Tosiasia Bavarioista

Vuosia sitten täällä oli tapana haukkua maanrakoon jokainen Bavaria. Oma käsitykseni on kuitenkin se, että saksalainen insinöörityö on pitänyt pintansa. Veneet on suunniteltu kestämään tietynlainen käyttö, prosessit on vakioitu ja tuloksena on tasalaatuisia tarkoitukseensa sopivia halpoja veneitä (suhteessa muihin).

Jos tahtoo uuden veneen Itämerelle, niin onko siihen järkevämpää ratkaisua kuin Bavaria?
Ilmianna
Jaa

29 Vastausta



Jos tahtoo uuden asuntovaunun itämerelle vierassatamaoleskeluun niin Bavaria on varsin hyvä valinta. Bavaria on myös kelpo vene hinta - laatusuhteeltaan kunhan muistaa, että sen rakenteelliset ratkaisut on mietitty soveltuviksi suotuisiin olosuhteisiin ja purjeveneiden kyseessä ollen suht keveisiin ja keskituuliin.

Veneissä on tapahtunut myönteistä kehittymistä esimerkiksi purjehdusominaisuuksien näkökulmasta sitten alkuvuosien ja taitaa nykyisin ruoripuolatkin olla rummulla ympärihitsattua terästä sitten alkuvuosien pistehitsattujen putkipuolien ajan jolloin ruorista ei navakammassa tuulessa suuremmalla peräsinpaineella jäänyt käteen muuta kuin kehä. Sen sijaan peräsimen kannakointi ainoastaan veneen pohjaan laipasta roikkuen taitaa edelleen olla Bavarialle tyypillinen ratkaisu kun taasen yksilöllisemmin rakennetuissa veneissä peräsimen vannasputkessa on vähintään kaksi tai kolme tukilaakeria ja mahdollisesti ristiin laminoidut polviot tukemassa peräsinakselia niin etu - taka suunnassa kuin sivuttainkin.

Jos Bavariasta nyt välttämättä haluaa jotain pahaa sanoa, niin hieman hankala niistä on keulakannelta loikata laiturille tai rantakalliolle korkea kun on - aina tarvitsee portaat virittää ja luoja ties mitkä rimpulat noi vakiportaat on.

Kuitenkin pidän venettä varsin hyvänä suunniteltuun käyttötarkoitukseen hinta laatusuhteeltaan. Ehkäpä saksalainen insinööri olisi voinut miettiä vähän enemmän näitä itämeren kivikkoisia vesiä ja olisi huomioinut edes jossain määrin mahdollisia keveitä pohjakosketuksia ja veneen kestävyyttä tämmöisissä olosuhteissa. Nimittäin jos pienikin vahinko sattuu niin Bavarian 2-kerrosrakenteen korjaaminen ei ole mitään halpaa lystiä. Esimerkiksi Hanse tai jopa Jeanney ovat näistä sarjatuotantoveneistä osanneet huomioida tämän asian mielestäni Bavariaa paremmin puhumattakaan yksilöllisesti rakennettavista veneistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
14 VASTAUSTA:
Asuntovaunu tai ei. Kukaan ei enää kryssi.

On vaan niin huvittavaa, kun kalustosta riippumatta kaikki on niin purjehtijaa brygalla. Ja kone laulamaan heti kun vähän sivusta puhaltaa. Buhahahhaaa...

Bavaria on loistokapistus, voi juntata Volgalla tiukkaan vastikseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ettäs kehtaat valehdella, kun ilmeisesti tiedät miten asiat todellisuudessa ovat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LoidinHenkka kirjoitti:
Asuntovaunu tai ei. Kukaan ei enää kryssi.

On vaan niin huvittavaa, kun kalustosta riippumatta kaikki on niin purjehtijaa brygalla. Ja kone laulamaan heti kun vähän sivusta puhaltaa. Buhahahhaaa...

Bavaria on loistokapistus, voi juntata Volgalla tiukkaan vastikseen.
Oikein. Purjeveneistä on jo ajat sitten tullut käytännössä moottoripurjeveneitä. Enää kunnon säänsuoja puuttuu. Monet valmistajat yrittävät niitä vaivihkaa viritellä. Yhä useammassa pitkille matkoille suunnitellussa tosipurjeveneessä on purjehtijoiden suojaamiseen tarkoitettuja ratkaisuja.

