Jos on leveä, niin on myös ruma

Pogo on ruma levylautta

Pogo ei tosiaan ole kaunis. Ei noita leveäperäisiä keskimäärin kauniina voi pitää, mutta tuon HRn muotoilu on tosiaan epäonnistunut. Esim. ClubSwan 50 on kauniimpi.

kaksi tuplapunkkaa mahtuu n. 3.5m leveyteen niukahkosti ja 4m leveyteen runsaasti, kunhan vene ei kovasti perästä kapene. l
Pitäisi määritellä, mikä on "leveä vene". Aloituksessa mainitut ovat minusta valtavirtaa nykyään, eivätkä näytä pahan leveiltä. Jos leveys ylittää 45% pituudesta, eikä juurikaan kapene peräpeiliin, niin sitten on leveitä? Pogo 3 pituus 6,5m ja leveys 3,0m. Veneen pituuden kasvaessa suhde on ilmeisesti aina maltillisempi.

seppomartti kirjoitti:

kaksi tuplapunkkaa mahtuu n. 3.5m leveyteen niukahkosti ja 4m leveyteen runsaasti, kunhan vene ei kovasti perästä kapene. l
Pitäisi määritellä, mikä on "leveä vene". Aloituksessa mainitut ovat minusta valtavirtaa nykyään, eivätkä näytä pahan leveiltä. Jos leveys ylittää 45% pituudesta, eikä juurikaan kapene peräpeiliin, niin sitten on leveitä? Pogo 3 pituus 6,5m ja leveys 3,0m. Veneen pituuden kasvaessa suhde on ilmeisesti aina maltillisempi.

Lue lisää

Jos ajattelee isolla vedellä kulkevansa ja varsinkin myötäaaltoon, niin millainen perän leveys ja/tai leveyden ja pituuden suhde pitäisi olla jotta meno pysyy jotenkin mukaavuusalueella. Klassinen S&S suunittelema Swan on hyvin kapeaperäinen (mielestäni liian kapea) ja nykyiset Ranskalaiset, Hanset ja muut vastaavat liian leveäperäisiä. Välimerellä myötämainigissa Jenneaulla ja Bavalla menneenä, eihän se mukavaa ollut ja puolet miehistöstä oli merisairas. Swanin perä taas on epäkäytännöllisen kapea, mutta varmaan hyvä taas miehistön kanalta. Kultainen keskitie olisi hyvä.

bottimikäbotti kirjoitti:

Jos ajattelee isolla vedellä kulkevansa ja varsinkin myötäaaltoon, niin millainen perän leveys ja/tai leveyden ja pituuden suhde pitäisi olla jotta meno pysyy jotenkin mukaavuusalueella. Klassinen S&S suunittelema Swan on hyvin kapeaperäinen (mielestäni liian kapea) ja nykyiset Ranskalaiset, Hanset ja muut vastaavat liian leveäperäisiä. Välimerellä myötämainigissa Jenneaulla ja Bavalla menneenä, eihän se mukavaa ollut ja puolet miehistöstä oli merisairas. Swanin perä taas on epäkäytännöllisen kapea, mutta varmaan hyvä taas miehistön kanalta. Kultainen keskitie olisi hyvä.

Lue lisää

Tässä on nyt jotain vikaa , vikaa... Leveäperäinen kulkee heilumatta myötäaaltoon ja kapeaperäinen heiluu kaameasti, koska se ei surffaa. Yleensä ne myös olivat painavampia "lyijynkuljetusaluksia" tyyliin Swan 38. Jos leveäperäinen heilui hankalasti niin teillä oli liian vähän rättiä?. Surffissa leveäperä on vakaa ja helposti ajettavissa. Reseptini olisi tuohon ongelmaan : lisää keulapurjeiden pinta-alaa niin heilunta loppuu mutta ryminä kasvaa.

seppomartti kirjoitti:

Tässä on nyt jotain vikaa , vikaa... Leveäperäinen kulkee heilumatta myötäaaltoon ja kapeaperäinen heiluu kaameasti, koska se ei surffaa. Yleensä ne myös olivat painavampia "lyijynkuljetusaluksia" tyyliin Swan 38. Jos leveäperäinen heilui hankalasti niin teillä oli liian vähän rättiä?. Surffissa leveäperä on vakaa ja helposti ajettavissa. Reseptini olisi tuohon ongelmaan : lisää keulapurjeiden pinta-alaa niin heilunta loppuu mutta ryminä kasvaa.

