Epäonnistunut talousarvio johtaa veronkorotuksiin

Heinolan kouluhankkeet ovat kustannuksiltaan täysin ylimitoitetut.
Lahtelaisen tekniikan tohtori Juhani Pirinen Etlarissa:

"Pirinen myös kysyi, kannattaako muuttotappiokuntiin rakentaa enää uusia kiinteistöjä. Hän peräänkuuluttaa uusia innovaatioita. Pirinen rakentaisi muuttotappiokuntiin vain siirrettäviä ja muunneltavia rakennuksia, jolloin esimerkiksi päiväkoti voitaisiin muuttaa senioritaloksi."

Heinolan muuttotappiot ovat tosiasia ja täällä pitäisi herätä ajattelemaan uudella tavalla. Siihen ei kuitenkaan ilmeisesti kyetä ja kalliiksi käy.

Svor poikkeaa edukseen näillä palstoilla heinolalaista päätöksentekoa arvostelevista perustelemalla sanomaansa järkevillä lähtökohdilla ja pitäytymällä asiaan.
Itse tiedän luulevani budjetin valmistelun yksituumaisuuden ja jo tänä päivänä tarpeellisten muutosten tekemisen puutteen johtuvan tulevien kummallisvaalien läheisyydestä. Veneen keikuttaminen oleellisia muutoksia vaatimalla menoihin, tuloihin, palveluihin tai organisaatioon antaisi muille vaaliaseita, joihin järkiperustein ei onnistuneesti vastata. Ei siis tehdä mitään vaan jatketaan kohti jäävuorta Titanicin tapaan. Kurssin muutokseen kykenemättömien päättäjien horisontissa siintävä jäävuori on luonnollisesti Lahti.

Koska ketjun aloittajan perustelut ylittävät useimpinen (budjettiristeiljöidenkin ) vastaanottokyvyn päättäjät ovat valinneet julkisuuspeliin pienemmät pallot. Demarit saivat vastaanottomaksujen korotuksen torjumisen ( 230 000 € ) ja kokoomus tekonurmen ( 450 000€ ), persut esityksen leikkurin jatkamisen turvaamisesta ( 300 000€ ) ja koko joukko hyvän omantunnon palauttamalla veteraaneille 2000 €. Jälkimmäisen poisto lautakunnassa ja palautus hallituksessa oli joko mainiota poliittista teatteria tai käsittämätön virhe valmistelussa.

Näitä ja muita tässä mainitsemattomia uljaita päätöksiä muunnetaan parhaillaan ääniksi. Analyysiä kuvannee se, että demarit etsivät kiitollisia sairaista ja kokoomus palloiluintoisista. Budjettiurakka vaati kuulemma yhdeksän äänestystä, äänten kalastelusopimus (muutos- ) esityksistä syntyi varmaan ilman äänestystä. Heijastanee aikaamme, yhteiskunnan tilaa ja tulevaa kehitystä.

Muuten päivän IH kantoi jälleen kortensa Natokekoon julkaisemalla Juhani Raunialan shakkiteoreettisen näkemyksen venäläisestä politiitasta ja pelottelun "tulenvasta seuraavasta sodasta Itämeren alueella". Pelottaa - nimittäin tämä natokiima.

Hallituksen ilmeinen haluttomuus perustaa taloussuunnitelma realistisiin skenaarioihin vaikuttaa ilmeiseltä. Miksi taloussuunnitelmassa kikkaillaan sillä, että verotulot yks kaks kasvaisivat 1,2 prosenttiyksikköä vastaavasti (yli 3miljoonaa euroa) v. 2020? Siksikö, että halutaan pysyä ns. mukavuusalueella eikä myönnetä suoraan, ettei kaupungin talous kestä nykymenoa ilman veronkorotuksia?

Ei suunnitelma saisi perustua tilanteeseen, joka edellyttää ihmettä.

Tällainen suunnitteluko on parasta mihin Heinolassa pystytään?

Onko hallituksen toimintalinjana se, että siirretään ongelmat tulevaisuuteen ratkaistaviksi?
Edellä on rajumpia leikkauksia, jos vaan jatkamme tällä aikaansaamattomuuden linjalla.
Mielestäni hallitus on osoittanut, ettei siltä löydy osaamista uudistaa ja sopeuttaa. Velkaannumme hurjaa vauhtia ja velat jäävät uusien sukupolvien maksettavaksi. Emme varmasit kykene ylläpitämään edes nykyistä palveluverkkoa, koska elämme jo nyt yli varojemme. Vaikuttaa vastuuttomalta jättää puuttumatta ongelmiin.

