Surkean pieneksi jää työeläke

Täsmällisemmin tuli ihmetyksenä se, että nimenomaan kokopäivätoimisesta kotona olosta kertyy kaikkine tulonsiirtoineen sellainen summa joka ei juuri kannusta raatamaan pienellä palkalla. Monille tulee yllätyksenä se, että useankaan vuosikymmenen työskentely, säntillinen verojen ja eläkemaksujen maksamainen ei juurikaan omaa eläkepottia lihota.

Tarkoitan siis esimerkiksi tätä mantraa jota hoetaan - kannattaa ottaa vastaan työtä kuin työtä sillä ainakin työeläkkeesi kasvaa. So what jos se sitten kuitenkin on vain kymppejä tai muutamia satasia? Mitä väliä silloin enää on mistä lähteestä tai miltä momentilta loppuelämäsi kituuttaminen koostuu?

Tuo superkarttuma oli oikeastaan erittäin syrjivä systeemi.
Kuulun myös niihin joilta vietiin alkutaipaleen eläkekertymät mutta tein aina ruumiillisesti raskaksta työtä.
Tämä ruumiillinen raskas työ tarkoitti vanhalla systeemillä että superkarttuma oli vain haave kun terveys ei kestä superkarttumaa.

Nyt on hyvä kun koko ajalta (paitsi alkuajalta9 lasketaan eläkekertymä.
Myös se etten alun alkaenkaan kikkaillut superkertymän varalle vaan eläkekertymää on ihan hyvin koko työhistorian ajalta.

Mitä tulee siihen että hoidit perhettä yms. niin siihenkin olisi ollut ratkaisu, vapaaehtoinen eläkevakuutus tms.
Vapaaehtoisilla järjestelyillä on moni vastaavassa tilanteessa hoitanut eläkeasiat kuntoon.
Tietenkin jos on halunnut käyttää sen rahan elämiseen ja nautintoihin niin mikäpä siinä.

Eli hyvä että superkattumista luovuttiin, ainoa oikea syteemi on se että saa mitä on koko elämänsä ainaka saanut kasaan.

No jaa, kyllä silloin aikoinaan pidettiin jotenkin selvänä, että hyvinvointivaltio hoitaa ilman eläkevakuutuksia. Osakesijoittaminen varsinkin miellettiin ihan muiden kuin pikkulasten äitien harrasteluksi. Mistäpä sitä jo valmiiksi vähävarainen kotiäiti olisi niitä maksellutkaan. Ajat olivat toiset kuin nyt, turha sitä on enää jäkiviisastella.

Sitäpaitsi - olen ymmärtänyt että varsinkin näitten omaehtoisten eläkevakuutuksien kanssa moni on tuntenut tulleensa kusetetuksi. Tuotto on ollut /0 tai nollan alapuolellakin.

Niin no sulla on ollut jo silloin aikoinaan väärä käsitys, ei yhteiskunta hoida muuta kuin juuri hengissäpysysmisen.
Jos haluaa jotain ekstraa niin pitää tehdä töitä ja tienata, lisäksi pitää myös elää järkevästi.
Minäkin hankin alkupääoman asp lainalla, eli siis oman talon.
Se kun tuli pakolla maksettua 12 vuoden aikana niin minulla oli vakuuksia ja sain lainaa sijoitusasuntoihin.
Sijoitusasunnoissa sitten vuokralaiset maksavat lainat pois.

Eli sillä rahalla mikä olisi mennyt vuokriin niin minä maksoin omaa ja sen jälkeen laitoin vuokralaiset maksamaan vielä lisää omaisuutta.

Tämä siis tulevan eläkkeen päälle, eli tuplaan eläketuloni sijoituksien ansiosta.

Lusikka pitää ottaa omaan kauniiseen käteen, eikä sitten eläkkeen kynnyksellä ihmetellä pientä eläkettä. Työeläke tuo työtä tekemällä. Lisätoimintatonneja saa vaikka sijoituksilla.

Raskaan_työn_raataja kirjoitti:

Niin no sulla on ollut jo silloin aikoinaan väärä käsitys, ei yhteiskunta hoida muuta kuin juuri hengissäpysysmisen.
Jos haluaa jotain ekstraa niin pitää tehdä töitä ja tienata, lisäksi pitää myös elää järkevästi.
Minäkin hankin alkupääoman asp lainalla, eli siis oman talon.
Se kun tuli pakolla maksettua 12 vuoden aikana niin minulla oli vakuuksia ja sain lainaa sijoitusasuntoihin.
Sijoitusasunnoissa sitten vuokralaiset maksavat lainat pois.

Eli sillä rahalla mikä olisi mennyt vuokriin niin minä maksoin omaa ja sen jälkeen laitoin vuokralaiset maksamaan vielä lisää omaisuutta.

Tämä siis tulevan eläkkeen päälle, eli tuplaan eläketuloni sijoituksien ansiosta.

Lue lisää

Sinun varallisuutesi on melko todennäköisesti perustunut vuokralaisesi saamaan asumistukeen joka on siis siirtynyt suoraan sinua lihottamaan. Tässäkin muut veronmaksajat ovat rahoittaneet sinun vaurastumistasi. Tällainen ominaisuus on asumistuilla.

Juu ei minun asunnoissa vähävaraiset loisi.
Kaikilla työpaikat, se on yksi ehto että vuokraan.
Myös luottotiedot pitää olla puhtaat.

Joten en ole tuilla rikastunut vaan omalla työllä ja sijoituksilla.

Enpä taida olla ihan ainoa jolle on käymässä näin: http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeensaajien-kokonaistulot/keskimaaraiset-elakkeet/ Ja tämä siis siitäkin huolimatta että työhistoriaa, vaikka repaleista, on takana kolmisenkymmentä vuotta. Työtä, siis myös kodin ulkopuolisia on tultu tehtyä, siitä ei ole kyse. Työeläkettä on siis karttunut, mutta eipä juuri kovin paljon ylitse köyhyysrajan: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/03/20/raja-laski-nailla-tuloilla-olet-nyt-pienituloinen/20143991/139

No jos yltää siihen keskieläkkeeseen naisilla jokin 1400 eur mielestäni ei ole niin surkeaa. Minulla on vastaavanlainen työhistoria, opiskelua (kesätyöt lasketaan vasta alk 24v), työskentely verottomilla stipendeilla, lapsi ja yksinhuoltajuus, omaishoitajana sairaalle vanhemmalle, 90 luvun lama, työkkärikurssit ja erilaiset pätkätyöt. Nyt työttömyysputkessa ja pikku pätkähommia Syksyllä täytän 65 ja jään eläkkeelle . Tuleva eläke on kai pikkasen alle 1200 ja se on minusta yllättävän paljon siihen nähden miten tilkutäkimäinen työurani on ollut.

ruusuharhaa kirjoitti:

Enpä taida olla ihan ainoa jolle on käymässä näin: http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeensaajien-kokonaistulot/keskimaaraiset-elakkeet/ Ja tämä siis siitäkin huolimatta että työhistoriaa, vaikka repaleista, on takana kolmisenkymmentä vuotta. Työtä, siis myös kodin ulkopuolisia on tultu tehtyä, siitä ei ole kyse. Työeläkettä on siis karttunut, mutta eipä juuri kovin paljon ylitse köyhyysrajan: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/03/20/raja-laski-nailla-tuloilla-olet-nyt-pienituloinen/20143991/139

Lue lisää

Niinhän se menee. Pienillä tuloilla on pienet vakuutusmaksutkin ja seurauksena luonnollisesti pieni työeläkekin. Ja jos vielä väliin mahtuu poissaoloja työelämästä, työttömyyttä, tms, niin entistä vaikeampaa on. Työeläke ei varsinaisesti olekaan mitään tuloja tasaavaa sosiaaliturvaa, vaan 'raakaa' palkkatulojen perusteella määräytyvää vanhuusturvaa. Saati, että työeläkkeen tarkoitus olisi parantaa elintasoa.

