Kymmenestä käskystä kolmas kuuluu alkukielen mukaan kirjaimellisesti "Muista pyhittää sapatinpäivä". Miksi kristityt viettävät lepopäivää sunnuntaina sapatin sijaan?
Olen kirjoittanut aiheesta essee kokoelmassani Kristityistä ja heidän valheistaan luvussa kolme:
http://kristitty.net/blog/kristityista-ja-heidan-valheistaan/
Miksi sunnuntai?
Kristitty.net
53
484
Vastaukset
- totta-maar
Mielenkiintoinen aloitus. Sunnuntaista kristillisenä juhlana historia ei kerro kuin vasta 300-luvulla, jolloin sunnuntai todellakin korvasi sapatin lepopäivänä. Siis alkuseurakunta piti sapattia, joka on lauantaina (alkaa perjantaina auringon laskusta ja päättyy lauantaihin auringon laskuun).
- 12___13
Hyvä kysymys, Jeesuksen opetuslasten kannattaisi palata tuohon alkuperäiseen käytäntöön. :)
- totta-maar
Tuosta antamastasi linkistä poimin Jeesuksen kuoleman ristillä torstaina. Jotkut väittävät myös Raamatun tekstien perusteella, että Jeesus olisi ristiinnaulittu keskiviikkona ja noussut ylös sapattina ollen näin sapatin Herra. Evankeliumit eivät anna todellakaan vahvistusta väitteelle, että Jeesus olisi kuollut perjantaina. Se on selvää, että perjantai Jeesuksen kuolinpäivänä on myytti ja pelkkä perinne.
Siis jokaiselle, joka ei nyt ymmärrä mitään, kerrottakoon sen verran, että Jeesus noudatti tietenkin Raamatun juhlakalenteria (vrt. juutalainen kalenteri).
Vuonna 30 jKr Pääsiäinen oli keskiviikkona (14. päivänä nisan-kuuta). Seuraava päivä (15. päivä) oli happamattoman leivän juhlan 1. päivä. Jeesus sanoi olevansa maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Tästä kolme päivää ja kolme yötä tulisi sapatti-iltaan, jolloin Jeesus olisi myös sapatin Herra.
Korinttolaiskirjeen kohta puoltaisi yllämainittua tulkintaa:
1 Kor. 5:7-8
"Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu. 8 Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa. ".
Kuten huomaat, tuossa jakeessa pääsiäisen viettämistä perustellaan sillä, että Kristus, todellinen pääsiäislammas, on teurastettu. (lähde: Bacchiocchi).- totta-maar
Tuossa Johanneksen evankeliumissa kerrotaan selvästi, että alkava sapatti oli Suuri sapatti eli happamattoman leivän juhla. (Happamattoman leivän juhla oli Suuri sapatti). Viikkosapatti oli sitten normaalisti sapattina. Tämä osoittaa mielestäni selvästi sen, että Jeesus kuoli pääsiäisenä, joka oli happamattoman leivän juhlaa edeltävä päivä. Pääsiäinen oli keskiviikkona ja happamattoman leivän juhla torstaina.
Joh. 19:31 (alku)
"Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille..."
http://raamattu.fi/1992/Joh.19.html - mitenteillä
totta-maar kirjoitti:
Tuossa Johanneksen evankeliumissa kerrotaan selvästi, että alkava sapatti oli Suuri sapatti eli happamattoman leivän juhla. (Happamattoman leivän juhla oli Suuri sapatti). Viikkosapatti oli sitten normaalisti sapattina. Tämä osoittaa mielestäni selvästi sen, että Jeesus kuoli pääsiäisenä, joka oli happamattoman leivän juhlaa edeltävä päivä. Pääsiäinen oli keskiviikkona ja happamattoman leivän juhla torstaina.
Joh. 19:31 (alku)
"Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille..."
http://raamattu.fi/1992/Joh.19.htmlJoko adventistit viettävät pääsiäistä keskiviikkona?
- Yksi-usko
mitenteillä kirjoitti:
Joko adventistit viettävät pääsiäistä keskiviikkona?
Et ymmärrä lainkaan juutalaista kalenteria (tänä vuonna pääsiäinen ei ole keskiviikkona). Kysymys ei ole siitä, että milloin pääsiäistä vietetään tai tarvitseeko enää uudessa liitossa viettää lainkaan pääsiäistä. Koko kysymys liittyy Jeesuksen ristiinnaulitsemis- ja ylösnousemuspäiviin, eikä se ole mitenkään seurakuntakohtainen.
On muistettava se, että Jeesus oli juutalainen ja että noudatettiin tietenkin juutalaista kalenteria. Raamatun juhlakalenteriin kuuluu sekä viikkosapatteja että vuotuisia sapatteja (jotka ovat erityisten juhlapäivien mukaan). Meille on annettu yksipuolisesti ymmärtää, että kyseessä olisi ollut viikkosapatti. Vuotuisista sapateista ei meille olla puhuttu mitään.
Batya Wootten kirjoittaa kirjassaan Israelin juhlat, seuraavasti:
"Kun seurakunta kasvoi, ja roomalaisia uskovia alkoi olla enemmän kuin juutalaisia uskovia, Rooman keisari Konstantinus (jonka "kristillisen" uskon monet kyseenalaistavat) alkoi koota neuvostoa ja vastustaa kaikkea, jota pidettiin "juutalaisena". Yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli milloin ylösnousemusta juhlittaisiin.
Konstantinus sääti, että ylösnousemusta vietetään sunnuntaina kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeen. Näin alkoi kirkollisen "pääsiäisen" historia.
...Messias Jeshua sanoi olevansa maan povessa "kolme päivää ja kolme yötä". Hän viittasi ruumiiseensa sanoessaan kiusaajilleen: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä". Siksi ne, jotka halusivat juhlia hänen ylösnousemustaan, kokivat, että "kolme päivää" oli olennainen seikka juhlan ajoituksessa.
...pitkäperjantai-iltapäivän ja pääsiäissunnuntaiaamun väliin ei mahdu kolmea päivää ja kolmea yötä. ".
Toisessa lähteessä on aiheesta hyvä graafinen Graafinen esitys keskiviikon ristiinnaulitsemisesta Micahel J. Harrisin mukaan.
http://arvioikaa.com/3days.jpg
"Tosiasia on, että Jeesuksen ja Hänen opetuslastensa viettämä viimeinen ehtoollinen, jossa he nauttivat leivän ja viinin, tapahtui viikon neljännen päivän iltana (meillä tiistai-iltana). Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona ja hän oli haudassa 3 päivää ja 3 yötä. Hän nousi kuolleista myöhään sapattina. Sitten Hän ilmestyi Maria Magdaleenalle ja opetuslapsille viikon ensimmäisenä päivänä pian auringonnousun jälkeen. Tämä merkitsee tietenkin sitä, ettei meillä ole pääsiäislauantaita eikä palmusunnuntaita. Se merkitsee myös sitä, että Jeesus toteutti sen merkin, jonka Hän sanoi toteuttavansa ja että sunnuntain nimeäminen Herran päiväksi on Rooman piispan keksintöä. Piispa Sikstus määräsi tämän opin Roomassa pian apostoli Johanneksen kuoleman jälkeen ja myöhemmät roomalaiskatolisen kirkon piispat pitivät yllä tuota harhaoppia, jonka hän oli seurakuntaan tuonut. Aikanaan määrättiin jopa pääsiäisen leivän ja viinin nauttiminen laittomaksi kirkosta erottamisen uhalla."
http://arvioikaa.com/pipe.html
- Viikon-ensimmäisenä
Päivänä (vastaa siis meidän sunnuntaitamme) tapahtui seuraavia asioita:
Eläessään Jeesus ylitti ja kumosi sapatin:
Luuk. 6:5 Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra".
Joh. 5:18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.
Jeesus nousi kuolleista uuden aikakauden merkkinä: (Kolmen evankelistan todistus):
Mark. 16:2 Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.
Mark. 16:9 Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
Luuk. 24:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.
Joh. 20:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.
Jeesus llmestyi opetuslapsilleen sunnuntaina:
Joh. 20:19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
Joh. 20:26 Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
Paavali vietti ehtoollista sunnuntaina ja kehoitti keräämään kolehtia:
Ap. t. 20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
1. Kor. 16:2 Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.
Paavali moitti galatalaisia sapatinvietosta:
Gal. 49 Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi?
10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.
mutta vapauttaa kolossalaiset sapatinvieton tuomiosta:
Kol. 2:16 Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,- totta-maar
>>Kol. 2:16
Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,>>
Pieni lainaus Bacchiocchi kirjasta Sapatti ja sunnuntai, jossa hän käsittelee Kolossalaiskirjettä: " Paavali ei lainkaan käsittele kysymystä siitä, onko sapattikäsky yhä voimassa kristillisenä aikakautena, vaan vastustaa monimuotoisia askeettisia ja kultillisia tapoja, jotka etenkin kolossalaisten ja galatalaisten keskuudessa joutuivat ristiriitaan sen elintärkeän totuuden kanssa, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.
Paavali tuomitsee harhaopit, joiden yhtenä osana saattoi olla taikauskoisia muotoja saanut sapatin vietto. Hän ei kumoa itse sapattikäskyä, koska tuomio ei kohdistu itse käskyyn vaan sen vääristymään. Jonkin raamatullisen säädöksen väärinkäytön moittiminen ei ole itse säädöksen kumoamista.
...Paavali osoitti kunnioitusta sapatti-instituutiota kohtaan. ". - Yksi-usko
>>Gal. 49 Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi?
10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.>>
Yleisesti ollaan sitä mieltä siitä, että juutalaisten juhla-aikojen noudattamisen motiivina olivat galatalaisilla taikauskoiset käsitykset astrologisista vaikutuksista. Tähän viittaa myös Paavalin väite, että näiden käytäntöjen omaksuminen merkitsi paluuta heidän aikaisempaan orjuuteensa pakanallisten alkeisvoimien alaisuudessa (4:8,9). Pakanallisen taustansa vuoksi galatalaiset, kuten W. Rordorf sattuvasti toteaa, ilmeisesti ”saattoivat nähdä juutalaisten tiettyjä päiviä ja juhla-aikoja kohtaan osoittamassa huomiossa ainoastaan uskonnollista palvontaa, joka kohdistui tähtiin ja luonnonvoimiin”. Se tosiasia, että pakanamaailmassa juutalaisen sapatin vietto usein liitettiin Saturnus-planeetan pahaan vaikutukseen, saattoi olla osaltaan johtamassa tähän väärinkäsitykseen. Näin ollen on mahdollista, että galatalaisten sapatin vieton motiivina oli taikauskoinen raamatulliseen periaatteeseen kohdistuva väärinkäsitys.
...
Paavali ei lainkaan käsittele kysymystä siitä onko sapattikäsky yhä voimassa kristillisenä aikakautena, vaan vastustaa monimuotoisia askeettisia ja kultillisia tapoja, jotka etenkin kolossalaisten ja galatalaisten keskuudessa joutuivat ristiriitaan sen elintärkeän totuuden kanssa, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.
Toiseksi se, että Paavali tuomitsee harhaopit, joiden yhtenä osana saattoi olla taikauskoisia muotoja saanut sapatin vietto, ei kumoa itse sapattikäskyä, koska tuomio ei kohdistu itse käskyyn vaan vääristymään. Jonkin raamatullisen säädöksen väärinkäytön moittiminen ei ole oikeutetusti tulkittavissa itse säädöksen kumoamiseksi. ".(Bacchiocchi: Sapatti ja sunnuntai). - Yksi-usko
>>Paavali...kehoitti keräämään kolehtia:
1. Kor. 16:2 Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.>>
Olet ihan hakoteillä. Otetaanpa pari jaetta lisää esimerkkiisi:
1 Kor 16:1-3
” Kun keräätte varoja Jerusalemin pyhille, noudattakaa niitä ohjeita, jotka olen antanut Galatian seurakunnille: 2 kunkin teistä on aina sapatin jälkeisenä päivänä pantava syrjään rahaa sen mukaan kuin hänellä on varaa, jottei keräystä pantaisi toimeen vasta kun olen tullut sinne. 3 Sitten kun tulen, lähetän teidän valitsemanne ja valtuuttamanne henkilöt viemään lahjaanne Jerusalemiin”.
Bocchiocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai:
"Vuoden 55 tai 56 keväällä Paavali suositteli Korinton uskoville erikoislaatuista suunitelmaa varmistaakseen huomattavan tuen Jerusalemin seurakunnan köyhien hyväksi järjestetylle yleiselle varainkeruukampanjalle (samanlaisia ohjeita hän oli antanut Makedonian ja Galatian seurakunnille). Suunnitelmat esitetään näin: ”Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani” (1 Kor. 16:2).
Jos kristillinen seurakunta kokoontui yhteen sunnuntaina, näyttää ristiriitaiselta, että Paavali suosittelisi lahjan panemista talteen kotona. Miksi kristityt tallettaisivat lahjansa kotonaan sunnuntaina, jos he samana päivänä kokoontuisivat yhteiseen jumalanpalvelukseen? Eikö rahaa olisi pitänyt tuoda sunnuntain jumalanpalvelukseen?
Apostoli ilmaisee selvästi neuvonsa tarkoitukseen: ”Ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani” (1 Kor 16:2) Suunnitelman tarkoituksena ei siis ollut edistää sunnuntain jumalanpalvelusta uhrilahjoin vaan varmistua siitä, että hänen saapuessaan olisi jo koottuna huomattava lahja. Suunnitelmassa voidaan todeta neljä kohtaa: keräyksen piti olla määräajoin toistuvaa (”kunkin viikon ensimmäisenä päivänä”), henkilökohtaista (”jokainen teistä”), yksityistä (”kotonaan”) ja suhteellista (”menestyksensä mukaan”)...Apostoli halusi välttää sellaista sekä antajien että kerääjien kannalta hämmentävää tilannetta, että seurakuntalaiset tavattaisiin ”valmistumattomina” (2Kor. 9:4) keräystä varten. Tällaisten ongelmien välttämiseksi hän tässä tapauksessa suosittelee sekä aikaa – viikon ensimmäistä päivää – että paikkaa – kunkin kotia.
Paavalin maininta ensimmäisestä päivästä saattoi olla enemmänkin käytännöllisten kuin teologisten syiden sanelema. Olisi ollut terveitten budjetointiperiaatteiden vastaista odottaa viikon tai kuukauden loppua ennen kuin varoja pantaisiin talteen, sillä silloin sekä kukkarot että kädet olisivat varmasti tyhjiä. Toisaalta jos sovittu määräraha pannaan viikon ensimmäisenä päivänä talteen ennen muita menoja, jäljellä olevat varat voidaan siten jakaa välttämättömien kulujen katteeksi...Tunnettu tosiasia on, että juutalaiset eivät suorittaneet sapattina mitään taloudellisia laskelmia tai toimia. Koska juutalainen sapatinviettotapa vaikutti myös moniin kreikkalaisiin ja roomalaisiin ainakin jossain määrin ja koska sapatti oli todellakin viikon viimeinen päivä, näyttää järkevältä, että Paavali suositti kristityille erityisen varojenkeruun ajoittamista viikon ensimmäiselle päivälle, siis heti sapatin jälkeen, ennen kuin muut tarpeet saattaisivat vähentää heidän varojaan. Teksti siis esittää arvokkaan viikoittaisen suunnitelman huomattavan ja hyvin järjestetyn keräyksen toimeenpanemiseksi Jerusalemin köyhien veljien hyväksi, mutta jos tästä tekstistä koetetaan puristaa esiin enemmän, se merkitsee tekstin vääristämistä.". - Yksi-usko
>>Paavali vietti ehtoollista sunnuntaina...:
Ap. t. 20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.>>
Olet jälleen väärässä ja tulkitset Raamatun sanaa ihan oman mielesi ja halujesi mukaan ainoastaan yrittämällä löytää jotain sunnuntain tueksi. Tämä jae ei tue sunnuntaita eikä ehtoollisen viettoa, vaan kertoo siitä, että Paavali oli itse syömässä, koska hänellä oli nälkä. Oli siis kokous, koska Paavali oli seuraavana päivänä matkustamassa pois. Tämä leivän murtaminen oli normaalia ruokailua. Näkeekö silmäsi todellakin tuossa jakeessa jotain, että Paavali jakaisi ehtoollista kenellekään? Alla Bacchiocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai
”Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä [mia tón sabbatón] olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä (té epaurion) alkoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssaan ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka. Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla. Niin eräs nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui ikkunalla, ja putosi unen vallassa kolmannesta kerroksesta maahan; ja hänet nostettiin ylös kuolleena. Mutta Paavali meni alas, heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi; ”Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki”. Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssaan, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle. Ja he veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.”
Tätä raamatunkohtaa pidetään perustavan tärkeänä, koska se sisältää ainoan yksiselitteisen Uuden testamentin viittauksen kristittyjen kokoontumiseen ”viikon ensimmäisenä päivänä - - murtamaan leipää” (Apt 20:7
…
Kokoontuminen tapahtui viikon ensimmäisenä päivänä. Tämä on kiistaton tosiasia. On kuitenkin otettava huomioon, että ”leivän murtaminen” tapahtui keskiyön jälkeen (Apt. 20:7,11). Tällainen epätavallinen ajankohta antaa aihetta olettaa kysymyksessä olleen pikemminkin tavallisuudesta poikkeava tilanne kuin tavanomainen käytäntö. Jos kokoontumisen tarkoituksena oli viettää Herran ehtoollista, kuten useat tutkijat katsovat, miksi sitten Paavali nyt lykkäsi sen viettoa keskiyöhön saakka, kun monet Eutykuksen tavoin jo torkkuivat, ja vielä jatkoi puhettaan päivänkoittoon saakka? Jos ehtoollisen vietto olisi todellakin ollut kokouksen varsinainen tarkoitus, olisi ollut johdonmukaisempaa, että sitä olisi vietetty joko kokoontumisen alussa tai juuri ennen Paavalin lähtöä ilmauksena yhteydestä Kristuksessa. Se että ”leivän murtaminen” sitä vastoin tapahtui useita tunteja pitkittyneen puheen aikana, jolloin uskovaiset olivat tuskin valveilla, viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että kysymyksessä oli pikemminkin sosiaalinen kuin kultillinen toimitus. Itse asiassa Luukas käyttääkin äärimmäisen harvoja sanoja kuvaillakseen sitä, mikä katsotaan olleen kokouksen keskeisin sisältö. Ei myöskään esitetä mitään suoranaisia viittauksia siihen, että seurakunta olisi osallistunut ehtoolliseen: ”Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssansa, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle” (jae 11). Käytetyt verbimuodot ovat kaikki yksikössä. Näyttää siltä, että ensi kädessä Paavali, kunniavieras, puhuu, murtaa leipää, syö ja puhuu jälleen aina lähtöönsä asti, kun taas uskovaiset, joita kenties oli liian monia, jotta heistä olisi voitu pitää huolta katselivat ja tyytyivät saamaan hengellistä ravintoa.
On vaikea välttää sitä johtopäätöstä, minkä historioitsija Augustus Neander ilmaisee sanoessaan, että
”apostolin odotettavissa oleva lähtö saattoi koota pienen seurakunnan yhteen veljelliselle lähtiäisaterialle, mikä johdosta apostoli piti viimeisen puheensa, vaikkakaan kysymyksessä ei ollut varsinainen sunnuntain vietto”.
Käytetty sanonta ”murtaa leipää” (klasai arton) ansaitsee tarkempaa huomiota. Mitä se todellisuudessa merkitsee tekstiyhteydessään? Oliko kysymyksessä, kuten Henry J. Cadbury ja Kirsopp Lake kysyvät, ”illallisen nauttiminen vaiko eukaristian vietto”? Heidän mielestään ”edellinen näyttää luultavammalta”. J. Behm selittää erikoisartikkelissaan, että
”leivän murtaminen on yksinkertaisesti tavanmukainen ja välttämätön osa yhteiseen ateriointiin valmistautumiselle. Se aloittaa pääruokalajin jakamisen jokaisella aterialla. - - Tavallista ateriaa kuvaillaan käyttämällä nimitystä leivän murtaminen, jolla ateria aloitetaan. Niinpä siis sanontaa käytetään siitä tavallisesta ateriayhteydestä, joka alkuseurakunnan jäsenillä oli päivittäin kodeissaan (Apt. 2:42, 46) sanoin kuin pakanakristillisten yhteisöjen tavallisista aterioista (Apt. 20:7; vrt 1Kor. 10:16).” - Yksi-usko
>>Jeesus nousi kuolleista uuden aikakauden merkkinä: (Kolmen evankelistan todistus):
Mark. 16:2 Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.
Mark. 16:9 Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
Luuk. 24:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.
Joh. 20:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.>>
Antamissasi jakeissa ei puhuttu lainkaan siitä, että Jeesus olisi muuttanut sapatin sunnuntaille.
Jakeissa todettiin, että naiset tulivat haudalle "ani varhain, auringon noustessa". Tällöin kivi oli vieritetty pois eikä Jeesus ollut enää haudassa vaan Jeesus oli ylösnoussut.
Jakeesta ei käy edes ilmi, oliko Jeesus noussut ylös ennen auringon nousua (jolloin hän olisi noussut sapatti-iltana) tai auringon noustua (jolloin hän olisi noussut viikon 1. päivänä). Tällä tiedolla ei ole edes mitään merkitystä sapatin viettämisen kannalta. Jeesus piti itse sapatin ja näytti siinä meille esikuvan. Apostolit ja alkuseurakunta pitivät myös sapattia. Tällä Jeesus ei kumonnut sapattia. Täytyy käyttää todella kieroa mielikuvitusta, jos alkaa näiden jakeiden perusteella väittämän sitä, mitä sinä väität. - Yksi-usko
>>Jeesus llmestyi opetuslapsilleen sunnuntaina:
Joh. 20:19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!">>
Jeesus oli juuri noussut kuolleista, kun samana päivänä aamuhämärässä naiset olivat käyneet haudalla ja todenneet sen tyhjäksi. Jakeissa ei kerrota mitään siitä, että opetuslapset olisivat pitäneet jumalanpalvelusta. Sen sijaan jakeissa kerrotaan, että opetuslapset olivat peloissaan lukittujen ovien takana. Tämä on ymmärrettävää, sillä Jeesuksen kuolema oli juuri tapahtunut. Jeesus halusi ylösnoustuaan rohkaista heitä.
>>Joh. 20:26 Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!">>
"Johannes selittää tämän ilmestymisen syyksi sen, että Tuomas oli ollut poissa edellisen ilmestymisen aikana (jae 24). Tässä tapauksessa Johannes ei myöskään viittaa mihinkään kultilliseen ateriaan vaan yksinkertaisesti Kristuksen kouriintuntuvaan todistukseen Tuomaalle hänen ruumiillisen ylösnousemuksensa todellisuudesta (jakeet 26-29). Se että ”kahdeksan päivän perästä” opetuslapset olivat jälleen koolla, ei ole yllättävää, koska meille kerrotaan, että ennen helluntaita he ”tavallisesti oleskelivat” (Apt. 1:13) yläsalissa, jossa he päivittäin viettivät aikaa rukouksessa (Apt. 1:14; 2:1)." (Bacchiocchi).
