Simpukan kosteusvaurio

Kosteusvaurio on hirvittävä. Ei siitä uskalla kertoa. Menee talon maine ja arvo nollille, kun varmoja korjausmenetelmiäkään ei ole.
Joku kärsii arvon laskusta ja joku muu voittaa. Tulee suuria ristiriitoja - parasta olla hiljaa
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2362825#cxrecs_s

Kolme syytä katastrofeihin julkisrakentamisessa: kiire, järjetön kilpailuttaminen ja olematon valvonta. Kiireessä unohtuu mm. rakenteiden huolellinen kuivatus, materiaalien suojaus sateelta yms. Kilpailuttaminen tehdään taas pelkästään halvimman ehdoilla - ei kilpailla laadulla vaan rahalla. Ja kukapa valvoo miljoonien hankkeita muualta kuin omasta toimistohuoneestaan, kun valvojan pitäisi kuitenkin olla iholla koko ajan.
Virkamiehiä ja varsinkin päättäjiä yhdistää pari ominaisuutta: typeryys ja omien asemien säilyttäminen.

Se asian julkisuus olisi vienyt kepulta enemmän, kuin kaksi valtuustopaikkaa.

Outoa ettei kunnollista työtä voi tehdä ilman erityisiä järjestelyjä kuten "elinkaatimallin käyttämistä. Se malli velkaannuttaa kuntia entisestään ja siirtää maksettavaa lapsille.
Toisaalta kunnat voisi jättää susirakennuksineen ilman mitään apuja. Ehkä oppisivat rakentamaan.

Muuan koulu oli pilattu vuotavilla ikkunapellityksillä. Valtion iso apu yllätti ja apua vertasivat lottovoittoon. Kummallinen palkinto huonosta rakentamisesta.

https://www.sisailmauutiset.fi/rakentaminen-2/selvitysmies-raportoi-valtion-rakentamisen-ongelmista/

Ei ole varmuutta rakentajayrityksen vastuukyvystä esim. 20 vuoden kuluttua elinkaarimallin mukaisesti. Ja rakennuksen pitäisi kestää 200 vuotta ilman isompia korjauksia. On se niin iso sijoitus. https://www.google.fi/search?q=elinkaarimalli&ie=&oe=#spf=1

Tuskin tuota ja muita rakennusvirheitä voi kepun piikkiin laittaa. Asian vetkuttelun kyllä.

Minkä verran yhteistä on politiikalla ja kosteusvauriolla?

IhmetteleväUKKO kirjoitti: "Minkä verran yhteistä on politiikalla ja kosteusvauriolla?"
Politiikka on asioiden hoitoa. Poliitikot hoitavat asiakseen saamiaan seikkoja, kuten esim.: Verotus, valtion ja kuntien saamien verorahojen käyttö, työllisyys ja rahan ohjaus äänestäjiä miellyttäviin sekä vihastuttaviin kohteisiin.
Rakennetaanpa koulu, sairaala, virasto tms. niin se on poliittinen päätös. Suuruus, laatu, paikka, aika ja hintakin.
Tehdäänpä lyhytikäinen rakennus. Mitä hyötyä? Kansakunnalle tuskin mitään. Mutta yritykset saavat liikevoittoja, työntekijät palkkoja... Lyhytikäinen tarkoittaa, että kohta korjataan kolmeen kertaan, sitten puretaan ja tehdään taas lyhytikäinen. Kuka hyötyy? Varat on kerätty veronmaksajilta veroina. Kosteusvaurioita sietämättömät sairastavat.

Selvitysmiehen mukaan valtion ollessa pelkästään rahoittajana kohde näyttää pääsääntöisesti epäonnistuvan. Olisikohan politiikalla (asioiden hoidolla) mitään osaa? Tilanne on jatkunut vuosikymmeniä.

Kyllä tuon kosteusvaurion osasi jokainen ohikulkija ennustaa rakentamisaikaan: villat olivat suojaamatta seinillä rankkasateiden aikaan.
Kyllä rakennuttajan valvojan olisi pitänyt olla jämäkkänä vaatimassa kunnon suojauksia, kuten oli Aurinkokartanon työmaalla viime syksynä.

Politiikka liittyy asiaan siten, että näin umpikepulaisella paikkakunnalla kepun jäsenkirja on virkamiehelle parhain suosittelija. Voi sanoa, että parhaat hakijat, jotka olisivat joko sitoutumattomia tai muun puolueen henkilöitä: turha vaivautua, turha hakea paikkaa.
Ja tästä sisäsiittoisuudesta johtuu pitkässä juoksussa näiden paikkakuntien huono kehitys.

Tutkija hämmästyi https://www.rakennuslehti.fi/2017/04/suomessa-koulujen-sisailma-on-puhtaampaa-mutta-oirehtivia-ihmisia-on-enemman-kuin-muualla-euroopassa/

Tutkija ei ymmärtänyt, että Suomen ilmastossa ikkunat ovat enemmän kiinni ja ihmiset vähemmän ulkona kuin Espanjassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Norjassa.

On kehitettävä seinätyyppi, jonka läpi painetaan ilmaa ulos tämän nykyisen imusysteemin sijaan. Sitten ulkona aletaan sairastumaan "sairastalo-oireyhtymään". Kumpi parempi?

Onko ajat kuitenkin muuttumassa, syytteitä nostetaan?
Väärä henkilö tosin on syytettynä, mutta huitaisu sinänsä on oikea.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005185821.html

Eikö kouluntilaajat ole tätä lukeneet tai muuten tienneet? On kyllä erittäin perusteellinen ja hyvä ohje. Olisi sisällytettävä rakentajien koulutuksen oppimäärää.
https://blog.kauppalehti.fi/kilpailukyky-muutoksessa/onko-kotisi-tai-tyopaikkasi-pullo-vai-lato-karsitko-huonosta-sisailmasta