Psykoosien periytyvyyttä selvitetään tutkimuksessa

Siis yrität suomeksi sanottuna esittää, että aivojen rakenteella ja toiminnalla ei ole keskenään mitään tekemistä? Perimä eli geenit rakentavat ne puitteet, millä aivot toimivat. Eiköhän aika moni asia ihmisessä ole ympäristötekijöiden ja geenien yhteisvaikutusta.

Kysypä asiaa neurologeilta. Neurologia ei ole samalla tavalla "huuhaatiedettä" kuin psykiatria. Neurologit näkevät aivokuvista hyvin tarkkaan, minkä tyyppinen ihminen on kyseessä. Aivojen rakenne myös vaikuttaa siihen, miten ihminen esim. toipuu vakavista aivosairauksista ja aivoihin vaikuttavista onnettomuuksista. Miksi siis psykoosi olisi täysin erillinen asia aivojen rakenteeseen ja perimään liittyen?

"Eihän psykiatria edes pysty vastaamaan siihen kysymykseen, mistä psykoosi itse asiassa johtuu."

Pystyy, muttei halua. Psykoosiksi kutsuttu ihmisreaktio elämäntapahtumiin on juuri niin yksinkertaista ja helppo selittää että ymmärtää kuin miltä se kuulostaakin. Ei syytä aivoista löydy eikä tule koskaan löytymäänkään, mutta toisaalta voidaan kysyä etsiikö kukaan sellaista tosissaan muutenkaan. Totuuden kertominen vaan olisi psykiatrian intressejä vastaan, joten ala panostaa mielummin julkisuutta kerääviin "tutkimuksiin", joilla saadaan luotua ja ylläpidettyä uskottavuutta psykiatrian alaa kohtaan. Sinunkin lähestymistavasta nähdään, että propaganda on tehoa.

m8o0wp kirjoitti:

"Eihän psykiatria edes pysty vastaamaan siihen kysymykseen, mistä psykoosi itse asiassa johtuu."

Pystyy, muttei halua. Psykoosiksi kutsuttu ihmisreaktio elämäntapahtumiin on juuri niin yksinkertaista ja helppo selittää että ymmärtää kuin miltä se kuulostaakin. Ei syytä aivoista löydy eikä tule koskaan löytymäänkään, mutta toisaalta voidaan kysyä etsiikö kukaan sellaista tosissaan muutenkaan. Totuuden kertominen vaan olisi psykiatrian intressejä vastaan, joten ala panostaa mielummin julkisuutta kerääviin "tutkimuksiin", joilla saadaan luotua ja ylläpidettyä uskottavuutta psykiatrian alaa kohtaan. Sinunkin lähestymistavasta nähdään, että propaganda on tehoa.

Lue lisää

En halua olla sarkastinen, mutta tuskin se psykoosi munuaisistakaan johtuu 🙄 Ei sitä selitä myöskään "ihmisreaktio elämäntapahtumiin", sillä kaikilla on "elämäntapahtumia", joillakin vielä paljon hirveämpiä kuin psykoosiin sairastuneilla, eivätkä kaikki silti koskaan mene psykoosiin.

Saako kysyä, miten omat psykoosisi ovat edenneet?

Saattaa psykoosi johtua munuaisista jos on esim. munuaissairaus joka aiheuttaa elämänlaadun huononemista, josta sitten ihminen saattaa oireilla "psykoottisesti."

ghrwhw kirjoitti:

Saattaa psykoosi johtua munuaisista jos on esim. munuaissairaus joka aiheuttaa elämänlaadun huononemista, josta sitten ihminen saattaa oireilla "psykoottisesti."

Elämänlaadun huononeminen ei aiheuta psykoosia sellaiselle, jolla ei ole mitään alttiutta siihen. Masennusta voi aiheuttaakin, ainakin sellaista "masennusta", jonka kaikki tietävät omasta kokemuksestaan. Olen melko varma, että psykoosiin/psykoosisairauksiin vaikuttaa ympäristötekijöiden lisäksi geneettinen alttius. Pl. ehkä huumaavilla ainella aiheutetut psykoottiset tilat, sellaisiin voinee sairastua kuka tahansa. Geneettinen alttius ei kuitenkaan tarkoita, että välttämättä sairastuisi koskaan.

Sun olettamukset ei vaikuta tieteellisiin faktoihin. Onko sinulla näyttää luotettavaa, huom. LUOTETTAVAA tutkimusta asiasta? Ei puolueellista propagandaa, vaan tarpeeksi iso tutkimus jossa mainitaan miten psykoosi on siinä määritelty jne.

Tässä vähän kritiikkiä. Tarvitaan älyä nähdä omien ennakkoluulojensa lävitse ja lukea vastaannottavaisesti.

https://www.madinamerica.com/author/jjoseph/

uikouio kirjoitti:

Sun olettamukset ei vaikuta tieteellisiin faktoihin. Onko sinulla näyttää luotettavaa, huom. LUOTETTAVAA tutkimusta asiasta? Ei puolueellista propagandaa, vaan tarpeeksi iso tutkimus jossa mainitaan miten psykoosi on siinä määritelty jne.