Bacchiocchi kirjoittaa kirjassaan Sapatti ja sunnuntai seuraavaa: "
Kristuksen ilmestykset eivät seuraa mitään yhdenmukaista kaavaa. Herra ilmestyi yksityisille henkilöille ja ryhmille ei ainoastaan sunnuntaina vaan eri aikoina, eri paikoissa ja olosuhteissa. Hän ilmestyi sellaiselle yksityisille henkilöille kuin Keefas ja Jaakob (1 Kor. 15:5,7), niille kahdelletoista (jakeet 5,7) ja viisisataa henkeä käsittelevälle ryhmälle (jae 6). Kohtaamiset opetuslasten kanssa sattuivat esim. heidän ollessaan lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta (Joh. 20:19. 26), matkalla Emmaukseen (Luuk. 24:13-35) tai opetuslasten ollessa kalastamassa Tiberiaan järvellä (Joh. 21:1-14). Kristuksen ilmestymisistä ei voida johtaa mitään yhdenmukaista kaavaa, jolla voitaisiin perustella toistuvan ehtoollisen vieton asettamista sunnuntaille. Itse asiassa vain kahden opetuslapsen kohtaamisessa Emmauksessa Kristus ”otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille” (Luuk. 24: 30). Tämä viimeksi mainittu tapaus saattaa kuulostaa Herran ehtoollisen vietolta. Mutta todellisuudessa se oli tavallinen ateria tavallisen pöydän äärellä, johon Jeesus oli kutsuttu. Kristus vastaanotti näiden kahden opetuslapsen vieraanvaraisen kutsun ja ”oli aterialla heidän kanssaan” (ja e30). Vallitsevan tavan mukaan Herra ”otti leivän, siunasi ja mursi ja antoi heille” (jae 30). Tämä teko, kuten J. Behm selittää, oli ”yksinkertaisesti tavanmukainen ja välttämätön osa yhteiselle aterialle valmistautumista”. Viiniä ei tarjottu eikä siunattu, koska ateria äkkiä keskeytyi siihen, että opetuslapset tunnistivat Herran, ”kun hän mursi leivän” (jae 35; vrt. jae 31). Näkemys, jonka mukaan Kristuksen ylösnousemisensa jälkeen nauttima ateria opeuslastensa kanssa olisi merkinnyt Herran ehtoollisen ”toista asettamista”, olisi myös ristiriidassa Jeesuksen ehtoollisen antaman lupauksen kanssa: ”Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuu antia, ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa” (Matt. 26:29; vrt. Mark 14:25; Luuk. 22:18). Koska kaikki synoptikot yksimielisesti kertovat Kristuksen lupauksesta olla osallistumatta ehtoollisen pyhistä aineista opetuslastensa kanssa tässä nykyisessä maailmassa, he tuskin saattoivat pitää mitään myöhempää ateriaa Kristuksen kanssa viimeisen ehtoollisen uudistuksena saattavatta Mestariaan syypääksi epäjohdonmukaisuuteen tai ristiriitaisuuteen.
…
Vaikkakin siis Kristuksen ilmestymiset toisaalta rohkaisivat masentuneita opetuslapsia ja saivat heidät vakuuttuneiksi Kristuksen ylösnousemuksen todellisuudesta, niihin tuskin kuitenkaan saattoi sisältyä ajatusta ylösnousemuksen toistuvasta viikoittaisesta muistopäivästä. Nämä ilmestymiset tapahtuivat eri aikoina, eri paikoissa ja olosuhteissa, ja niissä tapauksissa, jolloin Kristus söi, hän nautti tavallista ruokaa (kuten kalaa), ei asettaakseen eukaristista sunnuntaijumalanpalvelusta vaan osoittaakseen ruumiillisen ylösnousemuksena todellisuuden." (Bacchiocchi). - EIPELASTUSKYSYMYS
Enpä usko, että nuo asiat joista tällä palstalla keskustellaan on pelastus kysymyksiä. Minua ärssytti aikoinaan, kun täällä etelä Suomessa sanottiin Sunnuntaita viikon ensimmäiseksi päiväksi. Pohjois Suomessa ei kai kukaan uskonut, että Sunnuntai olisi joku muu kuin seitsämäs päivä viikossa. Nythän se virallistettiin vuonna 1974 Sunnuntai viikon seitsämänneksi päiväksi.
- capiche
Jeesuksen mukaan sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Tärkeintä on siis työn ja levon jaksottaminen, ei minkä kalenterin mukaan lepopäivä ajoittuu.
Juuri näin, -capiche - ongelma on siinä kun jokaisen "opetuslapsen" on oltava opettajaansa jyrkempi ollakseen riittävän hyvä, niin väittely jatkuu koska jokaisen opetuslapsen on oltava.....
- Yksi-usko
enkelipallo kirjoitti:
Juuri näin, -capiche - ongelma on siinä kun jokaisen "opetuslapsen" on oltava opettajaansa jyrkempi ollakseen riittävän hyvä, niin väittely jatkuu koska jokaisen opetuslapsen on oltava.....
>>opettajaansa jyrkempi >>
Kirjoitit itseäsi vastaan. Jeesus itse piti sapatin. Myös opetuslapset, apostolit ja alkuseurakunta pitivät sapatin.
Sinä itse olet olevinasi opettajaasi "viisaampi" pitämällä sunnuntain Jeesuksen pitämän sapatin sijasta. Yksi-usko kirjoitti:
>>opettajaansa jyrkempi >>
Kirjoitit itseäsi vastaan. Jeesus itse piti sapatin. Myös opetuslapset, apostolit ja alkuseurakunta pitivät sapatin.
Sinä itse olet olevinasi opettajaasi "viisaampi" pitämällä sunnuntain Jeesuksen pitämän sapatin sijasta.Mielenkiintoista on että sinä "tiedät" miten ja milloin minä pidän yhteyttä Luojaani. Sapatti sinänsä on minulle vieras sana vaikka ymmärränkin sen merkityksen.
Jeesuksen sanotaan sanonen ettei hän tullut lakejanne muuttamaan....
Onko taaskin mahdotonta keskustella ideasta eli sisällöstä. Aloituskaan ei pyydä nimeämään muuta kuin kristilliset opi ei meidän nyt kirjoittelevien henkilökohtaista ominaisuutta
Liekkö kaupunkivitsi kertomus tietystä oppisuunnasta joka käyttää kellokytkintä kahvin keittoon tai ruoan lämmittämiseen tiettynä viikonpäivänä koska opi kieltää "tulen teon" sinä määrättynä päivänä. Tulen teko on työn tekoa heillä?
Mitä silloin tapahtuu tai ei tapahdu kun vietetään sapattia vai riittääkö aloittajalle vain luettelo kuinka asiat käsketään tekemään.
Olkaamme onnellisia uskossamme. Kaikki- Yksi-usko
enkelipallo kirjoitti:
Mielenkiintoista on että sinä "tiedät" miten ja milloin minä pidän yhteyttä Luojaani. Sapatti sinänsä on minulle vieras sana vaikka ymmärränkin sen merkityksen.
Jeesuksen sanotaan sanonen ettei hän tullut lakejanne muuttamaan....
Onko taaskin mahdotonta keskustella ideasta eli sisällöstä. Aloituskaan ei pyydä nimeämään muuta kuin kristilliset opi ei meidän nyt kirjoittelevien henkilökohtaista ominaisuutta
Liekkö kaupunkivitsi kertomus tietystä oppisuunnasta joka käyttää kellokytkintä kahvin keittoon tai ruoan lämmittämiseen tiettynä viikonpäivänä koska opi kieltää "tulen teon" sinä määrättynä päivänä. Tulen teko on työn tekoa heillä?
Mitä silloin tapahtuu tai ei tapahdu kun vietetään sapattia vai riittääkö aloittajalle vain luettelo kuinka asiat käsketään tekemään.
Olkaamme onnellisia uskossamme. Kaikki>>Mielenkiintoista on että sinä "tiedät" miten ja milloin minä pidän yhteyttä Luojaani. Sapatti sinänsä on minulle vieras sana vaikka ymmärränkin sen merkityksen.
Jeesuksen sanotaan sanonen ettei hän tullut lakejanne muuttamaan....>>
Rauhaa! Se ei minua kiinnosta, että milloin sinä pidät yhteyttä Luojaasi. Minä pidän ihan päivittäin yhteyttä Luojaani.
Kysymys on siitä, että mitä päivää pyhittää Luojan luomistyön muistona. Pyhittääkö sapattia, jonka Luoja itse on meille antanut lepopäiväksi, vai pyhittääkö sunnuntaita, jonka paavi on antanut meille lepopäiväksi. Loppujen lopuksi on kysymys siitä, uskotko Jeesukseen vai paaviin.
>>Onko taaskin mahdotonta keskustella ideasta eli sisällöstä. Aloituskaan ei pyydä nimeämään muuta kuin kristilliset opi ei meidän nyt kirjoittelevien henkilökohtaista ominaisuutta>>
Näköjään eväät loppuvat siihen, kun kaivetaan Raamattu esiin. Sitten paavin sunnuntaita aletaan epätoivoisesti pitämäänkin ideana, josta muokataan sisältöä sunnuntain palvontaan. Se on ollutkin paavin idea siirtää auringon palvonnan päivä, sunnuntai, kristinuskon symboliksi. Idea ei ole Luojan vaan paavin. Sapatin pitäminen ei ole kenenkään meidän kirjoittajien "henkilökohtainen ominaisuus", niin kuin väität, vaan Jeesuksen itsensä antama käsky. Kristillinen oppi, joka opettaa sunnuntain pyhittämistä ei ole Raamatun mukaista. Se oppi on saatanasta, joka on KAIKEN VALHEEN ÄITI. Raamattua ei vain voi muokata omien halujensa mukaan. Raamatussa on totuus, ei paavissa.
>>Tulen teko on työn tekoa>>
Näin oli Jeesuksen aikana fariseuksilla, jotka olivat lisänneet omia sääntöjä (Raamatun lisäksi) sapatin viettoon, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Näitä perinnäissääntöjä vastaan Jeesus kapinoi, ei sapattia vastaan. Jeesus itsekin piti sapatin. Jeesus sanoo olevansa sapatin Herra.
Sapatti on vietetty jo paljon ennen juutalaisia. Eedenissä Aatami ja Eeva viettivät sapattia. Jumala oli luonut ihmisen kuudentena päivänä ja lepäsi seitsemäntenä päivänä. Koska Jumala lepäsi, niin Aadam ja Eevakin lepäsivät. Jumala itse pyhitti ja siunasi sapatin päivän, ei sunnuntaita.
Sen vuoksi sapatti koskee kaikkia ihmisiä! Sapattia pitämällä todellakin tunnustamme julkisesti uskovamme Luojaamme Jeesukseen Kristukseen.
>>Olkaamme onnellisia uskossamme. Kaikki >>
Olen samaa mieltä. Siunausta.
- Sapatinvietto
Sieltähän ne löytyvät ohjeet sapatin viettoon Raamatusta:
2. Moos. 20:10 -mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
2. Moos. 31:14 Siis pitäkää sapatti, sillä se on teille pyhä. Joka sen rikkoo, rangaistakoon kuolemalla; sillä kuka ikinä silloin työtä tekee, hävitettäköön kansastansa.
2. Moos. 31:15 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla.
2. Moos. 35:2 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä olkoon teille pyhä sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä silloin työtä tekee, se surmattakoon.
3. Moos. 23:3 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään askaretta toimittako, se on Herran sapatti, missä asuttekin.
2. Moos. 16:29 Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä."
2. Moos. 31:16 Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.
2. Moos. 35:3 Älkää sytyttäkö tulta sapatin päivänä, missä asuttekin."
Jes. 56:2 Autuas se ihminen, joka tämän tekee, se ihmislapsi, joka tässä pysyy, joka pitää sapatin eikä sitä riko, joka varoo kätensä tekemästä mitään pahaa!
Jes. 56:6 Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani,
Jes. 58:13 Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
Israelin kansalle oli pieni sapatinvieton harjoittelukurssi nelikymmenvuotinen erämaavaellus, jonka aikana olli yli 2000 sapattia ja kuolemanrangaistus jokaisesta sapatin rikkomuksesta. Perinnöllinen taipumus sapattirikkuruuteen tuli sinä aikana varsin perusteellisesti kitkettyä pois. - Varokaa-kaikki
Samuele R. Bacchiocchi was a Seventh-day Adventist author and theologian...