Lue lisää

Maininki tuli takaoikealta ja sen korkeus oli 3-4 metriä. Tuulta ei hirveästi ollut mutta täysillä räteillä pääsi etenemään n. 5 solmua (43 ft Jenneau). Takaa sivusta tullut mainiki nosti perän, ei siiitä surfiaalloksi olisi ollut.

seppomartti kirjoitti:

Tässä on nyt jotain vikaa , vikaa... Leveäperäinen kulkee heilumatta myötäaaltoon ja kapeaperäinen heiluu kaameasti, koska se ei surffaa. Yleensä ne myös olivat painavampia "lyijynkuljetusaluksia" tyyliin Swan 38. Jos leveäperäinen heilui hankalasti niin teillä oli liian vähän rättiä?. Surffissa leveäperä on vakaa ja helposti ajettavissa. Reseptini olisi tuohon ongelmaan : lisää keulapurjeiden pinta-alaa niin heilunta loppuu mutta ryminä kasvaa.

Lue lisää

Siis liian vähän tuulta ja tosivähän vauhtia?. Kuoleva tuuli ja vanha iso myötäaalto onkin monille mahalaukuille myrkkyä. Kun spinnukaan ei anna painetta niin tilanne on kaikille hankala, ehkä lyijynkuljetusaluksille vähemmän epämiellyttävä kuin keveille ja leveille.

On pakko sanoa, että jos meikäläisellä nyt yleensä olisi rahaa ja kiinnostusta ostaa tuonkokoista venettä, niin ehdottomasti ei tulisi kysymykseenkään tuo kahden perähytin ratkaisu. Ihan puhtaasti mukavuussyistä; noiden keskiohjaamoveneiden paras puolihan on juuri tuo upea perähytti, jossa ei tarvitse ryömiä punkkaan.

Kaksi ongelmaa: HR aftcabin täysin laidattomana ei sovellu matkapurjehdukseen vaan on suunniteltu satama-asumiseen.
Najadin tuplapunkassa nukkuu yksi melko mukavasti mutta liika väljyys on pahasta. Luuvartissa keskiveneeseen päin nojaamalla ja tyynyllä toiselta puolelta tukemalla voi relaksoituneena nukkua merenkäynnissä . Merilaitaa (lee cloth) ei saa mitenkään kiinni kun katto on niin avara ja korkea Yleinen ongelma takahyteissä.. Jos merilaidan saisi rakennetuksi, niin hartian levyisessä jaetussa bunkassa nukkuu yksi paremmin ja kaksi joten kuten.

seppomartti kirjoitti:

Kaksi ongelmaa: HR aftcabin täysin laidattomana ei sovellu matkapurjehdukseen vaan on suunniteltu satama-asumiseen.
Najadin tuplapunkassa nukkuu yksi melko mukavasti mutta liika väljyys on pahasta. Luuvartissa keskiveneeseen päin nojaamalla ja tyynyllä toiselta puolelta tukemalla voi relaksoituneena nukkua merenkäynnissä . Merilaitaa (lee cloth) ei saa mitenkään kiinni kun katto on niin avara ja korkea Yleinen ongelma takahyteissä.. Jos merilaidan saisi rakennetuksi, niin hartian levyisessä jaetussa bunkassa nukkuu yksi paremmin ja kaksi joten kuten.

