Aivojen evoluutio ja tietoisuutemme

Ihmisen tietoisuus ja sen kehittyminen on mielenkiintoinen ja tunteita herättävä keskustelunaihe. Ajattelin tässä kirjoituksessa pysytellä pääosin tietoisuuden kehittymisen mahdollistavien muutosten luonnontieteellisellä pohjalla ja jättää neurofilosofiset pohdinnat tietoisuuden luonteesta vähemmälle.

Ajattelin jo syksyn puolella kirjoittaa aiheesta, mutta koska kokonaiskuvassa on mukana myös paljon epigeneettisten tekijöiden geeniekspressioon vaikuttavia muutoksia, katsoin erään kirjoittajan palstalle ilmestymisen jälkeen paremmaksi siirtää aiheen käsittelyä niin pitkään, että epigenetiikan perusteet tulevat palstalaisille suunnilleen tutuiksi. Tämä ihan vain sen vuoksi, ettei kenellekään olisi muodostunut kuvaa, että tukisin kyseisen kirjoittajan kaikkia näkemyksiä aiheesta. Tämä aihe sitten unohtui, mutta nyt voisin hiukan jäsennellä osin vielä hiukan spekulatiivisia näkemyksiä ja tutkimuksia, joita on parin viime vuoden aikana esitetty ja tehty.

Aivotoimintamme kehityksen tutkiminen on ollut haastavaa ja viime vuosikymmeneen asti erovaisuuksia meidän ja muiden lajien väliltä on etsitty lähinnä geneettisistä muutoksista koodaavissa geeneissä. Tällä vuosikymmenellä on kuitenkin viimeistään ymmärretty, että suurimmat erot sekä laadullisessa aivotoiminnassa että niiden rakenteellisissa muutoksissa johtuvat suurelta osin erilaisten säätelyelementtien ja järjestelmien muutoksista. Keskustelun ytimessä on siis usein ollut, että mikä erottaa meidät lähimmistä elossa olevista ja toisaalta jo sukupuuttoon kuolleista sukulaisistamme. Toinen keskeinen aihe on ollut monien mielestä hämmästyttävän nopea laadullinen ja määrällinen kehityshyppy ja siihen vaikuttaneet tekijät.

Viimeisten vuosien aikana on löydetty useita vain ihmisiltä löytyviä mutaatioita tietyistä geeneistä, jotka jaamme esim. muiden kädellisten kanssa, ja näillä on havaittu merkityksensä muun muassa aivojen koon kasvun yhteydessä. Tämän lisäksi on löydetty muutamia funktionaalisia ihmisen kehityslinjassa syntyneitä de novo orpogeenejä, joilla on havaittuja vaikutuksia aivojen rakenteisiin ja toimintoihin. Nämä löydöt kuitenkin jakautuvat miljoonien vuosien ajalle, eikä tällaisten yksittäisten geenien ilmestymisen katsota voivan kokonaisuudessaan selittää ihmisen poikkeuksellista aivotoimintaa.

Tästä syystä huomio onkin kehittyneempien menetelmien ja yleisen ymmärryksen lisääntymisen myötä keskittynyt yhä laajempien kokonaisuuksien tutkimiseen, vaikka toki joillain tietyillä yksittäisilläkin muutoksilla on ollut ratkaisevia merkityksiä. Ihmisten kehityslinjassa tapahtunut ehkä suurin muutos on ollut, että siinä missä simpanssien aivojen kehitys ja myöhempi uudelleen organisoituminen on hyvin sidottu geneettisiin tekijöihin, niin viimeistään ihmissukuun tultaessa geneettinen kontrolli on vapautunut ja ympäristötekijöiden vaikutus aivojen plastisuuteen korostunut ja voimakkainta se on ollut nykyihmisten kohdalla.

"We found that the anatomy of the chimpanzee brain is more strongly controlled by genes than that of human brains, suggesting that the human brain is extensively shaped by its environment no matter its genetics," said Aida Gómez-Robles, postdoctoral scientist at the GW Center for the Advanced Study of Human Paleobiology and lead author on the paper. "So while genetics determined human and chimpanzee brain size, it isn't as much of a factor for human cerebral organization as it is for chimpanzees."

"The human brain appears to be much more responsive to environmental influences," said Dr. Gómez-Robles. "It's something that facilitates the constant adaptation of the human brain and behavior to the changing environment, which includes our social and cultural context."

Geenien toiminnan muutoksissa ja säätelyssä ovat vaikuttaneet sekä geneettiset että epigeneettiset tekijät. Selkeitä eroja simpanssien ja nykyihmisten väliltä löytyy muun muassa useilta promoottorialueilta, jotka vastaavat osaltaan ekspression säätelystä. Geneettisestä muutoksesta esimerkkinä käy vaikkapa GA-alfa sidosproteiinia, joka toimii transkriptiofaktorina, koodaavan geenin mutaatio, joka vaikutti cis-säätelyalueiden kautta sellaisen geeniekspression voimistumiseen, jolla on ollut aivojemme kehityksen kannalta tärkeä merkitys.

”Many of the GABPa gene regulatory sites were found to be significantly enriched at genes important for brain, central nervous system and spinal cord functions that are unique to humans.”

”For instance, when the human GABPa binding sites were introduced into primate cells, gene expression was increased up to 5 times in 17 out of 18 cases, indicating that a recent human mutation in GABPa resulted in higher gene expression and forces behind the evolution of novel, uniquely human functions.”

"Mutations that cause changes in the regulation of gene activities are one of the major factors in shaping species during evolution," said corresponding author Katja Nowick.”

Jatkuu

85

461

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Useat epigeneettiset modifikaatiot, kuten DNA:n ja histonien metylaatiot, voivat olla mitoosissa tytärsoluille periytymisen lisäksi myös meioottisesti seuraaville sukupolville periytyviä. Tietyt metylaatiokuviot löytyvät esim. kaikilta selkärankaisilta ja ovat siten hyvin konservoituneita, mutta ylivoimaisesti suurin osa meioottisesti periytyvistä modifikaatioista purkautuu muutaman sukupolven kuluessa. Löydämme kuitenkin vaikkapa miesten Y-kromosomista konsevoituneita stabiileja epigeneettisiä markkereita, jotka ovat vaikuttaneet alkionkehityksessä geenien ekspressioon vähintään 50 000 vuoden ajan.

      Ympäristötekijöiden vaikutuksesta aivojemme plastisuuteen kertoo myös se, että tehtyjen metylaatiokartoitusten perusteella gorillojen, simpanssien ja bononojen metylaatiokuviot ovat keskenään 90% samanlaiset, mutta ihmisten ero muihin isoihin ihmisapinoihin on 30-40%. Näillä modifikaatioilla on ollut väkisinkin suuri merkitys aivotoimintaamme.

      ”Interestingly, human-specific CpG beacons were found to be enriched for genes related to cognition and behavior, including the well-characterized HAR1A gene, which plays a crucial role in cortical development [37].”

      ”Similarly, thousands of promoters and enhancers associated with genes crucial in cortical development were reported to display human-specific gains both in H3K27ac and H3K4me2 [70].”

      Transposoituvien elementtien aktiivisuuden vaihteluilla on spekuloitu olevan merkittäviä vaikutuksia aivojen kykyyn reagoida ynpäristötekijöihin ja yleisimminkin kykyyn adaptoitua. Tämä johtuisi lähinnä uusien hermosolujen muodostumisen aktiivisuuden säätelyllä neurogeneesissä, jossa transposonien säätely on siis merkityksellistä. Ihmisten kehityslinjassa on havaittu sekä muutoksia Krab-sinkkisormiproteiineja koodaavissa säätelygeeneissä että useita epigeneettisiä modifikaatioita, jotka yhdessä säätelevät transposoituvien elementtien aktiivisuutta.

      Voimakas säätelyelementtien ja järjestelmien muutos on jatkunut myös nykyihmisen kehityslinjassa, toisin kuin esim. neadertaaleihin ja denisovan ihmiseen johtaneessa haarassa. Eräs geneettinen ero löytyy eräästä homeeootisesta säätelygeenistä, jonka koodama säätelyproteiini hidasti synapsien muodostumisessa aksonien ympärille kertyvän myeliinin tuotantoa, joka tekee aivoistamme plastisemmat kuin neandertaaleilla.

      ”One such protein is of interest both because it is a master regulator of synapse formation, and because its action was subtly different in Neanderthals, suggesting that delayed synapse formation was one factor distinguishing Homo sapiens from these proto-humans.”

      Max Planck-instituutin tutkijat, mukana myös Svante Pääbö, yhdessä Jerusalemin yliopston tutkijoiden kanssa selvittivät aivan hiljattain pieniin otoksiin perustuneet neandertaalien ja denisovan ihmisen epigenomit, joiden erilaisuudesta mahdollisesti löydetään selitykset välillämme oleviin ulkoisiin ja kognitiivisiin eroihin. Varsinaisen epigenomikartan tekemiseen tarvittaisiin toki satojen yksilöiden vertailu, koska epigenomi muuttuu ympäristötekijöiden vaikutuksesta ja on erilainen identtitisillä kaksosillakin, mutta päätelmiä voidaan kuitenkin tehdä vertaamalla niitä nykyihmisellä konsevoituneisiin kuvioihin.

      ”In an article just published in Science, Dr. Liran Carmel, Prof. Eran Meshorer and David Gokhman of the Alexander Silberman Institute of Life sciences at the Hebrew University, along with scientists from Germany and Spain, have reconstructed, for the first time, the epigenome of the Neanderthal and the Denisovan. Then, by comparing this ancient epigenome with that of modern humans, they identified genes whose activity had changed only in our own species during our most recent evolution. Among those genetic pattern changes, many are expressed in brain development.”

      Tutkimukset kokonaisuudessaan viittaavat siihen, että neandertaalien ja denisovan ihmisten aivot kehittyivät enemmän samankaltaisesti kuin simpansseilla, eivätkä olleet samalla tavalla adaptoituvat kuin nykyihmisellä. Vaikka rinnakkaislajimme kykenivät isoilla aivoillaan monimutkaisiin tehtäviin ja todennäköisesti symboliseen viestintään, niin säätely- ja hormonaalisista tekijöistä johtuva heikompi sosiaalinen yhteistyökyky ja yksilöiden heikko adaptoituminen muutoksiin johti vääjäämättä nykyihmisen parempaan menestykseen.

      Nykyihmisten aivojen plastisuuden kehittyminen ja sen tuomat edut voidaan myös yhdistää ilmastonmuutosten kautta kulttuurien syntyyn.

      ”The new research shows that known periods of early modern human cultural innovation coincided with brief phases of increased rainfall and humidity between 80,000 and 40,000 years ago, during the Middle Stone Age. Some of these climate switches were very rapid, occurring in decades rather than centuries.”

      Epigeneettiset modifikaatiot voivat olla hyvin nopea vaste valintapaineeseen, ja kun tämä yhdistetään hyvin adaptoituviin aivoihin ja geneettiseen pullonkaulavaiheeseen, niin aika ei ehkä olekaan enää ongelma.

      • well-well-well

        "Useat epigeneettiset modifikaatiot, kuten DNA:n ja histonien metylaatiot, voivat olla mitoosissa tytärsoluille periytymisen lisäksi myös meioottisesti seuraaville sukupolville periytyviä."

        So, there's three level of inheritance: genetic, epigenetic and social. Of those, the second one may be more important I have thought before.


      • "So, there's three level of inheritance: genetic, epigenetic and social. Of those, the second one may be more important I have thought before."

        Yes, transgenerational epigenetic inheritance is likely much more important mechanism of adaptation than anyone could have predicted ten years ago.


      • Nostaisin peukalon pystyyn jos minulla olisi peukalo. (Tietokonetta näpyttelen hännänpäällä.)


      • ggfgfgfg
        PuhuvaKärmes kirjoitti:

        Nostaisin peukalon pystyyn jos minulla olisi peukalo. (Tietokonetta näpyttelen hännänpäällä.)

        Vaikka et mitään ymmärtänytkään. Mutta kysehän on uskonasiasta. Tuskinpa luit koko vuodatuksen pari kertaa läpi ja totesit sisäistäneesi koko asiasn. Se vain sattuu puoltamaan näkemystäsi. Yhtä hyvin jos Solon olisi sanonut, että kuu on juustoa ja se todistaa evoluutiosta, nostaisit peukkua virtuaalisesti.


      • ggfgfgfg kirjoitti:

        Vaikka et mitään ymmärtänytkään. Mutta kysehän on uskonasiasta. Tuskinpa luit koko vuodatuksen pari kertaa läpi ja totesit sisäistäneesi koko asiasn. Se vain sattuu puoltamaan näkemystäsi. Yhtä hyvin jos Solon olisi sanonut, että kuu on juustoa ja se todistaa evoluutiosta, nostaisit peukkua virtuaalisesti.

        Kristillistä lähimmäisenrakkauttako osoitat?


      • ggfgfgfg kirjoitti:

        Vaikka et mitään ymmärtänytkään. Mutta kysehän on uskonasiasta. Tuskinpa luit koko vuodatuksen pari kertaa läpi ja totesit sisäistäneesi koko asiasn. Se vain sattuu puoltamaan näkemystäsi. Yhtä hyvin jos Solon olisi sanonut, että kuu on juustoa ja se todistaa evoluutiosta, nostaisit peukkua virtuaalisesti.

        Taipumuksesi nähdä kaikilla ja kaikkialla (omiasi lukuun ottamatta pahoja) auktoriteettejä on kerrassaan hupaisa. Nyt jopa opiskelija Solonista on tullut auktoriteetti, joka saa sanoa mitä tahansa niin aina uskotaan. :D


      • utti
        PuhuvaKärmes kirjoitti:

        Nostaisin peukalon pystyyn jos minulla olisi peukalo. (Tietokonetta näpyttelen hännänpäällä.)

        Eikö puheohjaus olisi parempi vaihtoehto erityistaitosi huomioiden?


      • tsot-tsot
        utti kirjoitti:

        Eikö puheohjaus olisi parempi vaihtoehto erityistaitosi huomioiden?

        Äläpäs nyt vinoile. Hän on käärme, ei aasi.


      • utti
        tsot-tsot kirjoitti:

        Äläpäs nyt vinoile. Hän on käärme, ei aasi.

        Puhuva käärme kuitenkin. Puhuvalle aasille varmaan olisikin kätevämpää näpytellä nelikaviojärjestelmällä.


