Ruotsinkielinen päiväkoti

Tuli vielä mieleeen, että jos laitatte lapsenne ruotsinkieliseen päiväkotiin (ja mahdollisesti myöhemmin myös ruotsinkieliseen kouluun?), toivon että itse myös osaatte ruotsia jonkin verran, jotta voisitte tukea lastanne ja ymmärtää häntä siinä vaiheessa kun hänellä mahd. menee sanat ja kielet sekaisin tai myöhemmin esim. tarvitsee apua kotitehtävissä.

Vanhemman tulisi aina kommunikoida lastensa kanssa omalla äidinkielellään, jotta lapsi oppisi kielen/kielet täydellisesti ja jotta eri kielet pysyisivät erillään eikä lapsi puhuisi sekakieltä. Kuitenkin ongelmatilanteessa vanhemman olisi hyvä hallita myös se toinen kieli jota lapsi käyttää.

*finlandssvensk* kirjoitti:

Tuli vielä mieleeen, että jos laitatte lapsenne ruotsinkieliseen päiväkotiin (ja mahdollisesti myöhemmin myös ruotsinkieliseen kouluun?), toivon että itse myös osaatte ruotsia jonkin verran, jotta voisitte tukea lastanne ja ymmärtää häntä siinä vaiheessa kun hänellä mahd. menee sanat ja kielet sekaisin tai myöhemmin esim. tarvitsee apua kotitehtävissä.

Vanhemman tulisi aina kommunikoida lastensa kanssa omalla äidinkielellään, jotta lapsi oppisi kielen/kielet täydellisesti ja jotta eri kielet pysyisivät erillään eikä lapsi puhuisi sekakieltä. Kuitenkin ongelmatilanteessa vanhemman olisi hyvä hallita myös se toinen kieli jota lapsi käyttää.

Lue lisää

"Tuli vielä mieleeen, että jos laitatte lapsenne ruotsinkieliseen päiväkotiin (ja mahdollisesti myöhemmin myös ruotsinkieliseen kouluun?), toivon että itse myös osaatte ruotsia jonkin verran, jotta voisitte tukea lastanne ja ymmärtää häntä siinä vaiheessa kun hänellä mahd. menee sanat ja kielet sekaisin tai myöhemmin esim. tarvitsee apua kotitehtävissä."

Tuohon sanoisin että ainakin toinen vanhemmista täytyisi osata hyvin ruotsia, jotta alusta asti voi seurata ja auttaa lasta koulunkäynnissä. Myös viestit ja vanhempainillat on ruotsinkielisiä joten ummikko vanhemmat jää näiden ulkopuolelle.

Tästä syystä kielikylpy on parempi vaihtoehto, koska viestit ja vanhempainillat ovat suomeksi tai molemmilla kielillä. Vanhemmat voivat haluessaan keskustella opettajan kanssa myös ruotsiksi.


"Vanhemman tulisi aina kommunikoida lastensa kanssa omalla äidinkielellään, jotta lapsi oppisi kielen/kielet täydellisesti ja jotta eri kielet pysyisivät erillään eikä lapsi puhuisi sekakieltä."

Tämä on totta mitä edellä on sanottu.


" Kuitenkin ongelmatilanteessa vanhemman olisi hyvä hallita myös se toinen kieli jota lapsi käyttää."

Minkälanen ongelma tilanne?

Ongelmat selvitetään lapselle kotona aina hänen äidinkielellään tai sillä kielellä joka on vanhemman äidinkieli jos heillä eri kieli.

Kielikylvyssä opettaja selittää ongelmaat niin monta kertaa että lapsi ymmärtää. Jos ongelma on erittäin paha esim. suuri suru niin kielikylpy ope voi turvautua lapsen äidinkieleen, jos on pieni lapsi kysymyksessä. Tämä äidinkieleen turvautuminen lienee koulussa harvinaisempaa.

Kielikylvyn etuja on myös se että koko luokka on samassa lähtöasemassa. Lapset puhuvat keskenään suomea ja open kanssa ruosia sitä myöden kun taito karttuu. Tämän lapset tekevät kukin omassa tahdissa kun ovat siihen valmiit.

Kielikylvyssä vanhempien ei tarvitse osata kk kieltä mutta siitä voi olla apua jos jonkin verran osaa kielta. Lapselle ei pidä puhua kk kieltä jos se ei ole puhujan äidinkieli tai taito vastaa sitä.

Jokainen kuitenkin tekee valinnan lapsen puolesta yksin tai puolison kanssa.

terv. kk koulun käynee yo:n äiti.