Kaupunki tarvitsisi kaupunginhallituksen, joka ryhtyy toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Nykyisen eväät eivät riitä.

Suomen hallitus on 5.4.2016 linjannut maakuntahallinnon uudistamisesta, että 18 perustettavaa itsehallinnollista maakuntaa vastaavat v. 2019 alkaen lain perusteella annettavista ja muista alueellisista palveluista.

Kunnille jäävät muun muassa
- opetus- ja kulttuuripalvelut, joten koulut kuntoon ja kulttuuriohjelma valmiiksi.
- maankäytön ja rakentamisen ohjaus
- yleisen toimialan tehtävät (energiahuolto)

Joten useat lautakunnat lopettavat v. 2019 jälkeen. Myös Heinolan verotulot puoliintuvat sote-vastuiden siirtyessä maakunnalle.

Maakunnat vastaisivat lakiuudistusten jälkeen muun muassa
- sosiaali- ja terveyshuollosta
- pelastustoimesta
- ympäristöterveydenhuollosta
- alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä
- alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta

Uudistus sisältää sote-palveluiden uudistamisen että aluehallinto uudistuksen. Itsehallinto perustuu maakunnissa järjestettäviin suoriin vaaleihin.

Yhä pienenevillä verotuloilla joudutaan Heonolassa toimimaan, joten on järkevää pienentää hallintokoneistoa. Valtuustoon riittää 30 valtuutettua, kun sote-palvelut ym. siirtyvät maakunnalle. Peruuttinhan jo kuluvalla kaudella kokous, kun asioita ei ollut "turhan takia ja kalliina".

Sote-suunnitelman mukaan maakuntien tarvitsemat toimitilat järjestetään osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla se omaisuus, jota tarvitaan. Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan maakunnat vuokraavat tarvittavat toimitilat. Kuntien omistama ja sote-toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyisi maakunnalle.
Maakuntauudistukseen kannattaa tutustua osoitteessa www.net.kunnat
Miten uudistukset toteutetaan

Heinolan pitää ottaa sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suunnitelmissaan huomioon tuleva maakuntauudistus. Heinolaa ja Sysmää lukuunottamatta muut alueen kunnat suunnittelevat ja tekevätkin jo uudistuksen mukaista yhteistyötä. Heinolassa on pantu pää pensaaseen: katsotaan mitä tuleman pitää... ei vielä koske meitä... Näin Heinolan muutosvastarinta tulee asukkaille kalliiksi ja myös sote-henkilöstö tulee yhteistyö-kyvyttömyydestä kärsimään.

Heinola joutuu maksamaan noin 0,6 miljoonaa ylittyvistä päivystys-maksuista PHKS:n Akuutti24.
Itä-Häme 21.10.
Vaikka Attendo päivystää Heinolassa, neuvotaan hakeutumaan Lahteen. Miksi näin? Miksi hakeudutaan Lahteen Akuuttiin, kannattaisiko tutkia.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle (johon Heinola ei ole muiden tavoin liittynyt, poislukien myös eripura-Sysmä) Heinola maksaa laskelmien mukaan noin 2,5 miljoonaa lisää erkoissairaanhoidon ylittäessä määrärahan.

Erikoiseksi 2,5 miljoonan lisälaskun tekee se, että Heinolan maksuosuutta pudotettiin 1,3 miljoonaa, kun erikoissairaanhoitoa piti järjestää enemmän Heinolassa. Miksi ei järjestetty. Miksi erikoislääkäreitä ei palkattu. Toista kirurgia ei leikkaussaliin rekrytoitu.
Mitä sanoo sote-lautakunnan jäsenet ja puheenjohtaja - entä kaupunginhallitus? Lääkäreitä puhuteltiin ja hoitajien piti olla vaiti - kannattiko "pomottaminen"?
Entä miten veronmaksajat maksaa lisälaskun? Otetaanko 11 miljoonan lisäksi 2,5 miljoonan lisälaina? Korotetaanko veroprosenttia?
On myös muita mahdollisuuksia: kevennetään byrokratiaa. Vähennetään valtuuston kokoonpano minimiin eli 27 valtuutettuun. Liitytään Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään.

Järki päätös että leikkuri lopetetaan. Viime aikoina toiminut pääasiassa
riidanjakokeskuksena, enimmäkseen leikkaukset keskittyneet kynsien leikkuuseen. Tuottanut puolimiljoonaa tappiota.