      • tieteenharrastaja

        Hyvää tuttua Solon-laatua taas. Näenkö oikein tuossa vähäistä kallistumaa ihmisen aivotoiminnan ainutlaatuisuuden suuntaan?

        Tässä yhteydessä merkillepantava seikka taitaa olla, että genetiikan tukiessa enenevästi aivojen muovautuvuutta eli oppimiskykyä - jopa sukupolvia ylittävin epikonstein - ihmisten oppimat asiat periyyvät geneettisesti yhtä vähän ja ehkä vähemmänkin kuin ennen. Ihmislapsen syntymäavuttomuus ylittää selvästi simpanssivauvan, ja oppiminen aikuisihmisen veroiseksi kestää pitempään. Se olisi itse asiassa täysin mahdotonta ilman lajikumppanien aivojen ja kasvavasti myös teknisten tietoväineiden kautta saatavaa kulttuurievoluutiotukea.

        Tämä menee nyt neuropsykologian puolelle, jonka avauksessasi rajasit pois, joten en nyt usuta sinua sitä pohtimaan. Halusin vain tässä rinnalla todeta.


      • klsdjfsdlkfjsl
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Hyvää tuttua Solon-laatua taas. Näenkö oikein tuossa vähäistä kallistumaa ihmisen aivotoiminnan ainutlaatuisuuden suuntaan?

        Tässä yhteydessä merkillepantava seikka taitaa olla, että genetiikan tukiessa enenevästi aivojen muovautuvuutta eli oppimiskykyä - jopa sukupolvia ylittävin epikonstein - ihmisten oppimat asiat periyyvät geneettisesti yhtä vähän ja ehkä vähemmänkin kuin ennen. Ihmislapsen syntymäavuttomuus ylittää selvästi simpanssivauvan, ja oppiminen aikuisihmisen veroiseksi kestää pitempään. Se olisi itse asiassa täysin mahdotonta ilman lajikumppanien aivojen ja kasvavasti myös teknisten tietoväineiden kautta saatavaa kulttuurievoluutiotukea.

        Tämä menee nyt neuropsykologian puolelle, jonka avauksessasi rajasit pois, joten en nyt usuta sinua sitä pohtimaan. Halusin vain tässä rinnalla todeta.

        "Se olisi itse asiassa täysin mahdotonta ilman lajikumppanien aivojen ja kasvavasti myös teknisten tietoväineiden kautta saatavaa kulttuurievoluutiotukea."

        Minun nähdäkseni silmän ja käden välisen yhteistyön kehittyminen on se ratkaiseva ero, josta kaikki muu juontaa juurensa. Kyky hyödyntää ympäristöä ja luonnonilmiöitä muita lajeja selvästi enemmän näkyy kaikessa, myös ruumiimme rakenteessa. Se on muovannut nykyihmisen: täydellinen pystyasento, karvattomuus jne.

        Kehityskertomuksemmekin tukee tätä: työkalujen käyttö ja tuli ovat olleet meihin johtaneen kehityslinjan lajeille tuttuja asioita pitkältä ajalta ja johtaneet nykyihmisen kehittymiseen, joka on taas on työkalujen käytössä ja abstraktissa ajattelukyvyssään selvästi edeltäjiään parempi ja on aiheuttanut hyvin nopeasti "teknisen vallankumouksen". Joka saattaa koitua myös lajimme tuhoksi.


      • tieteenharrastaja
        klsdjfsdlkfjsl kirjoitti:

        "Se olisi itse asiassa täysin mahdotonta ilman lajikumppanien aivojen ja kasvavasti myös teknisten tietoväineiden kautta saatavaa kulttuurievoluutiotukea."

        Minun nähdäkseni silmän ja käden välisen yhteistyön kehittyminen on se ratkaiseva ero, josta kaikki muu juontaa juurensa. Kyky hyödyntää ympäristöä ja luonnonilmiöitä muita lajeja selvästi enemmän näkyy kaikessa, myös ruumiimme rakenteessa. Se on muovannut nykyihmisen: täydellinen pystyasento, karvattomuus jne.

        Kehityskertomuksemmekin tukee tätä: työkalujen käyttö ja tuli ovat olleet meihin johtaneen kehityslinjan lajeille tuttuja asioita pitkältä ajalta ja johtaneet nykyihmisen kehittymiseen, joka on taas on työkalujen käytössä ja abstraktissa ajattelukyvyssään selvästi edeltäjiään parempi ja on aiheuttanut hyvin nopeasti "teknisen vallankumouksen". Joka saattaa koitua myös lajimme tuhoksi.

        Yhtään tuota asiaa väheksymättä sanoisin sen pikemminkin juontuvan juuresta eikä olevan itse juuri:

        "Minun nähdäkseni silmän ja käden välisen yhteistyön kehittyminen on se ratkaiseva ero, josta kaikki muu juontaa juurensa."

        Vaikkapa kameleontin silmän ja kielen yhteistyö on jopa ihmiskäden taitojen tuollapuolen, mutta toivottoman joustamaton. Kyky hyödyntää ympäristöä muita lajeja enemmän perustuu mielestäni ajattelun ja kuvittelukyvyn laajuuteen; käsi tulee sitten perässä.


      • klsdjfsdlkfjsl
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Yhtään tuota asiaa väheksymättä sanoisin sen pikemminkin juontuvan juuresta eikä olevan itse juuri:

        "Minun nähdäkseni silmän ja käden välisen yhteistyön kehittyminen on se ratkaiseva ero, josta kaikki muu juontaa juurensa."

        Vaikkapa kameleontin silmän ja kielen yhteistyö on jopa ihmiskäden taitojen tuollapuolen, mutta toivottoman joustamaton. Kyky hyödyntää ympäristöä muita lajeja enemmän perustuu mielestäni ajattelun ja kuvittelukyvyn laajuuteen; käsi tulee sitten perässä.

        Joustavuus nyt tulee siitä, että kahdessa kädessä, joissa kussakin on viisi sormea ja hitosti niveliä (en jaksa alkaa edes laskea) on huomattavasti enemmän lihaksia ohjattavaksi kuin kameleontin kielessä. Mahdollisuus variointiin paitsi variointiin, myös menestyksekkäisiin sovelluksiin on myriadien verran toista luokkaa.

        Kehityshistoriamme kertoo tarinan aivan selvästi. Ensin tuli käsi ja kääntyvä ranne, sitten aivot. Jos se olisi tapahtunut toisin päin, tarvitsisimme Jumalan tai toisenlaisen logiikan kuin se, jolla olemme evoluutioprosessin toiminnan päätelleet toimivan.


      • typot-kele
        klsdjfsdlkfjsl kirjoitti:

        Joustavuus nyt tulee siitä, että kahdessa kädessä, joissa kussakin on viisi sormea ja hitosti niveliä (en jaksa alkaa edes laskea) on huomattavasti enemmän lihaksia ohjattavaksi kuin kameleontin kielessä. Mahdollisuus variointiin paitsi variointiin, myös menestyksekkäisiin sovelluksiin on myriadien verran toista luokkaa.

        Kehityshistoriamme kertoo tarinan aivan selvästi. Ensin tuli käsi ja kääntyvä ranne, sitten aivot. Jos se olisi tapahtunut toisin päin, tarvitsisimme Jumalan tai toisenlaisen logiikan kuin se, jolla olemme evoluutioprosessin toiminnan päätelleet toimivan.

        *Mahdollisuus paitsi variointiin, myös menestyksekkäisiin sovelluksiin on myriadien verran toista luokkaa.*

        *Jos se olisi tapahtunut toisin päin, tarvitsisimme selitykseksi Jumalan tai toisenlaisen logiikan kuin se, jolla olemme evoluutioprosessin toiminnan päätelleet toimivan.*


      • tieteenharrastaja kirjoitti:

        Hyvää tuttua Solon-laatua taas. Näenkö oikein tuossa vähäistä kallistumaa ihmisen aivotoiminnan ainutlaatuisuuden suuntaan?

        Tässä yhteydessä merkillepantava seikka taitaa olla, että genetiikan tukiessa enenevästi aivojen muovautuvuutta eli oppimiskykyä - jopa sukupolvia ylittävin epikonstein - ihmisten oppimat asiat periyyvät geneettisesti yhtä vähän ja ehkä vähemmänkin kuin ennen. Ihmislapsen syntymäavuttomuus ylittää selvästi simpanssivauvan, ja oppiminen aikuisihmisen veroiseksi kestää pitempään. Se olisi itse asiassa täysin mahdotonta ilman lajikumppanien aivojen ja kasvavasti myös teknisten tietoväineiden kautta saatavaa kulttuurievoluutiotukea.

        Tämä menee nyt neuropsykologian puolelle, jonka avauksessasi rajasit pois, joten en nyt usuta sinua sitä pohtimaan. Halusin vain tässä rinnalla todeta.

        "Näenkö oikein tuossa vähäistä kallistumaa ihmisen aivotoiminnan ainutlaatuisuuden suuntaan?"

        Piti aivan tarkistaa, mutta olen kyllä pitänyt nykyihmisen aivotoimintaa ainutlaatuisena aina meidän välisissä keskusteluissa, vaikka olenkin spekuloinut joskus neandertaalien mahdollisella korkealla tietoisuudella. En kuitenkaan ole sitä samanlaiseksi esittänyt.

        Väittelyt meidän välillä on käyty lähinnä tietyistä käytöksen piirteistä ja ominaisuuksista toisilla lajeilla, joita voi ainakin joissain tapauksissa tulkita useammalla tavalla sekä siitä, kuinka pitkälle luonnontieteet voivat tietoisuuden evoluutiota selvittää.

        Gazzaniga tiivistää ylesimmän syyn menneisiin väittelyihin:

        "It seems that half of the scientific world sees the human animal as on a continuum with other animals and others see a sharp break between animals and humans, see two distinct groups. The argument has been raging for years and it surely won’t be settled in the near future. After all, we humans are either lumpers or splitters. We either see the similarities or prefer to note the differences."

        Katsotaan joku toinen päivä, jos innostun tuosta neuropsykologisesta puolesta keskustelemaan.


      • klsdjfsdlkfjsl kirjoitti:

        Joustavuus nyt tulee siitä, että kahdessa kädessä, joissa kussakin on viisi sormea ja hitosti niveliä (en jaksa alkaa edes laskea) on huomattavasti enemmän lihaksia ohjattavaksi kuin kameleontin kielessä. Mahdollisuus variointiin paitsi variointiin, myös menestyksekkäisiin sovelluksiin on myriadien verran toista luokkaa.

        Kehityshistoriamme kertoo tarinan aivan selvästi. Ensin tuli käsi ja kääntyvä ranne, sitten aivot. Jos se olisi tapahtunut toisin päin, tarvitsisimme Jumalan tai toisenlaisen logiikan kuin se, jolla olemme evoluutioprosessin toiminnan päätelleet toimivan.

        Nykyihmistä vastaava käden anatomia kehittyi noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten ja silloin siitä seurasi nopeasti siirtyminen Acheulin kulttuurin Olduvain kulttuuria monimutkaisempiin kivityökaluihin. Aivotoiminnan kehittyminen ja käden anatomian kehitys ovat kulkeneet käsi kädessä, mutta ei käden evoluutio ole ainoa aivotoimintaa eteenpäin vienyt tekijä eikä toisinpäinkään.


      • klsdjfsdlkfjsl
        solon1 kirjoitti:

        Nykyihmistä vastaava käden anatomia kehittyi noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten ja silloin siitä seurasi nopeasti siirtyminen Acheulin kulttuurin Olduvain kulttuuria monimutkaisempiin kivityökaluihin. Aivotoiminnan kehittyminen ja käden anatomian kehitys ovat kulkeneet käsi kädessä, mutta ei käden evoluutio ole ainoa aivotoimintaa eteenpäin vienyt tekijä eikä toisinpäinkään.

        Väittäisin kuitenkin, että tärkein, vaikka toki puheen kehittyminen on myös ollut tärkeä. Siinä taas kurkunpään rakenteen ja aivojen kehittyminen ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa.

        Abstraktioiden ymmärtäminen tai ainakin niiden menestyksellinen käsitteleminen samoin kuin päättelykyky näyttävät perustuvan kielen kehittymiseen.

        Mielenkiintoinen kysymys onkin, onko sormien ja kurkunpään ohjailumekanismeilla jokin biologinen linkki toisiinsa kehityshistoriassamme, siis että käsien kehittymisen aiheuttama hermoston muutospaine johti tavalla tai toisella myös puheen mahdollistavien muutosten kehittymiseen. Luultavasti näin on.


      • klsdjfsdlkfjsl

        Mainitsemasi aivojen plastisuus saattaa olla se ratkaiseva ero, miksi ihminen on pystynyt hyödyntämään käden ominaisuuksien variaatioita kumuloitumaan lajikehitykseksi.

        Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen aloitus ja keskustelu. Todella harvinaista netissä.


      • tieteenharrastaja kirjoitti:

        Hyvää tuttua Solon-laatua taas. Näenkö oikein tuossa vähäistä kallistumaa ihmisen aivotoiminnan ainutlaatuisuuden suuntaan?

        Tässä yhteydessä merkillepantava seikka taitaa olla, että genetiikan tukiessa enenevästi aivojen muovautuvuutta eli oppimiskykyä - jopa sukupolvia ylittävin epikonstein - ihmisten oppimat asiat periyyvät geneettisesti yhtä vähän ja ehkä vähemmänkin kuin ennen. Ihmislapsen syntymäavuttomuus ylittää selvästi simpanssivauvan, ja oppiminen aikuisihmisen veroiseksi kestää pitempään. Se olisi itse asiassa täysin mahdotonta ilman lajikumppanien aivojen ja kasvavasti myös teknisten tietoväineiden kautta saatavaa kulttuurievoluutiotukea.

        Tämä menee nyt neuropsykologian puolelle, jonka avauksessasi rajasit pois, joten en nyt usuta sinua sitä pohtimaan. Halusin vain tässä rinnalla todeta.

        "genetiikan tukiessa enenevästi aivojen muovautuvuutta eli oppimiskykyä"

        Pian olemme barbababoja?


      • tieteenharrastaja
        solon1 kirjoitti:

        "Näenkö oikein tuossa vähäistä kallistumaa ihmisen aivotoiminnan ainutlaatuisuuden suuntaan?"