Lue lisää

En viitsi avata tuota linkkiä, joka ei näytä vievän mihinkään tieteelliseen julkaisuun.

Mihin ennakkoluuloihin viittaat? Oletko kenties sama ihminen, joka täällä lienee jo kauan messunnut psykiatrian olevan pseudotiede, ehdottanut psykiatristen sairaaloiden alasajoa ja psykiatristen sairauksien hoitamista esimerkiksi neurologisina? Jos olet, niin sinä kyllä olet mielestäni enemmän velvollinen esittämään tieteellistä todistusainestoa väitteillesi. Tämä siitä huolimatta, että kiusaus olisi suuri olla kanssasi samaa mieltä joissain asioissa. Mielisairaanhoidosta Suomessa on ketju erikseen, joten en ala sitä tässä enkä kyllä ko. ketjussakaan ruotimaan, mutta se on minunkin mielestäni aika ala-arvoista.

Minusta kaikki mikä voi selventää psykoosien syntymiseen johtavia syitä, on eteenpäin nykyisestä tilanteesta. Psykoosiin sairastuminen on edelleen paitsi sairastuneen itsensä, myös muiden ihmisten mielestä pelottavaa, selittämätöntä ja "hullun" oma syy jollain sellaisella tavalla, mitä ei kuitenkaan pystytä perustelemaan. On vain hyvä, jos mystisyys vähenee tämän aiheen ympäriltä tutkimuksella. Mitä kauheaa siinä mielestäsi on, jos sairastumisalttius olisi osittain geneettistä? Niinhän se on suuressa osassa muitakin sairauksia.

Oletko edes koskaan ollut psykoosissa?

Mulla ei ole omakohtaista kokemusta psykoosista. Tässä nyt tuli mieleeni kuitenkin
kun psykiatrilla (yksityisellä) käydessäni, kyselin uteliaana kaikenlaista.
Kerran kysyin, voiko kuka hyvänsä mennä psykoosiin, vastasi kyllä.
Jatkoin vähän yllättyneenä, että siis vaikka ei olisi ollut minkäänlaisia mielen-
ongelmia aiemmin, psykiatri vastasi kyllä.

Eiköhän täällä hyvin useat kritisoi psykiatriaa, ja syystä.

"VIralliset" psykiatriset julkaisut ovat yleensä vähemmän tieteellisiä kuin kritiikki. Ainakin kritiikki pitää kiinni tieteellisen tutkimuksen peruspilareista. Nollahypoteesi (kemiallinen epätasapaino) ja falsifioitavuus. Myös Occamin partaveitsi ja niin edelleen.

Ja en, en ole ollut psykoosissa, mutta se on irrelevanttia argumentilleni.,

rfgtyuhhu kirjoitti:

Eiköhän täällä hyvin useat kritisoi psykiatriaa, ja syystä.

"VIralliset" psykiatriset julkaisut ovat yleensä vähemmän tieteellisiä kuin kritiikki. Ainakin kritiikki pitää kiinni tieteellisen tutkimuksen peruspilareista. Nollahypoteesi (kemiallinen epätasapaino) ja falsifioitavuus. Myös Occamin partaveitsi ja niin edelleen.

Ja en, en ole ollut psykoosissa, mutta se on irrelevanttia argumentilleni.,

Lue lisää

Olen tietoinen dopamiiniaineenvaihdunnan häiriöstä, johon neurolepteillä kai yleensä yritetään vaikuttaa laskemalla dopamiinitasoja aivoissa. Tämäkö on nollahypoteesi, johon viittaat?

Siksi juuri kannatan aihepiirin mahdollisimman laajaa tutkimusta, että asiasta saataisiin lisää tietoa. Sen avulla voitaisiin hoitaa tarkemmin tai ehkä jopa täysin eri tavalla vaikuttavilla lääkkeillä kuin nykyään. Nykyiset lääkitykset usein tuhoavat fyysistä terveyttä merkittävästi, vaikka yksikään psykiatri ei näytä ottavan tätä huomioon pääongelmaan keskittyessään. Diabetes ei ole mikään pikkujuttu, vaan pirullinen sairaus varsinkin sellaiselle, joka on mm. lääkityksestä johtuen muutenkin koko ajan väsynyt ja aloitekyvytön.

En menisi esittämään lääkkeistä luopumista, psykiatristen sairaaloiden alasajoa tai potilaiden jättämistä heitteille oman onnensa nojaan, jos itselläni ei olisi edes kokemusta asiasta. Psykoosi voi olla äärimmäisen pelottava kokemus siihen sairastuneelle itselleen, siihen voi kuulua pahoja pelkotiloja, kykenemättömyyttä nukahtaa sekä normaaliminälle täysin käsittämätöntä ajatuksenjuoksua ja toimintaa. Vaikka psykiatrinen sairaala onkin melkoinen kauhukammio pahimmillaan, silti on hyvä, että täysin epänormaalissa tilassa vellova ihminen laitetaan jonnekin turvaan, jo itseltäänkin. Tila on kammottava juuri siksi, että sen vallassa voi saada päähänsä melkein mitä vain. Jos sinulla ei tällaista tilaa ole ollut, yritä edes eläytyä siihen sen verran, että tajuat, ettei ihmisen ole hyvä heilua nukkumatta ja syömättä viikkoja. Pystytkö kuvittelemaan, millaisiin tilanteisiin ihminen voi itsensä järjestää psykoosissa? Ja mitä hänelle mielestäsi sitten pitäisi tehdä, jättää kotiinsa seonneena?

