaa takapyörien liukua, jos siitä on hyötyä. Usein on. Auto kääntyy kivasti.

> Pidän tappiona sitä jos kuulen ABS:n paukkuvan ilman jarruun koskemista.

Pitäisi pitääkin. Kuulostaa kalliilta. Luistonestoa kuvaa eri kirjainyhdistelmä.

Etuvetoisella tuo on oikeasti merkki siitä, että ajat turvallisuuden rajoilla. Ehkä näkemyksesi juontaa siis juruensa tuosta. Takavedolla tuo tarkoittaa yleensä, että pito on lähtemässä vetäviltä pyöriltä. Tämä ei ole pääsääntöisesti vaarallista ja sitä tapahtuu lähinnä kiihdytyksissä liukkaalla.

Jotenkin viestistäsi tulee sellainen käsitys, ettei sinulla ole kokemuksia takavetoisilla autoilla ajamisesta.

Tarkkaaja kirjoitti:

Huomaa että ohituksia on tehty vain hiekkalaatikolla. Yleensä ohittaja on nopeampi kuin ohitettava. Saadakseen ja pitääkseen noeuseron, on painettava kaasua.
Mieluiten ylitän loskapalteen mahdollisimman alhaisella nopeudella (eli sillä mitä edellä oleva ajaa). Kun on päästy viereisen kaistan ajourille, siinä kiihdytetään ja ajetaan ohi. Takaisin tullaan omalle kaistalle kaasua löysäten, mahdollisesti kytkin pohjassa. Omalla kaistalla jatketaan matkaa valitulla nopeudella.
Turvallisin ohitus on se jota ei tehdä.

Lue lisää

Et siis paina kaasua loskalla. Hyvä.

Loskavallin ylitys on vähän triviaali keissi. Pito katoaa hetkeksi, tärkeintä on ettei siinä kohtaa kiihdytetä (tai pahemmin jarrutetakaan). Ongelmia on, jos kaista jolle ollaan menossa, on loskan peittämä.

Pääsääntöisesti kyllä hiekkalaatikon ulkopuolella ohitukset tehdään siten, että ensin kiihdytetään ja vasta sitten vaihdetaan kaistaa. Harvalla on sellaista autoa, jolla turvallisen ohituksen voi tehdä siten, että ensin vaihtaa kaistaa ja vasta sitten lähtee hakemaan nopeuseroa. Ainut poikkeus voi todellakin olla tuollainen loskavallitilanne, mutta eipä takavetoisella ole ongelmia sellaisesta vetää vähän nopeammin yli — ja jos on, se tarkoittaa että käytetty nopeus on joka tapauksessa liian kova. Ainahan on mahdollista, että joutuu vaikka väistämään sinne loskan päälle, joten ajonopeus on sovitettava sellaiseksi, että sielläkin pärjää...

Kysymys oli V8 koneesta. Toverit on vääntäneet tähän näin pitkän ketjun sohjossa ajamisesta?

liittyyaiheeseen kirjoitti:

Kysymys oli V8 koneesta. Toverit on vääntäneet tähän näin pitkän ketjun sohjossa ajamisesta?

Se on näiden keskustelufoorumien hienoin puoli — ja idea — että keskustelu saa vähän rönsyilläkin.

Aloittaja ihmetteli myös mersun huonoutta talviajossa. Tiedän tasa yhden mersuomistajan, joka pitää toista mersuaan huonona talviautona. Tosin se on kaksipaikkainen, vähän kevyt ja ehkä hieman liian tehokaskin talviajoon. Ja sen verran vanha, ettei siinä ihan uusinta luistonestoelektroniikkaakaan taida olla...

Olen tässä keskustelun kuluessa yrittänyt selvittää, mikä mersun talviajo-ominaisuuksissa olisi huonoa, mutta eipä ole vielä löytynyt yhtään mersunomistajaa, joka osaisi sitä selittää. Yhdellä taksikuskilla on uransa varrelta yksi "huono" kokemus, ja sitten on joku mersuista edes välittämätön selittämässä (käsittämätöntä) teoriaansa aiheesta.

TheRat kirjoitti:

Tangentin suuntainen pidonmenetys ei ole ongelma? Oikeasti? Kun auto lipuu ohituskaistan poikki ja nokka osoittaa kohti vastaantulevaa rekkaa? Kun tuon on kerran kokeillut, ei halua etuvetoisella enää ikinä ajaa sohjossa.