        Piti aivan tarkistaa, mutta olen kyllä pitänyt nykyihmisen aivotoimintaa ainutlaatuisena aina meidän välisissä keskusteluissa, vaikka olenkin spekuloinut joskus neandertaalien mahdollisella korkealla tietoisuudella. En kuitenkaan ole sitä samanlaiseksi esittänyt.

        Väittelyt meidän välillä on käyty lähinnä tietyistä käytöksen piirteistä ja ominaisuuksista toisilla lajeilla, joita voi ainakin joissain tapauksissa tulkita useammalla tavalla sekä siitä, kuinka pitkälle luonnontieteet voivat tietoisuuden evoluutiota selvittää.

        Gazzaniga tiivistää ylesimmän syyn menneisiin väittelyihin:

        "It seems that half of the scientific world sees the human animal as on a continuum with other animals and others see a sharp break between animals and humans, see two distinct groups. The argument has been raging for years and it surely won’t be settled in the near future. After all, we humans are either lumpers or splitters. We either see the similarities or prefer to note the differences."

        Katsotaan joku toinen päivä, jos innostun tuosta neuropsykologisesta puolesta keskustelemaan.

        Tässä vaiheessa riittää lainaamasi Gazzanigan toteamus, että ainakin puolet asiantuntijoista näkee epäjatkuvuuden, jota olen koettanut tieteellisenä havaintona esitellä. Jonakin päivänä sitten lisää.


    • Peukku ylös ehdottomasti!

      Bookmarkeissa, pitää ajan kanssa lukea.

    • paremmantoivossa

      Oikein sanoi Solon1. Hän teki niinkuin lupasi, eli jäsenteli joukon spekulatiivisia spekulaatioita ja tulos oli täysi nolla, heheh.


      Todellisuudessahan ihmisen aivojen kehittyminen apinan tosi kaukana, siis takuuvasrmasti enemmän kuin 98 %:sesti ihmisen aivojen genettikkaa kauempana olevien apinan aivojen geenien vähitellen muotoutuminen ihmisen aivoiksi vaatii ennen kaikkea antigeenien varsin vilkasta toimintaa.

      • sdfsdfasdfasdf

        "Todellisuudessahan ihmisen aivojen kehittyminen apinan tosi kaukana, siis takuuvasrmasti enemmän kuin 98 %:sesti ihmisen aivojen genettikkaa kauempana olevien apinan aivojen geenien vähitellen muotoutuminen ihmisen aivoiksi vaatii ennen kaikkea antigeenien varsin vilkasta toimintaa."

        Sinun aivosi ovat kehittyneet tuottamaan tekstiä, jota minun kehittymättömämpien aivojeni on aika vaikea ymmärtää. Voisitko ystävällisesti alentua hieman tarkentamaan mitä oikein tarkoitit?


      • Epäjumalienkieltäjä

        Jyrbä hei: jos sinun tarkoitus olisi ollut osoittaa, miten surkealla tasolla tyypillisen fundamentalistin kyky ymmärtää lukemaansa ja argumentoida omien uskomusten puolesta on, niin olisit onnistunut erinomaisesti.

        Nyt rykäisysi jäi vain myötähäpeää herättäväksi vertailukohdaksi Solonin erinomaiselle aloitukselle.


    • utti

      Peukku pystyyn täältäkin jälleen todellisesta vaivannäöstä, olkoonkin että pahoin pelkään sen menevän suurelta osin hukkaan palstalla jossa puolet porukasta ajattelee että "goddidit" on yhtä kattava selitys ;).

      Se että ihmisen aivotoiminnan kehitys on paljolti muuta kuin geneettistä on sinänsä luonteva ajatus, koska perusrakenteet ja -toiminnallisuudet ovat selvästi olemassa muillakin eläimillä ainakin jossain määrin vastaavina. Tutkimuksen edetessä muilta eläimiltä on myös löytynyt yhä kattavammin aiemmin ihmisille erityisiksi luultuja älykkyyden piirteitä.

      Jos tehdään rajusti yksinkertaistettu vertaus tekoälyyn, niin siinä kohtaa kun neuroverkon rakenteet on valmiina, niin saavutettu älykkyys on enimmäkseen kiinni siitä mitä sisältöä neuroverkkoon syötetään. Ja neuroverkon kapasiteetin kasvatuskaan ei ole rakenteellisesti suuri muutos.

      Ihmisten ajattelu kuitenkin perustuu enimmäkseen siihen minkälaista sisältöä ympäristö sinne tuottaa, ja se sisältö ei ole geneettistä. Oleellista on se miten tehokkaasti tietoa saa vastaanotettua ja jäsenneltyä eli miten tehokkaasti neuroverkko säätää kytkentöjään.

      Tuo jos mikä on ominaisuus jonka on helppo ajatella kehittyvän nopeasti silloin kun siihen kohdistuva valintapaine vain saa alkunsa. Edelleen yksinkertaistettuna tekoälyvertailuna vastaavasti kuin AlphaGo kehittyi muutamassa kuukaudessa kohtuuhyvästä pelaajasta maailman huipuksi tietynlaisella keinotekoisella valintapaineella pelatessaan itseään vastaan.

      Tietoisuudelle annetaan mielestäni näissä keskusteluissa aivan liian suuri rooli, koska eri kriteerein muilta eläimiltä löytyy myös vastaavasti tietoisuuden elementtejä. Eli sen "korkean tietoisuuden" ero vaikuttaisi olevan ennemminkin suurempi sisältömäärä tietyistä aiheista ja siihen kohdistuva ajattelu kuin jokin perustavaa laatua oleva uusi ominaisuus.

      • olisiko-näin

        Uusien ja vanhojen ominaisuuksien välinen rajanveto on tarkalleen ottaen yhtä vaikeaa kuin lajien välisten rajojen vetäminen. Sitten kun välistä häviää jotain, ero muodostuu selväksi.


      • olisiko-näin

        Lisäisin vielä, että ihminenkin edelleen ottaa melkoisen osan informaatiota vastaan elekielen ja muun ei-puheellisen viestinnän muodossa. Siksi me ymmärrämme aivan helposti, mitä koiramme tai kissamme milloinkin haluvat sekö käsitämme niiden perustunteiden ilmentymät. Suurelta näin siksi, että hermostolliset rakenteemme ovat näiltä osin varmaankin aika samankaltaiset, ainakin toiminnallisesti.

        Jos katsoo nuorisojoukon kokoontumista ja heidän eleitään ja ilmeitään ja maneereitaan, ei se poikkea juuri muiden nisäkäslajien vastaavasta toiminnasta.


      • utti
        olisiko-näin kirjoitti:

        Lisäisin vielä, että ihminenkin edelleen ottaa melkoisen osan informaatiota vastaan elekielen ja muun ei-puheellisen viestinnän muodossa. Siksi me ymmärrämme aivan helposti, mitä koiramme tai kissamme milloinkin haluvat sekö käsitämme niiden perustunteiden ilmentymät. Suurelta näin siksi, että hermostolliset rakenteemme ovat näiltä osin varmaankin aika samankaltaiset, ainakin toiminnallisesti.

        Jos katsoo nuorisojoukon kokoontumista ja heidän eleitään ja ilmeitään ja maneereitaan, ei se poikkea juuri muiden nisäkäslajien vastaavasta toiminnasta.

        "Lisäisin vielä, että ihminenkin edelleen ottaa melkoisen osan informaatiota vastaan elekielen ja muun ei-puheellisen viestinnän muodossa. Siksi me ymmärrämme aivan helposti, mitä koiramme tai kissamme milloinkin haluvat sekö käsitämme niiden perustunteiden ilmentymät. Suurelta näin siksi, että hermostolliset rakenteemme ovat näiltä osin varmaankin aika samankaltaiset, ainakin toiminnallisesti."

        Tuonhan on tosiaan todettu toimivan myös toiseen suuntaan eli koirat osaavat tulkita ilmeistämme mielialojamme:

        http://news.discovery.com/animals/pets/dogs-understand-human-smiles-scowls-150212.htm


      • "Se että ihmisen aivotoiminnan kehitys on paljolti muuta kuin geneettistä on sinänsä luonteva ajatus, koska perusrakenteet ja -toiminnallisuudet ovat selvästi olemassa muillakin eläimillä ainakin jossain määrin vastaavina. Tutkimuksen edetessä muilta eläimiltä on myös löytynyt yhä kattavammin aiemmin ihmisille erityisiksi luultuja älykkyyden piirteitä."

        Noita piirteitä todella löytyy, ja olen niistä aika paljon välillä kirjoittanutkin. Ero näyttäisi kuitenkin olevan selvä aivojen plastisuudessa, eli niiden kyvyssä muuttaa hermosolujen välisten synapsien määrää ja vahvuutta, ja vielä niin, että ympäristötekijät vaikuttavat sekä hebbiläisiin että homeostaattisiin plastisuusmekanismeihin.


      • utti
        solon1 kirjoitti:

        "Se että ihmisen aivotoiminnan kehitys on paljolti muuta kuin geneettistä on sinänsä luonteva ajatus, koska perusrakenteet ja -toiminnallisuudet ovat selvästi olemassa muillakin eläimillä ainakin jossain määrin vastaavina. Tutkimuksen edetessä muilta eläimiltä on myös löytynyt yhä kattavammin aiemmin ihmisille erityisiksi luultuja älykkyyden piirteitä."

        Noita piirteitä todella löytyy, ja olen niistä aika paljon välillä kirjoittanutkin. Ero näyttäisi kuitenkin olevan selvä aivojen plastisuudessa, eli niiden kyvyssä muuttaa hermosolujen välisten synapsien määrää ja vahvuutta, ja vielä niin, että ympäristötekijät vaikuttavat sekä hebbiläisiin että homeostaattisiin plastisuusmekanismeihin.

        "Ero näyttäisi kuitenkin olevan selvä aivojen plastisuudessa"

        Joo tuohon viittasin edellä tekoälyvertailuna tehokkaalla neuroverkon kytkentöjen säätämisellä.

        Tuota plastisuuden lisääntymistä ja toisaalta myös sen kääntöpuolta on käsitelty hyvin tässä lähteessäsi:

        http://www.sciencemag.org/news/2015/11/humans-can-outlearn-chimps-thanks-more-flexible-brain-genetics

        "The team also speculates that being born with underdeveloped brains may contribute to our increased neural plasticity. Relative to newborn chimpanzees, human babies are born with less developed brains, rendering us more helpless, but allowing more brain growth to occur postnatally, where the outside world can play a larger role.

        The scientists also point out that this pattern of delayed development appears to have increased over evolutionary time, with our hominid ancestors presumably slowly gaining larger, more plastic brains relative to modern chimpanzees. The proof for this comes from fossil evidence, which shows that the neocortex expanded and reorganized over time in early hominins.

        The new results indicate that as brains grew larger and entered the world in a less developed state, it became increasingly advantageous to relax the genetic control of their organization, essentially providing a bigger, blanker canvas for adapting and learning. This greater ability to fashion our brains in response to our environment, the study maintains, could provide a link between biological evolution and cultural evolution."

        Yleensähän kaikkeen kehitykseen liittyy jokin tuollainen kääntöpuoli, joka sitten osaltaan selittää sen miksei plastisuus ole kehittynyt kaikilla vastaavasti. Ilmaisia lounaita harvoin on. Meikäläisillä on ilmeisestikin ollut tuolle kehitykselle tarve/valintapaine ja toisaalta siinä kohtaa myös varaa ottaa vastaan ne kääntöpuoletkin.

        Tuo voi olla siinä määrin uniikki lähtökohta ettei vastaava oikein pääse toistumaan kuin yhdellä dominoivalla lajilla kerrallaan. Tuossakin kehityksessä on toki jälleen nähtävissä jatkumo lajien yli, kuten edelläolevassa lainauksessa todetaan. Jossain kohtaa on sitten vain saavutettu se piste jossa monen asian yhteissumma mahdollistaa kehitystahdin kiihtymisen.


      • utti kirjoitti:

        "Lisäisin vielä, että ihminenkin edelleen ottaa melkoisen osan informaatiota vastaan elekielen ja muun ei-puheellisen viestinnän muodossa. Siksi me ymmärrämme aivan helposti, mitä koiramme tai kissamme milloinkin haluvat sekö käsitämme niiden perustunteiden ilmentymät. Suurelta näin siksi, että hermostolliset rakenteemme ovat näiltä osin varmaankin aika samankaltaiset, ainakin toiminnallisesti."

        Tuonhan on tosiaan todettu toimivan myös toiseen suuntaan eli koirat osaavat tulkita ilmeistämme mielialojamme:

        http://news.discovery.com/animals/pets/dogs-understand-human-smiles-scowls-150212.htm

        > Tuonhan on tosiaan todettu toimivan myös toiseen suuntaan eli koirat osaavat tulkita ilmeistämme mielialojamme: <

        > http://news.discovery.com/animals/pets/dogs-understand-human-smiles-scowls-150212.htm <

        Toiseen suuntaan ajatellen taas on kiintoisaa että ihmisen on ilmeisesti helpompi ymmärtää koirien elekieltä paremmin kuin lähisukuisten simpanssien. Toki tämä voi olla pelkkä illuusio joka perustuu siihen että ihmiset ovat koirien kanssa tekemisissä monin verroin enemmän kuin simpanssien.

        Kannattaakohan tähän lisätä sitä vanhaa juttua että pari Ähtärin eläinpuiston sutta tuntee Hiskin niin hyvin että tulevat äänen kuultuaan moikkaamaan häntää heiluttaen ja päästävät aivan nuuhkaisuetäisyydelle?

        http://orig12.deviantart.net/a98f/f/2012/222/d/4/d49971c8d2803c563dba95ad51bb79f0-d5ajgn8.jpg


      • plastisten.tuotosta

        Tätä tämä nyt on. Heti jos aletaan kirjoittamaan vain asiaa, kaikki ovat samaa mieltä, korkeintaan voidaan kinata siitä, kuka on eniten samaa mieltä.

        Perheellisillehän tämä ei tietysti ole mikään ongelma, kun voi aina järjestää riidan puolison tai vielä paremmin murrosikäisten lasten kanssa. Mutta entäs yksinasuvat? Eikö netin pitäisi palvella heidänkin tarpeitaan?


      • utti
        plastisten.tuotosta kirjoitti:

        Tätä tämä nyt on. Heti jos aletaan kirjoittamaan vain asiaa, kaikki ovat samaa mieltä, korkeintaan voidaan kinata siitä, kuka on eniten samaa mieltä.