Heinolassa tunarointi jatkuu. Se ei tosin ole yllätys.
Kun hoidamme asiat itse, on lopputuloksena huima velkaantuminen ja palveluiden heikentyminen. Eli juuri ne seikat, joilla meitä on peloteltu mahdollisista kuntaliitoksista! Asioita ei siis osata hoitaa itsekään, vaan kaupunki rypee vähenevien verotulojensa kanssa. Nyt myös sairaanhoitokulut levisivät käsiin, ei hyvältä näytä!

Heinolan kärkihanke, palvelutalo Hopeasilta valmistuu aikataulussa. Uudisrakennukseen tulee 60 huonetta, joista yksi on pariskunnalle. Vanhassa, purettavassa ja peruskorjatussa Hopeasillassa oli vain yksi vähemmän.

Runko on pystytetty ja väliseinät muurattu sekä lattioita valettu. Vesikatto on keskeneräinen. Kun syksyn räntä- ja vesisateet ovat alkaneet, rakennus tulee hyvin suojata ja betonin tulee olla täysin kuiva, ennenkuin pintoja laitetaan, vaikka aikataulu ei pitäisi.

Mitä 8 miljoonaa maksavalle Hopeasillalle tulee tapahtumaan, kun sote-yhtymä päättää myös Hopeasillan käytöstä?

Onko paikallislehdessä tarvis ylistää (moneakohan kerta jo?) energiarahastoa, ikäänkuin unohtaisimme huonon taloudenpidon, huiman velkaantumisen ja sen, että energiarahasto on kiinteä osa kaupungin tasetta, si ei voi tuhlata, koska kaupunki ei ole mitään ilman rahastoaan. Parin vuoden sisällä velkaa on jo yli rahaston arvon, asukkaita entistä vähemmän ja verojakin joudutaan nostamaan. Pitäisikö paikallislehden kirjoittaa uskottavuuden nimessä myös näistä tosiasioista?

Heinolan väkikato jatkuu, kunnan tehtävät ovat vähenemässä (kuten myös verotulot) ja Heinolassa halutaan säilyttää liikaa valtuutettuja. Hienoa demarit, maksetaan jatkossakin liian suurelle joukolle kokouspalkkiot.

Pian Heinolan verokertymä puoliintuu. Sosiaali- ja terveystoimi siirtyy Päijät-Hämeen kuntayhtymälle ja samalla noin puolet kunnallisverosta. Valtuustoon ei tarvita päättäjiä samaa määrää kun ei ole enää samaa määrää päätettävää. Heinolan väkiluku putoaa pian alle 19.000. Väkiluku on enää noin 19.300, joten väki vähenee nopeasti. Investointisuma on suuri, kun koulujen korjaus ja uusien rakentaminen on jäänyt tekemättä. Lakisääteiset palvelut on hoidettava yhä pienenevästä verokertymästä. Ellei hoideta Heinolan yhdistäminen Lahteen on edessä.

Erittäin hyviä kirjoituksia. Harmi, että nimettöminä. Tässä on porukka, joita äänestäisin seuraavissa vaaleissa.

Valittajat valittaa, se on heidän eläntyönsä. Hyvä on, että näillä laitapuolenkulkijoillakin on jotain tekemistä, pysyvät pois kartsalta
rähjäämästä. Pieni porukkahan se onneksi, nimet kaikkie hyvin tiedossa.

Miksi paikallinen lehti ei uutisoi lainkaan siitä, että tulevaisuudessa kaupunkia odottaa mitä ilmeisimmin verojen korottaminen?
Siitäkään ei ole uutisoitu, että velka/asikas uhkaa nousta 5000euron tietämille. Miksi kaupunkilaiset pidetään pimennossa kaupungin todellisesta tilanteesta?

Katselin hallituksen esitystä, veroja ei nosteta 2017. Hienoa valtuutetut,
seminaari tuotti tulosta. Rakentaminen elpyy. Tosin valittaja kaksikko (seppä&laitinen) pääsee mielityöhönsä, tekemään kiusantekovalituksia. Valitettavasti.

Kyllä tarvittaisiin Heinolaan kyvykäs talousjohtaja, joka kertoisi selkokielellä missä mennään ja lisäksi vielä senkin mitä pitäisi tehdä, jotta kaupungin talous saadaan kestävälle tolalle. Nykymenon jatkuessa hallintokoneisto nielaisee vähenevän verokertymän eikä energiarahaston tuotto riitä alkuunkaan kun valtiontukikin tuntuvasti vähenee. Vielä pitäisi investoida kouluihin ja huolehtia kaupungin kiinteistöjen korjauksista sekä infrasta. Investointisuma lienee noin 35 miljoonaa. Ensi vuotta uutta velkaa otetaan 11 miljoonaa. Maksetaanko vanhaa milloin velkaa pois? Onko velanhoitosuunnitelmaa?