Mihinköhän perustuu käsityksesi vauhdin keulaa keventävästä vaikutuksesta? Et kai sekoita tilannetta kiihdytykseen? Autot on aerodynaamisesti suunniteltu siten, että vauhdissa auto painuu alaspäin, ei nouse ylöspäin. Noh, 60-luvulla kai noitakin oli, jotka olivat melkein lentoon lähdössä satasen vauhdissa...

> Joskus 50-luvulla kai etuvedot saattoivat myös vedellä ikävästi

Viimeisin oma etuveto oli vuosimallia 2006. Veteli ikävästi. Kyse on enemmänkin tehon määrästä ja jossain määrin moottorin asennuksesta. Toki automatiikka auttaa tuossa hieman, eli vetely ei mene vaaralliselle puolelle, vaan pysyy lähinnä ärsyttävänä. Mutta kokeilepa, miten autosi käyttäytyy kun lähdet liikennevaloista kunnon kiihdytyksellä kädet irti ratista. Montako metriä menee edes omaa kaistaa pitkin... :)

Lue lisää

Tarkistin, vaikuttaisi muuten siltä, että olin väärässä tässä:
> Autot on aerodynaamisesti suunniteltu siten, että vauhdissa auto painuu alaspäin, ei nouse ylöspäin.

Eipä ole silti ollut keveyden kanssa ongelmia e-sarjan mersulla... Voisin kuvitella, että veekasin motilla varustettuna ongelmia on tuon puolesta vielä vähemmän.

TheRat kirjoitti:

Et siis paina kaasua loskalla. Hyvä.

Loskavallin ylitys on vähän triviaali keissi. Pito katoaa hetkeksi, tärkeintä on ettei siinä kohtaa kiihdytetä (tai pahemmin jarrutetakaan). Ongelmia on, jos kaista jolle ollaan menossa, on loskan peittämä.

Pääsääntöisesti kyllä hiekkalaatikon ulkopuolella ohitukset tehdään siten, että ensin kiihdytetään ja vasta sitten vaihdetaan kaistaa. Harvalla on sellaista autoa, jolla turvallisen ohituksen voi tehdä siten, että ensin vaihtaa kaistaa ja vasta sitten lähtee hakemaan nopeuseroa. Ainut poikkeus voi todellakin olla tuollainen loskavallitilanne, mutta eipä takavetoisella ole ongelmia sellaisesta vetää vähän nopeammin yli — ja jos on, se tarkoittaa että käytetty nopeus on joka tapauksessa liian kova. Ainahan on mahdollista, että joutuu vaikka väistämään sinne loskan päälle, joten ajonopeus on sovitettava sellaiseksi, että sielläkin pärjää...

Lue lisää

Suurin ongelma takavedolla loskavalleja ylittäessä on siinä, kun takarenkaat saavat pitoa epätasaisesti. Se saa perän liikkeelle ja perän heilahtaessa moottoritienopeuksissa on leikki kaukana. Elektroniikka toki nämä tilanteet useimmiten pelastaa, mutta orpo on olo, kun elämä riippuu saksalaisesta tietokoneesta.

En muuten muista koskaan saaneeni suurimmalla vaihteella moottorijarrutuksella luisua aikaan. Manuaalilla toki useimmiten käytänkin kytkintä, mutta on tässä tullut automaattietuvedoillakin joitain satojatuhansia ajettua hyvin vaihtelevaa PKS:n taksiliikennettä, jossa kilometrit eivät kerry maantiejunassa torkahdellen.
Teoriassa ymmärrän moottorijarrun aiheuttaman kitkan, mutta käytännössä se tuntuu olevan niin pientä vaikutukseltaan, ettei tuota tapahdu. Moottorijarrun aiheuttama keulan raskastuminen ja vauhdin lasku korvaavat kitkan menetyksen moninkertaisesti. Toki sohjossa vapaallakin vauhti hidastuu ja keula laskee. Ilmeisesti vaan niin liukasta ei käytännössä koskaan olekaan, ettei kitkaa riittäisi moottorijarrulle. En tosin oikeastaan koskaan ole samalla joutunut yrittämäänkään kääntää renkaita, koska pehmeällä ja ennakoivalla ajotavalla sellaiseen tilanteeseen ei joudu.

Mutkissa takavedolla takarenkaat eivät tule samaa uraa eturenkaiden kanssa, joten siinä on riskinsä.