        Perheellisillehän tämä ei tietysti ole mikään ongelma, kun voi aina järjestää riidan puolison tai vielä paremmin murrosikäisten lasten kanssa. Mutta entäs yksinasuvat? Eikö netin pitäisi palvella heidänkin tarpeitaan?

        Tuo on nyt ihan Solonin syytä. Jos Solon olisi vaivautunut vetoamaan edes johonkin jumalolentoihin tai hattivatteihin, tai esittänyt aivoihin jotain antenneja tai satelliittilautasia, tai kiskonut edes jonkun osan tarinaa omasta hatustaan, niin tämmöistä ei olisi päässyt tapahtumaan.

        Edellisessä kommentissakin kissa puhuu koirien ymmärtämisestä. Mitä se tuommoinenkin hempeily oikein on? Meno on kuin tässä:

        https://www.youtube.com/watch?v=KLdh2r_xwGI


      • Epäjumalienkieltäjä
        naapurin.kissa kirjoitti:

        > Tuonhan on tosiaan todettu toimivan myös toiseen suuntaan eli koirat osaavat tulkita ilmeistämme mielialojamme: <

        > http://news.discovery.com/animals/pets/dogs-understand-human-smiles-scowls-150212.htm <

        Toiseen suuntaan ajatellen taas on kiintoisaa että ihmisen on ilmeisesti helpompi ymmärtää koirien elekieltä paremmin kuin lähisukuisten simpanssien. Toki tämä voi olla pelkkä illuusio joka perustuu siihen että ihmiset ovat koirien kanssa tekemisissä monin verroin enemmän kuin simpanssien.

        Kannattaakohan tähän lisätä sitä vanhaa juttua että pari Ähtärin eläinpuiston sutta tuntee Hiskin niin hyvin että tulevat äänen kuultuaan moikkaamaan häntää heiluttaen ja päästävät aivan nuuhkaisuetäisyydelle?

        http://orig12.deviantart.net/a98f/f/2012/222/d/4/d49971c8d2803c563dba95ad51bb79f0-d5ajgn8.jpg

        <>

        Koira on tuhansien sukupolvien aikana sopeutunut elämään ihmisen kanssa ja voi ajatella niin päin, että ihminen on jalostanut myös koiran elekieltä niin, että se on meille intuitiivisesti ymmärrettävää.

        Koirat joita "ymmärrämme" (ja jotka osaavat tulkita meitä) vaikuttavat meistä älykkäämmiltä ja ennustettavimmilta ja ovat siksi haluttavampia apureita kuin ne joita emme osaa tulkita tai jotka eivät osaa tulkita meitä. Kun kyseessä on ollut parin-kolmenkymmenen kilon painoinen petoeläin, joka elää yhdessä yhteisössä esimerkiksi lapsien kanssa, niin "arvaamattomat" koirat on karsittu nopeasti pois.


      • utti kirjoitti:

        "Ero näyttäisi kuitenkin olevan selvä aivojen plastisuudessa"

        Joo tuohon viittasin edellä tekoälyvertailuna tehokkaalla neuroverkon kytkentöjen säätämisellä.

        Tuota plastisuuden lisääntymistä ja toisaalta myös sen kääntöpuolta on käsitelty hyvin tässä lähteessäsi:

        http://www.sciencemag.org/news/2015/11/humans-can-outlearn-chimps-thanks-more-flexible-brain-genetics

        "The team also speculates that being born with underdeveloped brains may contribute to our increased neural plasticity. Relative to newborn chimpanzees, human babies are born with less developed brains, rendering us more helpless, but allowing more brain growth to occur postnatally, where the outside world can play a larger role.

        The scientists also point out that this pattern of delayed development appears to have increased over evolutionary time, with our hominid ancestors presumably slowly gaining larger, more plastic brains relative to modern chimpanzees. The proof for this comes from fossil evidence, which shows that the neocortex expanded and reorganized over time in early hominins.

        The new results indicate that as brains grew larger and entered the world in a less developed state, it became increasingly advantageous to relax the genetic control of their organization, essentially providing a bigger, blanker canvas for adapting and learning. This greater ability to fashion our brains in response to our environment, the study maintains, could provide a link between biological evolution and cultural evolution."

        Yleensähän kaikkeen kehitykseen liittyy jokin tuollainen kääntöpuoli, joka sitten osaltaan selittää sen miksei plastisuus ole kehittynyt kaikilla vastaavasti. Ilmaisia lounaita harvoin on. Meikäläisillä on ilmeisestikin ollut tuolle kehitykselle tarve/valintapaine ja toisaalta siinä kohtaa myös varaa ottaa vastaan ne kääntöpuoletkin.

        Tuo voi olla siinä määrin uniikki lähtökohta ettei vastaava oikein pääse toistumaan kuin yhdellä dominoivalla lajilla kerrallaan. Tuossakin kehityksessä on toki jälleen nähtävissä jatkumo lajien yli, kuten edelläolevassa lainauksessa todetaan. Jossain kohtaa on sitten vain saavutettu se piste jossa monen asian yhteissumma mahdollistaa kehitystahdin kiihtymisen.

        "Joo tuohon viittasin edellä tekoälyvertailuna tehokkaalla neuroverkon kytkentöjen säätämisellä."

        Juu, ymmärsin kyllä rinnastuksesi.

        "Tuo voi olla siinä määrin uniikki lähtökohta ettei vastaava oikein pääse toistumaan kuin yhdellä dominoivalla lajilla kerrallaan. Tuossakin kehityksessä on toki jälleen nähtävissä jatkumo lajien yli, kuten edelläolevassa lainauksessa todetaan. Jossain kohtaa on sitten vain saavutettu se piste jossa monen asian yhteissumma mahdollistaa kehitystahdin kiihtymisen."

        Tästä olen suunnilleen samaa mieltä.


      • utti kirjoitti:

        Tuo on nyt ihan Solonin syytä. Jos Solon olisi vaivautunut vetoamaan edes johonkin jumalolentoihin tai hattivatteihin, tai esittänyt aivoihin jotain antenneja tai satelliittilautasia, tai kiskonut edes jonkun osan tarinaa omasta hatustaan, niin tämmöistä ei olisi päässyt tapahtumaan.

        Edellisessä kommentissakin kissa puhuu koirien ymmärtämisestä. Mitä se tuommoinenkin hempeily oikein on? Meno on kuin tässä:

        https://www.youtube.com/watch?v=KLdh2r_xwGI

        Minusta on nykyisin tullut tylsä kirjoittaja :) Muutamia vuosia sitten tein yleensä aina provokatiivisia avauksia, jolloin keskustelua syntyi paljon enemmän puolesta ja vastaan.


      • tieteenharrastaja

        Onkohan tässä yksimielisyyskohta:

        "Eli sen "korkean tietoisuuden" ero vaikuttaisi olevan ennemminkin suurempi sisältömäärä tietyistä aiheista ja siihen kohdistuva ajattelu kuin jokin perustavaa laatua oleva uusi ominaisuus.W

        Siis ihmisen erityinen (korkea) tietoisuus on pääosin tulosta oppimisesta, jonka perustana on genettisesti muodostunut erityisen hyvä oppimiskyky eli aivojen joustavuus.


      • tieteenharrastaja
        solon1 kirjoitti:

        Minusta on nykyisin tullut tylsä kirjoittaja :) Muutamia vuosia sitten tein yleensä aina provokatiivisia avauksia, jolloin keskustelua syntyi paljon enemmän puolesta ja vastaan.

        Ei palstalla ole kiistanalaisist avauksista ja rähinäkeskusteluista pulaa, joten olet virkistävä poikkeus. Uskon kyllä tämänkin ketjun vielä saavan palstaväriä, kun fundiskreat heräävät kunnolla inttämään.


      • utti
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Onkohan tässä yksimielisyyskohta:

        "Eli sen "korkean tietoisuuden" ero vaikuttaisi olevan ennemminkin suurempi sisältömäärä tietyistä aiheista ja siihen kohdistuva ajattelu kuin jokin perustavaa laatua oleva uusi ominaisuus.W

        Siis ihmisen erityinen (korkea) tietoisuus on pääosin tulosta oppimisesta, jonka perustana on genettisesti muodostunut erityisen hyvä oppimiskyky eli aivojen joustavuus.

        <
        "Eli sen "korkean tietoisuuden" ero vaikuttaisi olevan ennemminkin suurempi sisältömäärä tietyistä aiheista ja siihen kohdistuva ajattelu kuin jokin perustavaa laatua oleva uusi ominaisuus.W

        Siis ihmisen erityinen (korkea) tietoisuus on pääosin tulosta oppimisesta, jonka perustana on genettisesti muodostunut erityisen hyvä oppimiskyky eli aivojen joustavuus.>>

        Lähinnähän kysymys on siitä että mitä "korkea" tietoisuus tarkoittaa eli miten se eroaa "tavallisesta" tietoisuudesta, joka muillakin eläimillä varsin ilmeisesti on. Esim. aihepiirin ammattilaiset totesivat "Cambridge Declaration on Consciousness" julkilausumassaan:

        "We decided to reach a consensus and make a statement directed to the public that is not scientific. It's obvious to everyone in this room that animals have consciousness, but it is not obvious to the rest of the world.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Consciousness#Animal_consciousness

        Vaikuttaa ilmeiseltä että tuo yhteinen osa tietoisuutta pitää sisällään ne piirteet jotka liittyvät tietoisuuden ns. vaikeaan ongelmaan eli miten se koetaan. Samoin se pitää erilaisten testien mukaankin sisällään jonkunmoisen käsityksen "minuudesta".

        Kysymys on siis siitä onko "korkealla" tietoisuudella jotain erityisiä ominaisuuksia tuon lisäksi vai onko se vain yhdistelmä "tavallista" tietoisuutta ja kykyä ilmaista kattavammin erilaisia ajatuksia, mukaanlukien "minään" kohdistuvia, jonka tuo aivojen ja kielen kehitys on tuonut mukanaan.


      • tieteenharrastaja
        utti kirjoitti:

        <
        "Eli sen "korkean tietoisuuden" ero vaikuttaisi olevan ennemminkin suurempi sisältömäärä tietyistä aiheista ja siihen kohdistuva ajattelu kuin jokin perustavaa laatua oleva uusi ominaisuus.W

        Siis ihmisen erityinen (korkea) tietoisuus on pääosin tulosta oppimisesta, jonka perustana on genettisesti muodostunut erityisen hyvä oppimiskyky eli aivojen joustavuus.>>

        Lähinnähän kysymys on siitä että mitä "korkea" tietoisuus tarkoittaa eli miten se eroaa "tavallisesta" tietoisuudesta, joka muillakin eläimillä varsin ilmeisesti on. Esim. aihepiirin ammattilaiset totesivat "Cambridge Declaration on Consciousness" julkilausumassaan:

        "We decided to reach a consensus and make a statement directed to the public that is not scientific. It's obvious to everyone in this room that animals have consciousness, but it is not obvious to the rest of the world.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Consciousness#Animal_consciousness

        Vaikuttaa ilmeiseltä että tuo yhteinen osa tietoisuutta pitää sisällään ne piirteet jotka liittyvät tietoisuuden ns. vaikeaan ongelmaan eli miten se koetaan. Samoin se pitää erilaisten testien mukaankin sisällään jonkunmoisen käsityksen "minuudesta".

        Kysymys on siis siitä onko "korkealla" tietoisuudella jotain erityisiä ominaisuuksia tuon lisäksi vai onko se vain yhdistelmä "tavallista" tietoisuutta ja kykyä ilmaista kattavammin erilaisia ajatuksia, mukaanlukien "minään" kohdistuvia, jonka tuo aivojen ja kielen kehitys on tuonut mukanaan.

        Minusta siinä on enemmän eroa:

        "Kysymys on siis siitä onko "korkealla" tietoisuudella jotain erityisiä ominaisuuksia tuon lisäksi vai onko se vain yhdistelmä "tavallista" tietoisuutta ja kykyä ilmaista kattavammin erilaisia ajatuksia, mukaanlukien "minään" kohdistuvia, jonka tuo aivojen ja kielen kehitys on tuonut mukanaan."

        Merkittävin on mielestäni kyky tuottaa mutkikkaita ja ei-ilmeisiä ajatuksia, jollaisia (muiden) eläinten ei tietääkseni kukaan ole väittänyt saavan likimainkaan aikaan:

        - transfiniittisten joukkojen matematiikka tai transsendenttisten lukujen taju
        - suhteeellisuusteoria tai tähtien etäisyyksien mittaaminen
        - idea muiden eliölajien tai oman lajin heikompien yksilöiden suojelusta
        - kaupankäynti ja maksuvälineet
        - kaukovaikutusaseet ja totaalinen sota
        - kaukoviestinnän tekniikka tai tietojen digitaalinen (tai muukaan) käsittly
        - jumalat ja uskonnot

        Esimerkkejä on tietenkin helppo löytää lisää.


      • palttiarallaa
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Minusta siinä on enemmän eroa:

        "Kysymys on siis siitä onko "korkealla" tietoisuudella jotain erityisiä ominaisuuksia tuon lisäksi vai onko se vain yhdistelmä "tavallista" tietoisuutta ja kykyä ilmaista kattavammin erilaisia ajatuksia, mukaanlukien "minään" kohdistuvia, jonka tuo aivojen ja kielen kehitys on tuonut mukanaan."

        Merkittävin on mielestäni kyky tuottaa mutkikkaita ja ei-ilmeisiä ajatuksia, jollaisia (muiden) eläinten ei tietääkseni kukaan ole väittänyt saavan likimainkaan aikaan:

        - transfiniittisten joukkojen matematiikka tai transsendenttisten lukujen taju
        - suhteeellisuusteoria tai tähtien etäisyyksien mittaaminen
        - idea muiden eliölajien tai oman lajin heikompien yksilöiden suojelusta
        - kaupankäynti ja maksuvälineet
        - kaukovaikutusaseet ja totaalinen sota
        - kaukoviestinnän tekniikka tai tietojen digitaalinen (tai muukaan) käsittly
        - jumalat ja uskonnot

        Esimerkkejä on tietenkin helppo löytää lisää.

        Nuo ei ole ominaisuuksia.


      • IlkimyksenTyöhevonen
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        <>

        Koira on tuhansien sukupolvien aikana sopeutunut elämään ihmisen kanssa ja voi ajatella niin päin, että ihminen on jalostanut myös koiran elekieltä niin, että se on meille intuitiivisesti ymmärrettävää.