Olen nimimerkki bhfok, joka kertoi tässä ketjussa psykoosi keskustelusta
(yksityisen) psykiatrin kanssa.

Abilifying kirjoitti:

Olen tietoinen dopamiiniaineenvaihdunnan häiriöstä, johon neurolepteillä kai yleensä yritetään vaikuttaa laskemalla dopamiinitasoja aivoissa. Tämäkö on nollahypoteesi, johon viittaat?

Siksi juuri kannatan aihepiirin mahdollisimman laajaa tutkimusta, että asiasta saataisiin lisää tietoa. Sen avulla voitaisiin hoitaa tarkemmin tai ehkä jopa täysin eri tavalla vaikuttavilla lääkkeillä kuin nykyään. Nykyiset lääkitykset usein tuhoavat fyysistä terveyttä merkittävästi, vaikka yksikään psykiatri ei näytä ottavan tätä huomioon pääongelmaan keskittyessään. Diabetes ei ole mikään pikkujuttu, vaan pirullinen sairaus varsinkin sellaiselle, joka on mm. lääkityksestä johtuen muutenkin koko ajan väsynyt ja aloitekyvytön.

En menisi esittämään lääkkeistä luopumista, psykiatristen sairaaloiden alasajoa tai potilaiden jättämistä heitteille oman onnensa nojaan, jos itselläni ei olisi edes kokemusta asiasta. Psykoosi voi olla äärimmäisen pelottava kokemus siihen sairastuneelle itselleen, siihen voi kuulua pahoja pelkotiloja, kykenemättömyyttä nukahtaa sekä normaaliminälle täysin käsittämätöntä ajatuksenjuoksua ja toimintaa. Vaikka psykiatrinen sairaala onkin melkoinen kauhukammio pahimmillaan, silti on hyvä, että täysin epänormaalissa tilassa vellova ihminen laitetaan jonnekin turvaan, jo itseltäänkin. Tila on kammottava juuri siksi, että sen vallassa voi saada päähänsä melkein mitä vain. Jos sinulla ei tällaista tilaa ole ollut, yritä edes eläytyä siihen sen verran, että tajuat, ettei ihmisen ole hyvä heilua nukkumatta ja syömättä viikkoja. Pystytkö kuvittelemaan, millaisiin tilanteisiin ihminen voi itsensä järjestää psykoosissa? Ja mitä hänelle mielestäsi sitten pitäisi tehdä, jättää kotiinsa seonneena?

Lue lisää

Miksi psykoosia pitää hoitaa ensiijaisesti lääkkeillä? On lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan psykoosipotilaat toipuvat jopa paremmin ilman lääkkeitä kuin lääkityksellä. Silti psykoosiin liittyvät tutkimukset keskittyvät lääkitykseen ja genetiikkaan aivan, kuin kultuurilla ja yhteiskunnalla ei olisi mitään vaikutusta siihen, miten ihminen selviää psykoosista ja miten hän sopeutuu yhteiskuntaan sen jälkeen. Resurssien kohdentaminen pelkästään biologisiin tekijöiden tutkimukseen ei ole viatonta vaan se kertoo, miten ns. mielisairaudet ymmärretään ja millaisia taloudellisia ja poliittisia intressejä niiden määrittelyyn liittyy. Vaikka jokin ominaisuuden vaihtelu olisikin vahvasti selitettävissä geeneillä, sekään ei tarkoita, että kyseessä olisi kulttuurista riippumaton universaali "sairaus". Jos sinua esimerkiksi kiusataan änkytyksestä ja muutut sen takia mykäksi, niin kannattaako silloin sinun mykkyyttäsi hoitaa sillä, että kaikki resurssit panostetaan sellaisen jalon ihmisrodun tuottamiseen, jossa ei ole yhtään änkyttäjää? Etsitään massiivisilla sumilla geenejä, joilla poistettaisiin sinun kaltaiset änkyttäjät yhteiskunnasta ja voitaisiin hoitaa näin ollen "mykkyyttäsi" paremmin...Jos reagoit vastoinkäymisiin tavalla, jota alkuperäisheimot pitäisivät lahjakkuutena mutta jota nyky-yhteiskunnassa pidetään jonkinlaisena neurologisena vammana, niin kumpaa luulet, kummassa yhteisössä "parantuisit" paremmin kokemuksistasi? Tutkimusten mukaanhan köyhissä maissa psykoosista paranee todennäköisemmin kuin rikkaissa, joissa on tämä perverssi pakkomielle lääkitykseen ja genetiikkaan. Onhan geenitutkimus tärkeää ja kiehtovaa ihan tieteellisestä näkökulmasta, mutta se ei välttämättä käänny hyviksi hoitotuloksiksi. Kyllähän esim. tietyt poliittiset mieltymyksetkin ovat joidenkin tutkimusten mukaan suhteellisen vahvasti periytyviä, mutta kukaan tuskin ehdottaa vääränlaisten mieltymysten poliittista manipulaatiota geeniperimää tai aivoja muokkaamalla. Demokratiassa ajatellaan, että ihmisten monimuotoisuus on se arvo itsessään ja demokratian funktiona on integroida tämä monimuotoisuus päätöksentekojärjestelmään. Kun puhutaan psykiatrisista potilaista, niin tämä arvo katoaa erityisesti maissa, jotka pitävät itseään suvaitsevaisina ja demokraattisina.