False Teacher - Samuele Bacchiocchi:
"harhaoppisen ihmisen kirjoituksia kavahda"- kysynpävaan
Mitä meidän pitää varoa ?
kysynpävaan kirjoitti:
Mitä meidän pitää varoa ?
Ei pidä syyllistyä kaverin vakaumuksen (tarjottu omena) vuoksi.
Adam syyllistyi ..... ja siksi olemme hukassa- Yksi-usko
>>harhaoppisen ihmisen kirjoituksia kavahda>>
Ihmettelen sinun ennakkoluuloasi. Etkö vaivaudu edes avaamaan Raamattuasi? Vai pelkäätkö, että Raamatusta ei löydykään tukea sunnuntai-opille? Tosiasia on, ettei löydykään. Luulen, että olet sokea pelkuri.
Bacchiocchi oli tutkija, joka on väitellyt sunnuntaista paavin sunnuntaipyhätössä Roomassa. Sapatti ja sunnuntai on hänen väitöskirjatyöstään tehty lyhennelmä. Hän on ottanut tutkimuksessaan huomioon kaiken mahdollisen tieteellisen näytön ja tutkimuksen. Kirja on erittäin monipuolinen, josta lainaukset ovat vain tiivistelmiä. Erinomaisen hyvä kirja, joka ei vedä mihinkään suuntaan. Lepopäiväkysymystä on käsitelty pelkästään tieteellisesti. - Yksi-usko
enkelipallo kirjoitti:
Ei pidä syyllistyä kaverin vakaumuksen (tarjottu omena) vuoksi.
Adam syyllistyi ..... ja siksi olemme hukassa>>Adam syyllistyi ..... ja siksi olemme hukassa >>
Emme ole hukassa siksi, että Aadam piti sapattia, vaan siksi, että hän teki syntiä. Rikkoi Jumalan kieltoa vastaan. Mekin teemme syntiä rikkoessamme Jumalan käskyjä vastaan, ihan samalla tavalla. En tarkoita sitä, että meistä kukaan olisi niin pyhä, että voisi pitää Jumalan pyhät käskyt niitä rikkomatta. Siksihän Jeesuksen piti kuolla. Ainoastaan uskomalla Jeesuksen uhriin, voimme pelastua. Kuitenkin on totta, että sapatti on se ainoa oikea Jumalan siunaama ja pyhittämä lepopäivä, jota meidän kuuluu pyhittää. Ei sunnuntai. Yksi-usko kirjoitti:
>>harhaoppisen ihmisen kirjoituksia kavahda>>
Ihmettelen sinun ennakkoluuloasi. Etkö vaivaudu edes avaamaan Raamattuasi? Vai pelkäätkö, että Raamatusta ei löydykään tukea sunnuntai-opille? Tosiasia on, ettei löydykään. Luulen, että olet sokea pelkuri.
Bacchiocchi oli tutkija, joka on väitellyt sunnuntaista paavin sunnuntaipyhätössä Roomassa. Sapatti ja sunnuntai on hänen väitöskirjatyöstään tehty lyhennelmä. Hän on ottanut tutkimuksessaan huomioon kaiken mahdollisen tieteellisen näytön ja tutkimuksen. Kirja on erittäin monipuolinen, josta lainaukset ovat vain tiivistelmiä. Erinomaisen hyvä kirja, joka ei vedä mihinkään suuntaan. Lepopäiväkysymystä on käsitelty pelkästään tieteellisesti.Kuten yllä hyvin käy selville
Meidän pitää varoa leimaamasta ketään harhaoppiseksi. Adam sai anteeksi Tuhlaajapoikana palattuaan maailmasta.- Yksi-usko
enkelipallo kirjoitti:
Kuten yllä hyvin käy selville
Meidän pitää varoa leimaamasta ketään harhaoppiseksi. Adam sai anteeksi Tuhlaajapoikana palattuaan maailmasta.>>Adam sai anteeksi Tuhlaajapoikana palattuaan maailmasta. >>
On totta, että toisen leimaaminen harhaoppiseksi ei on väärin.
Aadam sai myös rangaistuksen, ja hänet karkoitettiin paratiisista. Me nykypäivän Eevat ja Aatamit saamme uskoa syntimme anteeksi annetuiksi Jeesuksen Kristuksen kertakaikkisen uhrikuoleman tähden. Emmekö haluaisi kuitenkin, Jumalalle kiitollisena, pyhittää sapatin, Jumalan meille antaman lepopäivän? Eihän tämä suuria meiltä vaatisi.
- TTJJK
kYLLÄ BATTI KUULUU JUUTALAISILLE EDELLEEN NIINKUINrAAMATTUUN ON KIRJOITETTU. mUTTA , KUN AÅOSTOLIEN KOKOUKSESSA PÄÄÄTTIVÄÄTTIVÄT VAPAUTTAA PAKANAT YMPÄRILLAUÖSESTA, PÄÄYYIVÄT PAKANOIÖÖE LEPOPÄIVÄKSI SUNNUNTAIN, ETTEIVÄT HAAKSIRIKK,OUTUISI MOOSEKSEN LA,IIN. APOSTOLIEN PÄÄTÖKSEÖKSET ON YLÖSKIRJOITETTU APOSTOLISSIIN SÄÄNTÖPHIN, JOKA LÖYTYY ORTODOKSEN KIRKON KANONEISTA, JOTKA SUOMENNETTU JA LÖYTYNEE KIRJASTOISTA. ITSE OLEN LUKENIT TUON KOHAN JOSKUS.
APOSTOLISOEN ISIEN KIRJASTA LÖYTYY PARI KOHTAA, FOISSA MANITTU SUNNNTAIN VIETTO.- Yksi-usko
Raamatusta tuollaista kohtaa ei kuitenkaan taida löytyä?
- shabb
Sinulle, Viikon-ensimmäisenä, joka kirjoitit alla olevan tekstisi 9.3.2017 9:09.
Tekstisi on ###-merkkien sisällä:
###Päivänä (vastaa siis meidän sunnuntaitamme) tapahtui seuraavia asioita:
Eläessään Jeesus ylitti ja kumosi sapatin:
Luuk. 6:5 Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra".
Joh. 5:18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.###
Eiväthän nuo tapahtuneet sunnuntaina.
JA mikäli Jeesus olisi kumonnut viikkosapatin, miksi hän olisi ottanut jonkun toisen viikkopäivän ja sanonut, että se on sopiva tyyliin: Älä vietä sapattia, joka on viikon seitsemäs päivä mutta vietä sunnuntaita, joka on viikon ensimmäinen päivä. Eihän siinä ole mitään, eikä siina olisi ollut mitään järkeä. Pelkkää random-pallottelua viikkoon kuuluvien seitsemän päivän kesken.
JOS ja MIKÄLI joku viikon seitsemästä päivästä on MERKITTÄVÄMPI kuin joku lopuista kuudesta, täytyy siihen olla syy --- jo ihan täysin profaanikin ihminen pitää lauantairyyppäjäisiä ja pikkulauantairyyyppäjäisiä keskiviikkona ja rokulihangoveria maanantaina jne.
Tuolla edellä on listattu ne syyt, joiden perusteella JUMALA on tekijänoikeudella erottanut juurikin tuon seitsemännen päivän -- ja ylipäänsä yleensä näin tehdessään määrännyt päivät "käytettäviksi" seitsemän päivän jaksoissa, joista (nykyisin noin) joka viides aloittaa uuden kuun kierron niin, että (nykyisin noin) 52:n kuunkierron välein alkaa uusi kahdentoista kuukauden ja meillä Suomessa neljän vuodenajan jakso eli vuosi.
Jumala on omalla tekijänoikeudellaan ja OMIA tarkoitusperiään vaalien ja niitä pienessä ja suuressa mittakaavassa täyttäen määrännyt heti luomisen työnsä päätteeksi, että 7. ja siitä lähtien joka 7. päivä on pyhä: Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lakkasi (heprean kielen mukainen käännös, suom. Rtussa on lepäsi) kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.
###Jeesus nousi kuolleista uuden aikakauden merkkinä: (Kolmen evankelistan todistus):
Mark. 16:2 Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.
Mark. 16:9 Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
Luuk. 24:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.
Joh. 20:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.###
Ei sinä päivänä, jona Jeesus oli noussut haudasta tai nousi haudasta, alkanut JUMALAN SANAN MUKAAN mikään uusi aikakausi. Eihän noissa lainaamissasi teksteissä siitä puhuta -- ei yhdelläkään sanalla mainita KOKO Raamatussa käsitettä uusi aikakausi; se on joku new agelainen hömppä.
Jahve vapautti OMAN kansansa Egyptin orjuudesta nisankuun 14:nnen päivän yöllä, niin että aamulla he lähtivät orjuudesta pois.
Siitä alkoi uusi aikakausi heprealaisten elämässä MUTTA Raamatussa ei sanota niin, vaan siellä sanotaan, että tuo YÖ, jolloin he teurastivat karitsan ja söivät sen kiireesti valmiina lähtöön leivän ja katkerien yrttien kanssa ON JAHVEN PÄÄSIÄINEN.
Tuo 14. nisankuuta oli se pääsiäinen, jonka Jahve määräsi Mooseksen kautta vietettäväksi KERRAN VUODESSA aina kun tulee nisankuun 14:nnen ja 15:nnen päivien "iltojen väli". Tuo iltojen välissä -sanonta on se, mitä hepreaksi sanotaan.
Jeesus VIETTI tämän kerran vuodessa (niin kuin joulukin on vain kerran vuodessa, odotettu ja suuri juhla) vietettävän Jumalan kansan suurimman ja merkittävimmän ja odotetuimman pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa nisankuun 14:nnen ja 15:nnen päivän iltojen välissä, Jahven käskyn mukaan.
Yöllä hänet vangittiin, kidutettiin ja aamulla tuomittiin, naulittiin ristille ja päivällä hän kuoli. TÄMÄ, hänen KUOLEMANSA oli KAIKKEIN TÄRKEINTÄ, mitä nykyisen maailman kannalta on tapahtunut JA SE ON SE TAPAHTUMA, jota JEESUS itse on käskenyt viettää: HÄNEN KUOLEMANSA MUISTOKSI.
Milloin sitä vietetään? Jeesuksen omien sanojen, ja Jahven aiempien sanojen mukaan 14:ntenä nisankuuta, pääsiäisiltana, kerran vuodessa.
TÄSTÄ meillä on Jeesusken oma käsky, joka on annettu HÄNEN OMILLEEN. Niiden tuhannen viidensadan (1 500) vuoden aikana, jolloin Israel vietti vuosittaisen pääsiäisen, siis noin 1 500 kertaa EI KUKAAN ISRAELIIN KUULUMATON saanut viettää pääsiäistä.
Niin on yhä. Paavali kirjoittaa: koska te kelvottomasti syötte ja juotte Jahven [pääsiäis]aterian, on teidän joukossanne sairaita ja moni on nukkunut pois (=kuollut). Tutkikaa itseänne, hän sanoo.
Sen, joka osallistuu nisankuun 14:nnen päivän pääsiäisaterialle, jota JEESUS KÄSKI VIETTÄÄ hänen muistokseen aivan kuin sitä aiemmin vietettiin vuosittain Egyptistä vapauttamisen muistoksi, tulee olla ylhäältä syntynyt, Jeesuksen nimeen kastettu ja Pyhällä hengellä täytetty.- Yksi-usko
>>Paavali kirjoittaa: koska te kelvottomasti syötte ja juotte Jahven [pääsiäis]aterian, on teidän joukossanne sairaita ja moni on nukkunut pois (=kuollut). Tutkikaa itseänne, hän sanoo. >>
Rauhaa! Paavali puhuu tässä ehtoollisesta. Paavali opasti myös, että pitääkö ruokailla ehtoollisen yhteydessä? EI PIDÄ. Apostoli oli selvästi neuvonut seurakunnan jäseniä syömään kotonaan eikä Herran ehtoollisen vieton aikana (1Kor. 11:27,34).