Kk päiväkotiin tai kouluun ei oteta tai ainakaan eipitäisi ottaa joslapsi on kaksikielinen ennestään eli kotona opitaan esim suomi ja ruotsi.

Kk oppilaan vanhemmat eivät tarvitse osata kk-kieltä. Mutta 1-2 luokilla kokemuksesta tiedän että alkeista on apua läksyjen teossa kotona.

Itse olen kyllä kaksikielisestä perheestä mutta ns. suomenkieliselläalueella ja koulu nsuomeksi käyneenä olen suomettunut.

Oma nuoreni joka kävi kk-luokalla koulua on jo yo. Nykyisellään hänen suullinen ja kirjallinen ruotsin taito on parempi kuin minulla.

Lämpimästi voin suositella kielikylpyä, oma äidinkieli ei siinä kärsi vaan karttuu.

Lapsen suvusta puolet asuvat Ruotsissa. Myös isä. Isä osaa kyllä moitteetta ruotsia eikä minunkaan ruotsinkielen taidossa ole paljon vikaa. Olemme silti äidinkieleltämme suomenkielisiä, joten päätimme puhua lapsellemme vain suomea. Mietimme mahdollisuutta puhua myös ruotsia.

kerron. kirjoitti:

Kk päiväkotiin tai kouluun ei oteta tai ainakaan eipitäisi ottaa joslapsi on kaksikielinen ennestään eli kotona opitaan esim suomi ja ruotsi.

Kk oppilaan vanhemmat eivät tarvitse osata kk-kieltä. Mutta 1-2 luokilla kokemuksesta tiedän että alkeista on apua läksyjen teossa kotona.

Itse olen kyllä kaksikielisestä perheestä mutta ns. suomenkieliselläalueella ja koulu nsuomeksi käyneenä olen suomettunut.

Oma nuoreni joka kävi kk-luokalla koulua on jo yo. Nykyisellään hänen suullinen ja kirjallinen ruotsin taito on parempi kuin minulla.

Lämpimästi voin suositella kielikylpyä, oma äidinkieli ei siinä kärsi vaan karttuu.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta! Tuo valaisi asiaa paljon. Minäkin kannatan kielikylpyä. Mutta onkohan mahdollista päästä kielikylpypäiväkotiin, jos asuu Kaarinassa. Ja kun kielikylpypäiväkoti on Turussa?

Nimetön kirjoitti:

Kiitos vastauksesta! Tuo valaisi asiaa paljon. Minäkin kannatan kielikylpyä. Mutta onkohan mahdollista päästä kielikylpypäiväkotiin, jos asuu Kaarinassa. Ja kun kielikylpypäiväkoti on Turussa?

Lue lisää

kaarinan ja Turun tilanteesta en tiedä. Asumme pääkaupunkiseudulla. Parhaiten saat tietoa alueiden kouluvirastoista.

Jos olet noin aktiivinen niin voithan tehdä halutessasi aloitteen kk-koulun/pk:n perustamiseen.

Kun nyt pääsin kk-koulua kehumaan niin kehun lisää.

Oppolaatjotka käyvät kk-koulua ovat sinne valikoiuneet ei kuitenkaan valikoitu. Toisin sanoen lapset ovat sellaisten perheiden lapsia joissa ollaan kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä ja muustakin kasvatuksesta. Toisin sanoen luokat muodostuat useimmin tasapainoisten perheiden lapsista joista välitetään.

ED. sanomallani en sulje pois sitä etteikö ns. tavallisessa perusopetuksessakin voisi olla näin.

Tasapainoinen perhe voi olla aivan hyvin myös yh-perhe.

Kk-koulun etuja on myös se että muiden vieraiden kielten lukeminen on lontevaa ja valikoima noudattaa suomenkielisen koulun valikoimaa ei ruotsin kielen.

Kerottakoon bielä pieni yksityis kohta. Lapsellani oli r-vika. Puheterapeutti suomenkielinen totsi tämän ja puhe terapiaa annettiin suomeksi. Koko luokka tarkastetiin suomeksi ensin. Sitten tuli ruotsinkielinen terapeutti ja tarkasti saman ruotsiksi. Ruotsinkielistä r-vikaa ei löytynyt - molempien kielten r lausutaan erilailla.

Ruotsinkielestä on myös apua muiden kielten lukuun. Omani luki suomen ja ruotsin lisäksi saksaa, englantia ja espanjaa siis 5.kieltä joista kirjoitti äidinkielen, A-ruotsin, A-saksan, ja A-englannin (viimeksi mainitun käytännön syistä ed syksynä.)

Kielikylvyn etuja on myös se että terminoloogi opitaan molemmin kielin.