fdasggadf kirjoitti:

Miksi psykoosia pitää hoitaa ensiijaisesti lääkkeillä? On lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan psykoosipotilaat toipuvat jopa paremmin ilman lääkkeitä kuin lääkityksellä. Silti psykoosiin liittyvät tutkimukset keskittyvät lääkitykseen ja genetiikkaan aivan, kuin kultuurilla ja yhteiskunnalla ei olisi mitään vaikutusta siihen, miten ihminen selviää psykoosista ja miten hän sopeutuu yhteiskuntaan sen jälkeen. Resurssien kohdentaminen pelkästään biologisiin tekijöiden tutkimukseen ei ole viatonta vaan se kertoo, miten ns. mielisairaudet ymmärretään ja millaisia taloudellisia ja poliittisia intressejä niiden määrittelyyn liittyy. Vaikka jokin ominaisuuden vaihtelu olisikin vahvasti selitettävissä geeneillä, sekään ei tarkoita, että kyseessä olisi kulttuurista riippumaton universaali "sairaus". Jos sinua esimerkiksi kiusataan änkytyksestä ja muutut sen takia mykäksi, niin kannattaako silloin sinun mykkyyttäsi hoitaa sillä, että kaikki resurssit panostetaan sellaisen jalon ihmisrodun tuottamiseen, jossa ei ole yhtään änkyttäjää? Etsitään massiivisilla sumilla geenejä, joilla poistettaisiin sinun kaltaiset änkyttäjät yhteiskunnasta ja voitaisiin hoitaa näin ollen "mykkyyttäsi" paremmin...Jos reagoit vastoinkäymisiin tavalla, jota alkuperäisheimot pitäisivät lahjakkuutena mutta jota nyky-yhteiskunnassa pidetään jonkinlaisena neurologisena vammana, niin kumpaa luulet, kummassa yhteisössä "parantuisit" paremmin kokemuksistasi? Tutkimusten mukaanhan köyhissä maissa psykoosista paranee todennäköisemmin kuin rikkaissa, joissa on tämä perverssi pakkomielle lääkitykseen ja genetiikkaan. Onhan geenitutkimus tärkeää ja kiehtovaa ihan tieteellisestä näkökulmasta, mutta se ei välttämättä käänny hyviksi hoitotuloksiksi. Kyllähän esim. tietyt poliittiset mieltymyksetkin ovat joidenkin tutkimusten mukaan suhteellisen vahvasti periytyviä, mutta kukaan tuskin ehdottaa vääränlaisten mieltymysten poliittista manipulaatiota geeniperimää tai aivoja muokkaamalla. Demokratiassa ajatellaan, että ihmisten monimuotoisuus on se arvo itsessään ja demokratian funktiona on integroida tämä monimuotoisuus päätöksentekojärjestelmään. Kun puhutaan psykiatrisista potilaista, niin tämä arvo katoaa erityisesti maissa, jotka pitävät itseään suvaitsevaisina ja demokraattisina.

Lue lisää

Nyt en ihan saa kiinni ajatuksistasi. Ei tuon aloituksessa mainitun tutkimuksen tavoitteena ole olla "poistamassa sinun kaltaisia änkyttäjiä yhteiskunnasta" (ilmeisesti rinnastat änkyttämisen tässä psykoosisairauteen). Miksi ajattelet, että asian tutkiminen johtaisi johonkin eugeniikan tapaiseen ei-toivottujen yksilöiden poistamiseen yhteiskunnasta? Todennäköisemmin kävisi päinvastoin, kun joku järjellinen selitys asiaan löytyisi. Nythän tämä tilanne nimenomaan on jo sellainen, että "hullut" poistetaan mieluusti näkyviltä, pois työelämästä ja kaveripiireistä. Ihmisillä on heistä naurettavia luuloja ja suhtautuminen on jopa vihamielistä. Tutkimus toisi toivottavasti lisää tietoa psykoosien syntymekanismeista ja vähentäisi kenties "heikot sortuvat elontiellä" -tyyppistä ajattelua ja halveksintaa psykoosisairauksista kärsiviä kohtaan.