Lue lisää

Epäilemättä mainitsemasi ongelma on. Toisaalta tuttavapiirissäni on ainakin viisi cc-tyyppistä venettä tuollaisin perähytein, kaikki liikkuvat laajasti kautta Itämeren ja ainakin kaksi niistä muuallakin, mm. Välimerellä. Yhdessä tiedän (ja toisessa arvaan kipparin tuntien) olevan salongin sohva muunnettu niin, että se toimii tarvittaessa meripunkkana. Ne laajemmalla seilanneet kipparit ovat olleet sitä mieltä, että leveä perähytin sänky on ongelma lähinnä luovilla ja kuoppaisessa kelissä. Tasaista sivaria tai myötäistä lasketellessa siinä heidän mukaansa pystyy kyllä nukkumaan. Eihän noita tuon tyyppisiä veneitä yleensä muutenkaan ajeta kovin rajuilla kallistuksilla.
Ja kuten joku tuolla alempana huomautti: suurin osa matkapurjehtijoistakin viettää enemmän öitä ankkuroituneena tai rantaan/laituriin kiinnittyneenä kuin liikkeessä.

En haluaisi keskiohjaamoa, koska hoitelen rantautumiset yleensä yksin. Korkealla olevasta keskiohjaamosta se on hankalampaa kuin takaohjaamosta.

Avaria perähyttejä on monissa veneissä eikä se pointti liene tässä kovin oleellinen. Mitä isompi tila, sitä hankalampi siinä on merellä liikkua. Jos et liiku avomerellä ja oleilet ison jengin kanssa satamissa, suuri sisätila voi olla tarpeellinen.

Käytännössä yksi ilmeinen mukavuustekijä on se, miten jyrkät portaat ja montako askelmaa avotilasta on veneen sisälle. Asian huomaa, kun matkapurjehduksilla liikkuu kymmeniä kertoja vuorokaudessa sitloorasta sisälle ja takaisin. Jyrkät portaat ja näköyhteyden puuttuminen sisälle on todellinen riesa.

Keskiohjaamossa myös veneen liikkeet korostuvat paljon enemmän kuin peräohjaamossa. Kun keikkuu korkealla, kaaret ovat laajoja.

Kyllä nykyajan veneitä suunnitellaan yhä enemmän asumiseen kuin käytännöllisyyteen. Käytännöllistä filosofiaa ei näe oikein enää muissa kuin suurehkoissa alumiiniveneissä. Harmi vain, että niistä puuttuu kunnollinen köli.

Sähköisyys tulee olemaan tulevaisuuden veneissä todellinen riesa. Vempaimet ovat kivoja ja helpottavat elämää niin kauan kuin ne eivät ole suorassa riippuvuudessa veneen käyttökelpoisuuteen, mutta mitä enemmän veneen filosofia suunnitellaan sähköiseksi, sitä hankalammaksi veneen käyttö muuttuu sen ikääntyessä.

Lisään vielä, että ärsyttäviä ovat nuo nykyisten veneiden perät, joissa on jos jonkinlaista luukkua ja porrasta ja uloketta. Matkaveneeseen kuitenkin pitäisi saada kiinni tuuliperäsin ja vesigenu.

Uimaan menemisen voi järjestää muutenkin kuin noilla nykyisillä perillä.

Saakohan tasaisia periä edes tilaamalla? Entä veneeseen suunniteltua kaarta paneeleille, tutkalle ja ehkä tuulimyllylle?

Alumiiniveneissähän kaari on jo tehtaalta lähtiessä.

https://www.alubat.com/sites/default/files/ovni-495-2.jpg

Jonkun pitää alkaa valmistamaan tasaperäveneisiin kapenevia peräjatkeita

Kumpikampi kirjoitti:

Lisään vielä, että ärsyttäviä ovat nuo nykyisten veneiden perät, joissa on jos jonkinlaista luukkua ja porrasta ja uloketta. Matkaveneeseen kuitenkin pitäisi saada kiinni tuuliperäsin ja vesigenu.

Uimaan menemisen voi järjestää muutenkin kuin noilla nykyisillä perillä.

Saakohan tasaisia periä edes tilaamalla? Entä veneeseen suunniteltua kaarta paneeleille, tutkalle ja ehkä tuulimyllylle?