Rassylla oli jo muinoin tällainen.

http://www.hallberg-rassy.com/yachts/previous-models/hallberg-rassy-94-kutter/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joo niin kai se on, että enemmän niitten Bavarioiden pitäisi kestää, tässä muutamien suomibavojen kokemuksia:

Tämä Bavaria 30 on seilannut Karibia ja kiertänyt arktiset Huippuvuoret ja paljon muuta: http://ruffe.fi/fi/vene

Tämä Bavaria 36 on kiertänyt maapallon sillai vähän hankalasti mm. Etelä-Amerikan alapuolelta ja Tasmanian mereltä Australian eteläpuolelta miehistönä aviopari:
http://blog.mailasail.com/valentina

Tämä Bavaria 40 on purjehtinut jo yli 70.000 merimailia kai sitten aina niissä "suotuisissa oloissa", kun mainittavia ongelmia ei ole ollut; Atlantilla 20.000, Karibialla 5.000 ja Välimerellä lähes 50.000 mailia: http://penelope.fi/

Missä itse olet purjehtinut sillä vahvalla veneelläsi? Kerro meille Bavaria-purjehtijoille!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei kai missään Bavariassa ole kerrosrakennetta kölialueella ? Eli ei 2-kerrosrakennetta joudu korjaamaan kivilleajon jälkeen. Tässä suhteessa Bavariat ovat ihan samanlaisia kuin suurin osa 90-luvulla tai sen jälkeen tehdyistä purjeveneistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LoidinHenkka kirjoitti:
Asuntovaunu tai ei. Kukaan ei enää kryssi.

On vaan niin huvittavaa, kun kalustosta riippumatta kaikki on niin purjehtijaa brygalla. Ja kone laulamaan heti kun vähän sivusta puhaltaa. Buhahahhaaa...

Bavaria on loistokapistus, voi juntata Volgalla tiukkaan vastikseen.
Tarkoitit ilmeisesti, ettei kukaan kryssi bavalla. Eipä kukaan kryssi tietenkään sen enempää benellä tai jannella, tai mitä niitä nyt onkaan. Niitä kaikkia vain on niin paljon, että luulet, ettei millään muullakaan kryssitä, luulo vain on väärä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
On sinulla erikoiset käsitykset veneistä yleensä ja erityisesti Bavarioista!

Koskahan oli "alkuvuodet"? Bavarioita on tehty vuodesta 1978 lähtien. Mikä tekee mielestäsi Bavariat vain keveisiin tuuliin sopiviksi? Testaajat ovat kovasti eri mieltä, vaikkapa tämä: http://www.farrdesign.com/reviews/675m_cruiser33_sailing_today_feb2013.pdf Siinä on nykyinen 32/33/34 malli testissä yli 30 solmun tuulessa UK:ssa.

Edellisen sukupolven 33/34 testattiin Yacht 18/2009:ssä kovassa tuulessa ja todettiin, ettei se osoittanut mitään heikkouksia kovassa kelissä. Purjehdusominaisuuksia kehuttiin tukeviksi.

En ole koskaan ennen kuullut ratin hajomisesta. Koska ja mille venemallille niin on käynyt. Ratit ovat ainakin 2000-luvun puolivälissä Lewmarin mallistosta.

Peräsimen tuenta on aivan sama kuin 99% muistakin nykyisistä ja vähän vanhemmistakin veneistä. Peräsinakseli on tuettu kahdella laakerilla, alempi laminoitu runkoon (mahdollinen kerrosrakenne poistettu ko. alueelta) ja ylempi pultattu istuinkaukalon lattiaan. Kuten JP3:n https://www.jp3steering.com/app/download/10421910724/T1_installation_EN.pdf?t=1432218932 tai Jefan ohjeissa: http://jefa.com/install/grp.htm

Kannattaa kysellä venekorjaamoista mielipiteitä Bavarian rakenteesta karilleajon kannalta, erityisesti verrattuna ranskalaisiin. Saatat yllättyä, sekä lujuuden että korjattavuuden osalta. Noissa on kuitenkin paikalleen laminoitu kölipalkisto eikä liimattu sisäkuori, kuten monessa kilpailijassa. Myös laipiot ja kalusteet on laminoitu runkoon (ei kanteen).

