3. Asevelvollisuuslakia yritetään runnoa perustusl

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta, HE 172/1999:

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8 a 
Sotilaskäskyasiat ovat sotilaalliseen päällikkyyteen kuuluvia asioita, joita ehdotetussa säännöksessä luonnehditaan siten, että ne koskevat puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä.

Puolustusvoimista annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön alainen. Puolustusvoimien rauhanajan kokoonpanosta ja johtosuhteista määrää lain 4 §:n 2 momentin mukaan puolustusministeriö. Puolustusvoimien rauhanajan kokoonpanoa ja puolustusvoimia koskevat hallinnolliset asiat eivät siten nykyisin kuulu ylipäällikön vallan alaan eivätkä nämä asiat vastaisuudessakaan olisi ehdotetussa momentissa tarkoitettuja puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja järjestystä koskevia sotilaskäskyasioita.

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1999/19990172#idp1867808

Tällä hetkellä sodasta päättäminen vaatii siis ensin päätöksen perustuslain 93§ mukaan:

Perustuslaki 93 §
Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

-------------------------------------------------------

Lain uudistamiselle on kuitenkin tarve, nykyisen asevelvollisuuslain 83§ mukaan reserviläisiä voidaan kutsua heti ylimääräiseen palvelukseen tietyin tiukoin ehdoin:

Asevelvollisuuslaki
83 §
Päätös ylimääräisestä palveluksesta
Tasavallan presidentti voi normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa päättää puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetussa sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestyksessä, että puolustusvoimat voi määrätä reserviin kuuluvia asevelvollisia ylimääräiseen palvelukseen. Päätös annetaan määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja se on peruutettava, kun puolustusvalmiuden kohottamiseen ja ylläpitämiseen johtanut tilanne sen sallii.
Palvelukseen voidaan määrätä astumaan välittömästi.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438#L9


Hallituksen esitys Eduskunnalle asevelvollisuuslaiksi

HE 187/2006


Perustuslain 23 §:n mukaan lailla säädettävät, välttämättömät, tilapäiset poikkeukset perusoikeuksiin ovat mahdollisia Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen ja vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana. Säännöksessä käytetty ilmaus ”aseellinen hyökkäys” viittaa tosiasialliseen hyökkäykseen, ei esimerkiksi muodolliseen sodanjulistukseen (HE 309/1993 vp).
Perusoikeusuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että poikkeusolojen luonnehdinnalla perustuslain 23 §:ssä tarkoitetaan samaa kuin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa käytetyllä ”yleisen hätätilan” käsitteellä (Euroopan ihmisoikeussopimus 15 artikla ja KP-sopimus 4 artikla). Perustuslain 23 §:n valtuutuksen mukaisten tilapäisten poikkeusten tulee olla Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Säännöksessä viitataan sekä poikkeamisen menettelyllisiin vaatimuksiin että sisällöllisiin rajoituksiin (HE 309/1993 vp).
Asevelvollisuuslain poikkeusoloja koskeva sääntely on varsin niukkaa ja osaksi säännökset ovat asetuksen tasoisia.
Asevelvollisuuslain säädöstoimivallan delegointia koskevat säännökset eivät kaikilta osin vastaa perustuslain 80 §:n asettamia vaatimuksia, minkä vuoksi niitä tulee täsmentää.

http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060187#idm1738176

Arvelen että asevelvollisuuslain 83 § on säädetty perustuslain 23 § nojalla.

Perustuslain 23 § käyttäminen on kuitenkin sidottu liian koviin ehtoihin, nykyajan tarpeet voivat vaatia joustavampia ehtoja.

------------------------------------------------------


Itse katson että jäljelle jää Perustuslain yleissäännökset taikka perustuslain 93 §, jonka nojalla voitaisiin päättää valmiustilan kohottamisesta.

Perustuslaki 93 §:
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8P93


Yksi vaihtoehto on perustuslain muuttaminen. Jos todelllinen perusteltu tarve on, niin kyllä siihen kansanedustajat suostuvat.

Sitä, että presidentti päättäisi asiasta perustuslain 58 perusteella, perustellaan kiireellä, päätös valmiuden nostamisesta on tehtävä nopeasti.

Itse en näe ajallisesti siinä paljoa eroa, päättäisikö presidentti asiasta ministerin myötävaikutuksella ( perustuslain 58 ) mukaisesti vai päättäisikö presidentti asiasta yhdessä valtioneuvoston kanssa ( perustuslain 93 ) Joten mielestäni kiireellä asiaa ei oikein voi perustella.


Perustuslaki 58 §:
Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista presidentti päättää sen mukaan kuin lailla säädetään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L5


Perustuslaki 93 §:
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuv

Perustuslaki 93 §:
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8P93

Huomioon tulkinnoissa pitää ottaa myös se, että perustuslakiuudistuksella vuonna 2000 pyrittiin nimenaomaan ottamaan presidentiltä valtaa pois ja vahvistaa parlamentin valtaa.

PeVM 16/1994 - HE 285/1994

Keskeisimmin uudistus vaikuttaa Suomen hallitusjärjestelmän parlamentaarisia piirteitä vahvistaen.
Osaksi lisättäisiin suoraan eduskunnan valtaoikeuksia, osaksi tuettaisiin eduskunnan luottamuksen varassa toimivan valtioneuvoston asemaa suhteessa tasavallan presidenttiin.
https://www.edilex.fi/mt/pevm19940016#OT3

--------------------------------

Joten katson että lakiesitys on tällä hetkellä perustuslain vastainen päätöksen teon osalta.

---------------

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 44 /2016 vp

Elintärkeät toiminnot ovat poikkihallinnollisia ja niihin kohdistuu niin sanottu hybridiuhka. Hybridiuhat ja -konfliktit eivät ole uusia ilmiöitä, mutta käsite kuvaa nykyisten, koko yhteiskuntaa koskettavien konfliktien monimuotoisuutta. Toiminta voi ilmentyä esimerkiksi informaatiovaikuttamisena, kybertoimintana, poliittisena, taloudellisena tai sotilaallisena painostuksena, aseellisina levottomuuksina tai sotilaallisena voimankäyttönä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta määrätä asevelvollinen kertausharjoitukseen 2 momentissa säädetystä kolmen kuukauden määräajasta poiketen. Tarvittaessa asevelvollinen voitaisiin siten määrätä harjoitukseen vaikka välittömästi. Momenttia olisi mahdollista soveltaa vain nimenomaisesti sotilaallisen valmiuden kohottamiseksi järjestettävään kertausharjoitukseen ja vain, kun Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve edellyttäisi kolmen kuukauden määräajasta poikkeamista. Turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve voisi liittyä esimerkiksi Suomen lähialueella järjestettävään epätavanomaiseen sotilaalliseen harjoitukseen tai muuhun luonteeltaan uhkaavaksi kehittyvään tilanteeseen.  

Kertausharjoituksella olisi edellä mainittujen yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan lisäksi vaikutuksia ainakin asevelvollisen henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (PL 7 §) sekä liikkumisvapauteen (PL 9 §)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_44 2016.aspx



Lakiehdotussa on mielestäni myös muita puutteita. Koska siinä tehdään poikkeuksia moniin kansalaisten perusoikeuksiin, niin sen täytyy täyttää tiettyjä minimiedellytyksiä. Tämä lakiesitys ei niitä täytä. Niistä sitten seuraavalla kerralla lisää.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta (  PeVM 25/1994 ) käy ilmi millä perusteella perustuslakiin voidaan tehdä poikkeuksia tavallisella lailla:
   ─ Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta.
   ─ Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyttäviä.
   ─ Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista
- Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Rajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Jokin perusoikeuden rajoitus on sallittu ainoastaan, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään.


https://www.edilex.fi/mt/pevm19940025


Sinänsä myös lain perustelut jotenkin ontuu pahasti. Joskus vaikuttaa siltä kuin joku narkkari olisi sepittänyt täysin mielikuvitus juttuja peikoista.


--------------------------------------------------------------------------------

LINKIT:

Perustuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L5

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 44 /2016 vp:


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_44 2016.aspx


Perustuslakivaliokunnan mietintö 25 ( PeVM 25/1994 ):


https://www.edilex.fi/mt/pevm19940025

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta
HE 172/1999

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1999/19990172#idp1867808
Asevelvollisuuslaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438#L9


Hallituksen esitys Eduskunnalle asevelvollisuuslaiksi

HE 187/2006

http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060187#idm1738176

Definition sotilaskäskyasioilla tarkoitetaan niitä ....

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sotilaskäskyasia

PeVM 16/1994 - HE 285/1994

https://www.edilex.fi/mt/pevm19940016#OT3

PeVM 10/1998 vp - HE 1/1998 vp
Hallituksen esitys uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi
https://www.edilex.fi/mt/pevm19980010#OT15

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2000 vp
https://www.edilex.fi/mt/pevm19980010


Sitä en ole vielä tutkinut mikä merkitys sillä on että asevelvollisuuslaki 2000 tuli voi