Alumiiniveneissähän kaari on jo tehtaalta lähtiessä.

https://www.alubat.com/sites/default/files/ovni-495-2.jpg

Lue lisää

Nykyveneissä lähes poikkeuksetta oleva alas laskettava peräpeilin uimataso pois niin saat uimaportaat, hydrogenun ja tuuliperäsimen kiinni.
Targakaaren saa kiinni esimerkiksi mantookin tolppien jalkoihin. 2x 25mm putki on yhteen liitettynäkin hiukan hento ja mm. sähköjohtojen (tutka, tuuligenu, GPS, vara -VHFantenni, steliittiantenni) vienti yhden putken sisällä ei onnistu. Mutta tilaamalla voi 2000-3000€ saada haluamansa.
Peräjatkeen ideaa en oikein sulata. Se olisi 3,5-4m peräpeilissä aikamoinen veranta. Mitä sillä voittaisi?

En vain ymmärrä, miksi vaihtoehtoisia ratkaisuja ei tarjota vakiona. Pieniä viilauksia on tarjolla. Sellainen on esimerkiksi tuplapedin muuttaminen sinkkupediksi, jolloin säästyneen tilan voi käyttää säilytykseen.

Tai vähän suurempi: 2,3-metrisen kölin vaihtoehdoksi tarjotaan 2-metristä wing-köliä.

Mutta jos veneestä maksaa yli puoli miljoonaa, niin silloin ostajalla olisi varaa ostaa muitakin vaihtoehtoratkaisuja, vaikka myyjä joutuisi ne kalliiksi hinnoittelemaankin. Ihannetilannehan olisi, että veneen luovutuksessa käsissä on vene, jolle ei tarvitse aluksi tehdä mitään.

Voitin lotossa ja ostin 600 tonnin veneen, mutta ensimmäinen kesä meni purjehduksen osalta vähän ohi, koska piti varustella...

Talopakettien tapauksessa tuotteen muuntelu on ihan arkipäivää. Omassa talossani olohuoneen pidentäminen metrillä ei maksanut mitään. Se kuului palveluun. Samalla lisättiin keittiöön laskutilaa ja muutettiin vähän makuuhuoneiden kokoja. Sekin kuului palveluun.

Kumpikampi kirjoitti:

En vain ymmärrä, miksi vaihtoehtoisia ratkaisuja ei tarjota vakiona. Pieniä viilauksia on tarjolla. Sellainen on esimerkiksi tuplapedin muuttaminen sinkkupediksi, jolloin säästyneen tilan voi käyttää säilytykseen.

Tai vähän suurempi: 2,3-metrisen kölin vaihtoehdoksi tarjotaan 2-metristä wing-köliä.

Mutta jos veneestä maksaa yli puoli miljoonaa, niin silloin ostajalla olisi varaa ostaa muitakin vaihtoehtoratkaisuja, vaikka myyjä joutuisi ne kalliiksi hinnoittelemaankin. Ihannetilannehan olisi, että veneen luovutuksessa käsissä on vene, jolle ei tarvitse aluksi tehdä mitään.

Voitin lotossa ja ostin 600 tonnin veneen, mutta ensimmäinen kesä meni purjehduksen osalta vähän ohi, koska piti varustella...

Talopakettien tapauksessa tuotteen muuntelu on ihan arkipäivää. Omassa talossani olohuoneen pidentäminen metrillä ei maksanut mitään. Se kuului palveluun. Samalla lisättiin keittiöön laskutilaa ja muutettiin vähän makuuhuoneiden kokoja. Sekin kuului palveluun.

Lue lisää

HR on sarjavalmisteinen vene. Lisävarustelista on pitkä ja vain siinä olevat muutokset sekä lisäykset ovat mahdollisia. Veistämöltä ei saa rahallakaan listan ulkopuolelta. Valtaosa isommista sarjavalmistajista toimii samalla periaatteella. Sellaiset veistämöt, jotka tekevät vain muutaman veneen vuodessa ovat sitä vastoin hyvinkin joustavia.