Kerrosrakennetta noissa ei ole kölipalkiston, konepedin ja peräsinlaakerin alueella, joten aika kunnolla pitää karille ajaa, jotta korjaaminen ulottuisi kerrosrakenteeseen saakka. Kerrosrakennehan on melkein kaikissa "laatuveneissä". Vaatinee rungon osumisen jonhonkin eli ei onnistu kölin tai peräsimen välityksellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kaikille bava skeptikoille lyhyt oppimäärä. https://m.youtube.com/watch?v=F38EDfEGrS8
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
On sinulla erikoiset käsitykset veneistä yleensä ja erityisesti Bavarioista!

Koskahan oli "alkuvuodet"? Bavarioita on tehty vuodesta 1978 lähtien. Mikä tekee mielestäsi Bavariat vain keveisiin tuuliin sopiviksi? Testaajat ovat kovasti eri mieltä, vaikkapa tämä: http://www.farrdesign.com/reviews/675m_cruiser33_sailing_today_feb2013.pdf Siinä on nykyinen 32/33/34 malli testissä yli 30 solmun tuulessa UK:ssa.

Edellisen sukupolven 33/34 testattiin Yacht 18/2009:ssä kovassa tuulessa ja todettiin, ettei se osoittanut mitään heikkouksia kovassa kelissä. Purjehdusominaisuuksia kehuttiin tukeviksi.

En ole koskaan ennen kuullut ratin hajomisesta. Koska ja mille venemallille niin on käynyt. Ratit ovat ainakin 2000-luvun puolivälissä Lewmarin mallistosta.

Peräsimen tuenta on aivan sama kuin 99% muistakin nykyisistä ja vähän vanhemmistakin veneistä. Peräsinakseli on tuettu kahdella laakerilla, alempi laminoitu runkoon (mahdollinen kerrosrakenne poistettu ko. alueelta) ja ylempi pultattu istuinkaukalon lattiaan. Kuten JP3:n https://www.jp3steering.com/app/download/10421910724/T1_installation_EN.pdf?t=1432218932 tai Jefan ohjeissa: http://jefa.com/install/grp.htm

Kannattaa kysellä venekorjaamoista mielipiteitä Bavarian rakenteesta karilleajon kannalta, erityisesti verrattuna ranskalaisiin. Saatat yllättyä, sekä lujuuden että korjattavuuden osalta. Noissa on kuitenkin paikalleen laminoitu kölipalkisto eikä liimattu sisäkuori, kuten monessa kilpailijassa. Myös laipiot ja kalusteet on laminoitu runkoon (ei kanteen).

Kerrosrakennetta noissa ei ole kölipalkiston, konepedin ja peräsinlaakerin alueella, joten aika kunnolla pitää karille ajaa, jotta korjaaminen ulottuisi kerrosrakenteeseen saakka. Kerrosrakennehan on melkein kaikissa "laatuveneissä". Vaatinee rungon osumisen jonhonkin eli ei onnistu kölin tai peräsimen välityksellä.
Se nyt vaan on joidenkin mielestä niin väärin, että veneitä osataan jossain tehdä teollisessa mittakaavassa :) Eihän nuo Bavat, Benet, Jennat, Hanset jne. sinänsä halpoja ole mutta kuitenkin kokoonsa ja tiloihinsa sekä varusteluunsa nähden sen verran edullisia, että niiden myötä tuli edes joillekin mahdolliseksi ostaa suoraan ensiveneeksi uusi isohko purjevene. Se taas käy niiden luonnolle, joiden on ollut pakko aloittaa reilusti pienemmällä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
On sinulla erikoiset käsitykset veneistä yleensä ja erityisesti Bavarioista!

Koskahan oli "alkuvuodet"? Bavarioita on tehty vuodesta 1978 lähtien. Mikä tekee mielestäsi Bavariat vain keveisiin tuuliin sopiviksi? Testaajat ovat kovasti eri mieltä, vaikkapa tämä: http://www.farrdesign.com/reviews/675m_cruiser33_sailing_today_feb2013.pdf Siinä on nykyinen 32/33/34 malli testissä yli 30 solmun tuulessa UK:ssa.

Edellisen sukupolven 33/34 testattiin Yacht 18/2009:ssä kovassa tuulessa ja todettiin, ettei se osoittanut mitään heikkouksia kovassa kelissä. Purjehdusominaisuuksia kehuttiin tukeviksi.