Toimittaja Sari Asikainen kertoi aivan oikein, että tekonurmen investointi on kertamaksu, kun leikkaustoiminnan ylläpito on monien miljoonien asia kun vuotuiset kustannukset diskontataan tähän päivään (IH 3.11.2016). Samalla lailla on yhden päällikkötason virkamiehen palkkaus sivukustannuksineen ja keskimääräisine työssäoloaikoineen noin miljoonan euron kustannus yhteiskunnalle. Tällaista arviointia ja diskontauksen ymmärrystä ei valitettavasti päättäjillä ole ja kun virkamiehet, jotka ehkä osaisivat laskea, ovat peloissaan hiljaa, niin tässä olemme.

Toinen jättimoka, jonka läpivienti valtuustossa ja rakennuslupakäsittelyssä osoittavat, kuinka heikoissa kantimissa päätöksenteko Heinolassa on, on Hopesiilan purku ja uuden Hopesillan rakentaminen. Onko tosiaan niin, että ainoa kiinnostuksen kohde valtuustolle on kokouspalkkiot (43 valtuutettua)

Palvelutalon uudisrakentamisesta voi tiivistetysti todeta sen, että järjetön hanke, sekä sijainniltaan, että kustannuksiltaan. Rakennuslautakunta olisi voinut estää rakentamisen rinnetontille Suomen rakentamismääräysten perusteella ja kaupunki/Hilden olisivat voineet valittaa, jotta tuomioistuimen ratkaisu olisi saatu, mutta ei ollut "m..naa".

Yksityiset rakentavat palvelutaloja 100.000 euron kustannuksin paikkaa kohden.
Vuosivuokra asukkaalle on noin 6.000 euroa, eli investoija saa tuottoa palveluasunnon asukkaalta noin 6 %. Plus hoitotyön kate.

Kaupungin hanke maksaa todellisuudessa 200.000 euroa asuntoa kohden (vanhan Hopeasillan purku, tasearvon nollaus, suunnittelukustannukset, myös virkamiesten, rahoituskulut, yms menot, jotka julkishankinnoissa helposti jätetään huomioimatta).
Asukkaan maksama vuokra ei voi suurempi kuin yksityisellä sektorilla. Joten, ottaako maakunta uuden Hopeasillan kaupungilta vai jääkö se ikääntyneiden äitien ja isien asunnoksi kaupungin kustannuksella? Se nähdään.

Pelkkää paskatietoa Herra sepältä.

Seppä kirjoittaa kuten asia on.
Valitettavasti Heinolassa kunnan kokonaisetu jää aina varjoon, kun toteutetaan hankkeita kunnalle epäedullisella tavalla. Vaalien alla ei löydy päättäjiä, jotka painaisivat jarrua ja vaatisivat harkintaa kymmenien miljoonien eurojen investointien toteutukseen. Hankkeet eivät ole missään suhteessa kunnan taloudelliseen kantokykyyn, saati ennustettavaan kehitykseen, esimerkiksi asukasluvun ja verotulojen osalta.

On silkkaa typeryyttä odottaa, että kaupungin asukasluku nousisi, kun muuttotappiokunta heikentää taloudellista asemaansa velkaantumalla hallitsemattomasti, kun vallalla on purkaa vanhat rakennukset ja korvata ne liian korkeisiin kustannuksiin nousevilla uudisrakennuksilla, joiden tarve tulevaisuudessa on kyseenalainen. Kaukonäköinen päättäjä edellyttäisi rohkeita ja kipeitäkin ratkaisuja kunnan talouden turvaamiseksi, esimerkiksi kouluja tulisi rakentaa kokonaan siirrettävistä ja muokattavista elementeistä, siten että rakennuksen käyttötarkoitusta ja jopa kokoa voidaan muuttaa tulevaisuudessa.
Heikot tulevaisuudennäkymät huomioiden, esimerkiksi lukiorakennus tulisi toteuttaa yhteistyössä toisen koulutustarjoajan kanssa tai edes siten, että tuleva keskustan koulu ja lukio voivat hyödyntää samoja tiloja. Tämä säästäisi useita miljoonia euroja.
Miksei edes tällaista asiaa ymmärretä?