        Koirat joita "ymmärrämme" (ja jotka osaavat tulkita meitä) vaikuttavat meistä älykkäämmiltä ja ennustettavimmilta ja ovat siksi haluttavampia apureita kuin ne joita emme osaa tulkita tai jotka eivät osaa tulkita meitä. Kun kyseessä on ollut parin-kolmenkymmenen kilon painoinen petoeläin, joka elää yhdessä yhteisössä esimerkiksi lapsien kanssa, niin "arvaamattomat" koirat on karsittu nopeasti pois.

        Eli palaute toimii kumpaankin suuntaan. Kuulostaa järkevältä.


      • utti
        palttiarallaa kirjoitti:

        Nuo ei ole ominaisuuksia.

        Eikä varsinkaan mitenkään erityisesti tietoisuuden ominaisuuksia.


      • tieteenharrastaja
        utti kirjoitti:

        Eikä varsinkaan mitenkään erityisesti tietoisuuden ominaisuuksia.

        Etkö myönnä edes niitä ihmisen tietoisuuden merkittäviksi eroavuuksiksi eläintietoisuudesta?

        Sanan "ominaisuus" merkityksestä en uskalla ruveta kanssasi keskustelemaan.


      • palttiarallaa
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Etkö myönnä edes niitä ihmisen tietoisuuden merkittäviksi eroavuuksiksi eläintietoisuudesta?

        Sanan "ominaisuus" merkityksestä en uskalla ruveta kanssasi keskustelemaan.

        Minä en ole tehnyt juuri mitään noista; tietoisuuteni on siis merkittävästi erilainen kuin toisella ihmisellä.


      • tieteenharrastaja
        palttiarallaa kirjoitti:

        Minä en ole tehnyt juuri mitään noista; tietoisuuteni on siis merkittävästi erilainen kuin toisella ihmisellä.

        Ihmislajin ominaisuudesta tässä koetetaan keskustella. Joku ihminen on jokaista noista tehnyt, ja sinun aivovärkkisi on yhtäläinen kuin hänen.


      • palttiarallaa
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ihmislajin ominaisuudesta tässä koetetaan keskustella. Joku ihminen on jokaista noista tehnyt, ja sinun aivovärkkisi on yhtäläinen kuin hänen.

        Eihän ole yhtälainen. Minulla ei ole noita kykyjä tai ominaisuuksia(tai mitä lie) millä noihin yltää. Jos nuo erottaa meidät eläimistä, olen eläin. Jos ne ovat tasoeroja, olen ihminen.


      • palttiarallaa
        palttiarallaa kirjoitti:

        Eihän ole yhtälainen. Minulla ei ole noita kykyjä tai ominaisuuksia(tai mitä lie) millä noihin yltää. Jos nuo erottaa meidät eläimistä, olen eläin. Jos ne ovat tasoeroja, olen ihminen.

        Ja tietenkin, kun ne ovat tasoeroja: ihmisen ja eläimen erot ovat tasoeroja. Katsoen asiaa kuten sen esitit.


      • utti
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Etkö myönnä edes niitä ihmisen tietoisuuden merkittäviksi eroavuuksiksi eläintietoisuudesta?

        Sanan "ominaisuus" merkityksestä en uskalla ruveta kanssasi keskustelemaan.

        "Etkö myönnä edes niitä ihmisen tietoisuuden merkittäviksi eroavuuksiksi eläintietoisuudesta?"

        Kukaan ei väitä etteikö ihminen olisi saavuttanut ajattelussaan ja ymmärryksessään aivan eri tasoa kuin muut eläimet mutta kysymys on siitä tekevätkö nuo nimenomaan tietoisuudesta jotenkin perusteellisesti erilaisen.

        Esim. muutama vuosisata taaksepäin yksi ihmislajin edustaja ei vielä ollut keksinyt mainitsemaasi suhteellisuusteoriaa. Sen keksiminen tuskin muutti lajimme tietoisuuden tasoa, vaikka merkittävästi edistikin tiedettä ja teknologiaa.

        Esim. Wikipediasta:

        "Tietoisuuteen kuuluu sellaisia ominaisuuksia kuin subjektiivisuus, itsetajunta, aistivuus, äly sekä kyky hahmottaa itsen ja ympäristön välisiä suhteita. Tietoisuus edellyttää muun muassa havannoitsijan kykyä tunnistaa olioita."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus

        Nuo ovat senkaltaisia ominaisuuksia mitä itse ajattelen kun puhutaan tietoisuudesta. Ja tuon listan sisältö on sellaista tavaraa mitä myös muilla eläimillä voidaan perustellusti olettaa olevan muodossa tai toisessa.


      • tieteenharrastaja
        palttiarallaa kirjoitti:

        Eihän ole yhtälainen. Minulla ei ole noita kykyjä tai ominaisuuksia(tai mitä lie) millä noihin yltää. Jos nuo erottaa meidät eläimistä, olen eläin. Jos ne ovat tasoeroja, olen ihminen.

        Sinulla on samat oppimisen kyvyt ja ominaisuudet kuin muillakin. Eivät noiden asiain keksijät tai heidän keksintöjensä ymmärtäjät ole saaneet tietoaan syntymässä, vaan hankkineet sen oppimalla.

        Ihmiet tietenkin hankkivat erilaisia tietoja erilaisella innolla ja vaivalla. Toiset jopa pilaavat syntymässä ssamiaan aivoja joutilaisuudella tai erilaisilla aineilla.


      • tieteenharrastaja
        utti kirjoitti:

        "Etkö myönnä edes niitä ihmisen tietoisuuden merkittäviksi eroavuuksiksi eläintietoisuudesta?"

        Kukaan ei väitä etteikö ihminen olisi saavuttanut ajattelussaan ja ymmärryksessään aivan eri tasoa kuin muut eläimet mutta kysymys on siitä tekevätkö nuo nimenomaan tietoisuudesta jotenkin perusteellisesti erilaisen.

        Esim. muutama vuosisata taaksepäin yksi ihmislajin edustaja ei vielä ollut keksinyt mainitsemaasi suhteellisuusteoriaa. Sen keksiminen tuskin muutti lajimme tietoisuuden tasoa, vaikka merkittävästi edistikin tiedettä ja teknologiaa.

        Esim. Wikipediasta:

        "Tietoisuuteen kuuluu sellaisia ominaisuuksia kuin subjektiivisuus, itsetajunta, aistivuus, äly sekä kyky hahmottaa itsen ja ympäristön välisiä suhteita. Tietoisuus edellyttää muun muassa havannoitsijan kykyä tunnistaa olioita."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus

        Nuo ovat senkaltaisia ominaisuuksia mitä itse ajattelen kun puhutaan tietoisuudesta. Ja tuon listan sisältö on sellaista tavaraa mitä myös muilla eläimillä voidaan perustellusti olettaa olevan muodossa tai toisessa.

        Enpä taida jatkaa myöskään tietoisuus-sanan merkitysanalyysiä kanssasi. Itse tarkoitan sillä niitä asioita, mistä neuropsykologit kirjoittavat, myös Solonin ylempänä siteeraama Gazzaniga.

        Vaikka ihmisyksilöiden keksinnöt eivät ehkä muutakaan lajin tietoisuuden tasoa, ne mielestäni silti kertovat siitä ja sen mahdollisuuksista.


      • palttiarallaa
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Sinulla on samat oppimisen kyvyt ja ominaisuudet kuin muillakin. Eivät noiden asiain keksijät tai heidän keksintöjensä ymmärtäjät ole saaneet tietoaan syntymässä, vaan hankkineet sen oppimalla.

        Ihmiet tietenkin hankkivat erilaisia tietoja erilaisella innolla ja vaivalla. Toiset jopa pilaavat syntymässä ssamiaan aivoja joutilaisuudella tai erilaisilla aineilla.

        Listaamasi asiat eivät siis kosketa pohdintaamme eläimen ja ihmisen tietoisuuksien eroista, vaan ovat toteamuksia mihin pystymme(ja eläimet eivät), yhdessä tai erikseen. Teemme jotain mihin eläin ei pysty, mitä sitten. Se ei itsessään kerro mitään muuta.


      • utti
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Enpä taida jatkaa myöskään tietoisuus-sanan merkitysanalyysiä kanssasi. Itse tarkoitan sillä niitä asioita, mistä neuropsykologit kirjoittavat, myös Solonin ylempänä siteeraama Gazzaniga.

        Vaikka ihmisyksilöiden keksinnöt eivät ehkä muutakaan lajin tietoisuuden tasoa, ne mielestäni silti kertovat siitä ja sen mahdollisuuksista.

        Gazzanigahan ei tuossa puhunut tietoisuudesta vaan yleensä ihmisen ja aivojen eroista suhteessa muihin eläimiin. Tietoisuus itse on rajatumpi ilmiö. Samainen Gazzanigan kommentti löytyy esim. täältä sitä edeltävällä lauseella:

        "The quip underlines strong differences of opinion on the issue of human uniqueness."

        https://www.edge.org/conversation/michael_gazzaniga-are-human-brains-unique

        Tässä juuri piilee se ydin miksi totesin että tietoisuus saa näissä yhteyksissä liian suuren roolin. Tietoisuudella on tietyllä tavalla mystinen asema erityisesti sen "vaikean ongelman" vuoksi, eli käytännössä miksi olemassaolo tuntuu tältä. Mutta kaikesta päätellen tuo ei ole sellainen asia joka erottaisi meidän muista. Meidät erottaa se kaikki mitä voimme (tietoisesti) ajatella mutta se ei ole enää sitä tietoisuuden ydinasiaa. Silti tuota kaikkea muuta käytetään korostamaan nimenomaan tietoisuutemme uniikkiutta ja mystisyyttä. Perustelut ja perustelujen kohde eivät siis kohtaa.


      • utti
        palttiarallaa kirjoitti:

        Listaamasi asiat eivät siis kosketa pohdintaamme eläimen ja ihmisen tietoisuuksien eroista, vaan ovat toteamuksia mihin pystymme(ja eläimet eivät), yhdessä tai erikseen. Teemme jotain mihin eläin ei pysty, mitä sitten. Se ei itsessään kerro mitään muuta.

        Juurikin noin.

        Yhdelle lajille teknologia voi tarkoittaa esim. tikkua jolla kaivetaan toukka puunkolosta ja toiselle käsittämättömän tarkkaa laser-interferometria jolla tutkitaan kaukaisesta galaksista saapuvia gravitaatioaaltoja. Mutta mitä tuo kertoo tietoisuudesta?


      • utti
        pieni_pyyntö kirjoitti:

        Voisko solon1, tieteenharrastaja ja utti kertoo näistä mielipiteensä? Kiitos etukäteen!

        http://medicalxpress.com/news/2015-06-consciousness-believed-theory.html#nRlv

        http://medicalxpress.com/news/2015-01-complex-environments-brain-evolution.html#nRlv

        http://medicalxpress.com/news/2014-01-toolkit-human-consciousness.html

        Hyviä linkkejä, joissa näyttää tulevan hyvin esiin se miten asian itse ymmärrän ja mitä olen täälläkin erinäisissä kommenteissani yrittänyt esittää.

        Ydinasiahan on se että tietoisuus/vapaa tahto/minä ei ole päätöksentekijä vaan tarinankertoja/illuusio, johon suuntaan tutkimus on vahvasti viitannut ainakin Libetin kokeista lähtien. Ja aivot kokonaisuutena ovat kuin monimutkainen tietokone ohjelmistoineen, jossa ei ole mitään varsinaista keskitettyä kontrollia vaan erilaiset prosessit ja eri suunnista tulevat signaalit saavat aikaan yhdessä toimivan kokonaisuuden.

        Tuo Grazianon maininta teoriastaan viimeisessä linkissä on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen:

        <<"I didn't realize when I wrote the book that the theory would be considered a new theory of human consciousness. It seemed like common sense to me, but surprised a lot of people," he said. "That is how I began to explore in more detail how a brain might attribute this property of awareness to itself and what the usefulness of that attribution might be.">>

        Tuota artikkelia lukiessa itselläni oli vastaava tunne että mikäs tässä nyt on se uusi teoria jota hehkutetaan, kun tuohan kuulostaa kaikki tutulta ja jopa ilmeiseltä. Ehkä missasin pikaisella lukemisella jotain oleellista mutta perusajatus siitä että tietoisuus liittyy nimenomaan ajatusten kohdistamiseen ja erityisesti niiden kohdistamiseen "minään" vastaa sitä miten olen itse asian pidemmän aikaa ymmärtänyt.

        Ajattelinkin juuri aiemmin viitata tässä käydyssä keskustelussa siihen että jos yritämme selittää miten tunnemme tietoisuutemme eli mitä se on, niin ainakaan minä en osaa asiaa oikein muilla tavoin kuvata kuin selittämällä sitä mitä aisteillani havainnoin ja miten ajattelen sen kaiken liittyvän "minään". Eli käytännössä mitä enemmän yritän asiaa selittää, sitä selvemmin tietoisuuden erityisyys näyttää häipyvän jonnekin ja muotoutuvan yksinkertaisemmista asioista muodostuvaksi kokonaisuudeksi.

        Pitääpä tutustua tuohon Grazianon teoriaan vielä tarkemmin josko siitä jäi jotain oleellista tajuamatta. Kiitokset joka tapauksessa linkeistä.


      • tieteenharrastaja
        utti kirjoitti:

        Gazzanigahan ei tuossa puhunut tietoisuudesta vaan yleensä ihmisen ja aivojen eroista suhteessa muihin eläimiin. Tietoisuus itse on rajatumpi ilmiö. Samainen Gazzanigan kommentti löytyy esim. täältä sitä edeltävällä lauseella:

        "The quip underlines strong differences of opinion on the issue of human uniqueness."

        https://www.edge.org/conversation/michael_gazzaniga-are-human-brains-unique

        Tässä juuri piilee se ydin miksi totesin että tietoisuus saa näissä yhteyksissä liian suuren roolin. Tietoisuudella on tietyllä tavalla mystinen asema erityisesti sen "vaikean ongelman" vuoksi, eli käytännössä miksi olemassaolo tuntuu tältä. Mutta kaikesta päätellen tuo ei ole sellainen asia joka erottaisi meidän muista. Meidät erottaa se kaikki mitä voimme (tietoisesti) ajatella mutta se ei ole enää sitä tietoisuuden ydinasiaa. Silti tuota kaikkea muuta käytetään korostamaan nimenomaan tietoisuutemme uniikkiutta ja mystisyyttä. Perustelut ja perustelujen kohde eivät siis kohtaa.