En ole koskaan ennen kuullut ratin hajomisesta. Koska ja mille venemallille niin on käynyt. Ratit ovat ainakin 2000-luvun puolivälissä Lewmarin mallistosta.

Peräsimen tuenta on aivan sama kuin 99% muistakin nykyisistä ja vähän vanhemmistakin veneistä. Peräsinakseli on tuettu kahdella laakerilla, alempi laminoitu runkoon (mahdollinen kerrosrakenne poistettu ko. alueelta) ja ylempi pultattu istuinkaukalon lattiaan. Kuten JP3:n https://www.jp3steering.com/app/download/10421910724/T1_installation_EN.pdf?t=1432218932 tai Jefan ohjeissa: http://jefa.com/install/grp.htm

Kannattaa kysellä venekorjaamoista mielipiteitä Bavarian rakenteesta karilleajon kannalta, erityisesti verrattuna ranskalaisiin. Saatat yllättyä, sekä lujuuden että korjattavuuden osalta. Noissa on kuitenkin paikalleen laminoitu kölipalkisto eikä liimattu sisäkuori, kuten monessa kilpailijassa. Myös laipiot ja kalusteet on laminoitu runkoon (ei kanteen).

Kerrosrakennetta noissa ei ole kölipalkiston, konepedin ja peräsinlaakerin alueella, joten aika kunnolla pitää karille ajaa, jotta korjaaminen ulottuisi kerrosrakenteeseen saakka. Kerrosrakennehan on melkein kaikissa "laatuveneissä". Vaatinee rungon osumisen jonhonkin eli ei onnistu kölin tai peräsimen välityksellä.
"En ole koskaan ennen kuullut ratin hajomisesta. Koska ja mille venemallille niin on käynyt. Ratit ovat ainakin 2000-luvun puolivälissä Lewmarin mallistosta."
Se on juuri Lewmarin tosiheikko ratti, joka 2000 -luvun puolivälissä hajosi. Puolat eivät olleet hitsatut vaan löystyivät. Hitsauksen jälkeen kestää sinä kun muutkin. Ei siis erityisesti Bavan ongelma, vaan Lewmarin
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
On sinulla erikoiset käsitykset veneistä yleensä ja erityisesti Bavarioista!

Koskahan oli "alkuvuodet"? Bavarioita on tehty vuodesta 1978 lähtien. Mikä tekee mielestäsi Bavariat vain keveisiin tuuliin sopiviksi? Testaajat ovat kovasti eri mieltä, vaikkapa tämä: http://www.farrdesign.com/reviews/675m_cruiser33_sailing_today_feb2013.pdf Siinä on nykyinen 32/33/34 malli testissä yli 30 solmun tuulessa UK:ssa.

Edellisen sukupolven 33/34 testattiin Yacht 18/2009:ssä kovassa tuulessa ja todettiin, ettei se osoittanut mitään heikkouksia kovassa kelissä. Purjehdusominaisuuksia kehuttiin tukeviksi.

En ole koskaan ennen kuullut ratin hajomisesta. Koska ja mille venemallille niin on käynyt. Ratit ovat ainakin 2000-luvun puolivälissä Lewmarin mallistosta.

Peräsimen tuenta on aivan sama kuin 99% muistakin nykyisistä ja vähän vanhemmistakin veneistä. Peräsinakseli on tuettu kahdella laakerilla, alempi laminoitu runkoon (mahdollinen kerrosrakenne poistettu ko. alueelta) ja ylempi pultattu istuinkaukalon lattiaan. Kuten JP3:n https://www.jp3steering.com/app/download/10421910724/T1_installation_EN.pdf?t=1432218932 tai Jefan ohjeissa: http://jefa.com/install/grp.htm

Kannattaa kysellä venekorjaamoista mielipiteitä Bavarian rakenteesta karilleajon kannalta, erityisesti verrattuna ranskalaisiin. Saatat yllättyä, sekä lujuuden että korjattavuuden osalta. Noissa on kuitenkin paikalleen laminoitu kölipalkisto eikä liimattu sisäkuori, kuten monessa kilpailijassa. Myös laipiot ja kalusteet on laminoitu runkoon (ei kanteen).

