2. Usan sotaharjoituksista on päätetty perustuslai

14 §
Asian siirtäminen yleisistuntoon
Ministeriön päätettäväksi kuuluva asia on yksittäistapauksessa siirrettävä yleisistunnossa ratkaistavaksi, jos sen katsotaan olevan niin laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, että se olisi ratkaistava yleisistunnossa. Siirtämisestä päättää yleisistunto pääministerin tai asianomaisen ministerin esityksestä.

17 §
Päätöksentekojärjestys valtioneuvoston yleisistunnossa
Valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee asiat valtioneuvoston esittelijän esittelystä.
23 §
Ministerivaliokunnat
Valtioneuvostossa on ministerivaliokunnat ulko- ja turvallisuuspolitiikan, Euroopan unionia koskevien asioiden, raha-asiain sekä talouspolitiikan valmistelua varten. Näiden ministerivaliokuntien jäsenten tulee olla valtioneuvoston jäseniä. Valiokuntien tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvosto voi tarvittaessa asettaa muitakin ministerivaliokuntia.
24 §
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteinen kokous
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä ministerivaliokunta voi kokoontua yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030175
Asetus:
Valtioneuvoston ohjesääntö
2 §
Toimivallanjako valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välillä
Perustuslaissa ja valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) on yleiset säännökset toimivallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välillä.
25 § (26.4.2007/494)
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta
Valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030262
Lapin yliopiston tiedouslehti Kide 2000
Mikä tulee presidentin rooliksi? Lainuudistusta luonnehdittiin presidentin vallan saattamiseksi valtioneuvoston "parlamentaarisen katteen alle". Kaikissa asioissa presidentti saa eteensä valmiiksi kirjoitetun, ministerin esittelemän ratkaisuehdotuksen. Presidentti voi hoitaa tärkeän tehtävänsä virallisluontoisen puolen vain allekirjoittamalla papereita.


http://personal.inet.fi/tiede/ilkka.saraviita/presidentinrooli.htm

Perustuslaki 58 §
Presidentin päätöksenteko

Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.

Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Valtioneuvosto voi tällöin antaa eduskunnalle muusta kuin lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevasta asiasta selonteon. Tämän jälkeen asiasta päätetään eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän kannanoton mukaisesti, jos valtioneuvosto tätä ehdottaa

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L5P58

Ulkopolitiikka

Perustuslain mukaan ”presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tilanteessa, jossa valtioneuvosto ja presidentti ovat eri mieltä ulkopoliittisesta päätöksestä, asia viedään eduskunnan äänestykseen, jonka kanta ratkaisee toimintatavan. Hän päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta ja esimerkiksi nimittää diplomaatit sekä tapaa ulkomaiden valtionpäämiehiä näiden virallisilla vierailuilla Suomeen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tasavallan_presidentti
------------------

----------------------------
Mielestäni vaikuttaa siltä että joistain sotaharjoituksista on päätetty perustuslain vastaisesti.

"Yhtä paljon dramatiikkaa kuin mäyräkoiran istahtaessa"
"– Se on yhtä dramaattista kuin se, että roska-auto käy tyhjentämässä laatikon tuolta takapihalta,"

Perustuslain mukaan ministeriö voi tehdä päätöksiä vain lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. ( huomaa. päätös on säädöshierakiassa vielä alempi kuin asetus).

Jos muistan oikein niin jostain Usan sotaharjoituksista Suomessa päätti puolustusministeriö tai jopa sitä alempi sotilasjohto.

Sellaisesta asiasta päättäminen ei ole poliittiselta merkitykseltään vähäisehkö asia, joten mielestäni sotaharjoituksista on päätetty perustuslain vastaisesti.

Asiasta olisi pitänyt vähintään päättää vähintään perustuslain 93 § nojalla, sitä ei tehty:
Perustuslaki 93 §:
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8P93



Wallin sotilasharjoituksista: Yhtä paljon dramatiikkaa kuin mäyräkoiran istahtaessa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031021247044_uu.shtml

Haglund:
– Se on yhtä dramaattista kuin se, että roska-auto käy tyhjentämässä laatikon tuolta takapihalta, hän kuittasi toukokuussa järjestettävän harjoituksen.
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3502079-kuka-kut

Puolustusministeriössä nopeutetaan harjoituksista tiedottamista keskeisille valiokunnille. Ministeriö pyrkii tiedottamaan nopeammin valiokuntia harjoituksista, joiden odotetaan aiheuttavan laajempaa kiinnostusta.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/859795/Sotaharjoituksista tiedotetaan jatkossa nopeammin ja selkeammin

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN
LAUSUNTO 33/2004 vp
Hallituksen esitys sairausvakuutuslaiksi


Valiokunta on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutetun oikeuksien kannalta tärkeistä seikoista ehdotetaan säädettäväksi ministeriön eikä valtioneuvoston asetuksella. Tämä ei valtuussäännöksen väljyys huomioon ottaen ole hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa (HE 1/1998 vp , s. 132/II, PeVL 27/2004 vp , s. 3).


http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvm&${BASE}=utpvm&${THWIDS}=0.44/1428473264_271916&${TRIPPIFE}=PDF.pdf





”On myös ulkopolitiikkaa”
Soini vastasi, että asiasta on päätetty normaalin päätöksentekomenettelyn mukaisesti valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnassa yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Se linjasi puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan 20. marraskuuta 2015.


– Onko Suomen linjassa tapahtunut muutos, kun tällaisia uusia avauksia putkahtelee julkisuuteen tämän tästä ilman, että eduskuntaa ja sen valiokuntia on asianmukaisesti informoitu? Mustajärvi kysyi Soinilta.


http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3502079-kuka-kutsui-amerikkalaishavittajat-hallitukselta-ei-selvaa-vastausta

5.3.2016 4:00
Lehtitietojen mukaan on Suomen sotilasjohto sopinut amerikkalaisten kanssa NATO:n sotilaskoneiden harjoituksista Suomessa Lapin lennoston ja Karjalan lennoston alueilla. Samoin kerrotaan sovitun maihinnousuharjoituksista Suomenlahdella Hankoniemen tienoilla.
Hallitus ei ota vastuuta näistä päätöksistä. Eduskunta tai sen puolustusvaliokunta eivät ole niitä käsitelleet. Demokratian alkeellisimmatkin pelisäännöt edellyttäisivät laajaa ja perusteellista kansalaiskeskustelua tätä luokkaa olevista asioista. Keskustelua ei ole käyty, kansalle ei ole kerrottu mitään.

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2016/03/05/Demokratia edellyttäisi laajaa keskustelua sotaharjoituksista/2016120408267/68


Normihierarkia.

Ministeriön päätös on vielä alempana kuin asetus.

Laitoksen päätös on vielä alempana kuin ministeriön päätös


HE 133/2015

Säädöstaso
Perustuslain 80 §:n mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Mainitun pykälän mukaan lähtökohtana on, että asetukset antaa valtioneuvosto ja että ministeriö voidaan valtuuttaa antamaan asetuksia lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Valtuutuksen tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen.

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150133



Ainakin länsimaisten demokratioiden puitteissa voidaan sanoa, että mitä kansanvaltaisempi elin on kyseessä, sitä laajempi kompetenssi sille kuuluu. Vastaavasti mitä kauempana jokin elin on kansan välittömistä vaikuttamis- ja valvontamahdollisuuksista, sitä vähäisempi norminantamiskompetenssi sille kuuluu.

. Voidaan kuitenkin lähteä siitä, että ministeriön antama asetus ei voi olla ristiriidassa tasavallan presidentin tai valtioneuvoston antaman asetuksen kanssa. Lait ja asetukset muodostavat hyvin kattavan ja samalla ylivoimaisesti näkyvimmän ja merkittävimmän osan voimassaolevaa oikeudellista normistoa. Asetusten tason alapuolella ovat esimerkiksi keskusvirastojen omalla toimialallaan antamat normipäätökset.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:normihierarkia/laajempi_kuvaus

---------------------


Voimassa olevassa "Lainkirjoittajan opas" oppaassa on kerrottu todella hyvin miten ministeriön toimivaltuus menee:


Lähtökohtana valtioneuvoston ja ministeriön välisessä toimivallan jaossa on, että valtioneuvosto antaa asetukset laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista sekä niistä muista asioista, joiden merkitys sitä vaatii.
Ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisemmissä asioissa sekä selvästi teknisluonteisissa ja toimeenpanoa koskevissa asioissa. Ministeriölle voidaan siten antaa asetuksenantovaltaa pääasiassa ministeriön omaa toimialaa koskevissa asioissa edellyttäen, että asia ei sen yhteiskunnallisen merkityksen johdosta ole käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa.
Ministeriölle ei saa antaa asetuksenantovaltaa asiassa, joka yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi kuuluu valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi perustuslain 67 §:n mukaisesti.
Perustuslakivaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä saira

Perustuslakivaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä sairausvakuutuslaiksi 1 kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutetun oikeuksien kannalta tärkeistä seikoista oli ehdotettu säädettäväksi ministeriön eikä valtioneuvoston asetuksella. Tämä ei valtuussäännöksen väljyys huomioon ottaen ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa 2.

Käsitellessään hallituksen esitystä laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta 3perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotus ei ollut hyvin sopusoinnussa perustuslain 80 §:n 1 momentin sen lähtökohdan kanssa, jonka mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Valiokunta piti tärkeänä, että valtuutta täsmennetään tai valtuus osoitetaan ministeriön asemesta valtioneuvostolle. 4

Lausunnossaan hallituksen esityksestä laiksi kalastuslain muuttamisesta 5 perustuslakivaliokunta katsoi, että valtuus antaa säännöksiä pyydysten käyttöajasta ei ole teknisluonteinen säännös, joka voitaisiin ottaa ministeriön asetukseen 6. Sen vuoksi ja koska myöhemmässä hallituksen esityksessä 7 oli tarkoitus valtioneuvoston asetuksella asettaa rajoituksia kaupallisten kalastuskiintiöiden täyttyessä yleensä tai alueellisesti, oli perusteltua siirtää kalastuskieltojen alkamisen ajankohdasta päättäminen valtioneuvoston asetuksessa säädettäväksi 

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/13-saadosten-lajit-ja-saadostaso/13-4/



 Käytännön syistä jotkut viranomaiset, esimerkiksi verohallitus tai tullihallitus, voivat antaa oikeussääntöjä joistakin sääntelykokonaisuuden kannalta vähäisistä yksityiskohdista. Tällaiset normipäätökset eivät ole asetuksia vaan kyseisen viranomaisen määräyksiä. Lain sanamuodon mukaan muu viranomainen voidaan valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä tietyistä asioista. Muulla viranomaisella tarkoitetaan lähinnä valtion ministeriötasoa alempaa viranomaista. Alemmanasteiseen norminantoon voidaan valtuuttaa vain lailla eikä esimerkiksi asetuksella. Tällaisen valtuuttavan lain antamiseen vaaditaan verraten tiukkojen edellytysten olemassa oloa. Lainsäädäntövallan delegointi viran- 15

 Neljännellä hierarkiatasolla ovat muut viranomaisen antamat säädökset ja normit. Yhteistä tällaisille asetusta alemmanasteisille normeille on se, että niiden antaminen ei perustu perustuslain säännöksiin, vaan kunkin normin on perustuttava erilliseen lainsäädännössä olevaan valtuutukseen. Yksittäispäätökset eli hallintoviranomaisten päätökset ja tuomioistuinratkaisut ovat kaikkien abstraktien normien alapuolella normihierarkia-ajattelun mukaan. 

http://docplayer.fi/3686921-Poliisin-lakia-alemmanasteinen-norminanto-johtamisen-nakokulmasta.html

Viranomaismääräykset ja päätökset
Asetuksissa voidaan edelleen luovuttaa päätösvaltaa viranomaisille. Edelleen annettavan valtuuden on kuitenkin jo tässä vaiheessa oltava varsin suppea ja tarkkarajainen. Tyypillisesti tälle tasolle annetaankin määrättäväksi lähinnä numeerisia yksityiskohtia sekä sellaisia teknisiä asioita, joista päättäminen vaatii aivan erityistä osaamista. Jälkimmäisestä tyypistä esimerkkinä ovat esimerkiksi Lääkelaitoksen monikymmensivuiset päätökset Suomessa sallituista lääkkeistä.

http://www.heikniemi.fi/kirj/jur/yleinen/oikrak.html