Mitä jos alumiiniveneen omistaja joutuu sairaalaan

Miksi Bustereista ei lasketa anodeja? Onko Ovneja tai muita alumiiniveneitä paljonkin uponnut tai muuten tuhoutunut korroosion takia? Olen asiaa jonkun verran tutkinut, ja minun käsitykseni on, että korroosioriski edellyttää tarkkuutta etenkin läpimenojen asennuksissa, mutta jos sekään ei auttaisi, niin toki niitä olisi jo paljon uponnut. Löytääkö joku sellaisia tapauksia? Se antaisi lihaa luiden päälle, ja ne tapaukset olisi varmaan tiedossa.

Cornellin uusinkin vene on nostokölinen alumiininen, joten jokin taika noissa on. Ainoa kysymys on se, ovatko ne hyviä aikansa vai eliniän.

Ovnin runko on maalattu sisältä.

Vene on akselivetoinen ja potkuriakseli on terästä eikä se siltikään aiheuta korroosiota, koska akeli on eristetty rungosta. Korroosion syntyminen vaatii suljetun virtapiirin, eli jalon ja epäjalon metallin pitää olla saman suolaveden lisäksi galvaanisesti yhteydessä toisiinsa.

Satamassa virtapiiri saattaa syntyä esim. maasähköjärjestelmän kautta, joten alumiiniveneessä on syytä käyttää suojaerotusmuuntajaa galvaanisen erotuksen aikaansaamiseksi. Jossain eksoottisissa tapauksissa virtapiiri voi syntyä myös kiinnytsköysien kautta, mutta jos virtapiiriä ei pääse muodostumaan, niin pelkkä teräksen läsnäolo ei vielä aiheuta mitään.

En ole nähnyt tuollaisia ikinä, käytetäänkö niitä oikeasti Suomessa? Juuri oli myynti-ilmoitus 30-luvulla valmistetusta alumiiniveneestä, eli aika kauan se oli välttänyt syöpymisen.

Bossu kirjoitti:

En ole nähnyt tuollaisia ikinä, käytetäänkö niitä oikeasti Suomessa? Juuri oli myynti-ilmoitus 30-luvulla valmistetusta alumiiniveneestä, eli aika kauan se oli välttänyt syöpymisen.

Lue lisää

Kerran ihmettelin, kun muistaakseni turun SAR vene tuli laituriin ja tiputtivat puikon mallisia anodeita veteen ja kysyin tyypeiltä, kun ennen ollut nähnyt moisia. En tiedä käyttävätkö aina vai joskus, onko aluksessa esim jokin mittari mistä näkee potentiaali eron tai jotain sinne päin

Tässä voit ihmetellä näitä mittareita http://www.boatcorrosion.com/product208.html

Ohjusvene Helsingillä (ja sisaraluksilla) noita pilkkejä käytettiin aina satamassa. Veneen runko oli jonkinlaista alumiinin ja magnesiumin sekoitusta ja pilkit ilmeisesti magnesiumia? Enivei, olivat aika kovia syöpymään ja ylös nostettaessa ne oli aina kauttaaltaan hiekan tapauksen aineen peittämiä.

Ihmettelin kanssa samaa. Optiona saa kuitenkin CE A:n, joten voi olla joku rakenteellinen juttu, jossa on haluttu lisätä mukavuutta luokituksen kustannuksella (esim. luukkujen koko/sijainti/lukumäärä). Vedenpitävien laipioiden lisäys jo rakennusvaiheessa maksaa muutaman satasen ja samaa luokkaa on myös muut hitsaamalla tehtävät vahvistukset, joten rungon kestävyydestä tuskin on kyse.

Epäilen, että Ovnilla on stabliteettiongelma luokituksessa. Stix on ruvettu laskemaan eri tavalla ja tammikuussa 2017 lähtien pitäisi enemmänkin veneitä pudota pois A -kategoriasta. Tämä yhden lehtiartikkelin tiedon perusteella. Ovnit ovat aina olleet stabiliteetiltaan rajamailla. Muttei ilmeisesti ole käytännössä ollut kaatumisongelmia.

seppomartti kirjoitti:

Epäilen, että Ovnilla on stabliteettiongelma luokituksessa. Stix on ruvettu laskemaan eri tavalla ja tammikuussa 2017 lähtien pitäisi enemmänkin veneitä pudota pois A -kategoriasta. Tämä yhden lehtiartikkelin tiedon perusteella. Ovnit ovat aina olleet stabiliteetiltaan rajamailla. Muttei ilmeisesti ole käytännössä ollut kaatumisongelmia.

Lue lisää

Ovneissa on käsittääkseni AVS pikkuisen huonompi kuin Pogoissa, joissa on myös nostoköli. Suunnilleen 115 vs 122. Mutta Ovneissa on enemmän ylärakenteita, joten ne varmaan käytännössä kääntyvät nurin yhtä huonosti.

