koiran lopetus

Kai olitte koiran lopetuksessa mukana viimeiseen asti!?

Kun itse silittelet koiran viimeiseen hengenvetoon asti, se ei varmastikkaan mihinkään koeeläimeksi mene.Miksi se pitää tuhkata, miksei voi haudata ruumista?
Meillä haudataan aina omaan pihaan, ja el lopettaa kotona.Koiran kannalta parempi, ei stressiä viimehetkillä, nukahtaa omistajiensa ympäröimänä.

Kun koirasi lopetetaan eläinlääkärillä, saat kuolleen koiran mukaasi, jos haluat. Silloin voit itse viedä sen tuhkattavaksi tai voit haudata koko ruumiin omalle maallesi. Muitakin vaihtoehtoja on.

Ei kukaan jätä koiraansa lopetustilanteessa, kun se vielä elää. Paitsi ilmeisesti siis sinä. Mutta tavallisesti omistaja pysyy lemmikkinsä vierellä loppuun asti. Pienet lemmikit saavat nukahtaa ikiuneen omistajansa sylissä. Eläinlääkäri varmistaa, että lemmikki on kuollut.

Etkö siis itse ollut paikalla näkemässä kun kuolonpiikki annettiin? Kyllä useimmiten on omistajat vieressä kun lemmikki lopetetaan. Ja sen kyllä tuntee että kuollut on, jos on vaikka sylissä koira. On ihan erilainen kuin nukutuksessa tai rauhoitettuna oleva. Hitsi, nyt tuli surulliset muistot tätä kirjoittaessa :(

Koe-eläimiä (myös koiria, kissoja ym) saa kyllä helposti laillisiakin reittejä, ovat nuoria ja kontrolloiduissa oloissa kasvaneita. Vanha ja/tai sairas lemmikkikoira tuskin olisi kovin hyödyllinen koe-eläimenä.

Mutta, olen kyllä itsekin miettinyt mitä siellä tuhkauksessa oikein tapahtuu. Onko siinä postissa tulleessa uurnassa nimenomaan sen oman koiran tuhkat? Vai poltetaanko siellä eläimiä kasoittain kerralla ja siihen uurnaan laitetaan vain kauhallinen jotain sattumanvaraista tuhkaa?

Meillä kävi olisiko ollut 1975 suraavaanlainen tapaus. Olin reilut 7 kk vanhan sakun kanssa kentällä työpäivän jälkeen poikani (vajaa 3 vuotta) kanssa. Mieheni oli armeijassa. Oli oma syntymäpäiväni ja ostin koiralle töistä tullessani ison "suppari"pallon. En tajunnut että kuolatessaan sen se on tosi liukas. Olin heittänyt monta heittoa mutta se viimeinen lähtikin kädestäni korkeutta, ei pituutta kuin aikaisemmat.
Koira juoksi alle ja otti suoraan ilmasta suuhunsa. Huomasin heti että jokin on vialla. Se pallo meni koiran henkitorveen jolloin ilman saaminen oli heikkoa.

Juostiin lähellä olevaan kotiin ja aikamoisien kommervenkkien jälkeen sain tilattua taksin. Mm. avaimeni jäivät sinne kentälle joten talonmiestäkin tarvittiin.

Vietiin poika mukanani ja koira läähättäen lattialla se pienelänklinikalle. Silloin se oli Hämeentiellä Helsingissä. Taksikuski ajoi päin punaisia ja perille päästiin pian.
Klinikalla sanottiin että ei hätää: koira rauhoitetaan ja otetaan pois.

Se kesti aika kauan, minulla odotti taksi ulkopuolella.
Sitten muuan nimeltänikin muistamani lääkäri tuli meidän luokse odotushuoneeseen ko. pallo ja koiran hihna kädessään. Koira oli menehtynyt harvinaiseen "verensyöksyyn keuhkoissa". Tapahtuma oli kuulema erittäin harvinainen.

Halusin että koira avataan ja he ehdottivat että jos saisivat käyttää "pakastetun" koiran opetustarkoitukseen, avaus ei minulle maksaisi mitään. Oli siis kesä ja 16.6.
Näin sovittiin. Tuli syksy, ei vielä ollut käytetty ko. tarkoitukseen. Meni syyskuu ja lokakuun lopulla rupesin tivaamaan asiasta tosissani. En ollut saanut avaustodistusta.