1Kor. 11:27,34 Herran aterian oikea vietto
"17 Näitä ohjeita antaessani minun on moitittava teitä siitä, että yhteiset kokoontumisenne ovat teille pikemmin vahingoksi kuin hyödyksi. 18 Olen ensinnäkin kuullut, että teillä seurakunnan kokouksissa ilmenee hajaannusta, ja osittain sen myös uskon. 19 Täytyyhän teillä ollakin keskuudessanne ryhmäkuntia, jotta nähtäisiin, ketkä teistä osoittautuvat luotettaviksi. 20 Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, 21 koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa. 22 Ettekö voi syödä ja juoda kotonanne? Vai halveksitteko te Jumalan seurakuntaa niin että häpäisette niitä, joilla ei ole ruokaa? Mitä minun pitäisi sanoa teille? Kiittääkö teitä? Tässä asiassa en teitä kiitä.
23 Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24 kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." 25 Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."
26 Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. 27 Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. 28 Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. 29 Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion. 30 Sen vuoksihan teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat jo nukkuneet pois. 31 Jos me itse tutkisimme itseämme, emme joutuisi tuomittaviksi. 32 Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi.
33 Veljeni, kun siis kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne. 34 SE, JOLLA ON NÄLKÄ, SYÖKÖÖN KOTONAAN, jotteivät kokoontumisenne tuottaisi teille rangaistusta. Muusta annan ohjeet sitten kun tulen. ".
Mitä kuuluu Herran ehtoolliseen? Leipä, viini ja jalkojen pesu.
Pitääkö ehtoollista viettää tiettynä päivänä tai tiettynä kellonaikana? EI PIDÄ. Evankeliumeissa ei kerrota, että Kristus olisi antanut ehtoolliselle viikoittain toistuvan viettoajan. Herran ehtoolliseen liittyen apostoli sanoo toistuvasti "kun kokoonnutte" eli ehtoollisen viettoon ei ole mitään määrättyä aikaa tai päivää. - peratkaapois
Yksi-usko kirjoitti:
>>Paavali kirjoittaa: koska te kelvottomasti syötte ja juotte Jahven [pääsiäis]aterian, on teidän joukossanne sairaita ja moni on nukkunut pois (=kuollut). Tutkikaa itseänne, hän sanoo. >>
Rauhaa! Paavali puhuu tässä ehtoollisesta. Paavali opasti myös, että pitääkö ruokailla ehtoollisen yhteydessä? EI PIDÄ. Apostoli oli selvästi neuvonut seurakunnan jäseniä syömään kotonaan eikä Herran ehtoollisen vieton aikana (1Kor. 11:27,34).
1Kor. 11:27,34 Herran aterian oikea vietto
"17 Näitä ohjeita antaessani minun on moitittava teitä siitä, että yhteiset kokoontumisenne ovat teille pikemmin vahingoksi kuin hyödyksi. 18 Olen ensinnäkin kuullut, että teillä seurakunnan kokouksissa ilmenee hajaannusta, ja osittain sen myös uskon. 19 Täytyyhän teillä ollakin keskuudessanne ryhmäkuntia, jotta nähtäisiin, ketkä teistä osoittautuvat luotettaviksi. 20 Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, 21 koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa. 22 Ettekö voi syödä ja juoda kotonanne? Vai halveksitteko te Jumalan seurakuntaa niin että häpäisette niitä, joilla ei ole ruokaa? Mitä minun pitäisi sanoa teille? Kiittääkö teitä? Tässä asiassa en teitä kiitä.
23 Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24 kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." 25 Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."
26 Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. 27 Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. 28 Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. 29 Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion. 30 Sen vuoksihan teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat jo nukkuneet pois. 31 Jos me itse tutkisimme itseämme, emme joutuisi tuomittaviksi. 32 Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi.
33 Veljeni, kun siis kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne. 34 SE, JOLLA ON NÄLKÄ, SYÖKÖÖN KOTONAAN, jotteivät kokoontumisenne tuottaisi teille rangaistusta. Muusta annan ohjeet sitten kun tulen. ".
Mitä kuuluu Herran ehtoolliseen? Leipä, viini ja jalkojen pesu.
Pitääkö ehtoollista viettää tiettynä päivänä tai tiettynä kellonaikana? EI PIDÄ. Evankeliumeissa ei kerrota, että Kristus olisi antanut ehtoolliselle viikoittain toistuvan viettoajan. Herran ehtoolliseen liittyen apostoli sanoo toistuvasti "kun kokoonnutte" eli ehtoollisen viettoon ei ole mitään määrättyä aikaa tai päivää.Saat rauhasi takaisin. Se ei ole oikeaa rauhaa.
Jos ja kun otamme kaikki ne kohdat Kirjoituksista, joissa Jahve määrää pääsiäisen vieton, tulemme lopuksi siihen suureen pääsiäisyöhön, jonka Jeesus vietti omiensa, 12, kanssa nisankuun 14:ntenä iltojen välissä.
Siitä, nisankuun neljäntenätoista vietettävästä pääsiäisateriasta, jota syötäessä Hän otti sen leivän, jota Jahve oli käskenyt jo Egyptin yössä syödä tulessa paistetun uhrikaritsan kanssa sekä sen [yhden/viimeisen] viinimaljan, jota he joivat, Jeesus sanoo: Niin usein kuin te tätä pääsisäisaterian leipää syötte ja tämän pääsiäisaterian viinin juotte, tehkää se minun muistokseni.
Aiemmin säädös oli ollut, että pääsiäisateria nautittiin Egyptistä lähdön muiston ateriana.
Jeremia sanoo: Näin sanoo Jahve, niiden päivien =Jeesuksen päivät, tultua Minä Jahve teen UUDEN LIITON, EN SELLAISTA, JONKA TEIN heifän kanssaan, KUN VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ TOIN heidät POIS EGYPTIN ORJUUDESTA.
Siis TUOLLA PÄÄSIÄISATERIALLA Jahve teki uuden liiton. Juuri niin kuin Jeesus sanoi: tämä malja on uusi liitto M-I-N-U-N- veressäni. Ei enää pääsiäisuhrilampaan veren tuottama, vaan Jeesuksen veren tuottama vapautus.
Samasta asiasta Paavali sanoo erittäin selvästi JA JUURI noille samoille korinttolaisille: Onhan meidän PÄÄSIÄISLAMPAAMME Kristus, teurastettu, V-I-E-T-T-Ä-K-Ä-Ä-M-M-E- SIIS JUHLAA. Sana on heortees, eli se sana, jota Septuagintassa KÄYTETÄÄN V-A-I-N- Jahven määräajoista, JOISTA PÄÄSIÄINEN NISANKUUN 14. JA 15. VÄLISENÄ ILTANA ON ENSIMMÄINEN.
Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa. 1 Kor. 5:7-8.
Aivan samoin kuin Jahven määräsi, LIITTÄÄ PAAVALI PÄÄSIÄISEN UHRIMUISTOATERIAAN MYÖS H-A-P-P-A-M-A-T-T-O-M-A-N LEIVÄN JUHLAN JA SELVITTÄÄ, mitä SE tarkoittaa UUDESSA LIITOSSA. - Yksi-usko
peratkaapois kirjoitti:
Saat rauhasi takaisin. Se ei ole oikeaa rauhaa.
Jos ja kun otamme kaikki ne kohdat Kirjoituksista, joissa Jahve määrää pääsiäisen vieton, tulemme lopuksi siihen suureen pääsiäisyöhön, jonka Jeesus vietti omiensa, 12, kanssa nisankuun 14:ntenä iltojen välissä.
Siitä, nisankuun neljäntenätoista vietettävästä pääsiäisateriasta, jota syötäessä Hän otti sen leivän, jota Jahve oli käskenyt jo Egyptin yössä syödä tulessa paistetun uhrikaritsan kanssa sekä sen [yhden/viimeisen] viinimaljan, jota he joivat, Jeesus sanoo: Niin usein kuin te tätä pääsisäisaterian leipää syötte ja tämän pääsiäisaterian viinin juotte, tehkää se minun muistokseni.
Aiemmin säädös oli ollut, että pääsiäisateria nautittiin Egyptistä lähdön muiston ateriana.
Jeremia sanoo: Näin sanoo Jahve, niiden päivien =Jeesuksen päivät, tultua Minä Jahve teen UUDEN LIITON, EN SELLAISTA, JONKA TEIN heifän kanssaan, KUN VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ TOIN heidät POIS EGYPTIN ORJUUDESTA.
Siis TUOLLA PÄÄSIÄISATERIALLA Jahve teki uuden liiton. Juuri niin kuin Jeesus sanoi: tämä malja on uusi liitto M-I-N-U-N- veressäni. Ei enää pääsiäisuhrilampaan veren tuottama, vaan Jeesuksen veren tuottama vapautus.
Samasta asiasta Paavali sanoo erittäin selvästi JA JUURI noille samoille korinttolaisille: Onhan meidän PÄÄSIÄISLAMPAAMME Kristus, teurastettu, V-I-E-T-T-Ä-K-Ä-Ä-M-M-E- SIIS JUHLAA. Sana on heortees, eli se sana, jota Septuagintassa KÄYTETÄÄN V-A-I-N- Jahven määräajoista, JOISTA PÄÄSIÄINEN NISANKUUN 14. JA 15. VÄLISENÄ ILTANA ON ENSIMMÄINEN.
Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa. 1 Kor. 5:7-8.
Aivan samoin kuin Jahven määräsi, LIITTÄÄ PAAVALI PÄÄSIÄISEN UHRIMUISTOATERIAAN MYÖS H-A-P-P-A-M-A-T-T-O-M-A-N LEIVÄN JUHLAN JA SELVITTÄÄ, mitä SE tarkoittaa UUDESSA LIITOSSA.Anteeksi. Olen itsekin vasta etsijä, joten voitte arvioida kirjoituksiani sen mukaisesti.
Jeesus söi opetuslastensa kanssa seder-aterian eli pääsiäsaterian.
Bacchiocchi kirjoittaa kirjassa Sapatti ja sunnuntai pääsiäisen vietosta seuraavaa:
"Sitä paitsi tiedämme kvartodesimaanisista lähteistä, että kristityt todella viettivät pääsiäisjuhlaa. Kvartodesimaanit olivat kristittyjä, jotka pitivät pääsiäistä niisan-kuun 14. päivänä juutalaiseen tapaan. He ilmeisesti edustivat suoranaista jatkoa alkukirkon käytännölle. Pääsiäisen vietto ei kuitenkaan tapahtunut sunnuntaina vaan, kuten J. Jeremias sattuvasti toteaa, ”samaan aikaan kuin juutalaista pääsiäistä. Toisin sanoen niisan-kuun 15. päivää edeltävänä yönä, ja tällöin oli tärkeintä päivämäärä pikemmin kuin päivä”.
...pääsiäistä, josta myöhemmin tuli pääsiäissunnuntaina vietettävä vuotuinen ylösnousemuksen muistojuhla, alkuaan vietettiin ensi kädessä Kristuksen kärsimisen muistoksi, ja sitä vietettiin niisan-kuun 15. päivänä eikä sunnuntaina...".
Tätä en oikein ymmärrä. Toisaalta alkuseurakunta vietti pääsiäistä juutalaiseen tapaan. Toisaalta Jeesuksen asettama ehtoollinen, siis leipä ja viini sisälsivät itsessään Herran kuoleman muiston. Niin ja ehtoolliseen kuului myös jalkojen pesu Jeesuksen esimerkin mukaan. - Yksi-usko
peratkaapois kirjoitti:
Saat rauhasi takaisin. Se ei ole oikeaa rauhaa.
Jos ja kun otamme kaikki ne kohdat Kirjoituksista, joissa Jahve määrää pääsiäisen vieton, tulemme lopuksi siihen suureen pääsiäisyöhön, jonka Jeesus vietti omiensa, 12, kanssa nisankuun 14:ntenä iltojen välissä.