Pienimmissä Ovneissa AVS on 100. Muista en tiedä. Pogon nostoköli on köli, se painaa yhtä paljon kuin varsinaisissa köliveneissäkin, noin 35 % kokonaispainosta. Ovnissa on pelkkä levy.

http://www.cruisersforum.com/forums/attachment.php?attachmentid=28844&d=1308723606

NimimerkkiJouko kirjoitti:

Pienimmissä Ovneissa AVS on 100. Muista en tiedä. Pogon nostoköli on köli, se painaa yhtä paljon kuin varsinaisissa köliveneissäkin, noin 35 % kokonaispainosta. Ovnissa on pelkkä levy.

http://www.cruisersforum.com/forums/attachment.php?attachmentid=28844&d=1308723606

Lue lisää

Tuntuu aika alhaiselta. Muita nostoköli-alumiinivalmistajia on esim. Atlantic yachts, jolla paino on kölissä.

http://www.atlanticyachts.nl/modellen/kielvarianten.html

Noiden kölittömien ratkaisuiden idea on varmaan siinä, että veneen voi jättää vuorovesialueella poiijuun eikä se täyty vedellä veden noustessa. Ominaisuutta käytetään sitten hyväksi rantautuessa hiekkarannoille. Materiaalista riippumatta noissa veneissä lienee samat stabiliteettiongelmat verrattuna kiintokölisiin. En vain tiedä, että yhtään nostokölistä olisi kaatunut köliratkaisun takia, toki mahdotonta se ei ole. Kuitenkin kyseisellä köliratkaisulla materiaalista ja valmistajasta riippumatta on purjehdittu aika paljon pitkin maailman meriä.

Tässä yksi esimerkki, eikäs tämäkin ole näitä Ranskalaisia veneitä:

https://www.youtube.com/watch?v=lRZ3YqM31II

Southerly 49, nostokölinen muttei ranskalainen eikä alumiinia

" Tuupata köliä pohjan alle edes metrin verran" on huono idea. Nykyisellään noissa on metrin syväys. Kahden metrin syväyksellä nostoköli menisi idea harakoille.

Onko tuosta STIX:n laskutavan muutoksesta jotain tietoa? Olisi kiva lukea lisää.

Borealissa on laitettu kaikki paino mahdollisimman keskelle ja alas. Ankkuriketjukin tuodaan keulasta putkea pitkin maston juureen. Veneen pohjassa on tavallaan pieni köli, joka ulkonee hieman pohjan muodoista ja lyijy on sen sisällä. Kiinteä ja vedenpitävällä ovella varustettu doghouse taas auttaa väärin päin olevaa venettä kääntymään takaisin. Malliston pienin on 44-jalkainen, joten Boreal ei ole ihan jokamiehen merkki.

Distant Shores on tosiaan Southerly 49. Se on englantilainen lasikuituvene varustettuna kääntökölillä. Sama tehdas valmistaa myös pitkäkölistä Vancouver-sarjaa. Southerlyssä on noin 30-40% painolastista kääntökölissä ja loput kiinteästi veneen pohjassa. Luokitus vaatii, että valtamerellä köli on alhaalla ja lukittuna paikoilleen.

Kaipa matalan syväyksen hyöty sitten on suurempi kuin sen aiheuttamat haitat. Hiukan vain epäilyttää, kuinka usein sille on todellinen tarve. Eivät matalien vesien katamaranitkaan aja rannalle, vaan ankkuroivat siitä selvästi eroon.

Pitkien siivujen taittamiseen markkinoidut alumiinipurret ovat testien mukaan kaiken lisäksi hitaita ja huonoja nousemaan tuuleen. Kun omistajat kerran tämän hyväksyvät, niin kannattaisiko niihin tarjota vaikka matalan syväyksen tuplaköliratkaisua? Tuplaköli kuitenkin mahdollistaisi purjealan kasvattamisen ja suorituskyvyn parantamisen heikoissa tuulissa.

http://urly.fi/L9H

Pahoinpa pelkään, että monille kelpaisi alumiini materiaalina, mutta veneiden muut ominaisuudet estävät ostamisen.En minäkään ostaisi pohjoisille ja eteläisille vesille kölitöntä venettä, vaikka sellaisella purjehtisi ammattilaisia. Jos ostaisin veneen maailman kiertämiseen, lähtökohtani olisi varautua vaikeisiin olosuhteisiin.

Esimerkinomaiset kertomukset veneiden selviämisestä ja purjehdustaidon merkityksestä eivät kestä tilastollista tarkastelua. Jos sonta sattuu tuulettimeen, niin silloin möntti pohjassa voi ratkaista sen, jääkö purjehtija henkiin vai ei.

EppäileväThomas kirjoitti:

Kaipa matalan syväyksen hyöty sitten on suurempi kuin sen aiheuttamat haitat. Hiukan vain epäilyttää, kuinka usein sille on todellinen tarve. Eivät matalien vesien katamaranitkaan aja rannalle, vaan ankkuroivat siitä selvästi eroon.