Mitä sinä oikein pelkäät näissä tutkimuksissa oikein?

Mitä tulee muihin pointteihisi, toistuvat psykoosit käsittääkseni tuhoavat aivoja. Kun tarpeeksi monta kertaa sairastuu, ei välttämättä enää kognitio palaakaan. Olen tietoinen myös lääkkeiden aivoja surkastuttavista vaikutuksista, mutta tällä hetkellä on valittava kahdesta pahasta pienempi. Jos löytyisi selitys sille, miksi joku vajoaa psykoosiin ja joku toinen vastaavassa tilanteessa taas ei, olisi mahdollista kehittää keinoja sen ehkäisemiseksi.

Psykoosi ei kyllä ole mielestäni millään mittarilla "ominaisuus". Se, että jossain kaukaisessa heimossa skitsofreniaa sairastava vaikkapa toimii shamaanina, ei muuta tätä asiaa. Sitä paitsi itsekin kirjoitit paranemisesta tässä yhteydessä, eli että paranemisennuste on parempi toisenlaisessa kulttuurissa. Kenties kulttuurissa olisikin parantamisen varaa, mutta paranemista ei varmasti auta se, että ihmisen annettaisiin kerta toisensa jälkeen joutua psykoosiin ja todennäköisesti tuhota siinä yhteydessä elämänsä monella tapaa, tai jopa päättää se esimerkiksi jonkin harhaluulon vallassa. Ei täällä voi hullua laittaa shamaaniksi, koska kulttuuri todella on erilainen.

Abilifying kirjoitti:

Mitä tulee muihin pointteihisi, toistuvat psykoosit käsittääkseni tuhoavat aivoja. Kun tarpeeksi monta kertaa sairastuu, ei välttämättä enää kognitio palaakaan. Olen tietoinen myös lääkkeiden aivoja surkastuttavista vaikutuksista, mutta tällä hetkellä on valittava kahdesta pahasta pienempi. Jos löytyisi selitys sille, miksi joku vajoaa psykoosiin ja joku toinen vastaavassa tilanteessa taas ei, olisi mahdollista kehittää keinoja sen ehkäisemiseksi.

Psykoosi ei kyllä ole mielestäni millään mittarilla "ominaisuus". Se, että jossain kaukaisessa heimossa skitsofreniaa sairastava vaikkapa toimii shamaanina, ei muuta tätä asiaa. Sitä paitsi itsekin kirjoitit paranemisesta tässä yhteydessä, eli että paranemisennuste on parempi toisenlaisessa kulttuurissa. Kenties kulttuurissa olisikin parantamisen varaa, mutta paranemista ei varmasti auta se, että ihmisen annettaisiin kerta toisensa jälkeen joutua psykoosiin ja todennäköisesti tuhota siinä yhteydessä elämänsä monella tapaa, tai jopa päättää se esimerkiksi jonkin harhaluulon vallassa. Ei täällä voi hullua laittaa shamaaniksi, koska kulttuuri todella on erilainen.

Lue lisää

Psykoosi ei ole sairaus tai mikään muukaan lääketieteellinen ilmiö vaan ainoastaan nimitys tietynlaiselle reagoimiselle elämään. Tietenkään mitään vaaraa aivojen terveydelle ei reagoimisesta ole. Surkastumat ovat 100%:sti iatrogeenisiä eli käytännössä neuroleptikäytön tai -pakottamisen seurausta, neuroleptivaikutusta joka tapauksessa.

Skitsofrenia taas on vain toinen nimitys psykoosille eli ei sairaus vaan se nimitys tietynlaiselle reagoimiselle elämään.

Sellaiseen sairauteen mitä ei ole tieteellisesti olemassa ei voi sairastua, ei sitä sairastaa tai siitä parantua. Kyse on osasta ihmisyyttämme, jota vaan monien meistä on vaikea ymmärtää.

Abilifying kirjoitti:

Nyt en ihan saa kiinni ajatuksistasi. Ei tuon aloituksessa mainitun tutkimuksen tavoitteena ole olla "poistamassa sinun kaltaisia änkyttäjiä yhteiskunnasta" (ilmeisesti rinnastat änkyttämisen tässä psykoosisairauteen). Miksi ajattelet, että asian tutkiminen johtaisi johonkin eugeniikan tapaiseen ei-toivottujen yksilöiden poistamiseen yhteiskunnasta? Todennäköisemmin kävisi päinvastoin, kun joku järjellinen selitys asiaan löytyisi. Nythän tämä tilanne nimenomaan on jo sellainen, että "hullut" poistetaan mieluusti näkyviltä, pois työelämästä ja kaveripiireistä. Ihmisillä on heistä naurettavia luuloja ja suhtautuminen on jopa vihamielistä. Tutkimus toisi toivottavasti lisää tietoa psykoosien syntymekanismeista ja vähentäisi kenties "heikot sortuvat elontiellä" -tyyppistä ajattelua ja halveksintaa psykoosisairauksista kärsiviä kohtaan.