Siitä, nisankuun neljäntenätoista vietettävästä pääsiäisateriasta, jota syötäessä Hän otti sen leivän, jota Jahve oli käskenyt jo Egyptin yössä syödä tulessa paistetun uhrikaritsan kanssa sekä sen [yhden/viimeisen] viinimaljan, jota he joivat, Jeesus sanoo: Niin usein kuin te tätä pääsisäisaterian leipää syötte ja tämän pääsiäisaterian viinin juotte, tehkää se minun muistokseni.
Aiemmin säädös oli ollut, että pääsiäisateria nautittiin Egyptistä lähdön muiston ateriana.
Jeremia sanoo: Näin sanoo Jahve, niiden päivien =Jeesuksen päivät, tultua Minä Jahve teen UUDEN LIITON, EN SELLAISTA, JONKA TEIN heifän kanssaan, KUN VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ TOIN heidät POIS EGYPTIN ORJUUDESTA.
Siis TUOLLA PÄÄSIÄISATERIALLA Jahve teki uuden liiton. Juuri niin kuin Jeesus sanoi: tämä malja on uusi liitto M-I-N-U-N- veressäni. Ei enää pääsiäisuhrilampaan veren tuottama, vaan Jeesuksen veren tuottama vapautus.
Samasta asiasta Paavali sanoo erittäin selvästi JA JUURI noille samoille korinttolaisille: Onhan meidän PÄÄSIÄISLAMPAAMME Kristus, teurastettu, V-I-E-T-T-Ä-K-Ä-Ä-M-M-E- SIIS JUHLAA. Sana on heortees, eli se sana, jota Septuagintassa KÄYTETÄÄN V-A-I-N- Jahven määräajoista, JOISTA PÄÄSIÄINEN NISANKUUN 14. JA 15. VÄLISENÄ ILTANA ON ENSIMMÄINEN.
Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa. 1 Kor. 5:7-8.
Aivan samoin kuin Jahven määräsi, LIITTÄÄ PAAVALI PÄÄSIÄISEN UHRIMUISTOATERIAAN MYÖS H-A-P-P-A-M-A-T-T-O-M-A-N LEIVÄN JUHLAN JA SELVITTÄÄ, mitä SE tarkoittaa UUDESSA LIITOSSA.>>Siitä, nisankuun neljäntenätoista vietettävästä pääsiäisateriasta, jota syötäessä Hän otti sen leivän, jota Jahve oli käskenyt jo Egyptin yössä syödä tulessa paistetun uhrikaritsan kanssa sekä sen [yhden/viimeisen] viinimaljan, jota he joivat, Jeesus sanoo: Niin usein kuin te tätä pääsisäisaterian leipää syötte ja tämän pääsiäisaterian viinin juotte, tehkää se minun muistokseni.>>
Jeesus asetti ehtoollisen opetuslastensa kanssa nauttimansa pääsiäisaterian yhteydessä. Tämä EI tarkoita sitä, että kun viettää ehtoollista, niin pitäisi aina myös syödä, niin kuin jotkut tuntuvat luulevan. Paavalihan nimenomaan kehotti syömään kotonaan. Jeesus ei myöskään asettanut ehtoolliselle mitään erityistä päivää tai aikaa, vaan Paavali toistaa sanontaa "kun kokoonnutte".
Bacchiocchi kirjoittaa kirjassa Sapatti ja sunnuntai: ”Uuden testamentin mukaan Herran ehtoollista ei nautittu jonakin määrättynä viikonpäivänä, eikä sitä käsitetty ylösnousemuksen muistoksi. Voitaisiin tietysti väittää, että Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta ei voida asianmukaisesti erottaa toisistaan, koska ne kuuluvat samaan draamaan. Tästä huolimatta on aihetta panna merkille, että Paavali, joka väittää antaneensa tiedoksi sen, minkä hän oli ”saanut Herralta” (1 Kor. 11:23), lausuu selvästi, että syömällä leipää ja juomalla maljan kristityt julistavat ”Herran kuolemaa siihen asti kuin hän tulee” (1 Kor. 11:26). Tämän mukaan Herran ehtoollisen nimenomaisena tarkoituksena ei ole muistuttaa niinkään Kristuksen ylösnousemuksesta kuin hänen uhrikuolemastaan ja toisesta tulemisestaan.
Samassa luvussa apostoli näkee vaivaa opettaakseen korinttolaisille, miten Herran ehtoollista on vietettävä, mutta kokoontumisajan suhteen hän neljä kertaa toistaa samassa luvussa sanonnan ”kun kokoonnutte” (synerkhomenón) (1 Kor. 11:18, 20, 33, 34) ilmaisten tällä sanonnallaan, että kysymys ei ollut mistään määrätystä ajasta tai päivästä. Jos Herran ehtoollista todella vietettiin sunnuntai-iltana, Paavali varmaankin olisi edes kerran sen maininnut, koska hän neljä kertaa viittaa kokoontumiseen ehtoollisen viettoa varten. Edelleen on todettava, että jos sunnuntaita olisi jo silloin pidetty ”Herran päivänä”, Paavali olisi mainitsemalla heidän kokoontumisajankohtansa pyhän luonteen voinut vahvistaa vetoomustaan hartaampaa asennoitumiseen Herran ehtoollisen aikana. Mutta vaikka Paavali tunsi käsitteen kyriakos (Herran), koska hän käyttää sitä jakeessa 20 ilmaisemaan ehtoollisen luonnetta, hän ei sovella tätä nimitystä sunnuntaihin. Samassa kirjeessä kohdassa hän käyttää tästä päivästä juutalaista nimitystä ”viikon ensimmäinen päivä” (1 Kor. 16:2).
Herran ehtoollisen merkitys perustuu viimeiseen ehtoolliseen, jonka Kristus nautti opetuslastensa kanssa. Vaikka synoptikot eroavatkin Johanneksesta sen ajankohdan määrittelyssä, he kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Kristus söi pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa vallitsevan tavan mukaisesti. Tuossa tilanteessa Kristus kuitenkin antoi tuolle menolle uuden merkityksen ja muodon. On merkittävää todeta, että se johtoajatus, jota Kristus ehtoollista asettaessaan korosti, ei ollut hänen ylösnousemuksensa vaan hänen sovituskuolemansa. Ehtoollisen leipä ja viini kuvaavat hänen ruumistaan ja vertaan, ”joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksi antamiseksi” (Matt. 26:28; vrt. Mark. 13:24; Luuk. 22:15,17,19). Evankeliumeista ei kuitenkaan voida päätellä, että Kristus olisi antanut tälle juhlamenolle paitsi uuden merkityksen myös viikoittain toistuvan viettoajan, sillä mitään siihen viittaavaa ei evankeliumeissa havaita. Ainoa ajankohtaan viittaava lausunto, jonka Jeesus esittää opetuslapsilleen, on hänen toteamuksensa, ettei hän juo ”tätä viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa” (Matt. 26:29; vrt. 14:25; Luuk. 22:18).".
- isätön
Ennen ajanlaskun alkua muinaiskansoilla oli vesillä kulkemisen taito
kansainvaellustenkin aikaan - oppaana oli tähtitaivas
Allakkaan ja kalenteriin on kuitenkin maailmanlaajuisesti merkitty pääsiäisaika perinnejuhlana koskien kaikkia maailman ihmisiä
- myös meitäkin vuorotyöläisiä, jotkalähes koko ikänsä yötä ja päivää tehneet töitä elättääkseen itsensä ja lapsensa - maksellut myös muidenkin velkoja mitä ali- ja apinaimmeiseks nimettynä syvään kyykytettynä
on pystynyt - miksi suomalaisten pitäisi noudattaa vieraan valtion perinnäissääntöjä?- Yksi-usko
Hyvä kysymys. Juutalaisilla oli sapatille ihan hirveästi omia perinnäissääntöjä (siis Raamatun opetuksen lisäksi), joita vastaan Jeesus kapinoi. Ymmärrän asian niin, että jos perinnäissääntö kumoaa Raamatun opetuksen tai on Raamatun opetuksen vastainen, niin se pitäisi silloin hylätä.
Mitä mieltä Jeesus oli perinnäissäännöistä? (Batya Wootten)
Mark. 7:8, 13
"Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä."
"Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan..." - kekri
Yksi-usko kirjoitti:
Hyvä kysymys. Juutalaisilla oli sapatille ihan hirveästi omia perinnäissääntöjä (siis Raamatun opetuksen lisäksi), joita vastaan Jeesus kapinoi. Ymmärrän asian niin, että jos perinnäissääntö kumoaa Raamatun opetuksen tai on Raamatun opetuksen vastainen, niin se pitäisi silloin hylätä.
Mitä mieltä Jeesus oli perinnäissäännöistä? (Batya Wootten)
Mark. 7:8, 13
"Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä."
"Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan..."Tottahan juutalaisilla on oikeus määritellä miten he omia juhliaan viettävät.
Kuten aiempi kirjoittaja ihmetteli, miksi kenenkään muiden pitäisi viettää muiden eli tässä tapauksessa juutalaisten juhla-aikoja, oli kyse sitten sapatista tai muista juhlista. Eiväthän juutalaiset itse sellaista muilta vaadi. Sellaista vaativat vain sellaiset launtaina sunnuntain sijasta kristillistä jumalanpalvelustaan viettävät kristityt kuin adventistit joihin sinäkin kuulut. Ettekä te adventistitkaan vietä noita muita juutalaisen juhlakalenterin juhlia joista olet tässä ketjussa kirjoittanut. - Yksi-usko
kekri kirjoitti:
Tottahan juutalaisilla on oikeus määritellä miten he omia juhliaan viettävät.
Kuten aiempi kirjoittaja ihmetteli, miksi kenenkään muiden pitäisi viettää muiden eli tässä tapauksessa juutalaisten juhla-aikoja, oli kyse sitten sapatista tai muista juhlista. Eiväthän juutalaiset itse sellaista muilta vaadi. Sellaista vaativat vain sellaiset launtaina sunnuntain sijasta kristillistä jumalanpalvelustaan viettävät kristityt kuin adventistit joihin sinäkin kuulut. Ettekä te adventistitkaan vietä noita muita juutalaisen juhlakalenterin juhlia joista olet tässä ketjussa kirjoittanut.>>Kuten aiempi kirjoittaja ihmetteli, miksi kenenkään muiden pitäisi viettää muiden eli tässä tapauksessa juutalaisten juhla-aikoja, oli kyse sitten sapatista tai muista juhlista. Eiväthän juutalaiset itse sellaista muilta vaadi. Sellaista vaativat vain sellaiset launtaina sunnuntain sijasta kristillistä jumalanpalvelustaan viettävät kristityt kuin adventistit joihin sinäkin kuulut. Ettekä te adventistitkaan vietä noita muita juutalaisen juhlakalenterin juhlia joista olet tässä ketjussa kirjoittanut. >>
Ei ole kysymys siitä, kuka mitäkin vaatii keneltäkin vaan siitä, halutaanko noudattaa Herramme Jeesuksen Kristuksen, apostolien ja alkuseurakunnan esimerkkiä. Ei ole myöskään kysymys adventisteista, sillä jokaisessa seurakunnassa on nykyään ryhmiä, joille sapatti on avautunut tai avautumassa. Raamatun juhlakalenteri on myös avautumassa kristityille, myös adventisteille. Kristityt, jotka viettävät sapattia lauantaina, eivät ole korvanneet sunnuntaita lauantailla, niin kuin annat ymmärtää. Päinvastoin, sunnuntaille sisällytettiin vähitellen vuosisatojen kuluessa sapatille kuuluvia etuoikeuksia.
Bacchiocchi kirjoittaa sapatista kirjassaan Sapatti ja sunnuntai seuraavasti:
"Se että sunnuntaista ei tullut lepopäivää sen historiallisen alkuperän tai teologisen merkityksen takia, vaan siitä syystä, että se vähitellen sisällytti itseensä sapatille kuuluvia etuoikeuksia, tekee käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi muodostaa sunnuntailevolle pätevää teologista perustetta...