        Voiko tarpeeksi suuri määrällinen ero olla laadullinen ero? Johtamasi moniääninen "so-what"-kuoro vastaa, ettei. Itsekin olet "kaikesta" (parista Gazzaniga-sitaatista) päätellen tullut samaan näkemykseen:

        "Mutta kaikesta päätellen tuo ei ole sellainen asia joka erottaisi meidän muista. Meidät erottaa se kaikki mitä voimme (tietoisesti) ajatella mutta se ei ole enää sitä tietoisuuden ydinasiaa. "

        Mikäpä sinä, ajatus on vapaa ja erot voi nähdä makuasioina. Gazzanigan (ja muutaman muunkin neuropsykologin) kirjoja lukeneena uskallan silti olla toista mieltä sekä ihmisen ainutlaatuisuudesta että tietoisuuden ydinasiasta.

        Ihmisen aivopainokerroin on 2-4 kertainen verrattuna älykkäimpinä pidettyihin eläimiin, ja solurakenteina aivot ovat lähes identtistä tavaraa. Kuten Solon tässä ketjussa on kertonut, ihmisellä aivojen muovautuvuus (kyky oppia ja muuttaa ajatteltapojaan) näyttää kuitenkin selvästi suuremmalta. Ajattelun tulosten (tiede, teknologia, taide, moraali,..) mutkikkuus on ihmisellä ainakin 2-4 dekadin suuruusero eläinten saavutuksiin verrattuna. Ei tunnu kohtuuttomalta olettaa, että ihmisen tapa käyttää aivojaan ajatteluun, on laadullisesti eikä vain määrällisesti erityinen.

        Eron luonteestakin neuropsykologeilla on selvä näkemys. Kun perustietoisuudessa ajatusten objektina on pääsiassa joko aistisignaali tai ruumiillinen toiminta, korkean tietoisuuden ydin on käsitteellinen ajattelu eli oman ajatuksen ottaminen ajatuksen kohteeksi. Kun myös tuota uutta ajatusta voi ajatella kohteena, syntyy rekursion ymmärrys ja symbolien käyttöperusta sekä kaikki, mitä mieli voi näille kulmakiville rakentaa.


      • palttiarallaa
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Voiko tarpeeksi suuri määrällinen ero olla laadullinen ero? Johtamasi moniääninen "so-what"-kuoro vastaa, ettei. Itsekin olet "kaikesta" (parista Gazzaniga-sitaatista) päätellen tullut samaan näkemykseen:

        "Mutta kaikesta päätellen tuo ei ole sellainen asia joka erottaisi meidän muista. Meidät erottaa se kaikki mitä voimme (tietoisesti) ajatella mutta se ei ole enää sitä tietoisuuden ydinasiaa. "

        Mikäpä sinä, ajatus on vapaa ja erot voi nähdä makuasioina. Gazzanigan (ja muutaman muunkin neuropsykologin) kirjoja lukeneena uskallan silti olla toista mieltä sekä ihmisen ainutlaatuisuudesta että tietoisuuden ydinasiasta.

        Ihmisen aivopainokerroin on 2-4 kertainen verrattuna älykkäimpinä pidettyihin eläimiin, ja solurakenteina aivot ovat lähes identtistä tavaraa. Kuten Solon tässä ketjussa on kertonut, ihmisellä aivojen muovautuvuus (kyky oppia ja muuttaa ajatteltapojaan) näyttää kuitenkin selvästi suuremmalta. Ajattelun tulosten (tiede, teknologia, taide, moraali,..) mutkikkuus on ihmisellä ainakin 2-4 dekadin suuruusero eläinten saavutuksiin verrattuna. Ei tunnu kohtuuttomalta olettaa, että ihmisen tapa käyttää aivojaan ajatteluun, on laadullisesti eikä vain määrällisesti erityinen.

        Eron luonteestakin neuropsykologeilla on selvä näkemys. Kun perustietoisuudessa ajatusten objektina on pääsiassa joko aistisignaali tai ruumiillinen toiminta, korkean tietoisuuden ydin on käsitteellinen ajattelu eli oman ajatuksen ottaminen ajatuksen kohteeksi. Kun myös tuota uutta ajatusta voi ajatella kohteena, syntyy rekursion ymmärrys ja symbolien käyttöperusta sekä kaikki, mitä mieli voi näille kulmakiville rakentaa.

        Eivätkö nämä jo ole syyt tietoisuuksiemme eroavaisuuksiin vai mikä pointti sinulla oli keskustelussa:

        ”Ihmisen aivopainokerroin on 2-4 kertainen verrattuna älykkäimpinä pidettyihin eläimiin, ja solurakenteina aivot ovat lähes identtistä tavaraa.”

        ”ihmisellä aivojen muovautuvuus (kyky oppia ja muuttaa ajatteltapojaan) näyttää kuitenkin selvästi suuremmalta. ”


      • tieteenharrastaja
        palttiarallaa kirjoitti:

        Eivätkö nämä jo ole syyt tietoisuuksiemme eroavaisuuksiin vai mikä pointti sinulla oli keskustelussa:

        ”Ihmisen aivopainokerroin on 2-4 kertainen verrattuna älykkäimpinä pidettyihin eläimiin, ja solurakenteina aivot ovat lähes identtistä tavaraa.”

        ”ihmisellä aivojen muovautuvuus (kyky oppia ja muuttaa ajatteltapojaan) näyttää kuitenkin selvästi suuremmalta. ”

        Eivät vielä. Selvennän siis pointtiani.

        Ihmislapsi syntyy selvästi osaamattomampana (=vähemmän tietävänä) kuin simpanssin jälkeläinen. Kun lapsi alkaa 3-4-vuotiaana kunnolla päästä oppimisen alkuun simpanssipienokainen aloittelee jo itsenistä elämää opittuaaan melkein kaiken minkä tuleekin oppimaan.

        Ihmisellä on kyky oppia toisilta ihmisiltä aivojen kokoeroon verratuna ainakin tuhansia kertoja enemmän tietoa kuin simpanssilla sekä taito tuottaa suuri määrä uusia oivalluksia, jollaisia vain jotkut simpanssit saavat muutaman kerran elämässään. Ihmistietoisuus (mieli) ei ole geeneissä peritty tietovarasto, vaan lähes kokonaan (itse ja toisilta) oppimalla ja oivaltamalla saatu. Simpanssin mieli on kirjoista oppimani mukaanihmistä enemmän peritty, vähemmältä osin toisia jäljittelemälä opittu sekä jäykempi muuttumaan ja vähemmän innnovatiivinen.

        Kaikki muut älykkäinä pidetyt eläimet ovat mieleltään tietääkseni enemmän simpanssin kui ihmisen kaltaisia. Siksi niiden saavutukset tieteen, teknologian, yhteiskunnan tai taiseen alueilla ovat ihmiseen verrattuna olemattoman vähäiset. Tämä on mielestäni merkittävä ei-geneettisesti syntynyt eroavuus.


      • tieteenharrastaja
        pieni_pyyntö kirjoitti:

        Voisko solon1, tieteenharrastaja ja utti kertoo näistä mielipiteensä? Kiitos etukäteen!

        http://medicalxpress.com/news/2015-06-consciousness-believed-theory.html#nRlv

        http://medicalxpress.com/news/2015-01-complex-environments-brain-evolution.html#nRlv

        http://medicalxpress.com/news/2014-01-toolkit-human-consciousness.html

        Kiitos linkeistä, jotka olivat minulle uusia. Ensimmäinen esitteli ajatuksia tietoisuudesta suhteessa oman tahdon ja selvillä olon (awareness) tuntemuksiin. Vähän samantapaista muistan nähneeni joissakin lukemissani kirjoissa.

        Toinen linkattu aineisto oli tutkinut robottisimulaation avulla ymoäristöäpaineiden vaikutusta älykkyyden kehitykseen ensivaikutelmani mukaan ähemmän vakuuttavalla tavalla.

        Grazianon uuden kirjan esittely oli se linkki, jonka laitoin lukutavoitteisiini. En ole varma, paljonko uutta siitä löydän, mutta odotan siitä myös arvioita aikaisemmin lukemastani. Uudet tämän aiheen kirjat ovat aika harvinaisia.


      • palttiarallaa
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Eivät vielä. Selvennän siis pointtiani.

        Ihmislapsi syntyy selvästi osaamattomampana (=vähemmän tietävänä) kuin simpanssin jälkeläinen. Kun lapsi alkaa 3-4-vuotiaana kunnolla päästä oppimisen alkuun simpanssipienokainen aloittelee jo itsenistä elämää opittuaaan melkein kaiken minkä tuleekin oppimaan.

        Ihmisellä on kyky oppia toisilta ihmisiltä aivojen kokoeroon verratuna ainakin tuhansia kertoja enemmän tietoa kuin simpanssilla sekä taito tuottaa suuri määrä uusia oivalluksia, jollaisia vain jotkut simpanssit saavat muutaman kerran elämässään. Ihmistietoisuus (mieli) ei ole geeneissä peritty tietovarasto, vaan lähes kokonaan (itse ja toisilta) oppimalla ja oivaltamalla saatu. Simpanssin mieli on kirjoista oppimani mukaanihmistä enemmän peritty, vähemmältä osin toisia jäljittelemälä opittu sekä jäykempi muuttumaan ja vähemmän innnovatiivinen.

        Kaikki muut älykkäinä pidetyt eläimet ovat mieleltään tietääkseni enemmän simpanssin kui ihmisen kaltaisia. Siksi niiden saavutukset tieteen, teknologian, yhteiskunnan tai taiseen alueilla ovat ihmiseen verrattuna olemattoman vähäiset. Tämä on mielestäni merkittävä ei-geneettisesti syntynyt eroavuus.

        Simpanssi on valmiimpi syntyessään kuin ihminen. Mitä sitten.

        Ihminen oppii itse ja toisilta. Simpanssi oppii itse ja toisilta. Ei eroa siinä.

        Ihmisellä on suurempi kyky oppia kuin simpanssilla. Mitä sitten.

        Jos simpanssin mieli on enemmän peritty kuin ihmisellä. Mitä sitten. Kummallakin on osa perittyä, osa opittua.

        Mikä on pointtisi näiden erojen esiintuomisella? Miksi et tuo eroja muiden lajien keskenäisistä eroista? Noista ei vedetä enempää johtopäätöstä korkeamman tietoisuuden kehityksen jumalalliseen avunantoon kuin saatanalliseen estoon alemmilla lajeilla. En tarkoita, että se tällä kertaa olisi pointtisi, kunhan sanoin.

        ”Tämä on mielestäni merkittävä ei-geneettisesti syntynyt eroavuus.”

        Juuri kuvasit ihmisen ja simpanssin eroja jotka kaikki ovat geneettisiä – toisilla viskotaan ulosteita, toisilla käydään kuussa. Ei seuraukset lakkaa olemasta syiden alaisia missään kohtaa.


      • tieteenharrastaja
        palttiarallaa kirjoitti:

        Simpanssi on valmiimpi syntyessään kuin ihminen. Mitä sitten.

        Ihminen oppii itse ja toisilta. Simpanssi oppii itse ja toisilta. Ei eroa siinä.

        Ihmisellä on suurempi kyky oppia kuin simpanssilla. Mitä sitten.

        Jos simpanssin mieli on enemmän peritty kuin ihmisellä. Mitä sitten. Kummallakin on osa perittyä, osa opittua.

        Mikä on pointtisi näiden erojen esiintuomisella? Miksi et tuo eroja muiden lajien keskenäisistä eroista? Noista ei vedetä enempää johtopäätöstä korkeamman tietoisuuden kehityksen jumalalliseen avunantoon kuin saatanalliseen estoon alemmilla lajeilla. En tarkoita, että se tällä kertaa olisi pointtisi, kunhan sanoin.

        ”Tämä on mielestäni merkittävä ei-geneettisesti syntynyt eroavuus.”

        Juuri kuvasit ihmisen ja simpanssin eroja jotka kaikki ovat geneettisiä – toisilla viskotaan ulosteita, toisilla käydään kuussa. Ei seuraukset lakkaa olemasta syiden alaisia missään kohtaa.

        Vedit taas ansiokkaan soolon utin "so-what-kuoron artistina. Aplodeja ja ohjelman loppu.


      • utti
        pieni_pyyntö kirjoitti:

        Voisko solon1, tieteenharrastaja ja utti kertoo näistä mielipiteensä? Kiitos etukäteen!

        http://medicalxpress.com/news/2015-06-consciousness-believed-theory.html#nRlv

        http://medicalxpress.com/news/2015-01-complex-environments-brain-evolution.html#nRlv

        http://medicalxpress.com/news/2014-01-toolkit-human-consciousness.html

        Lueskelin nyt paremmin tuosta Grazianon teoriasta täältä:

        http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fpsyg.2015.00500/full

        Tuo on varsin helppolukuinen, hyvin perusteltu esitys ja hyvin suositeltava luettavaksi. Aiemmalla tiivistelmän pikaluvulla jäi tosiaan ydinasia vähän huomaamatta.

        Eli siinä ei tosiaan ole mitään uutta että aivot luovat malleja sisältämistään käsitteistä, eikä siinä että tietoisuuden nähdään syntyvän aivojen kohdistaessa ajattelua minän käsitteeseen, eikä siinäkään että tunne tietoisuudesta on aivojen luoma illuusio eli tietoisuus tuntuu erityiseltä siksi että aivot esittävät sen erityisenä. Tuon teorian pihvi on siinä että se pyrkii aiempaa yksityiskohtaisemmin selittämään miten ja miksi aivot luovat tuollaisen tunteen ja taklaamaan suoraan tietoisuuden vaikeaa ongelmaa.

        Lyhyesti kuvattuna teoria on jotensakin seuraava (kannattaa tosiaan lukea aito asia itse lähteestä, tämä tiivistelmä tuskin tekee sille oikeutta):

        Kun ihminen kiinnittää huomionsa esim. tuolla esitetyssä esimerkissä näkemäänsä omenaan, niin aivot yhdistävät sen sisältämäänsä omenan malliin. Tietoisessa ajattelussa aivot luovat myös ajatuksen siitä että minä (minän malli) kiinnittää nyt huomionsa (huomioinnin malli) omenaan (omenan malli). Huomioinnin malli poikkeaa muista siinä että sille ei ole selvää fyysistä vastinetta vaan se on abstraktimpi, josta syystä aivot määrittävät sen erityiseksi mystiseksi ominaisuudeksi, jonka koemme tietoisuutena. Tietoisuus (awareness=consciousness) on siis huomion kiinnittämisen (attention) malli.