Mitä sinä oikein pelkäät näissä tutkimuksissa oikein?

Lue lisää

"Todennäköisemmin kävisi päinvastoin, kun joku järjellinen selitys asiaan löytyisi."

Ainoa mitä tällaisilla tutkimuksilla haetaan on oikeutus jatkaa nykyistä ei-toivottujen ihmisten alistamista. Ei vastaavilla tutkimuksilla ole mitään tieteellistä tavoitetta vaan poliittinen tarve.

Et ilmeisemmin ole perehtynyt mitä tulee psykiatriaan?

tähkinätyö kirjoitti:

"Todennäköisemmin kävisi päinvastoin, kun joku järjellinen selitys asiaan löytyisi."

Ainoa mitä tällaisilla tutkimuksilla haetaan on oikeutus jatkaa nykyistä ei-toivottujen ihmisten alistamista. Ei vastaavilla tutkimuksilla ole mitään tieteellistä tavoitetta vaan poliittinen tarve.

Et ilmeisemmin ole perehtynyt mitä tulee psykiatriaan?

Lue lisää

Sinä et ainakaan ole perehtynyt tämän tutkimuksen rahoittajaan. Hän on yksittäinen miljardööri, jonka oma poika on sairastunut bipolaarihäiriöön. Väität siis että hänen motiivinsa on "ei-toivottujen ihmisten alistaminen"? Jos olisi, hän tuskin olisi kiinnostunut laittamaan suuren osan varallisuudestaan tällaisten sairauksien tutkimiseen. Pikemminkin heittäisi poikansa elämästään eikä uhraisi hänelle eikä hänen kaltaisilleen ajatustakaan.

tähkinätyö kirjoitti:

Psykoosi ei ole sairaus tai mikään muukaan lääketieteellinen ilmiö vaan ainoastaan nimitys tietynlaiselle reagoimiselle elämään. Tietenkään mitään vaaraa aivojen terveydelle ei reagoimisesta ole. Surkastumat ovat 100%:sti iatrogeenisiä eli käytännössä neuroleptikäytön tai -pakottamisen seurausta, neuroleptivaikutusta joka tapauksessa.

Skitsofrenia taas on vain toinen nimitys psykoosille eli ei sairaus vaan se nimitys tietynlaiselle reagoimiselle elämään.

Sellaiseen sairauteen mitä ei ole tieteellisesti olemassa ei voi sairastua, ei sitä sairastaa tai siitä parantua. Kyse on osasta ihmisyyttämme, jota vaan monien meistä on vaikea ymmärtää.

Lue lisää

Tuolla perusteella melkein mitä tahansa sairautta voisi kutsua "tietynlaiseksi reagoimiseksi elämään". Kakkostyypin diabeteskin olisi vain reagointia huonoihin elämäntapoihin (sinä jos saisit päättää, senkään perinnöllistä aspektia ei varmaan tiedettäisi).

Miten se muuttaisi itse asiaa, jos sitä ei kutsuttaisi sairaudeksi? Luuletko, että psykoosit siitä vähenisivät? Mihin sinä laittaisit nämä psykoottiset "reagoijat" sitten? Pyörittelet vain käsitteitä, millä en näe arvoa, varsinkin kun nuo ehdottomasi vaihtoehtoiset tavat toimia "reagoijien" kanssa vaikuttavat naiiveilta.

Abilifying kirjoitti:

Tuolla perusteella melkein mitä tahansa sairautta voisi kutsua "tietynlaiseksi reagoimiseksi elämään". Kakkostyypin diabeteskin olisi vain reagointia huonoihin elämäntapoihin (sinä jos saisit päättää, senkään perinnöllistä aspektia ei varmaan tiedettäisi).

Miten se muuttaisi itse asiaa, jos sitä ei kutsuttaisi sairaudeksi? Luuletko, että psykoosit siitä vähenisivät? Mihin sinä laittaisit nämä psykoottiset "reagoijat" sitten? Pyörittelet vain käsitteitä, millä en näe arvoa, varsinkin kun nuo ehdottomasi vaihtoehtoiset tavat toimia "reagoijien" kanssa vaikuttavat naiiveilta.

Lue lisää

Ei nyt sentään. Älä sekoita asioita. Diabetes on fysiologinen poikkeavuus elinmistössä, eli täyttää sairauden määritelmän ja on siten sairaus. (Diabeteksen perinnöllisyydestä minulla ei ole tietoa.)

Kävisi samoin kuin riivauksille kävi aikanaan. Ne katosivat ja ihmiset rupesivat kutsumaan riivauksina aikaisemmin pitämiään ihmisreaktioita niiden oikealla nimellä. Osa ei halunnut tai osannut ymmärtää mistä todellisuudessa on kysymys ja keksivät tilalle psykoosi-nimityksen, jolla totuus taas onnistuneesti peitettiin.

Minä antaisin ihmisten olla rauhassa. Siitä on suvaitsevaisuudessa ja toisen vapauden kunnioittamisessa kysymys. Osata jättää toinen rauhaan.