Eemeli tosiaan lienee raskaskeulaisempi kuin Bemarit. En ainakaan muista havainneeni kevyttä tuntumaa suomalaisissa nopeuksissa. Bemujen painonjakauma ilmeisesti 50-50, kun taas Mersut etupainoisempia. Etuvedoissahan vielä enemmän etupainoa, siksi Superb on vakaampi kovissa nopeuksissa kuin BMW.

Ei tuo moottoritiesäikähdys ollut ainoa huono kokemus, lisäksi oli ongelmanpoikasia ihan parkkipaikkapyörittelyissä. Etuveto tuntui nelivedolta Mersujen jälkeen. Ja talvella tosiaan data huusi punaisena, kun Mersut olivat jääneet kiinni sinne tänne ja kaipasivat apuja. Itse ajoin useimmiten etuvedoilla, enkä todellakaan jättänyt mihinkään mökkitielle ajamatta, kuten moni kollega Mersuilla, enkä tarvinnut kertaakaan kollegoiden apua.

Kovin valikoivasti olet osannut nettifoorumeita läpikäydä, jos et löydä takavetokuskien huonoja kokemuksia talviajosta. No, asenteellisuus ja oikeanväriset lasit silmillä suodattavat maailman näyttämään mieleiseltä.

En oikein ymmärrä, että joku auto voisi olla liian tehokas talvella, onko niissä siis on/off-kaasupoljin?
Turhaa tehoahan Suomessa ovat kaikki yli 100:n hepan, mutta vika on kuskissa, jos turhat hepat aiheuttavat ongelmia muualla kuin bensapumpulla.

Uussaw kirjoitti:

Suurin ongelma takavedolla loskavalleja ylittäessä on siinä, kun takarenkaat saavat pitoa epätasaisesti. Se saa perän liikkeelle ja perän heilahtaessa moottoritienopeuksissa on leikki kaukana. Elektroniikka toki nämä tilanteet useimmiten pelastaa, mutta orpo on olo, kun elämä riippuu saksalaisesta tietokoneesta.

En muuten muista koskaan saaneeni suurimmalla vaihteella moottorijarrutuksella luisua aikaan. Manuaalilla toki useimmiten käytänkin kytkintä, mutta on tässä tullut automaattietuvedoillakin joitain satojatuhansia ajettua hyvin vaihtelevaa PKS:n taksiliikennettä, jossa kilometrit eivät kerry maantiejunassa torkahdellen.
Teoriassa ymmärrän moottorijarrun aiheuttaman kitkan, mutta käytännössä se tuntuu olevan niin pientä vaikutukseltaan, ettei tuota tapahdu. Moottorijarrun aiheuttama keulan raskastuminen ja vauhdin lasku korvaavat kitkan menetyksen moninkertaisesti. Toki sohjossa vapaallakin vauhti hidastuu ja keula laskee. Ilmeisesti vaan niin liukasta ei käytännössä koskaan olekaan, ettei kitkaa riittäisi moottorijarrulle. En tosin oikeastaan koskaan ole samalla joutunut yrittämäänkään kääntää renkaita, koska pehmeällä ja ennakoivalla ajotavalla sellaiseen tilanteeseen ei joudu.

Mutkissa takavedolla takarenkaat eivät tule samaa uraa eturenkaiden kanssa, joten siinä on riskinsä.

Eemeli tosiaan lienee raskaskeulaisempi kuin Bemarit. En ainakaan muista havainneeni kevyttä tuntumaa suomalaisissa nopeuksissa. Bemujen painonjakauma ilmeisesti 50-50, kun taas Mersut etupainoisempia. Etuvedoissahan vielä enemmän etupainoa, siksi Superb on vakaampi kovissa nopeuksissa kuin BMW.

Ei tuo moottoritiesäikähdys ollut ainoa huono kokemus, lisäksi oli ongelmanpoikasia ihan parkkipaikkapyörittelyissä. Etuveto tuntui nelivedolta Mersujen jälkeen. Ja talvella tosiaan data huusi punaisena, kun Mersut olivat jääneet kiinni sinne tänne ja kaipasivat apuja. Itse ajoin useimmiten etuvedoilla, enkä todellakaan jättänyt mihinkään mökkitielle ajamatta, kuten moni kollega Mersuilla, enkä tarvinnut kertaakaan kollegoiden apua.

Kovin valikoivasti olet osannut nettifoorumeita läpikäydä, jos et löydä takavetokuskien huonoja kokemuksia talviajosta. No, asenteellisuus ja oikeanväriset lasit silmillä suodattavat maailman näyttämään mieleiseltä.