        On epäilemättä kiistanalaista onko tuo teoria (jos se on oikein) vastaus tietoisuuden vaikeaan ongelmaan (eli siihen miksi olemassaolo tuntuu tältä). Mutta ainakin se entisestään pienentää tuota ongelmaa ja poistaa siitä mystiikkaa.

        Ja tuolle kaikelle löytyy tosiaan mainitun linkin takaa ihan hyviä perusteluita.


      • utti
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Voiko tarpeeksi suuri määrällinen ero olla laadullinen ero? Johtamasi moniääninen "so-what"-kuoro vastaa, ettei. Itsekin olet "kaikesta" (parista Gazzaniga-sitaatista) päätellen tullut samaan näkemykseen:

        "Mutta kaikesta päätellen tuo ei ole sellainen asia joka erottaisi meidän muista. Meidät erottaa se kaikki mitä voimme (tietoisesti) ajatella mutta se ei ole enää sitä tietoisuuden ydinasiaa. "

        Mikäpä sinä, ajatus on vapaa ja erot voi nähdä makuasioina. Gazzanigan (ja muutaman muunkin neuropsykologin) kirjoja lukeneena uskallan silti olla toista mieltä sekä ihmisen ainutlaatuisuudesta että tietoisuuden ydinasiasta.

        Ihmisen aivopainokerroin on 2-4 kertainen verrattuna älykkäimpinä pidettyihin eläimiin, ja solurakenteina aivot ovat lähes identtistä tavaraa. Kuten Solon tässä ketjussa on kertonut, ihmisellä aivojen muovautuvuus (kyky oppia ja muuttaa ajatteltapojaan) näyttää kuitenkin selvästi suuremmalta. Ajattelun tulosten (tiede, teknologia, taide, moraali,..) mutkikkuus on ihmisellä ainakin 2-4 dekadin suuruusero eläinten saavutuksiin verrattuna. Ei tunnu kohtuuttomalta olettaa, että ihmisen tapa käyttää aivojaan ajatteluun, on laadullisesti eikä vain määrällisesti erityinen.

        Eron luonteestakin neuropsykologeilla on selvä näkemys. Kun perustietoisuudessa ajatusten objektina on pääsiassa joko aistisignaali tai ruumiillinen toiminta, korkean tietoisuuden ydin on käsitteellinen ajattelu eli oman ajatuksen ottaminen ajatuksen kohteeksi. Kun myös tuota uutta ajatusta voi ajatella kohteena, syntyy rekursion ymmärrys ja symbolien käyttöperusta sekä kaikki, mitä mieli voi näille kulmakiville rakentaa.

        "Voiko tarpeeksi suuri määrällinen ero olla laadullinen ero? Johtamasi moniääninen "so-what"-kuoro vastaa, ettei."

        En minä mitään kuoroja johda. Omat ajatukseni ovat linjassa tieteen valtavirran kanssa, joten ei liene iso ihme jos muilla on vastaavat ajatukset.

        "Gazzanigan (ja muutaman muunkin neuropsykologin) kirjoja lukeneena uskallan silti olla toista mieltä sekä ihmisen ainutlaatuisuudesta että tietoisuuden ydinasiasta."

        Kuten edellä totesin niin Gazzaniga ei esim. viitatussa lainauksessa puhunut erosta tietoisuudessa vaan erosta ajattelussa ylipäänsä. Esim. edellä mainittu Grazianon määritelmä tietoisuudesta kuvaa jotain paljon rajatumpaa ja se varsinainen mielenkiinnon kohdehan on kuitenkin se tietoisuuden "mystinen" puoli eli se subjektiivinen kokemus, ja se menee nimenomaan tuon rajatumman määritelmän piiriin.

        Esim. nykyiset teknologiset saavutukset ovat siitäkin aika huonoja kuvaamaan lajiominaista tietoisuutta kun tiedämme mikä tilanne oli vain muutama vuosituhatta sitten, saati siitä kauemmas ennen kirjoitustaitoa.


      • utti
        utti kirjoitti:

        Lueskelin nyt paremmin tuosta Grazianon teoriasta täältä:

        http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fpsyg.2015.00500/full

        Tuo on varsin helppolukuinen, hyvin perusteltu esitys ja hyvin suositeltava luettavaksi. Aiemmalla tiivistelmän pikaluvulla jäi tosiaan ydinasia vähän huomaamatta.

        Eli siinä ei tosiaan ole mitään uutta että aivot luovat malleja sisältämistään käsitteistä, eikä siinä että tietoisuuden nähdään syntyvän aivojen kohdistaessa ajattelua minän käsitteeseen, eikä siinäkään että tunne tietoisuudesta on aivojen luoma illuusio eli tietoisuus tuntuu erityiseltä siksi että aivot esittävät sen erityisenä. Tuon teorian pihvi on siinä että se pyrkii aiempaa yksityiskohtaisemmin selittämään miten ja miksi aivot luovat tuollaisen tunteen ja taklaamaan suoraan tietoisuuden vaikeaa ongelmaa.

        Lyhyesti kuvattuna teoria on jotensakin seuraava (kannattaa tosiaan lukea aito asia itse lähteestä, tämä tiivistelmä tuskin tekee sille oikeutta):

        Kun ihminen kiinnittää huomionsa esim. tuolla esitetyssä esimerkissä näkemäänsä omenaan, niin aivot yhdistävät sen sisältämäänsä omenan malliin. Tietoisessa ajattelussa aivot luovat myös ajatuksen siitä että minä (minän malli) kiinnittää nyt huomionsa (huomioinnin malli) omenaan (omenan malli). Huomioinnin malli poikkeaa muista siinä että sille ei ole selvää fyysistä vastinetta vaan se on abstraktimpi, josta syystä aivot määrittävät sen erityiseksi mystiseksi ominaisuudeksi, jonka koemme tietoisuutena. Tietoisuus (awareness=consciousness) on siis huomion kiinnittämisen (attention) malli.

        On epäilemättä kiistanalaista onko tuo teoria (jos se on oikein) vastaus tietoisuuden vaikeaan ongelmaan (eli siihen miksi olemassaolo tuntuu tältä). Mutta ainakin se entisestään pienentää tuota ongelmaa ja poistaa siitä mystiikkaa.

        Ja tuolle kaikelle löytyy tosiaan mainitun linkin takaa ihan hyviä perusteluita.

        Täältä löytyy vielä asiasta kiinnostuneille Grazianon kuvaus siitä miten rakentaa tietoinen keinoaivo:

        https://aeon.co/essays/can-we-make-consciousness-into-an-engineering-problem

        "Building a functioning attention schema is within the range of current technology. It would require a group effort but it is possible. We could build an artificial brain that knows what consciousness is, believes that it has it, attributes it to others, and can engage in complex social interaction with people. This has never been done because nobody knew what path to follow. Now maybe we have a glimpse of the way forward."

        Tuossa siis esitetään sama teoria vähän erilaisella lähestymistavalla. Tietoisuuden mittari on se miten asia näkyy ulospäin ( sisäisen mallin jonkunmoinen vastaavuus tuohon teoriaan). Mutta eipä tietoisuuden havainnointiin muutoinkaan juuri muita tapoja ole.

        Lienee sanomattakin selvää että moni ei ole valmis hyväksymään ajatusta siitä että tuollainen millään lailla vastaisi subjektiivista kokemustamme ja olisi siten sama asia. Mutta on myös syytä muistaa että niiden subjektiivisten kokemusten tiedetään johtavan muissakin yhteyksissä harhaan ja olevan enemmän tai vähemmän illusorisia.

        Esim. Libetin kokeiden perusteella kokemuksemme päätöksenteosta kuuluu tuohon kategoriaan. Vastaavasti aivojen käsitys raajojen toiminnasta voi häiriintyä monin tavoin ja johtaa mm. tuntemuksiin haamuraajoista tai "vieraista" raajoista. Cotardin oireyhtymässä aivot jopa kieltävät oman olemassaolonsa. Eikö aivojen luoma erityinen tuntemus olemassaolosta menisi aika loogisesti samaan kategoriaan?


      • tieteenharrastaja
        utti kirjoitti:

        Lueskelin nyt paremmin tuosta Grazianon teoriasta täältä:

        http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fpsyg.2015.00500/full

        Tuo on varsin helppolukuinen, hyvin perusteltu esitys ja hyvin suositeltava luettavaksi. Aiemmalla tiivistelmän pikaluvulla jäi tosiaan ydinasia vähän huomaamatta.

        Eli siinä ei tosiaan ole mitään uutta että aivot luovat malleja sisältämistään käsitteistä, eikä siinä että tietoisuuden nähdään syntyvän aivojen kohdistaessa ajattelua minän käsitteeseen, eikä siinäkään että tunne tietoisuudesta on aivojen luoma illuusio eli tietoisuus tuntuu erityiseltä siksi että aivot esittävät sen erityisenä. Tuon teorian pihvi on siinä että se pyrkii aiempaa yksityiskohtaisemmin selittämään miten ja miksi aivot luovat tuollaisen tunteen ja taklaamaan suoraan tietoisuuden vaikeaa ongelmaa.

        Lyhyesti kuvattuna teoria on jotensakin seuraava (kannattaa tosiaan lukea aito asia itse lähteestä, tämä tiivistelmä tuskin tekee sille oikeutta):

        Kun ihminen kiinnittää huomionsa esim. tuolla esitetyssä esimerkissä näkemäänsä omenaan, niin aivot yhdistävät sen sisältämäänsä omenan malliin. Tietoisessa ajattelussa aivot luovat myös ajatuksen siitä että minä (minän malli) kiinnittää nyt huomionsa (huomioinnin malli) omenaan (omenan malli). Huomioinnin malli poikkeaa muista siinä että sille ei ole selvää fyysistä vastinetta vaan se on abstraktimpi, josta syystä aivot määrittävät sen erityiseksi mystiseksi ominaisuudeksi, jonka koemme tietoisuutena. Tietoisuus (awareness=consciousness) on siis huomion kiinnittämisen (attention) malli.

        On epäilemättä kiistanalaista onko tuo teoria (jos se on oikein) vastaus tietoisuuden vaikeaan ongelmaan (eli siihen miksi olemassaolo tuntuu tältä). Mutta ainakin se entisestään pienentää tuota ongelmaa ja poistaa siitä mystiikkaa.

        Ja tuolle kaikelle löytyy tosiaan mainitun linkin takaa ihan hyviä perusteluita.

        Ainakin se on vastaus asiaan, jota edellä tarkoitin:

        "On epäilemättä kiistanalaista onko tuo teoria (jos se on oikein) vastaus tietoisuuden vaikeaan ongelmaan (eli siihen miksi olemassaolo tuntuu tältä). "

        Aikaisempi esimerkkilistani ihmisen osaamisista koetti demonstroida, miten ihminen osaa käsitellä äärettömiä jokkoja, kun yhdenkään (muun) eläimen ei varmuudella tiedetä pystyvän laskemaan edes yhden jalkansa varpaita. Ja niin edelleen listan mukaan.

        Havainnoinnin malli ei siis ole (jos on) pelkästään vastaus tietoisuuden (awareness) ongelmaan, vaan myös eliöissä ainutlaatuinen käsitteellisen ajattelun peruskivi. Kiitos sinulle sen esittelystä.


      • utti
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ainakin se on vastaus asiaan, jota edellä tarkoitin:

        "On epäilemättä kiistanalaista onko tuo teoria (jos se on oikein) vastaus tietoisuuden vaikeaan ongelmaan (eli siihen miksi olemassaolo tuntuu tältä). "

        Aikaisempi esimerkkilistani ihmisen osaamisista koetti demonstroida, miten ihminen osaa käsitellä äärettömiä jokkoja, kun yhdenkään (muun) eläimen ei varmuudella tiedetä pystyvän laskemaan edes yhden jalkansa varpaita. Ja niin edelleen listan mukaan.

        Havainnoinnin malli ei siis ole (jos on) pelkästään vastaus tietoisuuden (awareness) ongelmaan, vaan myös eliöissä ainutlaatuinen käsitteellisen ajattelun peruskivi. Kiitos sinulle sen esittelystä.

        "Aikaisempi esimerkkilistani ihmisen osaamisista koetti demonstroida, miten ihminen osaa käsitellä äärettömiä jokkoja, kun yhdenkään (muun) eläimen ei varmuudella tiedetä pystyvän laskemaan edes yhden jalkansa varpaita. Ja niin edelleen listan mukaan.

        Havainnoinnin malli ei siis ole (jos on) pelkästään vastaus tietoisuuden (awareness) ongelmaan, vaan myös eliöissä ainutlaatuinen käsitteellisen ajattelun peruskivi. Kiitos sinulle sen esittelystä."

        Listasi ei nyt varsinaisesti tuohon teoriaan osu, koska tuossa tietoisuuden synty perustuu hyvin rajattuun joukkoon tarvittavia käsitteitä, eikä niidenkään käsittely välttämättä vaadi kovinkaan joustavaa ajattelukykyä. Graziano itse esittää että tuonkaltainen tietoisuus olisi syntynyt jo varsin varhain evoluutiossa:

        "Some form of attention probably existed as far back as half a billion years ago. Insects have it, fish have it, frogs, turtles, birds, mammals of all sorts. My thinking is that an attention schema, an internal model of attention, would have come in very early in evolution, in order to help control this property of attention. Maybe we wouldn’t recognize it as human-like awareness, but something of the same kind of algorithm may be present in almost all animals with complex nervous systems. It’s presumably a long, slow evolution to our human-like awareness, especially an ability to recognize awareness in others as well as ourselves. Are monkeys conscious? They obviously don’t have human consciousness, but I’ll bet they have monkey consciousness. Same for dogs and cats, probably for birds. Right now it’s speculative, but equipped with a theory of consciousness that is testable and linkable to specific systems in the brain, we should be able to answer that question more definitively someday."

        http://thepsychreport.com/science/rethinking-consciousness-a-qa-with-michael-graziano/


    • Aivot ovat ateistisen logiikan mukaan niin yksinkertaiset, että niiden suunnitteluun ei ole tarvittu mitään älyä, järkeä tai viisautta. Sen perusteella ne ovat syntyneet ilman älyä ja järkeä olevien atomien satunnaisista törmäilyistä ja kemiallisista reaktioista, mutaatioista jne
      Toisin sanoen, äly on syntynyt älyttömyydestä ja järki järjettömyydestä. Kuitenkin, siitä huolimatta, ateistit luottavat omien aivojensa älyyn, järkeen ja viisauteen.
      Kemisti J.B. Haldane huomautti osuvasti jo kauan sitten: ”Jos mieleni ajatukset ovat vain atomien liikettä aivoissani ja aivot vain mekanismi, jonka ovat tuottaneet järjettömät, ohjaamattomat tapahtumasarjat, miksi minun pitäisi uskoa mitään, mitä aivot kertovat minulle – edes sitä, että ne koostuvat atomeista? Mitä syitä meillä varsinkaan on uskoa, että naturalismi on totta? Uusateistien ohjaamaton evoluutio louhii siis maata heidän naturalisminsa alta.”