Kerrosrakennetta noissa ei ole kölipalkiston, konepedin ja peräsinlaakerin alueella, joten aika kunnolla pitää karille ajaa, jotta korjaaminen ulottuisi kerrosrakenteeseen saakka. Kerrosrakennehan on melkein kaikissa "laatuveneissä". Vaatinee rungon osumisen jonhonkin eli ei onnistu kölin tai peräsimen välityksellä.
Yhdestä koko pedestaalin kaatumisesta olen kuullut, mutta se oli Finngulf 33 tulossa Tallinnasta Helsinkiin. Ei edes mikään kova keli?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
seppomartti kirjoitti:
"En ole koskaan ennen kuullut ratin hajomisesta. Koska ja mille venemallille niin on käynyt. Ratit ovat ainakin 2000-luvun puolivälissä Lewmarin mallistosta."
Se on juuri Lewmarin tosiheikko ratti, joka 2000 -luvun puolivälissä hajosi. Puolat eivät olleet hitsatut vaan löystyivät. Hitsauksen jälkeen kestää sinä kun muutkin. Ei siis erityisesti Bavan ongelma, vaan Lewmarin
Siis yksi ratti hajonnut vai yleinen ongelma?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Siis yksi ratti hajonnut vai yleinen ongelma?
Luultavasti kaikki ratit siitä designista, missä puolat oli ruuvikierteellä kiinni eikä hitsaamalla. En tiedä tietenkään kuin kahdesta omasta ratista mutta joku yllä kritisoi Bavan rattia heikoksi. Oletan Lewmarin saman malliseksi, mikä oli huono. Samaan aikaan oli Lewmarilla toinenkin vika ohjauksessa. Ruorin akselin laakerit pyydettiin vaihtamaan uusiin. Tulivat 1. käyttövuoden aikana pyytämättä ja taisivat maksaa vaihdonkin. Ei tosin ole nytkään aivan moitteeton. Vesi pääsee sisään ja valumavesi on ruosteista ja sotkee vaalean gelkkarin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
seppomartti kirjoitti:
Luultavasti kaikki ratit siitä designista, missä puolat oli ruuvikierteellä kiinni eikä hitsaamalla. En tiedä tietenkään kuin kahdesta omasta ratista mutta joku yllä kritisoi Bavan rattia heikoksi. Oletan Lewmarin saman malliseksi, mikä oli huono. Samaan aikaan oli Lewmarilla toinenkin vika ohjauksessa. Ruorin akselin laakerit pyydettiin vaihtamaan uusiin. Tulivat 1. käyttövuoden aikana pyytämättä ja taisivat maksaa vaihdonkin. Ei tosin ole nytkään aivan moitteeton. Vesi pääsee sisään ja valumavesi on ruosteista ja sotkee vaalean gelkkarin.
Näyttää olevan Lewmarilla ongelmia hitsatuissakin: http://www.myhanse.com/broken-lewmar-wheel_topic3701.html
Täällä puhutaan huonosta erästä ja että Lewmar vaihtoi uusiin ilman kustannuksia: http://forums.ybw.com/forums/showthread.php?206879-Faulty-Lewmar-Wheel

No oli miten oli kyse ei ole mitenkään juuri Bavariaa koskevasta viasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei venettä osteta järjellä, vaan tunteella.

Jos järjellä ajattelee, niin ei veneen ostamisessa sitä ole.

Ehkä Bavarian ostajat ostavat sitten järjellä, ja muut sitten muilla perusteilla. Muutenhan muita veneitä olisi, kuin Bavarioita.

Itselläni ei muuta kokemusta Bavariasta, kuin nähnyt sellaisia, joten ei mitään pahaa tai hyvää sanottavaa, tosin koskaan ei ole juolahtanut mieleen tutustua tähän merkkiin, kun veneitä vaihtanut.