En oikein ymmärrä, että joku auto voisi olla liian tehokas talvella, onko niissä siis on/off-kaasupoljin?
Turhaa tehoahan Suomessa ovat kaikki yli 100:n hepan, mutta vika on kuskissa, jos turhat hepat aiheuttavat ongelmia muualla kuin bensapumpulla.

Lue lisää

> Etuveto tuntui nelivedolta Mersujen jälkeen.

Tämä on toki ymmärrettävää. Neliveto ja etuveto ovat yhtä huonoja kääntymään, ihan johtuen vetonivelten aiheuttamista rajoituksista. Takavetoisella kääntösäde yleensä merkittävästi pienempi.

Tiedä sittne, minkälaisiin ongelmiin olet pystynyt parkkipaikalla päätymään.

> Ja talvella tosiaan data huusi punaisena, kun Mersut olivat
> jääneet kiinni sinne tänne ja kaipasivat apuja.

Olen itse kerran työntänyt mersun liikkeelle, kun oli jäänyt pieneen ylämäkeen kiinni. Siinä tosin oli kesärenkaat talvella alla. Olisiko ollut samaa vikaa taksikuskeissa? Itse olen jäänyt elämässäni kolme kertaa ylämäkeen kiinni, kun liukasta on ollut liikaa. Kaikilla kerroilla alla on ollut etuveto. Kaksi kertaa kitkoilla, kerran Nokian nastoilla.
Edelläolevasta voisi päätellä, että etuvetoisella jää kiinni suurin piirtein yhtä helposti (tai helpommin) kuin takavetoisella. Takseista kuitenkin takavetoisia on suurin osa, joten on toki ymmärrettävää, että niitä enemmän jää jumiinkin.

Se, missä takavedolla voi oikeasti päätyä ongelmiin, on jos ajat liukasta alamäkeä, etkä pääsekään syystä tai toisesta eteenpäin. Etuvedolla peruuttaminen takaisin onnistuu kyllä, takavedolla voi olla oikeasti ongelmia.

> Kovin valikoivasti olet osannut nettifoorumeita läpikäydä, jos et
> löydä takavetokuskien huonoja kokemuksia talviajosta.

Kumma juttu, mutta eipä niitä juuri löydy. Esimerkiksi tästä keskustelusta ei löydy yhtään... Jännää, kun mersupalstalla kuitenkin ollaan.

TheRat kirjoitti:

> Etuveto tuntui nelivedolta Mersujen jälkeen.

Tämä on toki ymmärrettävää. Neliveto ja etuveto ovat yhtä huonoja kääntymään, ihan johtuen vetonivelten aiheuttamista rajoituksista. Takavetoisella kääntösäde yleensä merkittävästi pienempi.

Tiedä sittne, minkälaisiin ongelmiin olet pystynyt parkkipaikalla päätymään.

> Ja talvella tosiaan data huusi punaisena, kun Mersut olivat
> jääneet kiinni sinne tänne ja kaipasivat apuja.

Olen itse kerran työntänyt mersun liikkeelle, kun oli jäänyt pieneen ylämäkeen kiinni. Siinä tosin oli kesärenkaat talvella alla. Olisiko ollut samaa vikaa taksikuskeissa? Itse olen jäänyt elämässäni kolme kertaa ylämäkeen kiinni, kun liukasta on ollut liikaa. Kaikilla kerroilla alla on ollut etuveto. Kaksi kertaa kitkoilla, kerran Nokian nastoilla.
Edelläolevasta voisi päätellä, että etuvetoisella jää kiinni suurin piirtein yhtä helposti (tai helpommin) kuin takavetoisella. Takseista kuitenkin takavetoisia on suurin osa, joten on toki ymmärrettävää, että niitä enemmän jää jumiinkin.

Se, missä takavedolla voi oikeasti päätyä ongelmiin, on jos ajat liukasta alamäkeä, etkä pääsekään syystä tai toisesta eteenpäin. Etuvedolla peruuttaminen takaisin onnistuu kyllä, takavedolla voi olla oikeasti ongelmia.

> Kovin valikoivasti olet osannut nettifoorumeita läpikäydä, jos et
> löydä takavetokuskien huonoja kokemuksia talviajosta.

Kumma juttu, mutta eipä niitä juuri löydy. Esimerkiksi tästä keskustelusta ei löydy yhtään... Jännää, kun mersupalstalla kuitenkin ollaan.

Lue lisää

Tuskinpa taksimersuilla ajetaan huonoilla renkailla sen useammin kuin etuvedoillakaan.
Yksi merkittävä takavedon puute on myös vetosuunnan vaihtamisen mahdottomuus. Etuvedolla pääsee usein ylös urasta kääntämällä renkaat linkkuun suuntaan tai toiseen. Takavedolla on vaan yritettävä nitkuttaa samoissa urissa eestaas.
Kääntösäde takavedoissa tosiaan yleensä pienempi, tosin ero sen verran pieni ja tarvetta sille niin harvoin, ettei juuri mainitsemisenarvoinen asia.
Ei taida nykyään olla suurin osa takseistakaan takavetoja.

Tähän keskusteluun aika harva ottanut kantaa. Minun kokemukseni takavedosta talviautona negatiiviset.
Googlaamista en ala opettamaan.

TheRat kirjoitti:

Se on näiden keskustelufoorumien hienoin puoli — ja idea — että keskustelu saa vähän rönsyilläkin.

Aloittaja ihmetteli myös mersun huonoutta talviajossa. Tiedän tasa yhden mersuomistajan, joka pitää toista mersuaan huonona talviautona. Tosin se on kaksipaikkainen, vähän kevyt ja ehkä hieman liian tehokaskin talviajoon. Ja sen verran vanha, ettei siinä ihan uusinta luistonestoelektroniikkaakaan taida olla...

Olen tässä keskustelun kuluessa yrittänyt selvittää, mikä mersun talviajo-ominaisuuksissa olisi huonoa, mutta eipä ole vielä löytynyt yhtään mersunomistajaa, joka osaisi sitä selittää. Yhdellä taksikuskilla on uransa varrelta yksi "huono" kokemus, ja sitten on joku mersuista edes välittämätön selittämässä (käsittämätöntä) teoriaansa aiheesta.

Lue lisää

Ei autoon ajo-ominaisuuksia elektroniikalla tehdä, vaikka se sinut onnelliseksi saakin.
Kun ominaisuudet loppuu, astuu apulaitteet esiin.
Eikö olekin kummallista että yksikään mersukuljettaja ei ole mukana komppaamassa ajatuksiasi. Tämähän on takavetoisten valtakunta. Luulisi kokemusia löytyvän.
Kokemuksesi etuvedosta ovat yhtä vakuuttavat kuin ajamasi kilometrit.

TheRat kirjoitti:

Et siis paina kaasua loskalla. Hyvä.

Loskavallin ylitys on vähän triviaali keissi. Pito katoaa hetkeksi, tärkeintä on ettei siinä kohtaa kiihdytetä (tai pahemmin jarrutetakaan). Ongelmia on, jos kaista jolle ollaan menossa, on loskan peittämä.

Pääsääntöisesti kyllä hiekkalaatikon ulkopuolella ohitukset tehdään siten, että ensin kiihdytetään ja vasta sitten vaihdetaan kaistaa. Harvalla on sellaista autoa, jolla turvallisen ohituksen voi tehdä siten, että ensin vaihtaa kaistaa ja vasta sitten lähtee hakemaan nopeuseroa. Ainut poikkeus voi todellakin olla tuollainen loskavallitilanne, mutta eipä takavetoisella ole ongelmia sellaisesta vetää vähän nopeammin yli — ja jos on, se tarkoittaa että käytetty nopeus on joka tapauksessa liian kova. Ainahan on mahdollista, että joutuu vaikka väistämään sinne loskan päälle, joten ajonopeus on sovitettava sellaiseksi, että sielläkin pärjää...

Lue lisää

Ehkä on parempi että aloittelijana jätät ohitukset vain kesäkelille. Siihen neuvosi pätee. Varsinkin kun kulkupelisi vaikuttaa tehottomalta, kun ei teho riitä saavuttamaan tarvittavaa nopeuseroa kuin etukäteen nopeutta keräämällä.
"eipä takavetoisella ole ongelmia sellaisesta vetää vähän nopeammin yli — ja jos on, se tarkoittaa että käytetty nopeus on joka tapauksessa liian kova." ajo-ominaisuuksiin nähden. Loppu jäi sinulta kirjoittamatta.
Myöskin jäi määrittelemättä mikä on kova nopeus.

TheRat kirjoitti:

> Etuveto tuntui nelivedolta Mersujen jälkeen.