Sapatin vietto tänä kosmisena aikakautena voi muodostua nykyajan ihmiselle sopivaksi ilmaukseksi kosmisesta uskosta. Tämä usko sisältää ja yhdistää luomisen, lunastuksen ja lopullisen ennalleen asettamisen. Tämä usko yhdistää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Se yhdistää toisiinsa ihmisen, luonnon ja Jumalan. Se liittää yhteen tämän ja tulevan maailman. Tämä usko tunnustaa Jumalan hallinnon yli koko luomakunnan ja ihmiselämän pyhittämällä hänelle osan ajasta. Tämä usko toteuttaa uskovan todellisen päämäärän sekä ajassa että ikuisuudessa.".
Batya Wootten kirjoittaa kirjassaan Israelin juhlat:
"Israelin juhlien viettäminen on merkki siitä, että kuulumme Israelin Jumalalle. Silti kristityt eivät ole vuosisatoihin noudattaneet Hänen juhliaan. Vaikka totuus juhlista kerrotaan selvästi Kirjoituksissa, useimmat paimenet eivät ole opettaneet niistä nälkäisille laumoilleen...He ovat valitettavasti jääneet paitsi Israelin Jumalan juhlien todellisesta iloista.". - kekri
Yksi-usko kirjoitti:
>>Kuten aiempi kirjoittaja ihmetteli, miksi kenenkään muiden pitäisi viettää muiden eli tässä tapauksessa juutalaisten juhla-aikoja, oli kyse sitten sapatista tai muista juhlista. Eiväthän juutalaiset itse sellaista muilta vaadi. Sellaista vaativat vain sellaiset launtaina sunnuntain sijasta kristillistä jumalanpalvelustaan viettävät kristityt kuin adventistit joihin sinäkin kuulut. Ettekä te adventistitkaan vietä noita muita juutalaisen juhlakalenterin juhlia joista olet tässä ketjussa kirjoittanut. >>
Ei ole kysymys siitä, kuka mitäkin vaatii keneltäkin vaan siitä, halutaanko noudattaa Herramme Jeesuksen Kristuksen, apostolien ja alkuseurakunnan esimerkkiä. Ei ole myöskään kysymys adventisteista, sillä jokaisessa seurakunnassa on nykyään ryhmiä, joille sapatti on avautunut tai avautumassa. Raamatun juhlakalenteri on myös avautumassa kristityille, myös adventisteille. Kristityt, jotka viettävät sapattia lauantaina, eivät ole korvanneet sunnuntaita lauantailla, niin kuin annat ymmärtää. Päinvastoin, sunnuntaille sisällytettiin vähitellen vuosisatojen kuluessa sapatille kuuluvia etuoikeuksia.
Bacchiocchi kirjoittaa sapatista kirjassaan Sapatti ja sunnuntai seuraavasti:
"Se että sunnuntaista ei tullut lepopäivää sen historiallisen alkuperän tai teologisen merkityksen takia, vaan siitä syystä, että se vähitellen sisällytti itseensä sapatille kuuluvia etuoikeuksia, tekee käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi muodostaa sunnuntailevolle pätevää teologista perustetta...
Sapatin vietto tänä kosmisena aikakautena voi muodostua nykyajan ihmiselle sopivaksi ilmaukseksi kosmisesta uskosta. Tämä usko sisältää ja yhdistää luomisen, lunastuksen ja lopullisen ennalleen asettamisen. Tämä usko yhdistää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Se yhdistää toisiinsa ihmisen, luonnon ja Jumalan. Se liittää yhteen tämän ja tulevan maailman. Tämä usko tunnustaa Jumalan hallinnon yli koko luomakunnan ja ihmiselämän pyhittämällä hänelle osan ajasta. Tämä usko toteuttaa uskovan todellisen päämäärän sekä ajassa että ikuisuudessa.".
Batya Wootten kirjoittaa kirjassaan Israelin juhlat:
"Israelin juhlien viettäminen on merkki siitä, että kuulumme Israelin Jumalalle. Silti kristityt eivät ole vuosisatoihin noudattaneet Hänen juhliaan. Vaikka totuus juhlista kerrotaan selvästi Kirjoituksissa, useimmat paimenet eivät ole opettaneet niistä nälkäisille laumoilleen...He ovat valitettavasti jääneet paitsi Israelin Jumalan juhlien todellisesta iloista.".<<Ei ole kysymys siitä, kuka mitäkin vaatii keneltäkin vaan siitä, halutaanko noudattaa Herramme Jeesuksen Kristuksen, apostolien ja alkuseurakunnan esimerkkiä.<<
Mitään yhtenäistä ”alkuseurakuntaa” ei ole koskaan ollut olemassa, ei sen enempää näkemyksissään Jeesuksesta (kristologia, oliko Jeesuksesta saarnattava ns. pakanoille jne.) kuin laistakaan sapattilaki mukaanlukien (pitäisikö kristittyjen noudattaa sitä vai ei).
Jos ”alkuseurakunnalla” ja sen ajalla tarkoitetaan kristittyjä siltä ajalta jolloin UT:iin päätyneet tekstit syntyivät, niin ”alkuseurakunnan aika” käsittää ajanjakson n.40-luku – n.120 jaa, eli Paavalin kirjeistä (jotka ovat UT:n vanhimmat tekstit) 2.Pietarin kirjeeseen (joka on kirjoitettu n.120 jaa ja on teksteistä nuorin; joidenkin mielestä tosin joku Paavalin nimissä kirjoitettu ns. pastoraalikirje voi olla tätäkin myöhempi). Rooman piispan Kleemensin kirje korintolaisille (n.95 jaa) on siten vanhempi kuin jotkut UT:iin päätyneet tekstit (ja suht’ Apostolien tekojen kirjoittamisen aikalainen), samoin Antiokian piispan Ignatioksen kirjeet (110-luvun loppupuoli). Eli Kleemens ja Ignatios olivat ”alkuseurakunnan” jäseniä siinä missä UT:iin päätyneiden tekstien kirjoittajatkin.
Joka tapauksessa, jos haluat tutustua lähemmin UT:n ja tai ”alkuseurakunnan” kirjavuuteen ja riitaisuuksiinkin, niin hyvä kirja siihen on Heikki Räisäsen ”Mitä varhaiset kristityt uskoivat”. Hieman yleisemmällä tasolla samasta kirjoittaa Bart Ehrman kirjassaan ”Lost Christianities: the battles for scripture and the faiths we never knew”, joka on ainakin joskus ollut netistäkin saatavana pdf-tiedostona mutta nyt en ainakaan sitä itse löydä sieltä. Hänen ”Lost Christianities: Christian Scriptures and the Battles over Authentication - Course Guidebook” joka on paljolti samanlainen kuitenkin on:
https://guidebookstgc.snagfilms.com/6593_LostChristianities.pdf
Räisäsen kirja on kuitenkin yksityiskohtaisempi. Ehrmania yksityiskohtaisempi on myös sivusto
http://www.rejectionofpascalswager.net
Se on ateistin pitämä sivusto mutta asiallinen, kirjoittaa UT:n tutkimusten pohjalta asioista jotka esim. teologisessa opiskelleille UT:n tutkijoille tai muutoin UT:ia historiallisena tm. lähteenä tutkiville ovat ihan perusasiaa. - Yksi-usko
kekri kirjoitti:
<<Ei ole kysymys siitä, kuka mitäkin vaatii keneltäkin vaan siitä, halutaanko noudattaa Herramme Jeesuksen Kristuksen, apostolien ja alkuseurakunnan esimerkkiä.<<
Mitään yhtenäistä ”alkuseurakuntaa” ei ole koskaan ollut olemassa, ei sen enempää näkemyksissään Jeesuksesta (kristologia, oliko Jeesuksesta saarnattava ns. pakanoille jne.) kuin laistakaan sapattilaki mukaanlukien (pitäisikö kristittyjen noudattaa sitä vai ei).
Jos ”alkuseurakunnalla” ja sen ajalla tarkoitetaan kristittyjä siltä ajalta jolloin UT:iin päätyneet tekstit syntyivät, niin ”alkuseurakunnan aika” käsittää ajanjakson n.40-luku – n.120 jaa, eli Paavalin kirjeistä (jotka ovat UT:n vanhimmat tekstit) 2.Pietarin kirjeeseen (joka on kirjoitettu n.120 jaa ja on teksteistä nuorin; joidenkin mielestä tosin joku Paavalin nimissä kirjoitettu ns. pastoraalikirje voi olla tätäkin myöhempi). Rooman piispan Kleemensin kirje korintolaisille (n.95 jaa) on siten vanhempi kuin jotkut UT:iin päätyneet tekstit (ja suht’ Apostolien tekojen kirjoittamisen aikalainen), samoin Antiokian piispan Ignatioksen kirjeet (110-luvun loppupuoli). Eli Kleemens ja Ignatios olivat ”alkuseurakunnan” jäseniä siinä missä UT:iin päätyneiden tekstien kirjoittajatkin.
Joka tapauksessa, jos haluat tutustua lähemmin UT:n ja tai ”alkuseurakunnan” kirjavuuteen ja riitaisuuksiinkin, niin hyvä kirja siihen on Heikki Räisäsen ”Mitä varhaiset kristityt uskoivat”. Hieman yleisemmällä tasolla samasta kirjoittaa Bart Ehrman kirjassaan ”Lost Christianities: the battles for scripture and the faiths we never knew”, joka on ainakin joskus ollut netistäkin saatavana pdf-tiedostona mutta nyt en ainakaan sitä itse löydä sieltä. Hänen ”Lost Christianities: Christian Scriptures and the Battles over Authentication - Course Guidebook” joka on paljolti samanlainen kuitenkin on:
https://guidebookstgc.snagfilms.com/6593_LostChristianities.pdf
Räisäsen kirja on kuitenkin yksityiskohtaisempi. Ehrmania yksityiskohtaisempi on myös sivusto
http://www.rejectionofpascalswager.net
Se on ateistin pitämä sivusto mutta asiallinen, kirjoittaa UT:n tutkimusten pohjalta asioista jotka esim. teologisessa opiskelleille UT:n tutkijoille tai muutoin UT:ia historiallisena tm. lähteenä tutkiville ovat ihan perusasiaa.>>Räisäsen kirja on kuitenkin yksityiskohtaisempi...>>
Bacchiocchi suoritti ensimmäisenä protestanttina teologian tohtorin tutkinnoan Roomassa Pontificia Universitas Gregoriana -yliopistossa. Kirja Sapatti ja sunnuntai on lyhennelmä hänen väitöskirjatyöstään, josta olen poiminut otteita.
>>Mitään yhtenäistä ”alkuseurakuntaa” ei ole koskaan ollut olemassa... >>
Monet puhuvat "alkuseurakunnasta" tarkoittaen Jerusalemin apostolien aikaista nasarealaista lahkoa. He pitivät sapatti ja julistivat Kristusta. Alla lainauksia Bacchiocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai, jossa tulee esille alkuun kristittyjen kokoontumisia ja käytäntöjä:
"Kristittyjen kokoontumispaikka.
Apostolien teoissa useimmiten mainitut kokoontumispaikat ovat temppeli, synagooga ja yksityisen kodit (kerran mainitaan kokoontuminen ulkosalla)... Apostolien teoista ilmenee, että uudet käännynnäiset..kokoontuivat jakaakseen uskoaan sekä julkisesti temppelissä, Salomon pylväskäytävissä ja synagoogissa, kuin yksityisesti kodeissa...Temppelissä ja synagoogassa alkukristillinen seurakunta saattoi julistaa evankeliumia (Apt 3:11 seur.; 5:12 seur.) samoin kuin osallistua rukoukseen (Apt 3:1; 22:17; 2:46,47) ja Raamatun opettamiseen. Toisaalta uskovat saattoivat yksityisissä kokouksissa saada henkilökohtaista opetusta apostoleilta (Apt. 6:42; 1:14) samoin kuin ilmaista yhteenkuuluvuuttaan aterioimalla yhdessä ja osallistumalla Herran ehtoolliseen.
