Suomi ei ole liittynyt Euroon lainkaan ??

Itse tulkitsen niin että Suomi ei ole liittynyt Euroon, koska

1. kansanäänestyksessä EU-liittymisestä annettiin kuva, että se ei vielä merkitse sitä, että Suomi liittyisi Euroon vaan siitä tehtäisiin eri lakialoite
2. Kansanedustajille kerrottiin EU-liittymis äänestyksessä, että tämä ei vielä merkitse sitä, että Suomi liittyisi Euroon vaan siitä tehtäisiin eri lakialoite
3. Silloisin perustuslain mukaan kansainvälinen euro sitoumus, jotta se tulisi voimaan vaati vähintään hyväksymisen käsitellyn tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Euroon liittymistä ei hyväksytty tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
4. EU-liittymissopimuksen yhteydessä tehty kansanäänestys ja eduskunnan päätös ei voida katsoa koskevan Euroon liittymistä, koska silloin kerrottiin, että tämä ei vielä merkitse sitä, että Suomi liittyisi Euroon vaan siitä tehtäisiin eri lakialoite
5. Joten katson että Suomi ei ole liittynyt Euroon perustuslain mukaan.
6. Joten tulkitsen, että Suomi ei ole Euro sopimuksessa mukana

Eduskunnan kelpoisuus tehdä kansainvälisiä sitoumuksia rajautuu perustuslain mukaan. Minusta näyttää siltä, että euroon liityttiin perustuslain vastaisesti. Mielestäni eduskunta on siten ylittänyt kelposuutensa ja koska se on ylittänyt kelpoisuutensa, niin sopimus ei sido.

Joten sopimus eurosta on mitätön. Joten ei ole kansainvälistä sitoumusta, joka sitoisi Suomea.

Tämä on toki vain oma käsitykseni ja tulkintani.

Wikipedia kelpoisuus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kelpoisuus_(oikeustiede)


TAUSTAA:
Varatuomari Sauli Niinistö kertoi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa suomalaisia äänestäjiä ja Suomen eduskuntaa ennen EU-jäsenyyspäätöksiä vuonna 1994.

Hän kertoi, että markasta ei vielä näillä päätöksillä luovuta, eikä näillä päätöksillä vielä eurojäsenyyttä päätetä – vaan siitä päätetään myöhemmin ja siitä tehdään erikseen oma lakialoite.

Nämä Niinistön tekemät kertomukset kirjattiin ja liitettiin virallisiin eduskunnan asiakirjoihin (PeVL 14/1994, UaVM 9/1994, HE 135/ 1994) sekä myös äänestäjille lähetettyyn tiedotteeseen. Osa eduskuntaa ja useimmat suomalaiset äänestäjät uskoivat tämän väitteen.
Kun kansa ja sen jälkeen eduskunta oli äänestänyt EU-jäsenyyden hyväksymisen puolesta, niin näiden äänestyksien jälkeen Sauli Niinistö – tällä kertaa oikeusministerin ominaisuudessa – sanoikin, että eurosta päätettiin jo EU-jäsenyysäänestyksessä, eikä siitä tarvitse tehdä erikseen lakialoitetta.

http://mvlehti.net/2016/04/08/sauli-niinisto-tassa-muistutus-kansan-harhauttamisesta-2/

Kun päätöksenteon aika EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirtymiseksi lähestyi, liittymissopimuksen katsottiin kuitenkin sitovan Suomea liittymään euroalueeseen. Itse asiassa syntyi tulkinta, että liittyminen oli liittymissopimuksen hyväksymisen yhteydessä jo ratkaistu ja vieläpä tavalla, joka teki oikeudellisesti mahdolliseksi muodollisen liittymispäätöksen tekemisen eduskunnassa vain tiedonantomenettelyä käyttäen.

Kun perustuslakivaliokunta antoi suurelle valiokunnalle lausuntonsa (18/1997) valtioneuvoston selonteosta ”Talous- ja rahaliitto – Suomen vaihtoehdot ja kansallinen päätöksenteko” (4/1997), se katsoi, että kansalliset ratkaisut rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymiseksi voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisin enemmistöpäätöksin. Tätä valiokunta perusteli sillä, että ”koska EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislaki käsiteltiin poikkeuslakina supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, ovat myös EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirtymistä ja yhteisen rahan käyttöä koskevat sopimusmääräykset niiden silloisesta toteuttamisajankohtaa koskevasta epämääräisyydestä huolimatta tulleet voimaansaatetuiksi, asianomaisin kohdin myös poikkeuksina perustuslaeistamme.”

http://www.paavovayrynen.fi/2016/05/24/eduskunnan-perustuslakivaliokunnalle/


Mielestäni tässä on selvä ristiriita
"pelkällä tiedonantomenettelyllä "


Osa asiantuntijoista piti ongelmallisena, että aloite koskee Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, jotka on rajattu kansalaisaloitteen ulkopuolelle

Väyrysen mielestä eurojäsenyydestä päätettiin alun perinkin laillisesti väärin. Hän kritisoi sitä, että euroon liittymisestä ei tehty erillistä päätöstä, vaan asia kuitattiin pelkällä tiedonantomenettelyllä vuonna 1998.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2666803/Perustuslain tuntijat epailevat Vayrysen euroaloitetta



1. tammikuuta 1999 alkaen euro on ollut virallinen valuutta Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Suomessa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa.


Tuohon aikaan taisi olla tälläinen perustuslaki voimassa:

VERTAA
"käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä"

HE 1/1998
3.10. Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja voimaan-saattaminen

Kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja voimaansaattamista koskeva toimivalta kuuluu nykyisen hallitusmuodon 33 §:n 1 momentin perusteella tasavallan presidentille. Eduskunnan on kuitenkin hyväksyttävä kansainväliset sopimukset, jos ne sisältävät lainsääd