Ei se mitään hauskaa ole, mutta mitenkähän se pitäisi olla?
Kovin paljon vaihtoehtoja ei ole. Jos haluaa hyvän työeläkkeen, niin pitää olla hyväpalkkainen työ ilman isompia katkoja työhistoriassa. Helpommin sanottu kuin tehty, monen kohdalla mahdotontakin.

Itseasiassa -tunnustan sen nyt- keksin kyllä vielä yhden vaihtoehdon. Pääsin nimittäin lopulta sen verran hyvään asemaan, että minulla on ollut nyt jo 5-6 vuotta varaa pistää palkastani jonkun verran säästöön ja sijoituksiin eläkepäivien lisäturvaa antamaan.

Saa nyt kuitenkin nähdä miten valtiovalta verotuksen muodossa tulee suhtautumaan tällaiseen itseohjautuvaan varmisteluun .. ehkä jään tulevaisuudessa tälläkin kohtaa lähinnä vain nuolemaan näppejäni.

tilkkutäkkihistoria kirjoitti:

No jos yltää siihen keskieläkkeeseen naisilla jokin 1400 eur mielestäni ei ole niin surkeaa. Minulla on vastaavanlainen työhistoria, opiskelua (kesätyöt lasketaan vasta alk 24v), työskentely verottomilla stipendeilla, lapsi ja yksinhuoltajuus, omaishoitajana sairaalle vanhemmalle, 90 luvun lama, työkkärikurssit ja erilaiset pätkätyöt. Nyt työttömyysputkessa ja pikku pätkähommia Syksyllä täytän 65 ja jään eläkkeelle . Tuleva eläke on kai pikkasen alle 1200 ja se on minusta yllättävän paljon siihen nähden miten tilkutäkimäinen työurani on ollut.

Lue lisää

Työhistoriastani 7 vuotta pois jota ei huomioida eläkekertymääni. Sitten 24vuotiaana jäin äitiyslomalle ensimmäiseltä lapsestani ja eläkekertymää ei siitäkään, samoin toisen lapsen äitiyslomalta ei myöskään. Nyt on tehtävä töitä 68vuotiaaksi, ainakin yritän jaksaa,jotta saisin edes jonkinlaisen eläkkeen. Kyllä tämä on niin väärin pienillä palkoilla työtätekeviä ja vielä rehellisiä ihmisiä kohtaan. Ei voi muuta sanoa kuin että herrat on herroja ja narrit on narreja.

Olisihan sitä eläkettä voinut kartuttaa vapaaehtoisilla eläkejärjestelyillä.
Itse olen yrittäjä ja maksan yelliä.
Terveyteni alkoi reistailla ja lähdin kouluttautumaan uuteen ammattiin.
Maksoin siitä huolimatta yelliä vaikka ei ollut ansiotuloa.

Tuttavani on ollut paljon "kotiäitinä" mutta siitä huolimatta on järjestänyt eläketurvan.
Keinoja on, onko haluja? Se on eri asia.

Pienilläkin summilla saa hyvän eläketurvan jos maksaa koko ajan eläkemaksuja, loppuajan superkarttumien varaan laskijat pettyvät.

Kyllä_työ_kannattaa kirjoitti:

Niinhän se menee. Pienillä tuloilla on pienet vakuutusmaksutkin ja seurauksena luonnollisesti pieni työeläkekin. Ja jos vielä väliin mahtuu poissaoloja työelämästä, työttömyyttä, tms, niin entistä vaikeampaa on. Työeläke ei varsinaisesti olekaan mitään tuloja tasaavaa sosiaaliturvaa, vaan 'raakaa' palkkatulojen perusteella määräytyvää vanhuusturvaa. Saati, että työeläkkeen tarkoitus olisi parantaa elintasoa.

Ei se mitään hauskaa ole, mutta mitenkähän se pitäisi olla?
Kovin paljon vaihtoehtoja ei ole. Jos haluaa hyvän työeläkkeen, niin pitää olla hyväpalkkainen työ ilman isompia katkoja työhistoriassa. Helpommin sanottu kuin tehty, monen kohdalla mahdotontakin.

Lue lisää

Tässä on juuri se kysynys mitenkähän se pitäisi olla. Naisille ja äideille eläkekertymä ajalta jolloin ovat olleet kotona hoitamassa lapsia ja synnyttäneet lapsia. Työeläkekertymä kaikille jotka työssä ovat olleet iästä ja vuosikymmenestä riippumatta. Kokopäivätyö kaikille kohtuullinen tuntimäärä että jää aikaa perheelle. Riittävä palkkaus joka kartuttaa eläkettä.
Yritykset vastuuseen tästä, se joka on kansan köyhdyttänyt.
On ymmärrettävää että eihän kukaan odota suurempaa eläkettä kuin mitä on saanut tuloa työstänsä.
Tai sitten jos ei näin niin sitten koululaiset työelämästä pois ja annetaan se työtätekevälle
väestölle joka kartuttaa työeläkekassaa. Riittävä tuntimäärä ja korvaus tehdytä työstä.
Turhat vuosiportaat pois työelämästä koska haitaksi kertyvälle eläkkeelle.

Pohdintaa kirjoitti:

Tässä on juuri se kysynys mitenkähän se pitäisi olla. Naisille ja äideille eläkekertymä ajalta jolloin ovat olleet kotona hoitamassa lapsia ja synnyttäneet lapsia. Työeläkekertymä kaikille jotka työssä ovat olleet iästä ja vuosikymmenestä riippumatta. Kokopäivätyö kaikille kohtuullinen tuntimäärä että jää aikaa perheelle. Riittävä palkkaus joka kartuttaa eläkettä.
Yritykset vastuuseen tästä, se joka on kansan köyhdyttänyt.
On ymmärrettävää että eihän kukaan odota suurempaa eläkettä kuin mitä on saanut tuloa työstänsä.
Tai sitten jos ei näin niin sitten koululaiset työelämästä pois ja annetaan se työtätekevälle
väestölle joka kartuttaa työeläkekassaa. Riittävä tuntimäärä ja korvaus tehdytä työstä.
Turhat vuosiportaat pois työelämästä koska haitaksi kertyvälle eläkkeelle.

Lue lisää

Ainahan voi pohtia.
Pohdinnoissa kannattaa kuitenkin ottaa pikkuisen laajempi katsontakanta asiaan.

Vajavan pohdintasi tulos on seuraava: Nykytilanne, firma saa tuotteesta 1000€, materiaalit maksaa 500€ palkkakulut kaikkineen (sis työvaatteet, tilat vakuutukset siis kaikki mahdolliset kulut) 450€ yrityksen voitto 50€.
Mielestäsi ongelma ratksitaan palkankorotuksella esim. 50€, millä firma pyörii?, voitto 0€

Vaihtoehtoja on 2, tuotteen hinnan nosto, jos asiakkaat ei suostu maksmaan niin yrityksen lopettaminen.
Olisihan sitten 3 vaihtoehto, työntekijä kustantaa itse osan kuluista mutta silloinhan kokonaisansio ei nouse.

Jos tuotteen hintaan saadaan lisättyä tuo korotus niin mitä tapahtuu inflaatiolle, no sehän kiihtyy (kaikki joutuvat nostamaan hintoja).
Miten kävi sen palkankorotuksen? no ostovoimahan pienenee.