      "Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)

      • "...ateistit luottavat omien aivojensa älyyn, järkeen ja viisauteen."
        No jos vaihtoehtona on luottaa sinun aivojesi älyyn, järkeen ja viisauteen, niin tukeudun kyllä ennemmin näihin omiini, vähän käytettyihin aivoihini.


      • SairaidenYstävä

        Ateistisen logiikan olkinukkesi näyttää kovin rujolta ja irvokkaalta. Kannattanee ehkä lukea edellä kirjoitettu uudelleen vilpittömästi ja ajatuksen kera.


      • "Toisin sanoen, äly on syntynyt älyttömyydestä ja järki järjettömyydestä. Kuitenkin, siitä huolimatta, ateistit luottavat omien aivojensa älyyn, järkeen ja viisauteen."

        ""Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)"

        Alussa jumala loi tyhjän älyn?


      • Epäjumalienkieltäjä

        <>

        Ensinnäkään tiede ei ole vain omiin aivoihin luottamista vaan se on yhteisöllistä. Keskeistä on avoimuus ja kriittisyys. Argumentit ratkaisee.

        Uskova sen sijaan luottaa vian omiin aivoihinsa. Uskova luottaa siihen, että hänen oma tulkintansa, hänen omat valintansa ja hänen omat uskomuksensa ovat ehdottoman tosia. Loogisia argumentteja minkään uskonnollisen uskomuksen tueksi ei ole. On vain uskovan oma usko omien käsitystensä oikeellisuuteen.

        <>

        Olisi hyvä kuulla, mitä vaihtoehtoja kemistin mielestä tietoreoreettiselle naturalismille on ja millaiseen kemiaan se johtaisi?


      • tieteenharrastaja

        Tuohon on kyllä selvä vastaus:

        "..miksi minun pitäisi uskoa mitään, mitä aivot kertovat minulle – edes sitä, että ne koostuvat atomeista? Mitä syitä meillä varsinkaan on uskoa, että naturalismi on totta?"

        Syy uskoa kasvaa asteittain huomioista, että aivojen kertoma sopii yhteen niiden aikaisemmin kertoman kanssa ja tuottaa kelvollisia toimintaa ohjaavia päätelmiä. Lisätodisteita tulee havainnoista, että toistenkin ihmisten aivot näyttävät kertovan heille asioita suunnittlleen samalla tavoin. Harvat poikkeukse eivät horjuta näin kumuloituvaa yleissääntöä.


    • ongelmia_paratiisissa

      Biibeliruutilla on varmaan hankala päättää mitkä rusinat pullasta se hyväksyy ja mitkä hylkää tässä.

    • avaruusolento2

      Ei ole, se on potaskaa, sillä tietoisuus on olemassa aivoista huolimatta.
      AIvot ovat vain tietoisuuden käyttöväline
      tietoisuus on sama kaikille, kaikkialla maailmankaikkeudessa ja sen ulkopuolella
      Meidänkin elämä on osa tuota tietoisuutta, joka tulee meihin syntymässä ja poistuu fyysisessä kuolemassa
      Tietoisuus on ääretön liikkumaton liikuttaja, jolla ei ole syytä eikä aiheuttajaa
      Ihminen poikkeaa eläimestä siinä, että hän on sitoutunut aikaan, kehityksen kautta syntyneen ego sielunsa takia
      TIETOISUUS ON AJATONTA, MUTTA , silu ajallinen, ja tämän ajattoman elämän loinen
      Sielu ego joka on syyn ja seuraksen tulosta ihmisen menneisyydessä tehtyistä valinnoista ei sen tähden kuolla fyysisessä kuolemassa, vaan on jatkettava sukupolvesta toiseen, niin kauan kuin tuo syyn ja seurauksen ketju on ymmärretty, jolloin se hajoaa, ja vapaydumme tuosta ketjusta.

      Ego sielu on kaiken pahan alku ja juuri, josta ihmisen olisi päästävä eroon, mutta siitä ei pääse itsarin avulla sillä siinä kuolee vain viaton ruumis
      ja nuo itsarin syyt jäävät tulevan syntyvän lapsen kannettavaksi. psykologisena perimänä eli perisyntinä

      EGO SIELU SIJAISEE ulopuolisessa eetteri aurassamme, josta se hallitsee aivojemme kautta meitä

      Evoluutio eli luonnonvalinta ei ole pakkansa pitävä koska se ei valite hyvyyttä, vaan pahuuden, eli tämän kaaosmaisen kärsimysten ja väkivaltaisen maailman
      Syyn ja seurauksen laki ei valitse se luo vain seurakset valinnollemme, ja sen seurausta on tämä maailma, joten on ihmisen valinnoista kiinni minkälainen tämä maailma on

      Niinkauan kun tämä ns. luonnonvalinta jatkuu, niin ihmiskunnalla ei ole mitään tulevaisuutta,s illä se on menossa tuhoaan kohti

      • Olet.hörhö

        Lässyn lässyn hörhö.


    • Loistava avaus solon1! Kiitos siitä. Kuten olen jo moneen kertaan todennut olet oikea järjen valo tällä palstalla.

    • UskonNäin

      Kukaan ei oikeasti tiedä, mitä tietoisuus on. Supertietokoneet pystyvät voittamaan ihmisen älykkyyttä vaativassa pelissä kuten go, shakki jne... Tämä ei ole kuitenkaan sen suurempi saavutus kuin neliönjuuren laskenta, jossa tavallinen taskulaskin on voittanut ihmisen kymmenien vuosien ajan.
      Taskulaskimella tai tietokoneella ei ole tietoisuutta. On vain on-off kytkimiä.

      Onko tietoisuudella mitään tekemistä älykkyyden kanssa?
      Häviääkö tietoisuus ihmisen dementoituessa?
      Entä häviääkö tietoisuus ihmisen kuolemassa?
      Onko ihmisen ja eläimen tietoisuus samanlaista?
      Ilmeisen selvää on, että älykkyys on samankaltaista sekä eläimillä että ihmisillä. Peilikuvan tunnistaminen onnistuu helposti nykyisillä tietokoneohjelmilla. Oletan että esimerkiksi automaattisesti kulkevissa autoissa täytyy olla peilin ja peilikuvan tunnistava ominaisuus.
      Dementikko ei varmaan tunnista peilikuvaa, mutta eläin ja tietokone voivat tunnistaa sen. Kuitenkin dementikolla saattaa olla selvästi havaittava tietoisuus.

      Uskon itse tietoisuuden olevan eri tasolla kuin älyn. Uskon tietoisuuden säilyvän kuolemassa. Tieteellisenä perusteena käytän esimerkiksi Leo Näreahon kirjaa, johon on koottu tutkimuksia sydänpysähdyksen kokeneista elvytetyistä potilaista.
      Vastaavia yliluonnollisia tietoisuuden säilymiseen liittyviä kokemuksia on kaikissa kulttuureissa kaikkialla maailmassa. Viimeksi suomesta on kertomuksia juuri ilmestyneeseen Eero Ojasen kirjaan Suuri suomalainen kummituskirja. Vaikka epäilemättä kirjan tarinat ovat pääasiassa keksittyjä, valehdeltuja ja liioiteltuja, niin kuitenkin maailmanlaajuinen yhteinen kokemus sekä uskonnoissa ilmenevä usko tuonpuoleiseen tuskin perusuu tyhjyyteen.

      Tietoisuuden evoluution kannalta on ongelmallista, että kukaan ei tiedä mitä evoluution pitäisi tuottaa.
      Tietoisuuden evoluution ongelmasta on laajasti kirjoittanut ateistinen filosofi Thomas Nagel kirjassaan Mieli ja Kosmos.

      http://www.areiopagi.fi/2015/02/taivaaseen-ja-takaisin-kuolemanrajakokemukset-tieteen-valossa/

      • fdgdfgdfgdfs

        "Häviääkö tietoisuus ihmisen dementoituessa?"

        Riippuu kai hieman siitä, miten dementoituu. Jos ajattelen aikoja sitten edesmennyttä sukulaistani, niin käsittääkseni ei. Todellisuus kyllä oli enemmän muistojen kuin aistihavaintojen keskellä elämistä ja puhekyky katosi, joten ei pystynyt vuosikausiin kommunikoimaan lainkaan ja luultavasti tunnisti vain osan ihmisistä ja heistäkin jotkut väärin. Kuitenkin toiminta näytti sille, että minuus ja tietoisuus oli hyvinkin tallella. Se kun luultavasti asustaa pitkälti isoissa aivoissa, ehkä eniten otsalohkossa, niin tuskinpa se kovin helposti minnekään katoaa, ellei reilusti suurin osa aivoista tuhoudu, josta taas tuskin selviää hengissä muutenkaan.

        Noin nyt vaan omasta kokemuksesta. Ehkä muut ovat eri mieltä ja kenties jollakin on esittää tutkimustietoakin.


      • hdsshj

        Ehkä ihminen palaa dementoituessaan samaan tilaan kuin vastasyntyneenä ollessaan. Kyllä kai vauva tietää olevansa olemassa, vaikka ei esim. ymmärrä mikä hän oikeasti on eikä sitä, että kädet ja jalat kuuluvat häneen myös. Timo Soini lohkaisi aikoinaan Stubbista, että on uudesta virasta innoissaan kuin vauva varpaistaan. Ihmisen minuus rakentuu pikkuhiljaa ja sitten se hiipuu pois, mutta tietoisuus säilyy.


    • syvästipohdiskellut

      Jos nyt oikein käsitin, niin simpanssienkin pyllystä tulee kakkaa.

    • nyrppisjyrikumoron

      Juu juu, voi tuota evokkiaivopiereskelyä...heheh.... vai tapahtui eläinten ja ihmisten aivojen kehittymisen kohdalla "kehityshyppy"..... hehehehe...... vitsi mitä pellejä nuo evokit ovat.

      Solon alkaa olla yhtä herkkäuskoinen omat aivonsa narikkaan jättänyt kuin Moloc.

      Eikö tuo osaa ajatella yhtään mitään itse vaan toistelee vain koko ajan toistenpäätelmiä ikäänkuin joku oppiarvo tai professuuri muka tekisi jostakusta tietäjän.

      Onneksi minulla on suvussa ja kaveripiirissä erittäin korkeasti oppineita niin suuret joukot että kunnioitus oppiarvo-auktoriteettejä kohtaan karissut jo ajat sitten.
      Ei noiden päättelykyvyissä ole mitään eroa normijärkisen maallikon päättelykykyyn. Tosin enhän minkään nyt ihan maajussi ole vaikka maatilan omistinkin kun perin sen koulut käytyäni.
      Terve ripaus maalaisjärkeä ja luonnon tuntemusta maalaiselämä kuitenkin toi tullessaan ja siksi cityevokit näyttytyvät minulle elämästä vieraantuneina narreina. Siis esim. homofanittajina, heheheeh.

      Siismietihän vähän. Tuhansia vuosia kaikki kulttuurit maailmassa ovat pitäneet homoutta viirauksena ja nyt vain 10 v. homous onkin yllättäen pitänyt valtaisan homopropagandamyllytyksen myötä yrittää hyväksyä muka normaaliksi!!!!

      Siis missäköhän se totuus lienee? Olivatko nuo tuhannet miljoonat kaikkina aikoina eläneet kansat väärässä koko ajan ja nyt sitten vasta 10 v. ollaan oltu oikeassa, heheheehh?

      Mutta niin se vain on että pannaanpa mikä tahansa hullu propaganndamylly jauhamaan niin arvostelukyvytön massaenemmistö saadaan uskomaan mitä tahansa järjettömyyksiä.

      Nuo suuret maailman johtajaina itseäään pitävät ovat aina tienneet tämän ja he ovat onnistuneet manipuloimaan kansan enemmistön puolelleen kannattamaan ihan mitä tahansa hulua asiaa. Stalin, Hitler , Napoleon, Putin, Seta, jne. Mannerheimkin oli ihan täydellisesti peestä saliessaan punavankien joukkoteurastukset, mutta tämä kansa se vain jaksaa pitää tuota kuolluttaa sikaa korkeassa arvossa.

      Jollei tuo idiootti olisi tajunnut paeta Sveitsiin niin joku olisi varmasti pamauttanut sille ennemmin tai myöhemmin napin otsaan kostoksi.

      Tämä on sitä tervettä todellista reaalihistoriaa evomoraalisen aivopesu-koulukirjahistoriamme rinnalla.

      Ja kuten huomasitkin niin sinutkin on vajakkina pantu kunnioittamaan Mannerheimia suurmiehenä vaikka tuo ei ollut muuta kuin joukkomurhaaja, ja yhtä helposti sinut onaivopesty uskomaan roska-dna-evoluutiotaru todeksi, heheheh, tyhmä!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenna teen sen

      Se on nyt päätetty. Pääsen pois tästä epätietosuudesta.
      Ikävä
      81
      3504
    2. Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä

      Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html
      Maailman menoa
      200
      2012
    3. Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!

      Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2
      Suomalaiset julkkikset
      26
      1968
    4. Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."

      Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1588
    5. Ootko muuten vieläkään hiffannut

      Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek
      Ikävä
      166
      1425
    6. Miten nyt sanoisin

      tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei
      Ikävä
      88
      1415
    7. Susta on tullut

      Ihana nainen. ❤️
      Ikävä
      52
      1119
    8. Mistä vuodesta

      lähtien olet ikävöinyt kaivattuasi?
      Ikävä
      99
      1075
    9. Tämä ei voi jatkua

      Näin. Eilisen jälkeen tulin siihen tulokseen.
      Ikävä
      55
      864
    10. Voitko vain unohtaa

      Minut. En ole sinun arvoisesi
      Ikävä
      59
      850
    Aihe