Abilifying kirjoitti:

Sinä et ainakaan ole perehtynyt tämän tutkimuksen rahoittajaan. Hän on yksittäinen miljardööri, jonka oma poika on sairastunut bipolaarihäiriöön. Väität siis että hänen motiivinsa on "ei-toivottujen ihmisten alistaminen"? Jos olisi, hän tuskin olisi kiinnostunut laittamaan suuren osan varallisuudestaan tällaisten sairauksien tutkimiseen. Pikemminkin heittäisi poikansa elämästään eikä uhraisi hänelle eikä hänen kaltaisilleen ajatustakaan.

Lue lisää

Olettaen, että antamasi tieto pitää paikkaansa, sillä ei ole suuremmin merkitystä. Joko kyseistä rajoittajaa on vedätetty (mm. luulemaan, että niin kutsuttu bipolaarihäiriö on sairaus ja, että hänen pojallaan on sellainen) tai hänellä on omia intressejä pelissä. En tiedä niin en osaa tarkemmin kommentoida.

tähkinätyö kirjoitti:

Ei nyt sentään. Älä sekoita asioita. Diabetes on fysiologinen poikkeavuus elinmistössä, eli täyttää sairauden määritelmän ja on siten sairaus. (Diabeteksen perinnöllisyydestä minulla ei ole tietoa.)

Kävisi samoin kuin riivauksille kävi aikanaan. Ne katosivat ja ihmiset rupesivat kutsumaan riivauksina aikaisemmin pitämiään ihmisreaktioita niiden oikealla nimellä. Osa ei halunnut tai osannut ymmärtää mistä todellisuudessa on kysymys ja keksivät tilalle psykoosi-nimityksen, jolla totuus taas onnistuneesti peitettiin.

Minä antaisin ihmisten olla rauhassa. Siitä on suvaitsevaisuudessa ja toisen vapauden kunnioittamisessa kysymys. Osata jättää toinen rauhaan.

Lue lisää

Ethän varmuudella tiedä, etteikö bipolaarihäiriökin vielä paljastu "fysiologiseksi poikkeavuudeksi elimistössä". Skitsofreniaa ei tuolla nimityksellä ja oirekirjollaan kannata mainita, koska on suuri todennäköisyys, että siinä ei ole kyse yhdestä vaan useammasta sairaudesta (tai fysiologisesta poikkeavuudesta elimistössä, kuten sinä haluat noita tiloja kutsua). Juuri siksi kannatan tutkimusta. Kaikki on mahdollista. Taannoin uutisoitiin, että täysin selvitettynä pidettyyn ihmisen anatomiaan on tullut lisäys: imusuonijärjestelmä ulottuu aivoihin. Tämä voi tarkoittaa mm. sitä että huuhaana pidetty akupunktio ei olekaan huuhaata. Uusin lukemani uutinen koski aiemmin tarpeettomana pidettyä suolilievettä; sillä onkin jokin funktio. Ottaen huomioon kuinka kauan ihmisen anatomiaa on tutkittu ja miten vähän aikaa psykiatrisia sairauksia on tutkittu, jälkimmäisistä voinee paljastua vielä mitä tahansa. Kuten kirjoitin jo aiemmin, minusta nykyinen tilanne on niin huono, että tutkimus todennäköisimmin veisi sitä vain parempaan.

Ymmärrän, että olet jollain henkilökohtaisella ristiretkellä, ja asiasi on monella tavoin inhimillistä, mutta kuten psykoosipotilaan kaltoinkohtelu ja heitteillejättö sairaalassa ei ole inhimillistä, ei se ole sitä liioin siviilissä. Et ilmiselvästikään ymmärrä, millainen tila psykoosi on. Se ei ole ominaisuus. Ihminen ei ole oma itsensä psykoosissa. Päinvastoin usein hyvin kaukana siitä, millainen ihminen on ilman psykoosia. Se vaikuttaa arvostelukykyyn, päättelykykyyn, muistiin, kaikkeen, mitä aivot toimittavat. Tällaisessa tilanteessa ei ole inhimillistä "osata jättää ihminen rauhaan". Hänellä ei ensinnäkään välttämättä ole "rauhaa", vaan tunne, että hän on joutunut helvettiin. Toiseksi hän suurella todennäköisyydellä tekee monenlaisia päätöksiä, jotka perustuvat täysin väärään tilannearvioon. Yksi niistä voi olla esimerkiksi junaraiteille päätyminen. Kun hän ei ole psykoosissa, hän ei enää ole asiasta samaa mieltä eikä ikinä tule olemaankaan - jollei taas joudu psykoosiin. Sinustako siis parasta, mitä tällaiseen tilaan joutuneen ihmisen suhteen pitäisi tehdä, on jättää hänet rauhaan? Otathan mahdollisessa vastauksessasi huomioon, että psykoosi voi kestää kuukausia.

Huomaa, etten tällä enkä millään näistä kirjoituksista ole ottanut kantaa sairaaloissa tapahtuviin asioihin, esimerkiksi liikalääkitsemiseen.