Loppujen lopuksi ei enää löytynyt koko talosta "vastuuhenkilöä", aina siirrettiin toiselle jne.

Odotin vielä reilun viikon ja sitten soitin päivystykseen. Kerroin asiani ja sanoin tulevani huomenna hakemaan henkilökohtaisesti koirani ja haluan ko. henkilön kertovan asian eteenpäin. Jos muu ei auta niin tulen poliisin kanssa.

Seuraavana iltana myöhään tuli klinikalta postia jossa oli koiran avaus- ja kuolintodistus. Se oli varustettu merkillä "Express".
Eniten epäilyksiä herätti se että nimeltä muistamani lääkäri ei enää ollut ko.klinikan palveluksessa.

Summa summarum, tekikö lääkäri virheen, mitä muuta?? Kysymyksiä jäi paljon. Totta on se että minä ainakin tein ostamalla ko. pallon.
Kysyivät kyllä että tulenko katsomaan koiraa, parkuvan poikani ja itseni sekä edelleen odottamassa olevan taksin vuoksi lähdin sieltä käymättä katsomatta koiraa. Poikani järkytys oli jo tarpeeksi suuri ilman kuolleen koiramme näkemistämme.

Ps Ko. taksinkuljettaja oli kansamme etsimässä avaimia leikkipaikallamme ja siten pääsin kotiin kirjoittamaan hänelle shekin.

Hänen avuliaisuutensa ei unohdu koskaan. Hänellä oli aidosti hätä kaikesta mitä oli tapahtunut.

Olin nuori enkä ymmätänyt "subbareitten" vaarallisuutta. Tarkoitus oli kuitenkin hyvä jättäessäni koiran klinikalle: opikelijat saavat harvinaista materiialia. Osaisivat sitä käyttää tulevaisuudessa.

Joka tapauksessa ko.koiran jälkeen yksikään heistä ei ole saanut palloa kurkkuunsa.

Vain koiranomistajat ja hihhulit voivat olla noin irrationaalisia. Kyllä, koirasi on elossa täällä koirien auswitchillä jota me koiria vihaavat pidämme yllä talkootyöllä ja omilla taskurahoillamme. Älä huoli, kyllä se poltetaan kunhan herra Josef Mengele jr. on ensin vähän sitä leikellyt ja suorittanut muka epäeettisiä kokeita.

Mieti nyt vähän mitä ajattelet. Tämä on oikean aidon elämän byrokratiasta tunnettu Suomi eikä mikään Venäjä tai Yhdysvallat jostakin fiktiivisestä TV-sarjasta. Koirasi on kuollut, ruho poltettu ja 99% varmuudella sen tuhkat ovat sinulla ellei mitään inhimillistä sekaannusta purkkien kanssa ole käynyt.

Ap, tiedoksi ettei ihmistenkään tuhkat ole siinä uurnassa. Ei niitä erotella, vaan siellä on useamman polttohaudatun tuhkaa. Koirien kohdalla lienee sama juttu.

Ja kuten sanonta kuuluu, mahassa ne menee kuitenkin sekaisin.

Vie koira itse lopetukseen, seuraa lopetusta. Ota kuollut koira mukaasi ja hautaa takapihallesi sellaisenaan tuhkaamatta. Tiedät silloin varmasti, missä koirasi on.

Vähin, mitä voi ajatella, on se, että omistaja on mukana lopetuksessa ja näkee itse lemmikkinsä kuolevan. Sen jälkeen on useita vaihtoehtoja.

Muuten, jos haluatte pahan mielen ja painajaisia:

https://www.youtube.com/watch?v=g9DTzDfYMxo

Vaikka en kyllä ihan jaksa tähän videoon uskoa, niin kamala ajatus silti..

"halusimme lopettaa sen kun se oli iloinen, häntä heilui ja kuono oli kostea"
No tosi siisti homma!!!

Ymmärrän kyllä kysyjän hädän. Toinen koiristani jouduttiin vuosi sitten lopettamaan sairauden vuoksi. Minä itkin siellä että ettehän vaan pistä piikkiä ja kun käännän selkäni, laitatte piristyspiikin ja näin ollen koira jää henkiin ja koe-eläimeksi. Eläinlääkärit sanoivat ettei tämä ole mikään kolmas maailma, näin he eivät tee. Mutta samanlainen, kumma pelko oli silloin minullakin. Halusin rakkaalle lemmikilleni vain hyvän ja rauhallisen lopun.