Paljonko Matti Seppä sai, kun hän sai fudut kaupungilta ?

Onkohan yksikään päättäjä tajunnut, ettei kaupunki kykene selviytymään ilman veronkorotuksia, etenkin kun päättäjät haluavat investoinnit toteutettavan erittäin kalliisti.

Paljonko maksaa 43 valtuutetun kokouspalkkiot seminaareineen?
Paljonko säästettäisiin, jos valtuutettuja olisi 35 tai 29?
Heinolan väkiluku on nopeaan tahtiin vähentynyt. Asukkaita on enää vajaa 19.500 ja puolet verotuloista siirtyy hyvinvointiyhtymälle samalla kun sote-asiatkin. Tässä tilanteessa ei voida millään järkisyillä perustella 43 valtuutetun valtuustoa.

"Ville-Matti Kuusela (Pahe) esitti valtuuston supistamista, mutta sai oman ryhmänsä lisäksi taakseen vain kokoomuksen ja Eero Avenin (Kansanääni-ryhmä). Kuuselan esitys hävisi äänestyksen 23-19", Itä-Häme toteaa.

Verotulot vähenevät, sote-toimi siirtyy hyvinvointiyhtymälle, Heinolan väestökato jatkuu suurena (vuoden aikana miinusta 200), mutta valtuusto päätti pitää valtuutettujen määrän samana. Mitä järkeä?

Kuluvan vaalikauden valtuusto muistetaan kaupunginjohtajan erottamisesta, kaupunginhallituksen erottamisesta, useat valtuutetut erosivat valtuustosta turhautuneina... Lisäksi asukkaille selvisi kertyneen, valtavan investointisuman suuruus, joka todennäköisesti merkitsee tulevaisuudessa veronkorotuksia. Yhteistyökuviot ovat epäonnistuneet sekä uuden kuntayhtymän kanssa että lähikuntien kanssa, joten leikkaustoiminta Heinolassa loppuu toistaiseksi eikä omasta sairaalastakaan ole varmuutta.

Äänestysalueiden määrää vähennettiin säästösyistä, vaikka Heinolassa äänestys-% on alhainen. Paljonko säästettiin vaalipaikkojen yhdistämisellä ja paljonko säästettäisiin, jos valtuutettujen määrä vähennettäisiin miniin? Kannattaisiko ottaa asukkaiden mielipiteet huomioon ja rakentaa Heinolan tulevaisuutta järkevästi ja taloudellisesti - kestävälle pohjalle unohtaen oma sekä oman ryhmän etu.

Toivottavasti Itä-Hämeessä tehtäisiin (myös valtuuston puheenjohtajan peräänkuuluttamaa) tutkivaa journalismia. Kerrottaisiin mitä eri puolueet lupasivat vaalipuheissa ja miten vaalilupauksia on yritetty toteuttaa. Kiitos IH:lle faktatiedosta tulevadsa vaaliteema numerossa etukäteen!
Hyvä olisi kertoa konsulttijohtamisesta ja mitä se on tullut maksamaan.
Valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden käsittely kiinnostaa myös. Mitä on toivottu tehtävän ja mitä on tehty. Onko aika hoitanut aloitteita vai onko ryhdytty toimenpiteisiin.
Näin ehkä paikallislehti auttaisi demokratiaa toteutumaan helpottamalla äänestäjän valintaa, "nukkujat" voisivat aktivoitua ja Heinolan äänestysprosentti voisi nousta 64 prosentista.

Kaupungin talouden arviointi puolueettoman asiantuntijan avulla olisi tärkeää tietoa. Joidenkin mielestä talous on kuralla ja toiset taas ylistävät energiarahaston tuottoa. Entä miten investointisuma puretaan ja miten se vaikuttaa veroprosenttiin?

Miksi kaupunginhallitus lähti esittämään talousarviota, joka perustuu ylioptimistisiin kasvulukemiin, joiden itsestäänselvä toteutumatta jääminen johtaa verojen korotukseen?
Eikö hallitus uskaltanut mennä epämukavuusalueelle ja paljastaa, että rahat eivät riitä?

Niin, luottamusmiesorganisaatiot, jotka pullistelevat puolueiden uskollisia sotureita, eivät tätä kaupunkia pelasta. Kaupunki ei tarvitsisi kuin yhden pätevän virkamiehen ja kaksi kunnon poliitikkoa johtamaan kaupunginhallitusta ja valtuustoa, niin jo alkaisi tapahtumaan.
Taitaa olla vain toiveunta.