Pitkien siivujen taittamiseen markkinoidut alumiinipurret ovat testien mukaan kaiken lisäksi hitaita ja huonoja nousemaan tuuleen. Kun omistajat kerran tämän hyväksyvät, niin kannattaisiko niihin tarjota vaikka matalan syväyksen tuplaköliratkaisua? Tuplaköli kuitenkin mahdollistaisi purjealan kasvattamisen ja suorituskyvyn parantamisen heikoissa tuulissa.

http://urly.fi/L9H

Pahoinpa pelkään, että monille kelpaisi alumiini materiaalina, mutta veneiden muut ominaisuudet estävät ostamisen.En minäkään ostaisi pohjoisille ja eteläisille vesille kölitöntä venettä, vaikka sellaisella purjehtisi ammattilaisia. Jos ostaisin veneen maailman kiertämiseen, lähtökohtani olisi varautua vaikeisiin olosuhteisiin.

Esimerkinomaiset kertomukset veneiden selviämisestä ja purjehdustaidon merkityksestä eivät kestä tilastollista tarkastelua. Jos sonta sattuu tuulettimeen, niin silloin möntti pohjassa voi ratkaista sen, jääkö purjehtija henkiin vai ei.

Lue lisää

Matala vesi on suhteellinen käsite vuorovesialueilla. Englannin rannikolla taidetaan päästä parhaimmillaan 12 metrin vaihteluun, atlantin Usan/Kanadan länsirannikolla on paikoin jopa 16 metrin vuorovesiä. Noilla alueilla on yleistä, että veneet makaavat kuivilla kahdesti vuorokaudessa.

Ranskalaiset alumiiniin erikoistuneet valmistajat tekevät pääasiassa avotuuliveneitä. Englannin rannikolla saattaa joku joskus kryssiäkin.

nettipurjehtija kirjoitti:

Onko tuosta STIX:n laskutavan muutoksesta jotain tietoa? Olisi kiva lukea lisää.

Borealissa on laitettu kaikki paino mahdollisimman keskelle ja alas. Ankkuriketjukin tuodaan keulasta putkea pitkin maston juureen. Veneen pohjassa on tavallaan pieni köli, joka ulkonee hieman pohjan muodoista ja lyijy on sen sisällä. Kiinteä ja vedenpitävällä ovella varustettu doghouse taas auttaa väärin päin olevaa venettä kääntymään takaisin. Malliston pienin on 44-jalkainen, joten Boreal ei ole ihan jokamiehen merkki.

Distant Shores on tosiaan Southerly 49. Se on englantilainen lasikuituvene varustettuna kääntökölillä. Sama tehdas valmistaa myös pitkäkölistä Vancouver-sarjaa. Southerlyssä on noin 30-40% painolastista kääntökölissä ja loput kiinteästi veneen pohjassa. Luokitus vaatii, että valtamerellä köli on alhaalla ja lukittuna paikoilleen.

Lue lisää

Die Yacht artikkeli uudesta laskentatavasta oli luultavasti tammikuussa 2017 ja siinä oli uusi kaava Stixille. Ajatuksena oli mm. korjata sitä stabiliteettilaskennan ongelmaa, että arvot paranee pituuden kasvaessa.

EppäileväThomas kirjoitti:

Kaipa matalan syväyksen hyöty sitten on suurempi kuin sen aiheuttamat haitat. Hiukan vain epäilyttää, kuinka usein sille on todellinen tarve. Eivät matalien vesien katamaranitkaan aja rannalle, vaan ankkuroivat siitä selvästi eroon.

Pitkien siivujen taittamiseen markkinoidut alumiinipurret ovat testien mukaan kaiken lisäksi hitaita ja huonoja nousemaan tuuleen. Kun omistajat kerran tämän hyväksyvät, niin kannattaisiko niihin tarjota vaikka matalan syväyksen tuplaköliratkaisua? Tuplaköli kuitenkin mahdollistaisi purjealan kasvattamisen ja suorituskyvyn parantamisen heikoissa tuulissa.

http://urly.fi/L9H

Pahoinpa pelkään, että monille kelpaisi alumiini materiaalina, mutta veneiden muut ominaisuudet estävät ostamisen.En minäkään ostaisi pohjoisille ja eteläisille vesille kölitöntä venettä, vaikka sellaisella purjehtisi ammattilaisia. Jos ostaisin veneen maailman kiertämiseen, lähtökohtani olisi varautua vaikeisiin olosuhteisiin.

Esimerkinomaiset kertomukset veneiden selviämisestä ja purjehdustaidon merkityksestä eivät kestä tilastollista tarkastelua. Jos sonta sattuu tuulettimeen, niin silloin möntti pohjassa voi ratkaista sen, jääkö purjehtija henkiin vai ei.

Lue lisää

Jim Cornell kertoili omasta Ovnistaan, jolla hän kävi Antarktiksella, että hänestä se tuntui etenkin avotuulilla ja spinaakkerilla köli ylhäällä turvallisemmalta kuin kiintokölilliset veneet, koska sen kanssa ei ollut broachin vaaraa. Kovallakin tuulella vene luisteli pois tuulen paineen alta, kun taas kölivene olisi alkanut kallistelemaan, kun tuuli tai aallot vie venettä yhteen suuntaan ja köli yrittää pitää sitä entisessä paikassa.