Olen itse kokenut omassa yrityksessä tuon.
Oman yrityksemme tuotteen hinta korkeampi kuin kilpailijoilla.
Palkat korkeammat kuin kilpailijoilla.
Työn tuottavuus valitettavasti heikompi kuin kilpailijoilla.
Jatkuva palkankorotusvaatimukset.
Tilanne parani vasta kun supistin toimintaa, irtisanoin valtaosan työntekijöistä.

Eikä hän ole ainoa jota nämä asiat mietityttävät.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suuri-osa-suomalaisista-ei-usko-tulevan-elakkeen-riittavan/kUw8DR9v

Valitettavasti tyypillinen tilanne.
Kun raadoit varmistitko että sinun työstä maksetaan eläkemaksut?
Tiedän monia jotka ottivat ison siivun pimeänä, niistähän ei tietenkään eläke kartu.
Tajuat itsekkin että jos palkoistasi on maksettu eläkemaksut 40v ajalta niin kyllä sulla tulisi olla lähes 2000€ eläke.
Mutta jälleen kerran, valinnat tuottavat pettymyksen, ei systeemi.

Itse olen tehnyt töitä (laillisia) ja ollut yrittäjänä jo yhteensä 38 vuotta.
Tuleva eläkkeeni on reilu 2000€/kk ja sen päälle omat sijoitukset.
Niin ja raskaita töitä olen myös tehnyt koko ikäni.
Siitä syystä olen jo jonkin aikaa ollut osatyökyvytön.

Palkkatyössä olit siis kuitenkin vain n. 5 vuotta?
Ihmiset kokevat raskaaksi niin erilaiset asiat.

Näin näyttää olevan useinkin. Usein unohdetaan, että työeläke kertyy puhtaasti ansiotulojen ja työajan pituuden mukaan. Karttuva eläke lasketaan kaikille täysin samojen lakien ja laskentasääntöjen mukaisesti riippumatta ansiotulojen suuruudesta.

Pienillä tuloilla kertyy pieni eläke ja suurilla tuloilla suuri eläke. Työn laatu, raskaus ja ’kovuus’ ei vaikuta työeläkkeen määrään.

Anonyymi kirjoitti:

Näin näyttää olevan useinkin. Usein unohdetaan, että työeläke kertyy puhtaasti ansiotulojen ja työajan pituuden mukaan. Karttuva eläke lasketaan kaikille täysin samojen lakien ja laskentasääntöjen mukaisesti riippumatta ansiotulojen suuruudesta.

Pienillä tuloilla kertyy pieni eläke ja suurilla tuloilla suuri eläke. Työn laatu, raskaus ja ’kovuus’ ei vaikuta työeläkkeen määrään.

Lue lisää

Just näin.

Työeläkettä voi parantaa vain ja ainoastaan tekemällä rehellistä ansiotyötä joko palkkatyössä tai yrittämällä. Pimeä työ ei kerrytä eläkettä.

Muita keinoa ei ole.

Ei sinulla ole pienet tulos sukupuolen takia vaan omien tekemisien takia.

Muutenkin tässä on vanhuksilla vähän muistot laukannut.

” koko ikäni tehnyt kovaa työtä ja eläkekertymä 200”.
Mitä nuo kovat työt on? Kerran viikossa mainosten jako? Naapurin portaiden lakaisu? Lumityöt lumikolalla takapihalta?

Pakko puuttua "Silti naisen työeläke aina pienempi kuin miehen."
Tuohan ei pidä paikkaansa, työeläke lasketaan tarkalleen samallalailla oli kyseessä mies tai nainen.
Tämä on sitä samaa puhetta kuin se että naisen tienaama euro on pienempi, ei ole.
Kyse on siitä kuka tekee mitäkin.
Se ettei naiset fyysisesti pysty samaan kuin miehet on sitten eri juttu.
Monesti vain miehet maksavat karmean hinnan tuosta fyysisestä työstä.
Esimerkkinä minä itse, olen 57. 10v sitten leikeltiin olkapäät, reilu 6v sitten kummatkin lonkat vaihdettiin tekoniveliin, 3 vuotta sitten leikattiin kyynärpää, nyt odotan ranneleikkausta.
Kurma-autokortti vietiin kohtauksen takia jonka syytä selvitetään edelleen.

Työtahtini on taannut puolisolleni mahdollisuuden valita tekeekö töitä vai ei.

Työeläkkeen karttumissäännöissä, niissä laskentakaavoissa, ei ole minkäänlaista kerrointa tai muutakaan vaikuttavaa tekijää, joka riippuisi sukupuolesta.

Työeläkkeen määrään vaikuttaa vain ja ainoastaan työansiot ja työelämässä oloajan pituus.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sinulla ole pienet tulos sukupuolen takia vaan omien tekemisien takia.

Muutenkin tässä on vanhuksilla vähän muistot laukannut.

” koko ikäni tehnyt kovaa työtä ja eläkekertymä 200”.
Mitä nuo kovat työt on? Kerran viikossa mainosten jako? Naapurin portaiden lakaisu? Lumityöt lumikolalla takapihalta?

Lue lisää

Kyllä sukupuoli vaikutti ja vaikuttaa vieläkin hirmuisen paljon palkkoihin. Naiset saivat paljon pienempää palkkaa samasta työstä, kuin miehet ja sehän silloin luonnollisesti vaikuttaa työeläkkeeseen. Samoin, jos teit lapisia, niin äitiysloman ajalta eläkettä ei kertynyt. Samoin se vaikutti, että työeläke alkoi kertymään vasta, kun täytit 23 vuotta. Työeläkemaksuja kyllä perittiin palkasta, mutta niitä ei laskettu hyväksesi.

Lähihoitajana (ent. kodinhoitaja) ikänsä tehnyt ja yhden lapsen maailmaan pullauttanut (äitiysloma 3 kk), niin eläkettä jää käteen alle 1400 euroa/kk. Ja aivan varmasti on raskasta työtä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sukupuoli vaikutti ja vaikuttaa vieläkin hirmuisen paljon palkkoihin. Naiset saivat paljon pienempää palkkaa samasta työstä, kuin miehet ja sehän silloin luonnollisesti vaikuttaa työeläkkeeseen. Samoin, jos teit lapisia, niin äitiysloman ajalta eläkettä ei kertynyt. Samoin se vaikutti, että työeläke alkoi kertymään vasta, kun täytit 23 vuotta. Työeläkemaksuja kyllä perittiin palkasta, mutta niitä ei laskettu hyväksesi.

Lähihoitajana (ent. kodinhoitaja) ikänsä tehnyt ja yhden lapsen maailmaan pullauttanut (äitiysloma 3 kk), niin eläkettä jää käteen alle 1400 euroa/kk. Ja aivan varmasti on raskasta työtä.

Lue lisää

Käteen 1 400 eli brutto jotain 1 800 ?

Anonyymi kirjoitti:

Käteen 1 400 eli brutto jotain 1 800 ?

1 800€ eläke on n. 430€ korkeampi kuin naisten keskimääräinen eläke, joka viimeisen tilaston mukaan eli vuonna 2021 oli 1 373€. Miehillä vastaava oli 1 973€.

Anonyymi kirjoitti:

1 800€ eläke on n. 430€ korkeampi kuin naisten keskimääräinen eläke, joka viimeisen tilaston mukaan eli vuonna 2021 oli 1 373€. Miehillä vastaava oli 1 973€.

Ei naisten keskimääräisesti alempi työeläke kuin miesten johdu työeläkejärjestelmästä. Ei, koska työeläke lasketaan miehille ja naisille täysin samojen laskentasääntöjen mukaan.