Tämä on toki ymmärrettävää. Neliveto ja etuveto ovat yhtä huonoja kääntymään, ihan johtuen vetonivelten aiheuttamista rajoituksista. Takavetoisella kääntösäde yleensä merkittävästi pienempi.

Tiedä sittne, minkälaisiin ongelmiin olet pystynyt parkkipaikalla päätymään.

> Ja talvella tosiaan data huusi punaisena, kun Mersut olivat
> jääneet kiinni sinne tänne ja kaipasivat apuja.

Olen itse kerran työntänyt mersun liikkeelle, kun oli jäänyt pieneen ylämäkeen kiinni. Siinä tosin oli kesärenkaat talvella alla. Olisiko ollut samaa vikaa taksikuskeissa? Itse olen jäänyt elämässäni kolme kertaa ylämäkeen kiinni, kun liukasta on ollut liikaa. Kaikilla kerroilla alla on ollut etuveto. Kaksi kertaa kitkoilla, kerran Nokian nastoilla.
Edelläolevasta voisi päätellä, että etuvetoisella jää kiinni suurin piirtein yhtä helposti (tai helpommin) kuin takavetoisella. Takseista kuitenkin takavetoisia on suurin osa, joten on toki ymmärrettävää, että niitä enemmän jää jumiinkin.

Se, missä takavedolla voi oikeasti päätyä ongelmiin, on jos ajat liukasta alamäkeä, etkä pääsekään syystä tai toisesta eteenpäin. Etuvedolla peruuttaminen takaisin onnistuu kyllä, takavedolla voi olla oikeasti ongelmia.

> Kovin valikoivasti olet osannut nettifoorumeita läpikäydä, jos et
> löydä takavetokuskien huonoja kokemuksia talviajosta.

Kumma juttu, mutta eipä niitä juuri löydy. Esimerkiksi tästä keskustelusta ei löydy yhtään... Jännää, kun mersupalstalla kuitenkin ollaan.

Lue lisää

"Tämä on toki ymmärrettävää. Neliveto ja etuveto ovat yhtä huonoja kääntymään, ihan johtuen vetonivelten aiheuttamista rajoituksista. Takavetoisella kääntösäde yleensä merkittävästi pienempi."
Tällä onkin ratkaiseva merkitys liukkaalla maantiellä. Marketin parkissa ovat etuvetoisetkin siististi ruuduissaan. Poiskin ovat päässeet.
Itsekin muistan aina rengastuksen millä olen erikoisempaan tilanteeseen autollani joutunut.

TheRat kirjoitti:

Tarkistin, vaikuttaisi muuten siltä, että olin väärässä tässä:
> Autot on aerodynaamisesti suunniteltu siten, että vauhdissa auto painuu alaspäin, ei nouse ylöspäin.

Eipä ole silti ollut keveyden kanssa ongelmia e-sarjan mersulla... Voisin kuvitella, että veekasin motilla varustettuna ongelmia on tuon puolesta vielä vähemmän.

Lue lisää

Mistä tarkastit ja mikä oli tarkastuksen tulos?
Johtopäätöksenä esität omia kuvitelmia:
"Voisin kuvitella, että veekasin motilla varustettuna ongelmia on tuon puolesta vielä vähemmän."

Tarkkaaja kirjoitti:

Mistä tarkastit ja mikä oli tarkastuksen tulos?
Johtopäätöksenä esität omia kuvitelmia:
"Voisin kuvitella, että veekasin motilla varustettuna ongelmia on tuon puolesta vielä vähemmän."

Lue lisää

taas kirjoittamassa fysiikan lakeja uusiksi? Vai onko veekasi sinusta jotenkin kevyempi kuin keskimääräinen eemelin moottori?

Minä en kyllä AMG:tä kaipaa, kun en harrasta rata-ajoa, vaan etsin mukavaa kulkupeliä.

Spritmonitorin mukaan nuo Volvot kuluttavat vähintään saman kuin samantehoiset Mersut.

omituiselta mun mielestä. Mun sukulaisella on Lexu hypridi joka kiintyy ja kulkee ihan helvetisti mutta silti se kuluttaa vaan jotain 7 litraa matka-ajossa eikä edes kaupungissa paljoa enempää. Se sanoi itse ettei sen tarvitse edes kiihdytellä kun auto kiihtyy niin helposti kun vaan vähäsen kaasua painaa. Siitä onkin tainnut tulla säästäjä Leksulla ajaessaan.