Olisi mielenkiintoista nähdä 100 000 ihmisen otannalla tutkimus jossa selvitettäisiin hyötyä mitä lääkkeistä ihmiset on kokeneet ja mitä hyötyä. Tai seurattaisiin heidän elämäänsä lääkkeiden aloittamisen jälkeen ja kerättäisiin heidän kokemuksiaan. Tai liikalääkitsemisen haitoista. Mutta kukapa semmoista rahottaisi?

or-not- kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista nähdä 100 000 ihmisen otannalla tutkimus jossa selvitettäisiin hyötyä mitä lääkkeistä ihmiset on kokeneet ja mitä hyötyä. Tai seurattaisiin heidän elämäänsä lääkkeiden aloittamisen jälkeen ja kerättäisiin heidän kokemuksiaan. Tai liikalääkitsemisen haitoista. Mutta kukapa semmoista rahottaisi?

Lue lisää

Jos liikalääkitsemisen uhreja todella on, jonkun sellaisen miljardööri-isä voisi varmasti rahoittaa tutkimuksen siinä missä tämän puheena olevankin.

Kenen isällä on 650 miljoonaa dollaria laitettavaksi tutkimukseen :D

Aika harvan.

Lisäksi monet ei ajattele lääkitsemisen edes olevan mahdollisia aiheuttavamaa tilan huononemista, kun yleensä aina potilaan sairautta pidetään syynä. Monet neurolepteistä, lääkkeillä vammautetut jne kärsineet kärsivät nuo ihan yksinään, vailla ymmärrystä.

96936 kirjoitti:

Jos liikalääkitsemisen uhreja todella on, jonkun sellaisen miljardööri-isä voisi varmasti rahoittaa tutkimuksen siinä missä tämän puheena olevankin.

Kyllä vain on. Sairaaloissa käytettävät lääkemäärät saattavat olla järkyttäviä. Useita neuroleptejä, unilääkkeitä, rauhoittavia isoilla annoksilla, erillistä neuroleptiä unen saantiin ja mahdollisesti vielä jokin piikki tuohon päälle aina silloin tällöin. Olen itse saanut pahoja sivuvaikutuksia ja todennäköisesti yhteisvaikutuksiakin tuollaisesta lääkinnästä. Psykoottiseen tilaan tuolla ei ollut mainittavaa vaikutusta. En viitsi kertoa esimerkkejä, mutta luulisi kenen tahansa ymmärtävän, minkälaiseen tilaan tuollaisella lääkemäärällä voi mennä, kun jo yksittäinen neurolepti on vahva lääke ja sitä määrätään sairaalassa aivan eri kädellä kuin sairaalan ulkopuolella.

Myönnän alkuperäisen kirjoittajan olevan oikeassa siinä, että sairaala- ja muukin hoito on aivan liian lääkekeskeistä. Käyt sairaalassa ikään kuin vuoropuhelua lääkityksen, et ihmisten kanssa. Sanot jotain > hoitaja kirjaa sen, oikein tai väärin > lääkkeisiin tehdään tai ei tehdä muutoksia. Yleensä eriävät mielipiteet nostavat lääkitystä. Et välttämättä tapaa lääkäriä lainkaan eikä kanssasi keskustella viikkoihin.

Olen silti sitä mieltä, että psykoottista ihmistä ei vain voi jättää oman onnensa nojaan sekoilemaan. Erittäin harmillista on, että tilanne sairaalassa on sitten edellä kuvatun kaltainen.

Voin täysin allekirjoittaa Abilifying ajatuksesi holtittomasta paikoin lääkinnästä, mitä osastoilla harjoitetaan. Minä en kokenut lääkehuuruista olevan apua elämänongelmiini. Minua lääkittiin samalla tavoin eikä kenelläkään edes tunnu kiinnostavan vaikka tuo on "kärpäsen tappamista pommilla" tyylistä lääkintää ja lääkkeiden yhteisvaikutukset voi olla vähän arvaamattomia, kun aineet voi kaiken päälle voimistaa toistensa vaikutusta ja on hankala sanoa, mikä johtuu mistäkin. Aloin myös saamaan lääkitysaikana ongelmia mitä minulla ei ennen ollut. Menin lääkinnässä paljon toimintakyvyttömämmäksi. Zombi on kai paras sana kuvaamaan sitä tilaa. Paranemista tuollainen ei ainakaan auta.

kkkjjjjjj kirjoitti:

Kenen isällä on 650 miljoonaa dollaria laitettavaksi tutkimukseen :D

Aika harvan.

Lisäksi monet ei ajattele lääkitsemisen edes olevan mahdollisia aiheuttavamaa tilan huononemista, kun yleensä aina potilaan sairautta pidetään syynä. Monet neurolepteistä, lääkkeillä vammautetut jne kärsineet kärsivät nuo ihan yksinään, vailla ymmärrystä.

Lue lisää

"Kenen isällä on 650 miljoonaa dollaria laitettavaksi tutkimukseen :D"

Ainakin yhden bipo-pojun isällä...