Syynä on tietenkin se, mitä on ennen työeläkkeen saamista tapahtunut työelämäaikana.

Anonyymi kirjoitti:

Ei naisten keskimääräisesti alempi työeläke kuin miesten johdu työeläkejärjestelmästä. Ei, koska työeläke lasketaan miehille ja naisille täysin samojen laskentasääntöjen mukaan.

Syynä on tietenkin se, mitä on ennen työeläkkeen saamista tapahtunut työelämäaikana.

Lue lisää

Naisilla on pienempi palkka, kuin miehillä. On luonnollista, että silloin työeläkekin jää pienemmäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sukupuoli vaikutti ja vaikuttaa vieläkin hirmuisen paljon palkkoihin. Naiset saivat paljon pienempää palkkaa samasta työstä, kuin miehet ja sehän silloin luonnollisesti vaikuttaa työeläkkeeseen. Samoin, jos teit lapisia, niin äitiysloman ajalta eläkettä ei kertynyt. Samoin se vaikutti, että työeläke alkoi kertymään vasta, kun täytit 23 vuotta. Työeläkemaksuja kyllä perittiin palkasta, mutta niitä ei laskettu hyväksesi.

Lähihoitajana (ent. kodinhoitaja) ikänsä tehnyt ja yhden lapsen maailmaan pullauttanut (äitiysloma 3 kk), niin eläkettä jää käteen alle 1400 euroa/kk. Ja aivan varmasti on raskasta työtä.

Lue lisää

Olisiko sulla faktaa että miespuolinen lähihoitaja tai miespuolinen kodinhoitaja sai parempaa palkkaa?
Se että alalla ei ole juurikaan miespuolisia ei oikeuta vertaamaan palkkaa johonkin muuhun ammattiin.
Itse toimin rakennusalalla, siellä ei enään juurikaan näy naisia muuta kuin mestareina.
Miksi? Kyllähän sitä rautaa ja tiiliä osaa naisetkin kantaa vai tuleeko fyysiset rajat vastaan?
Kun ne fyysiset rajat tuleva vastaan niin olisiko oiken maksaa sama palkka pienemmästä työpanoksesta?
Ehkä itäsaksalaiset dopingeilla lihaksensa kasvattaneet naiset olisivat pärjänneet samoissa töissä, ajaisivat varmaan parrankin niinkuin miehet.

Mutta takaisin faktoihin, naiset tekevät niitä töitä mitä kykenevät, miehet tekevät ne raskaat työt.
Vastapainoksi naiset elävät pitempään ja miehet kuolevat aiemmin.
Itse olen tehnyt ruumiillista työtä aina, tekoniveliä asennettu, paikkoja leikelty, osatyökyvyttömyys päällä ja matkaa eläkkeeseen vielä 9 vuotta.
Enkö ole ansainnut pikkuisen parempaa palkkaa kuin kevyempää työtä tekevä?

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko sulla faktaa että miespuolinen lähihoitaja tai miespuolinen kodinhoitaja sai parempaa palkkaa?
Se että alalla ei ole juurikaan miespuolisia ei oikeuta vertaamaan palkkaa johonkin muuhun ammattiin.
Itse toimin rakennusalalla, siellä ei enään juurikaan näy naisia muuta kuin mestareina.
Miksi? Kyllähän sitä rautaa ja tiiliä osaa naisetkin kantaa vai tuleeko fyysiset rajat vastaan?
Kun ne fyysiset rajat tuleva vastaan niin olisiko oiken maksaa sama palkka pienemmästä työpanoksesta?
Ehkä itäsaksalaiset dopingeilla lihaksensa kasvattaneet naiset olisivat pärjänneet samoissa töissä, ajaisivat varmaan parrankin niinkuin miehet.

Mutta takaisin faktoihin, naiset tekevät niitä töitä mitä kykenevät, miehet tekevät ne raskaat työt.
Vastapainoksi naiset elävät pitempään ja miehet kuolevat aiemmin.
Itse olen tehnyt ruumiillista työtä aina, tekoniveliä asennettu, paikkoja leikelty, osatyökyvyttömyys päällä ja matkaa eläkkeeseen vielä 9 vuotta.
Enkö ole ansainnut pikkuisen parempaa palkkaa kuin kevyempää työtä tekevä?

Lue lisää

Eihän ongelma ole nuo yhä harvinaisemmat fyysisesti raskaat työt. Valtaosahan niistä on jo korvattukin koneilla jne, joiden käyttämisen suhteen ei sukupuoli vaikuta.

Suurin osa, ylivoimaisesti, nykyajan töistä on sellaisia, jossa sukupuolella ei ole yhtään mitään merkitystä työssä selviytymisen kanssa. Naisilla on keskimäärin parempi koulutus kuin miehillä, mutta nk naisvaltaiset alat ovat lähes poikkeuksetta pienempipalkkaisia kuin miesvaltaiset. Terveydenhuolto, opetus ja kasvatus, sosiaalihuolto vaatii korkeaa koulutusta, mutta palkkaon pieni.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän ongelma ole nuo yhä harvinaisemmat fyysisesti raskaat työt. Valtaosahan niistä on jo korvattukin koneilla jne, joiden käyttämisen suhteen ei sukupuoli vaikuta.

Suurin osa, ylivoimaisesti, nykyajan töistä on sellaisia, jossa sukupuolella ei ole yhtään mitään merkitystä työssä selviytymisen kanssa. Naisilla on keskimäärin parempi koulutus kuin miehillä, mutta nk naisvaltaiset alat ovat lähes poikkeuksetta pienempipalkkaisia kuin miesvaltaiset. Terveydenhuolto, opetus ja kasvatus, sosiaalihuolto vaatii korkeaa koulutusta, mutta palkkaon pieni.

Lue lisää

Tuo on totta. Alakohtaisesti naisvaltaiset ovat pienempipalkkaisia.
On myös niin, että jos mies menee naisvaltaiselle alalle, niin näiden miestenkin euro on sama kuin naisten euro, olikos se nyt noin 80 senttiä.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko sulla faktaa että miespuolinen lähihoitaja tai miespuolinen kodinhoitaja sai parempaa palkkaa?
Se että alalla ei ole juurikaan miespuolisia ei oikeuta vertaamaan palkkaa johonkin muuhun ammattiin.
Itse toimin rakennusalalla, siellä ei enään juurikaan näy naisia muuta kuin mestareina.
Miksi? Kyllähän sitä rautaa ja tiiliä osaa naisetkin kantaa vai tuleeko fyysiset rajat vastaan?
Kun ne fyysiset rajat tuleva vastaan niin olisiko oiken maksaa sama palkka pienemmästä työpanoksesta?
Ehkä itäsaksalaiset dopingeilla lihaksensa kasvattaneet naiset olisivat pärjänneet samoissa töissä, ajaisivat varmaan parrankin niinkuin miehet.

Mutta takaisin faktoihin, naiset tekevät niitä töitä mitä kykenevät, miehet tekevät ne raskaat työt.
Vastapainoksi naiset elävät pitempään ja miehet kuolevat aiemmin.
Itse olen tehnyt ruumiillista työtä aina, tekoniveliä asennettu, paikkoja leikelty, osatyökyvyttömyys päällä ja matkaa eläkkeeseen vielä 9 vuotta.
Enkö ole ansainnut pikkuisen parempaa palkkaa kuin kevyempää työtä tekevä?

Lue lisää

Kuten kirjoituksestasikin rakennusalalla käy ilmi, niin usein naiset tekevätkin fyysisesti kevyempää, mutta korkeampaa koulutusta vaativaa työtä kuin miehet, jotka matalalla koulutustasolla tietty tekevät ne fyysisesti raskaimmat työt.

Hyvä kysymys onkin kumpi palkassa pitäisi näkyä enemmän, fyysinen kyky kantaa rautaa ja tiiliä rakennustyömaalla paikasta toiseen vain vuosien koulutus, joka antaa kelpoisuuden ja kyvyt johtaa rakennustyömaata vaikkapa rakennusmestarina.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten kirjoituksestasikin rakennusalalla käy ilmi, niin usein naiset tekevätkin fyysisesti kevyempää, mutta korkeampaa koulutusta vaativaa työtä kuin miehet, jotka matalalla koulutustasolla tietty tekevät ne fyysisesti raskaimmat työt.

Hyvä kysymys onkin kumpi palkassa pitäisi näkyä enemmän, fyysinen kyky kantaa rautaa ja tiiliä rakennustyömaalla paikasta toiseen vain vuosien koulutus, joka antaa kelpoisuuden ja kyvyt johtaa rakennustyömaata vaikkapa rakennusmestarina.

Lue lisää

Siis mietitkö ihan tosissasi kumpi pitää näkyä palkassa?
Totta hitossa raskas ruumiillinen työ jossa työ tappaa tekijän 10 kertaa todennäköisemmin kuin kouluttautuneen henkilön.
Tuohon koulutusretkuun menivät myös hoitajat, alkoivat määritellä palkkaa koulutuksen pituudella.
Aika hassuksi menisi työmarkkinat jos palkka määräytyisi vain ja ainoastaan koulutuksen pituuden mukaan.
Minäkin alan suositella silloin lapsenlapsilleni että opiskelkaa vähintään 30 vuotta niin saatte hyvän palkan.

Fakta vain on että aika moni pitkälle kouluttautunut on täysin avuton työelämässä, tällaisellekkö pitäisi maksaa parempi palkka kuin vähemmän koulutetulle joka on 10 kertaa tehokkaampi työelämässä?

Tuo opiskelluiden palkkavaatimukset tulevat hyvin esille jo nyt.
Kaveri joka on juuri valmistunut vaatii palkkaa joka ei vastaa työn tuottavuutta mitenkään.
Eli vaaditulla palkalla työpanos tuottaisi työnantajalle tappiota.
Samaan aikaan kouluttamaton samalla palkkavaatimuksella on työpanoksellaan kannattava.
Kumman sinä palkkaisit töihin?

Anonyymi kirjoitti:

Siis mietitkö ihan tosissasi kumpi pitää näkyä palkassa?
Totta hitossa raskas ruumiillinen työ jossa työ tappaa tekijän 10 kertaa todennäköisemmin kuin kouluttautuneen henkilön.
Tuohon koulutusretkuun menivät myös hoitajat, alkoivat määritellä palkkaa koulutuksen pituudella.
Aika hassuksi menisi työmarkkinat jos palkka määräytyisi vain ja ainoastaan koulutuksen pituuden mukaan.
Minäkin alan suositella silloin lapsenlapsilleni että opiskelkaa vähintään 30 vuotta niin saatte hyvän palkan.

Fakta vain on että aika moni pitkälle kouluttautunut on täysin avuton työelämässä, tällaisellekkö pitäisi maksaa parempi palkka kuin vähemmän koulutetulle joka on 10 kertaa tehokkaampi työelämässä?

Tuo opiskelluiden palkkavaatimukset tulevat hyvin esille jo nyt.
Kaveri joka on juuri valmistunut vaatii palkkaa joka ei vastaa työn tuottavuutta mitenkään.
Eli vaaditulla palkalla työpanos tuottaisi työnantajalle tappiota.
Samaan aikaan kouluttamaton samalla palkkavaatimuksella on työpanoksellaan kannattava.
Kumman sinä palkkaisit töihin?

Lue lisää

Ihan tosissani kyllä olen siitä, että haastavammissa ja koulutuksella hankittujen taitojen hyötykäytöstä hyötyy työnantaja kovasti ja siitä pitää maksaa ja yleensä mielellään tietysti maksaakin siitä.
Palkanmaksajan kannalta varmasti pitkälle koulutettu on tuottavampi kuin kouluttamaton. Tästä on hyvin harvoja poikkeuksia. Ja palkanmaksajan näkemys on se ratkaiseva.

Miksi oletat, että korkeasti koulutettu ja vielä ilman kokemusta olevat työntekijä olisi työnantajalle vähemmän tuottava kuin kouluttamaton ilman työkokemusta oleva työntekijä? Ja vielä samalla palkalla, joka se tuskin käytännössä tilanne.
Vai vertailitko ajatuksessasi kokenutta kouluttamatonta ja kokematonta koulutettua? Jo, niin miksi näin epäsuhtainen vertailu? Voihan sitä verrata sitten niinkin, että koulutettu ja kokenut vs kouluttamaton ja kokematon....

Ja kyllä, minä palkkaisin lähtökohtaisesti koulutetun, jos molemmille pitäisi maksaa sama palkka. Tottakai hakijan muutkin ominaisuudet ratkaisevat, mutta ei kouluttamattomalla yleisesti ole automaattisesti mitään erityisetua puolellaan. Päinvastoin.

Jos koulutusta ei ole, niin onhan se selvä, että joutuu hakeutumaan niihin töihin, jossa koulutusta ei vaadita. Ja ne usein on fyysisesti raskaita ja yksinkertaisia töitä.

Anonyymi kirjoitti:

Siis mietitkö ihan tosissasi kumpi pitää näkyä palkassa?
Totta hitossa raskas ruumiillinen työ jossa työ tappaa tekijän 10 kertaa todennäköisemmin kuin kouluttautuneen henkilön.
Tuohon koulutusretkuun menivät myös hoitajat, alkoivat määritellä palkkaa koulutuksen pituudella.
Aika hassuksi menisi työmarkkinat jos palkka määräytyisi vain ja ainoastaan koulutuksen pituuden mukaan.
Minäkin alan suositella silloin lapsenlapsilleni että opiskelkaa vähintään 30 vuotta niin saatte hyvän palkan.

Fakta vain on että aika moni pitkälle kouluttautunut on täysin avuton työelämässä, tällaisellekkö pitäisi maksaa parempi palkka kuin vähemmän koulutetulle joka on 10 kertaa tehokkaampi työelämässä?

Tuo opiskelluiden palkkavaatimukset tulevat hyvin esille jo nyt.
Kaveri joka on juuri valmistunut vaatii palkkaa joka ei vastaa työn tuottavuutta mitenkään.
Eli vaaditulla palkalla työpanos tuottaisi työnantajalle tappiota.
Samaan aikaan kouluttamaton samalla palkkavaatimuksella on työpanoksellaan kannattava.
Kumman sinä palkkaisit töihin?

Lue lisää

Et taida oikein ymmärtää, mikä on koulutuksen tarkoitus ja miksi koulutus ylipäänsä on välttämätöntä?

Valtaosa töistähän joita ei edes voi tehdä ilman koulutusta, koska osaaminen on kouluttautumalla hankittava. Sairaanhoitajan tehtäviä vastuineen ei kyllä voi tehdä ilman koulutusta. Ei kukaan työnantajakaan tietysti palkkaa sairaahoitajaksi henkilöä, jolla ei ole sairaanhoitajan koulutusta, tämä nyt on päivänselvää.

Ja oppiminen työhön kuin työhön on aina tehtävä tavalla tai toisella. Ihan heti ei nyt tule mieleen työtehtäviä, joissa koulutuksesta ei olisi hyötyä. Uskon, että raskas tiilien ja raudan siirtely paikasta toiseenkin edellyttää jonkin asteista perehdyttämistä, vaikka ei ehkä ammattikoulua tai teoreettisempaa koulutusta. En silti usko, että mikään sellainenkaan hankittu alan koulutus olisi siinäkään haitaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Et taida oikein ymmärtää, mikä on koulutuksen tarkoitus ja miksi koulutus ylipäänsä on välttämätöntä?

Valtaosa töistähän joita ei edes voi tehdä ilman koulutusta, koska osaaminen on kouluttautumalla hankittava. Sairaanhoitajan tehtäviä vastuineen ei kyllä voi tehdä ilman koulutusta. Ei kukaan työnantajakaan tietysti palkkaa sairaahoitajaksi henkilöä, jolla ei ole sairaanhoitajan koulutusta, tämä nyt on päivänselvää.

Ja oppiminen työhön kuin työhön on aina tehtävä tavalla tai toisella. Ihan heti ei nyt tule mieleen työtehtäviä, joissa koulutuksesta ei olisi hyötyä. Uskon, että raskas tiilien ja raudan siirtely paikasta toiseenkin edellyttää jonkin asteista perehdyttämistä, vaikka ei ehkä ammattikoulua tai teoreettisempaa koulutusta. En silti usko, että mikään sellainenkaan hankittu alan koulutus olisi siinäkään haitaksi.

Lue lisää

Nyt unohdetaan kyllä totaalisesti kysyntä ja tarjonta.
Tuo kysyntä ja tarjonta määrää työn hinnan, jos ostaja ei ole valmis maksamaan korkeampaa hintaa niin miten maksetaan korkeampi palkka?
Itse olen toiminut pitkään rakennusaalan erikoisosaamista vaativassa ammatissa.
Tähän kyseiseen työhon ei kouluteta tekijöitä, työ on erittäin raskasta ja virheet maksaa paljon.
Tekijöiden palkka ei määräydy mitenkään koulutuksen mukaan vaan kyvyn mukaan tehdä a. raskasta työtä, b. pitkiä päiviä, c. laadukasta työtä.
Tällaisesta kouluttamattomasta työstä maksetaan siinä 70 000€ - 85 000 €/v.

Jos palkkauksen perusteeksi tulisi vain ja ainostaan koulutus niin ei kukaan ala tekemään tuota kyseistä työtä, kaikki hakeutuisivat hoitajiksi tms.

Palkkauksen perusteita on tietenkin se koulutus mutta myös raskas ruumiillinen työ, vastuu, erikoisosaaminen, kyky tehdä päätöksiä, kyky toimia itsenäisesti, jne.

Koulutus ei missään nimessä ole ainoa eikä tärkein kriteeri.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt unohdetaan kyllä totaalisesti kysyntä ja tarjonta.
Tuo kysyntä ja tarjonta määrää työn hinnan, jos ostaja ei ole valmis maksamaan korkeampaa hintaa niin miten maksetaan korkeampi palkka?
Itse olen toiminut pitkään rakennusaalan erikoisosaamista vaativassa ammatissa.
Tähän kyseiseen työhon ei kouluteta tekijöitä, työ on erittäin raskasta ja virheet maksaa paljon.
Tekijöiden palkka ei määräydy mitenkään koulutuksen mukaan vaan kyvyn mukaan tehdä a. raskasta työtä, b. pitkiä päiviä, c. laadukasta työtä.
Tällaisesta kouluttamattomasta työstä maksetaan siinä 70 000€ - 85 000 €/v.

Jos palkkauksen perusteeksi tulisi vain ja ainostaan koulutus niin ei kukaan ala tekemään tuota kyseistä työtä, kaikki hakeutuisivat hoitajiksi tms.

Palkkauksen perusteita on tietenkin se koulutus mutta myös raskas ruumiillinen työ, vastuu, erikoisosaaminen, kyky tehdä päätöksiä, kyky toimia itsenäisesti, jne.

Koulutus ei missään nimessä ole ainoa eikä tärkein kriteeri.

Lue lisää

Kukaan ei ole väittänyt, en ainakaan sellaista ole huomannut tässä keskustelussa, että koulutus olisi ainoa ja aina tärkein kriteeri.

Eikä kysyntä ja tarjonta mitenkään väheksy koulutusta niillä aloilla, joissa on mahdollista työskennellä ilman muodollista koulutusta. Kyllä hyväksi ammattilaiseksi voi näillä aloilla tulla myös kokemuksen kautta, mutta eihän koulutus mitenkään heikennä mahdollisuutta tulla hyväksi ammattilaiseksi niilläkään aloilla. Ja nuo luettelemasi ominaisuudet eivät varmasti häviä, jos takana on muodollista koulutusta. Uskonpa, että juurikin päinvastoin.

Tiedän hyvin, että löytyy ammatteja, joihin kouluttautuminen tapahtuu työn ohessa ja työtä tekemällä eikä muualta koulutusta ole saatavilla. Nämä ovat ei niin yleisiä ja työmarkkinatkin ovat niissä varsin rajallisia. Ja tuskinpa sinäkään olet päässyt tuohon ’ rakennusalan erikoisosaamista vaativaan’ vastuunalaiseen työhösi ilman pitkää perehdytysta (= koulutus) ja kokemusta. Olisiko muodollinen rakennusalan ammattikoulutus ollut siinä haitaksi?

Anonyymi kirjoitti:

Kuten kirjoituksestasikin rakennusalalla käy ilmi, niin usein naiset tekevätkin fyysisesti kevyempää, mutta korkeampaa koulutusta vaativaa työtä kuin miehet, jotka matalalla koulutustasolla tietty tekevät ne fyysisesti raskaimmat työt.

Hyvä kysymys onkin kumpi palkassa pitäisi näkyä enemmän, fyysinen kyky kantaa rautaa ja tiiliä rakennustyömaalla paikasta toiseen vain vuosien koulutus, joka antaa kelpoisuuden ja kyvyt johtaa rakennustyömaata vaikkapa rakennusmestarina.

Lue lisää

Moniin vuosiin ei ole koulutettu rakennusmestareita = lankkuteknikkoja.
Työt ovat pirstoontuneet eikä kukaan hallitse kokonaisuutta kuten vastaavat rakennusmestarit aikanaan.
Jälki on sen mukaista!

Anonyymi kirjoitti:

Moniin vuosiin ei ole koulutettu rakennusmestareita = lankkuteknikkoja.
Työt ovat pirstoontuneet eikä kukaan hallitse kokonaisuutta kuten vastaavat rakennusmestarit aikanaan.
Jälki on sen mukaista!

Lue lisää

Virolaiset mesut ovat kyllä asiansa osaavia. Silmät ymmyrkäisinä joutuu ihailemaan heidän aikaansaannoksiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei ole väittänyt, en ainakaan sellaista ole huomannut tässä keskustelussa, että koulutus olisi ainoa ja aina tärkein kriteeri.

Eikä kysyntä ja tarjonta mitenkään väheksy koulutusta niillä aloilla, joissa on mahdollista työskennellä ilman muodollista koulutusta. Kyllä hyväksi ammattilaiseksi voi näillä aloilla tulla myös kokemuksen kautta, mutta eihän koulutus mitenkään heikennä mahdollisuutta tulla hyväksi ammattilaiseksi niilläkään aloilla. Ja nuo luettelemasi ominaisuudet eivät varmasti häviä, jos takana on muodollista koulutusta. Uskonpa, että juurikin päinvastoin.

Tiedän hyvin, että löytyy ammatteja, joihin kouluttautuminen tapahtuu työn ohessa ja työtä tekemällä eikä muualta koulutusta ole saatavilla. Nämä ovat ei niin yleisiä ja työmarkkinatkin ovat niissä varsin rajallisia. Ja tuskinpa sinäkään olet päässyt tuohon ’ rakennusalan erikoisosaamista vaativaan’ vastuunalaiseen työhösi ilman pitkää perehdytysta (= koulutus) ja kokemusta. Olisiko muodollinen rakennusalan ammattikoulutus ollut siinä haitaksi?

Lue lisää

Juu mutta kun nyt heitettiin esille että palkka pitäisi määräytyä koulutuksen mukaan.
Henkilö voi olla pitkälle koulutettu muttei osaa mitään.
Toisekseen täällä vähäteltiin raskaan työn tekijöitä, aivan kuin olisivat toisen luokan työntekijöitä.
Kolmas oli palkkaharmonia jota perustellaan koulutuksella, pitemmän koulutuksen käynyt tulisi saada vähintään sama palkka kuin raskaan työn raataja.

Meidän ammatin perehdytys on sitä että lähdetään tekemään apulaisena ja kokemuksen karttuessa päästään mukaan urakoihin ja kun on viimeisenpäälle ammattilainen on tasavertainen urakassa.
Eli oppirahan maksaa työntekijä pienempänä palkkana alkuvaiheessa.
Faktaa vain on että ihan sama oliko peruskoulu, ammattikoulu tai teku käytynä niin kaikki aloittavat nollilta, yhdessäkään koulussa ei opeteta alalle.
Rekrykoulutusta kokeilin mutta huonolla menestyksellä, eivät osanneet kouluttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Juu mutta kun nyt heitettiin esille että palkka pitäisi määräytyä koulutuksen mukaan.
Henkilö voi olla pitkälle koulutettu muttei osaa mitään.
Toisekseen täällä vähäteltiin raskaan työn tekijöitä, aivan kuin olisivat toisen luokan työntekijöitä.
Kolmas oli palkkaharmonia jota perustellaan koulutuksella, pitemmän koulutuksen käynyt tulisi saada vähintään sama palkka kuin raskaan työn raataja.

Meidän ammatin perehdytys on sitä että lähdetään tekemään apulaisena ja kokemuksen karttuessa päästään mukaan urakoihin ja kun on viimeisenpäälle ammattilainen on tasavertainen urakassa.
Eli oppirahan maksaa työntekijä pienempänä palkkana alkuvaiheessa.
Faktaa vain on että ihan sama oliko peruskoulu, ammattikoulu tai teku käytynä niin kaikki aloittavat nollilta, yhdessäkään koulussa ei opeteta alalle.
Rekrykoulutusta kokeilin mutta huonolla menestyksellä, eivät osanneet kouluttaa.

Lue lisää

Nyt siis keskustellaan vain niistä työtehtävistä, joissa on mahdollista työskennellä ilman muodollista koulutusta. Niissähän työpaikkojen ja ’työurien’ eteneminen toimii aikalailla eri tavalla kuin niissä, joissa perusteellinen pohjakoulutus on välttämätöntä ja työpaikkaa ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada ilman sitä.

Ainahan voi olla niin, ettei ’osaa mitään’ vaikka on hyvä koulutus, kun aloittaa työelämän. . Toisaalta ilman koulutusta on pääsääntöisesti niin, ettei ’osaa mitään’, kun aloittaa työelämässä. Kokemuksen myötä osaamista tulee, tai sitten ei. Kummallakohan on paremmat lähtökohdat?

Minusta kovasti vähäteltiin koulutuksen merkitystä ja vieläpä rivien välistä saattoi jopa tulkita, että koulutettu olisi jollain tapaa jopa huonompi työntekijä. Ei niinkään vähätelty raskaan työn tekijöitä.

Tuossa ’palkkaharmonian’ vaatimuksessahan oli siitä kyse, ettei sukupuoli saisi vaikuttaa palkan suuruuteen. Sehän minusta nyt on päivän selvää. Tottakai palkkaeroja saa ja pitääkin olla, mutta missään tapauksessa ne eivät saa riippua sukupuolesta.

Täysin eri asia taas on eri alojen väliset palkkaerot, vaikka työtehtävien vaatimustasoissa ei ole eroja tai peräti on niin, että vaativammilla ja vastuullisemmalla aloilla voi olla heikompi palkkataso.
Itse alussa vertailit mm rakennusalan rautojen ja tiilien liikuttelua ja sairaanhoitajien hoitotyö, joka on jopa heikommin palkattua. Kummassakohan on suurempi vastuu ja vaativampi työ? Entäpä koulutus? Sairaanhoitajakoulutus vastaa vaatimustasoltaa kokolailla insinöörikoulutusta. Mitäpä luulet, miksi palkkaero on noissa järisyttävä? Olisiko sukupuolella vaikutusta?
Ja jo pelkästään sairaanhoitajan ja rakentaja vertailu on vinksahtanutta. Jos hoitoalan rakennusalan tehtäviä haluaa verrata, niin hoitoalalla löytyy myös ammattikoulusta valmistuneita. Vertailu kaiketi pitäisi tehdä näiden välillä.

Sehän on selvä, että nk pitkän linjan kautta eli työn kautta oppinut ’maksaa ’ oppirahat alussa pienellä palkalla ennenkuin oppii työn. Toisaalta kouluttautunut maksaa tuon oppinsa ilman palkkaa, opintorahalka, lainalla, joka on maksettava takaisin ja kesä-osa-aikatyöllä.

Joka alalla ja yrityksissä on yksittäisiä tehtäviä, joihin joutuu kouluttautumaan työn kautta. Hyvä pohjakoulutus ilman muuta helpottaa lähes aina uuden oppimista ja alan vaihtoa, jos se joskus sattuisi syystä tai toisesta tulla eteen.

Ja kukaan ei pidä epäoikeutettuna, että hyvä työntekijä saa parempaa palkkaa kuin huono, kun yksilöistä puhutaan. Kun tuo ’hyvyys’ perustuu muuhun kuin sukupuoleen.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt siis keskustellaan vain niistä työtehtävistä, joissa on mahdollista työskennellä ilman muodollista koulutusta. Niissähän työpaikkojen ja ’työurien’ eteneminen toimii aikalailla eri tavalla kuin niissä, joissa perusteellinen pohjakoulutus on välttämätöntä ja työpaikkaa ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada ilman sitä.

Ainahan voi olla niin, ettei ’osaa mitään’ vaikka on hyvä koulutus, kun aloittaa työelämän. . Toisaalta ilman koulutusta on pääsääntöisesti niin, ettei ’osaa mitään’, kun aloittaa työelämässä. Kokemuksen myötä osaamista tulee, tai sitten ei. Kummallakohan on paremmat lähtökohdat?

Minusta kovasti vähäteltiin koulutuksen merkitystä ja vieläpä rivien välistä saattoi jopa tulkita, että koulutettu olisi jollain tapaa jopa huonompi työntekijä. Ei niinkään vähätelty raskaan työn tekijöitä.

Tuossa ’palkkaharmonian’ vaatimuksessahan oli siitä kyse, ettei sukupuoli saisi vaikuttaa palkan suuruuteen. Sehän minusta nyt on päivän selvää. Tottakai palkkaeroja saa ja pitääkin olla, mutta missään tapauksessa ne eivät saa riippua sukupuolesta.

Täysin eri asia taas on eri alojen väliset palkkaerot, vaikka työtehtävien vaatimustasoissa ei ole eroja tai peräti on niin, että vaativammilla ja vastuullisemmalla aloilla voi olla heikompi palkkataso.
Itse alussa vertailit mm rakennusalan rautojen ja tiilien liikuttelua ja sairaanhoitajien hoitotyö, joka on jopa heikommin palkattua. Kummassakohan on suurempi vastuu ja vaativampi työ? Entäpä koulutus? Sairaanhoitajakoulutus vastaa vaatimustasoltaa kokolailla insinöörikoulutusta. Mitäpä luulet, miksi palkkaero on noissa järisyttävä? Olisiko sukupuolella vaikutusta?
Ja jo pelkästään sairaanhoitajan ja rakentaja vertailu on vinksahtanutta. Jos hoitoalan rakennusalan tehtäviä haluaa verrata, niin hoitoalalla löytyy myös ammattikoulusta valmistuneita. Vertailu kaiketi pitäisi tehdä näiden välillä.

Sehän on selvä, että nk pitkän linjan kautta eli työn kautta oppinut ’maksaa ’ oppirahat alussa pienellä palkalla ennenkuin oppii työn. Toisaalta kouluttautunut maksaa tuon oppinsa ilman palkkaa, opintorahalka, lainalla, joka on maksettava takaisin ja kesä-osa-aikatyöllä.

Joka alalla ja yrityksissä on yksittäisiä tehtäviä, joihin joutuu kouluttautumaan työn kautta. Hyvä pohjakoulutus ilman muuta helpottaa lähes aina uuden oppimista ja alan vaihtoa, jos se joskus sattuisi syystä tai toisesta tulla eteen.

Ja kukaan ei pidä epäoikeutettuna, että hyvä työntekijä saa parempaa palkkaa kuin huono, kun yksilöistä puhutaan. Kun tuo ’hyvyys’ perustuu muuhun kuin sukupuoleen.

Lue lisää

"Itse alussa vertailit mm rakennusalan rautojen ja tiilien liikuttelua ja sairaanhoitajien hoitotyö, joka on jopa heikommin palkattua. Kummassakohan on suurempi vastuu ja vaativampi työ? Entäpä koulutus? Sairaanhoitajakoulutus vastaa vaatimustasoltaa kokolailla insinöörikoulutusta. Mitäpä luulet, miksi palkkaero on noissa järisyttävä? Olisiko sukupuolella vaikutusta? "

Tuo lause oikeastaan kertoi kaiken.
Mitä arvelet, onko rautojen ja tiilien kantamiseen ruuhkaa huonolla palkalla?
No ei todellakaan, kyse on ruumiillisesti erittäin raskasta työtä johon harva kykenee.
No palkka sitten, maksetaanko rautojen ja tiilien kantajalle palkka sukupuolen mukaan vai siitä syystä että kaikki ei kykene tekemään fyysisesti raskasta työtä.
Ihan fata on että nainen saa saman hinnan raudoitushommissa, urakat maksetaan tonnihinnalla, se kertoo jo jotakin.
Päiväpalkka jää naisilla ja rimpuloilla pieneksi mutta riskillä henkilöllä palkka nousee hyväksi.
Varjopuolena sitten paikkojen hajoaminen ennen eläkeikää.
Mites hoitajien paikkojen kestäminen? hajoaako lonkat olkapäät, kyynärpäät, ranteet, selkä, polvet jne.?
Kärsiikös hoitajien vapaa-aika kun tehdään 12-15h työpäiviä.

Itse asiassa raudoittajien ja tiilienkantajien työhön ei enään tahdo löytyä Suomalaisia tekijöitä. Kylläpä työmailla kuulee Viron, Puolan, Unkarin, jne, kieliä, ei halvan työvoiman takia vaan työvoiman takia.

Mutta jatkakaa vain tuota hokemaa palkkaerosta ja naisen 0,8€ eurosta.

Anonyymi kirjoitti:

"Itse alussa vertailit mm rakennusalan rautojen ja tiilien liikuttelua ja sairaanhoitajien hoitotyö, joka on jopa heikommin palkattua. Kummassakohan on suurempi vastuu ja vaativampi työ? Entäpä koulutus? Sairaanhoitajakoulutus vastaa vaatimustasoltaa kokolailla insinöörikoulutusta. Mitäpä luulet, miksi palkkaero on noissa järisyttävä? Olisiko sukupuolella vaikutusta? "

Tuo lause oikeastaan kertoi kaiken.
Mitä arvelet, onko rautojen ja tiilien kantamiseen ruuhkaa huonolla palkalla?
No ei todellakaan, kyse on ruumiillisesti erittäin raskasta työtä johon harva kykenee.
No palkka sitten, maksetaanko rautojen ja tiilien kantajalle palkka sukupuolen mukaan vai siitä syystä että kaikki ei kykene tekemään fyysisesti raskasta työtä.
Ihan fata on että nainen saa saman hinnan raudoitushommissa, urakat maksetaan tonnihinnalla, se kertoo jo jotakin.
Päiväpalkka jää naisilla ja rimpuloilla pieneksi mutta riskillä henkilöllä palkka nousee hyväksi.
Varjopuolena sitten paikkojen hajoaminen ennen eläkeikää.
Mites hoitajien paikkojen kestäminen? hajoaako lonkat olkapäät, kyynärpäät, ranteet, selkä, polvet jne.?
Kärsiikös hoitajien vapaa-aika kun tehdään 12-15h työpäiviä.

Itse asiassa raudoittajien ja tiilienkantajien työhön ei enään tahdo löytyä Suomalaisia tekijöitä. Kylläpä työmailla kuulee Viron, Puolan, Unkarin, jne, kieliä, ei halvan työvoiman takia vaan työvoiman takia.

Mutta jatkakaa vain tuota hokemaa palkkaerosta ja naisen 0,8€ eurosta.

Lue lisää

Totta, rautojen ja tiilien kanteluun ei varmaankaan löydy helposti ketään. Työ on raskasta fyysisesti.
Toisaalta eipä näytä löytyvän myöskään korkeasti koulutettujen sairaanhoitajienkaan työpaikkoihin tekijöitä. Sekin on raskasta, paitsi fyysisesti, jota kolmivuorotyö aina on' niin myös vastuun ja jatkuvan kiireen vuoksi alimiehitetyillä osastoilla.
Kyllä hoitajien vapaa-aika kärsii ihan yhtä lailla 12-15 tuntisista työvuoroista kuin rautojen ja tiilien sirtelijänkin. Kolimvuorotyö lisäksi tuo raskautta hurjasti lisää.

Itse asiassa hoitajia haalitaan Suomeen ympäri maailmaa, filippiineiltä asti, espanjalaisiakin on paljon. Suomalaisia kun ei heikon palkan ja työn raskauden vuoksi tahdo löytyä.

Mutta jatka sinä vaan tuota koulutuksen ja sairaanhoitajien väheksymistä ja tiilien ja raudansiirtelijöiden ihannointia ja hyväksymällä tuon naisten 0,8€:n verrattuna miesten 1€:on eron. Teitä rasvanahkoja on valitettavasti vielä liian paljon, vaikka olettekin häviävä kansanosa...

Naiset hakeutuu pienipalkkaisille aloille, kuten hoiva ja palvelualoille, miehet taas rakennus, tai teollisuuteen, harvemmin olen nähnyt esim miestä kätilönä , tai kodinhoitajana , enkä ompelijana.

70-luvulla oli työpaikkani levytakomo-hitsaamossa duunarina kaksi naista. Naiset tekivät samoja töitä miesten kansa ja samoilla urakkaperusteilla. Ansaitsivat urakoissa aina yli sen laskennan perusrajan 20%. Eivät valittaneet vaikka eivät luultavasti pärjänneet parhaille miehille tai edes miesten keskiarvoille.

Minulla oli 5 vuotta ettei työskentely kartuttanut työeläkettä.
Palkat eivät olleet kovinkaan kummosia yli 23 vuotiaillakaan.