Kumpikampi kirjoitti:

Lisään vielä, että ärsyttäviä ovat nuo nykyisten veneiden perät, joissa on jos jonkinlaista luukkua ja porrasta ja uloketta. Matkaveneeseen kuitenkin pitäisi saada kiinni tuuliperäsin ja vesigenu.

Uimaan menemisen voi järjestää muutenkin kuin noilla nykyisillä perillä.

Saakohan tasaisia periä edes tilaamalla? Entä veneeseen suunniteltua kaarta paneeleille, tutkalle ja ehkä tuulimyllylle?

Alumiiniveneissähän kaari on jo tehtaalta lähtiessä.

https://www.alubat.com/sites/default/files/ovni-495-2.jpg

Lue lisää

"Matkaveneeseen kuitenkin pitäisi saada kiinni tuuliperäsin ja vesigenu. "
No eikä tartte. Riittää kun on vesiperäsin ja tuuligenu aurinkopaneelit.

HankiOneOff kirjoitti:

HR on sarjavalmisteinen vene. Lisävarustelista on pitkä ja vain siinä olevat muutokset sekä lisäykset ovat mahdollisia. Veistämöltä ei saa rahallakaan listan ulkopuolelta. Valtaosa isommista sarjavalmistajista toimii samalla periaatteella. Sellaiset veistämöt, jotka tekevät vain muutaman veneen vuodessa ovat sitä vastoin hyvinkin joustavia.

Lue lisää

"HankiOneOff"

Kuinka luotettava tuollainen ratkaisu on? Eikö jokainen one offin ostaja tarjoudu kalliilla rahalla testaajaksi?

"kun HR on perinteisesti ollut pitkänmatkan veneisiin suuntautunut veistämö ja suurin osa asiakaskunnasta siitä ryhmästä purjehtijoita, niin suuntaus on tainnut vaihtua."

Jos ajatellaan pitkän matkan veneilijää, niin kuinka monta päivää purjehditaan ja kuinka monta päivää vietetään satamassa / ankkurissa. Vaikka Karibian kierroksella? Eikö väliaikaisen meripunkan voi kyhätä leveäänkin punkkaan tai sitten nukkua merimatkat toisessa paikassa, jossa on kapeampi vuode. Eiköhän tuossa veneessä sellainenkin punkka löydy.

toisinpäin kirjoitti:

"Matkaveneeseen kuitenkin pitäisi saada kiinni tuuliperäsin ja vesigenu. "
No eikä tartte. Riittää kun on vesiperäsin ja tuuligenu aurinkopaneelit.

No eipä riitä laisinkaan, vai meinaako "toisinpäin" ajella käsin koko ajan ilman autopilottia?.

Musta uudessa HR:ssä on pyritty väkisin jatkamaan HR:n vanhaa muotokieltä, vaikkei se tuohon oikein sovi. Perä näyttää liian massiiviselta, kun se on noin leveä. Takaohjaamoveneissä on perä avoimempi ja siinä on paljon yksityiskohtia ja kevennystä ulkonäössä, eikä se ole tuollainen valtava massa. Keskihyttiveneessä tuota on ehkä vaikea tehdä muuten. Ei näytä hyvältä.

HR ei ole mun tyyppiäni, mutta tuossa kommentissa kyllä tuoksuu vahvasti happamilta pihlajanmarjoilta. Siistejähän HR:t ovat aina olleet, mutta toi 44 on todella hyvän näköinen. Se mun tyyppiseni vene on kyllä HR:ää nopeampi ja parempi nousemaan, mutta lajissaan Vene-lehden julkaisemat arvot on hyvinkin ok. Purjehduksessa helppous on aina kompromissi suorituskyvyn kanssa ja koepurjehditussa helppous on viety tappiin. Siitä huolimatta suorituskykyäkin on jäänyt kohtuullisesti.

Kun ulkonäkökysymykset ovat tärkeitä niin sisällä kuin ulkonakin, se näkyy myös arvostelussa. Silti sisustuslehden lukijat eivät ymmärtäisi montaakaan sanaa Vene-lehden artikkelista, sen verran purjehduspainotteinen oli, vaikka jopa "nojatuoli" oli mainittu.