Alkuseurakunnan yksityiset kokoontumiset, vaikka niiden tarkoituksena olikin ilmaista vapaammin ja täydemmin uskoa ylösnousseeseen Herraansa, eivät kuitenkaan olleet temppelin ja synagoogan palvelusten kanssa ristiriidassa vaan pikemminkin täydentävät niitä. Ralph P. Martin huomauttaa, että ”seurakunnan elämän alkuaikoina ei seurakuntalaisilla näytä olleen mitään aikomusta jättää alkuperäistä uskonnollista yhteisöään – ainakaan sikäli kuin oli kysymys ulkonaisesta uskon harjoituksesta”. Kirjoittaja viittaa siihen, että varhaisin kristillinen seurakunta näytti kuin omalta seuraltaan juutalaisessa laumassa”, ja siitä käytettiin nimitystä ”nasaretilaisten lahko” (Apt. 24:5). Samaa sanaa ”lahko” (hairesis) käytetään Apostolien teoissa kuvaamaan sekä kristittyjen ryhmää että virallisesti juutalaisia saddukeusten (Apt. 5:17) ja fariseusten (Apt. 15:5; 26:5) lahkoja. Tämän vuoksi Martin päättelee, ”ettei samanmielisten juutalaisten ryhmän nimittäminen nasaretilaisten lahkoksi ollut sinänsä millään tavoin outoa”.
Jotkut tutkijat ovat vieläpä esittäneet sellaisen ajatuksen, että alkukristillinen seurakunta saattoi aluksi ulkonaisesti muistuttaa erityisesti synagoogaa, koska Misnan mukaan tarvittiin vain kymmenen miespuolista juutalaista synagoogan perustamiseen minne tahansa. Apostolien teoissa kerrotaan, että Kristuksen seuraajat ”pysyivät yksimielisesti rukouksessa” (proseukhé) (Apt. 1:14). Tässä käytetty kreikankielinen termi on sama jota käytetään synagoogan säännöllisistä rukouskokouksista (vrt. Apt. 16:13,16). Tämä synagoogasanaston käyttö kuvaamaan ensimmäisten kristittyjen hartaustilaisuuksia viittaa siihen mahdollisuuteen, että kristittyjen kokoontumisia voitiin pitää eräänlaisina synagoogakokouksina.
Synagooga onkin useimmin mainittu jumalanpalveluspaikka. Tämä ilmenee myös Kristuksen toiminnassa, sillä hän opetti ja rukoili synagoogassa sapattina (Mark. 1:21-28; 3:1-6; 6:2; Matt. 4:23; Luuk. 4:15; 16-30, 31 seur., 44:6:6; 13:10-17; Joh. 6:59; 18:20). Myös Apostolien teoissa kerrotaan varsin usein kristittyjen kokoontumisesta synagoogaan. Paavali kohtasi synagoogassa säännöllisesti juutalaisia ja kreikkalaisia (Apt. 18:4; 19; 13:5,14,42,44; 14:1; 17:1,10,17), ja vieläpä Apollos Efesoon saavuttuaan kohtasi Efeson uskovia synagoogassa (Apt 18:24-26). C.W.Dugmore, joka on tehnyt perusteellisen tutkimuksen synagoogan vaikutuksesta kristilliseen jumalanpalvelukseen, osoittaa vakuuttavasti, että ”synagooga vaikutti sekä jumalanpalvelusmuotoon että niihin aikoihin, jolloin kristityt kokoontuivat yhteen julkiseen rukoukseen, ajanlaskumme neljän ensimmäisen vuosisadan aikaan paljon suuremmassa määrin kuin … on tajuttu”.
Useat viittaukset temppeliin, synagoogaan, rukoukseen ja saarnaamiseen antavat ymmärtää, että kristillinen jumalanpalvelus ei esiintynyt uutena instituutiona vaan pikemminkin juutalaisen jumalanpalveluksen jatkona ja uudelleen tulkintana. Esim. Pietari ja Johannes menevät helluntain kokemuksen jälkeen temppeliin rukoushetkellä (Apt. 3:1). Osallistuminen temppelissä ja synagoogassa pidettävin tilaisuuksiin jatkuu yhä, vaikkakin niitä täydennetään yksityisillä kokoontumisilla. Samoin juutalaisten jumalanpalveluselämän sanasto – uhri, pappi, vanhin – säilyvät käytössä. On ilmeistä, että kaikkea tätä tulkittiin uudelleen niiden messiaanisen täyttymyksen – Kristus-tapahtuman – valossa. Ei ole kuitenkaan jälkeäkään ajatuksesta, että kristittyjen uusi usko olisi johtanut heidät välittömästi hylkäämään juutalaisten säännölliset jumalanpalveuspaikat.". (Bacchiocchi)
- joo-0
Jos kristitty haluaa viettää raamatullista sapattia ja muitakin raamatullisia juhlia niin siihen löytyy parempiakin vaihtoehtoja kuin adventismi ja heidän ellensapattinsa, puhumattakaan muusta Ellen White -painolastista tutkivine tuomioineen, profetioineen jne.
- Yksi-usko
Kommenttisi osoittaa täydellistä tietämättömyyttä. Sapatin viettäminen ei ole seurakuntakohtaista, vaan kuuluu kaikille ihmisille. Mikä on ellensapatti? Sellaista ole olemassakaan, vaikka niin virheellisesti väität. Mitä adventisteihin tulee, niin he viettävät Raamatullista sapattia, ei adventisteilla sapattiin ole kukaan lisännyt mitään ylimääräistä. Jeesuksen aikana fariseukset olivat lisänneet sapattiin ylimääräisiä kieltoja, jotka tekivät sapatista rasittavan päivän. Mitä profetioihin tulee, niin kaikkia profetioita tulee koetella Raamatulla. Jos ne ovat Raamatunvastaisia, niin ne on hylättävä. Tämä koskee eri seurakuntien profetioita, (esim. adventtiseurakunnassa, helluntailaisuudessa jne.)
- Paavalisanoonäin
Vaihtoehto: Kukaan EI saa tuomita ketään sellaista, joka syö kosheristi, juo kosheristi, viettää sapatin, uudenkuunjuhlan ja kaikki Jahven juhlat.
- kysynpävaan
Seitsemännen päivän sapattia,lauantaita, kutsutaan usein halveksivasti "vanhaksi juutalaiseksi sapatiksi" Tämä käsitys on kuitenkin ongelmallinen, sillä seitsemännen päivän sapatilla ei alkuperänsä,tarkoituksensa ja merkityksensä puolesta ole mitään tekemistä juutalaisten kanssa. Sapatti yhdistetään juutalaisiin vain siksi, että he ovat tuhansien vuosien aikana viettäneet sitä, mutta se ei vielä tee sapatista juutalaista.
- kuissenäinnytmeni
Kristillisessä kentässä on vallalla sellainen sekasortoinen epävakaus, että Jeesus oli juutalainen ja noudatti lain mutta toisaalta hän jo eli uutta liittoa, johon hän oli jossain salaisessa Raamattuun kirjaamattomassa paikassa ja hetkessä jo ennen maailmaan tuloaan vihkinyt kaikki pakanat ja jossa vihkimyksessä hän oli siirtänyt salaa juutalaisen kansan oikeudet --- KUITENKIN ILMAN VASTUITA --- pakanakansoille, joita hän alkoi kutsua kristityiksi ja joita varten hän kirjoitutti evankeliumit puhuen kreikkaa ja joita hän käski viemään tätä salassa tehtyä sopimusta eteenpäin kristinuskon nimellä ja ehdottomasti poistamaan kaiken sen, mitä hän oli aiemmin omalle kansalleen puhunut ja viettämään sen ja niiden sanojensa ja käskyjensä sijaan sitä joulua, jonka hän vihki santaklausin juhlaksi syntyessään keskellä talvea tallin seimeen, ja sitten tietenkin sunnuntaita ja sitten laskemaan siitä hänen salaa heidän kanssaan ensimmäiseksi suureksi juhlaksi sopimastaan kristusmessusta (=joulu suomeksi) tietyn sunnuntaimäärän ja tarkkailemaan tähtiä ja planeettoja ja tämän erittäin monimutkaisen laskutoimituksen päätteeksi määräämään uuden sovituspäivän ja tietenkin sunnuntaiksi ja viettämään tätä salassa sovittua pääsiäissunnuntaita pupujen tipujen suklaamunien ja ehdottomasti noitien kanssa ja sitten vielä pohjoiselle pallopuoliskolle hän tässä salaisessa kokouksessa sopi lisäjuhlaksi auringonpalvontajuhlan, kesän alkajaisiksi, jotta jaksavat, ja ehdottomasti määräsi, että tänä yöttömänä yönä sitten tulee kaikkien pohjoisen kristittyjen kokoontua vuosittaiseen suureen uskovien kokoukseen ja sitten hän vielä antoi kristityille luvan lisätä muuttaa ja poistaa mielensä mukaan näitä uusia juhlia, ottivat he ne sitten maailmasta, demonihenkien palvonnasta, kuolleiden palvonnasta tai muista uhrimenoista.
- totta-maar
>>jossain salaisessa Raamattuun kirjaamattomassa paikassa >>
On sellainen kutina, että tuo salainen paikka on joku paavin salainen kammio.
>>syntyessään keskellä talvea tallin seimeen>>
Uusien tutkimusten mukaan Jeesus syntyikin syksyllä Lehtimajan juhlana eikä jouluna. Joulupukki oli varmaan lahjonut paavin tai aurinko oli uhannut olla paistamatta.
>>Kristillisessä kentässä on vallalla sellainen sekasortoinen epävakaus>>
Näin on näreet. Kyllä kirkot ovat meille sellaisen liemen sekoittaneet, jotta ei paremmasta väliä.
Uskikset riitelevät keskenään siitä mistä viikko alkaa ja mihin se päättyy.
- apostoleiden.mukaan
Taas adventistit vänkäävät muille oma käsitystään. Suon heille tuon lauantai-sapatin, mutta minä ja valtaosa kristityistä viettää ja on aina viettänyt sunnuntaita ylösnousemuksen pyhäpäivänä apostoleiden antaman esimerkin mukaan. Enhän ole edes juutalainen.
- YlistysHerralle
Adventistit ? Jos olet huomanut nykyään on myös Helluntalaisia jotka viettävät sapattia.
- 1234567---
Sunnuntai on KEKSITTY pyhäksi !
Arvostettu Piispa Eero Huovinen kirjoitti Ilta Sanomissa 5.11.99. Vapaa sana Seuraavasti :
Vuoden 1973 Alusta virallinen maallinen viikkokalenterimme on alkanut maanantaista. Vielä 1970-luvun alussa viikkomme alkoi sunnuntaita. Kristityt olivat jo varhain KEKSINEET tehdä sapatin jälkeisestä päivästä varsinaisen juhlapäivän, vaikka yleinen lepopäivä siitä tuli vasta 300-luvulla.
Mennäänpäs 300-luvulle. Katolinen kirkko Laodikean kirkolliskokouksessa v.364 jKr. siirsi pyhyyden lauantailta sunnuntaille.
- LepäänLepopäivänä
Eikö lepopäivä ole lepopäivä silloin, kun saa levätä ja olla vaan rauhassa, eikä tarvitse lähteä minnekään.
Arkipäivän levon katkaisee työ ja lauantaina työläisellä on usein paljon tekemistä, jota ei arkipäivisin ehdi tekemään, kun päivät menevät töissä.
Joten sunnuntai jää ainoaksi lepopäiväksi, jonka haluaa viettää lepäämällä ja rauhassa olemalla, ei mihinkään lähtemällä, kuten arkena on velvollisuus.
Lähteminen jonnekin pyhänä, kyllä katkaisee koko lepopäivän, eikä se ole enää lepopäivä. - siksiosunnuntai
sabatti ei ole viikonpäivä suomenkielessä, miten muissa kielissä
Sunnuntai on oltava jotta on sunnuntaityön korvaukset - LisääViinaa
Mulle ihan sama kun olen kuitenkin ollut jo 3 päivää kännissä..
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.691870Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1641499- 881272
- 1251265
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491190Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-270989- 75952
- 107905
Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi104857Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin46695