Mitä se kenellekään oikeastaan kuuluu, millä kukin veneilee, ajelee, puhuu, pukeutuu tai tekee yleensäkään mitään tai millä?
Ilmianna
Jaa
Narinaa, notkahtelua, kondenssitippaa, mittarimurhetta, sitloodan 'tiikkiä', mantookit, peräsilaakeri, saksalainen vuokravenejalus, vuokrapurjeet, sähköt, juttujen kannet, kat c luukut, 'avattavat ikkunat', septijärjestelmä, ...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Muakin ärsyttää juttujen kannet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joo se lämmin suihku perällä ja ankkuriboksi. jossa on rapeeseen vohveliin laitettu stoppari kiinni. Saluunaovet olis kiva saada lukkoon sisäpuolelta jossain välimeren marinoissa. Ei vaan sattunut helotuksen kohdalleen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Juu, Sunwind - se vasta on vene! Miksi kukaan tarvitsisi isompaa venettä kuin Santtu 311 - sinne mahtuu isokin perhe, jopa suku. Santussa ei ominaisuudet lopu kesken edes syyskuun alun Airistolla. Sunwind 27 on järkevin ratkaisu itämerelle ja välimerelle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Karsee ruuhi. Mutta kieltämättä suosittu
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Santtu 27 on mainettaan parempi! :) Hyvin tehty ja tukeva perusvene useimmille retkipurjehtijoille. Kokemusta on, vaikka nyt onkin toinen vene alla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vastaus alkuperäiseen. Retkiveneeksi ei ole järkevämpää venettä. Kisaveneiksi kyllä.
Ilmianna
Jaa
Eri ihmisille on eri asiat järkeviä tai järjettömiä. Tällaiset keskustelunavaukset on mielettömiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Tuolla perusteella melkein kaikki keskustelunavaukset olisivat turhia. Eri näkökulmistahan sitä keskustelua rakennetaan, eikö?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sunnuntaipurjehtija kirjoitti:
Tuolla perusteella melkein kaikki keskustelunavaukset olisivat turhia. Eri näkökulmistahan sitä keskustelua rakennetaan, eikö?
No jaa. Tällaisissa ei oikeastaan ole enää kyse eri näkökulmista vaan täysin eri aiheista. Jotensakin järkevän keskustelun aikaansaaminen edellyttää oikeastaan sitä, että osapuolilla on aiheesta yhteinen perusnäkemys ja vain detaljeista eri näkemyksiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olen kyllä Bossun kanssa täysin samaa mieltä. Tuosta aloituksesta ei seuraa hedelmällistä keskustelua. Kaiken kaikkiaan järjetöntä väittää omaa valintaansa ainoaksi järkeväksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sunnuntaipurjehtija kirjoitti:
Tuolla perusteella melkein kaikki keskustelunavaukset olisivat turhia. Eri näkökulmistahan sitä keskustelua rakennetaan, eikö?
Ei kaikki aloitukset, esimerkiksi voi pohtia, onko Bavaria riittävän hyvä itämerelle lokakuussa, tai jos käytössä on 300 te, saako Maxi-1200:sta lisäarvoa verrattuna uuteen Bavariaan. Järkevyys on sidottu johonkin lähtökohtaan. Bavaria esimerkiksi varmasti ei ole järkevä, jos haluaa koluta saariston vanhat kalamajat mataloituneine satamineen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tavanomaisen 700 mpk:n vuosisuoritteen tekee jokaisella Bavarialla 130 tunnissa, eli alle kuudessa vuorokaudessa. Loput 359 vrk/v. vene seisoo laiturissa, telakalla tai hallissa.
Laiturissa ollessaan Bavaria palvelee satunnaisia asujiaan siinä kuin muutkin veneet. Ihastelijoita se kerää vähemmän kuin joku erikoisempi ja samalla kolme kertaa kalliimpi vene.
Telakalla tai hallissa Bavaria seisoo siinä kuin muutkin veneet.

Bavarian ostamalla voi toteuttaa säästyneen rahan avulla sitten muuta. Vaikka lopettaa renkimisen ajoissa ja lähteä reissuun. Sillä Bavarialla sekin onnistuu vallan mainiosti. Viattomat reissuveneet ovat harvassa, en tiedä ainuttakaan sellaista, tuskin sellaista on olemassa. Halvemman veneen vikaantumiset kyrsivät vähemmän kuin kalliin veneen vastaavat.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Tosiasia Bavarioista

Vuosia sitten täällä oli tapana haukkua maanrakoon jokainen Bavaria. Oma käsitykseni on kuitenkin se, että saksalainen insinöörityö on pitänyt pintansa. Veneet on suunniteltu kestämään tietynlainen käyttö, prosessit on vakioitu ja tuloksena on tasalaatuisia tarkoitukseensa sopivia halpoja veneitä (suhteessa muihin).

Jos tahtoo uuden veneen Itämerelle, niin onko siihen järkevämpää ratkaisua kuin Bavaria?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta