Epäilen Bipoa...

Tärkeintä on hoitaa oireet pois, ei hakea diagnoosia. Kaksisuuntainen kyllä paljastuu jos sellainen on. Manian tunnistaa ulkopuolinenkin kyllä, se on niin räikeä. Hypomania ja varsinkin sekamuotoinen voi olla hankala.

Miten oireet näkyvät käytännössä? Nukutko vähemmän? Häiritseekö oireet arkielämääsi paljonkin. Tsemppiä ja luota hoitajiisi. Itse en ainakaan 'saanu' diagnoosia nopeasti, siinä meni useampi sairausjakso ennen sitä.

Huomasin kesäkuussa, että meni lujaa unentarpeen vähennyttyä reippaasti. Normaalisti nukun n. 8 h, maniassa taasen 4-5 h. Luulen, että voimakas stressi laukaisee itsellä "maniavaiheen". Syksyllä ja talvella huomaan olevani hyvinkin masentunut. Keväällä tuntuu saavan lisää "virtaa" kaikkeen tekemiseen.

Opiskelen tällä hetkellä ja se on aika haastavaa ollut. Pärjäsin puolisen vuotta (tammi-kesä) ilman lääkitystä ja sitten tulikin lähtö osastolle (lanssikyyti ja M1-lähete)

Tämä sairaalajakso on toinen viiden vuoden sisällä. Olen ollut hyvin alamaissa hoitojaksojen välillä lääkkeiden takia (ylläpitohoitoa?).

Luulen myös, että uhkapeliriippuvuus on aiheutunut osittain ainakin tämän takia. Jokunen vuosi sitten tein mitä vain päästäkseni pelaamaan. Onneksi kuitenkin pääsin vuosi sitten eroon peltirotiskoista jne. Harmittaa vain tässä vaiheessa, että pilasin luottotietoni tuona aikana.

Lääkkeinä menee tällä hetkellä serdolectia (huomenna annoksen nosto 20:een), deprakine (1500) ja ketipinor (50 iltaisin)

Olen myös löytänyt sen oikean vierelleni tukemaan mua <3

Toivottavasti on tarpeeks selvästi kirjotettu :)