Grynhilde ei valehtele, joku

välillä!

Omasta erityislapsestani sanon kyllä sen verran, että moni ei ymmärrä sitä, miten paljon enemmän hänestä voi lisäkustannuksiakin olla! Kaikki pitää itse kokea ennen kuin ymmärtää ja uskoo.

Jo pelkästään kaverisuhteiden vaikeus ja kavereiden puute aiheuttaa sen, että lapsi kaipaa enemmän virikkeitä kodin ulkopuolelta kuin joku tavis. Lisäksi hänen kanssaan huonolla säällä jatkuva kotona oleminen on enemmän kuin hermoja koettelevaa kaikille osapuolille. Tiedän kyllä, mitä on elää vuosia tuollaisessa tilanteessa, kun pakolliset menot ovat enemmän kuin tulot. Uimahallissa ei jaksa jatkuvasti liota ja esim. teatteria rakastava lapsi kaipaa näytöksiin, joiden liput ovat sitä luokkaa, että yksi käynti matkoineen on vähintään 50 e. Lastensuojelun määrärahoista tai tt:a on silti aivan turha haaveillakaan.

Mutta turha näitä on yrittää selittää sellaiselle, joka ei itse ole tätä kokenut ja nähnyt.

kirjoittaja. Grynhilde jäi valheesta kiinni mutta yrittää vaan sitkeästi väittää mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi eikä suostu tunnustamaan töppäystään. Jotkut luulee että yritän itkeä sijareille lisää rahaa mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä että ei ite oltais niinkuin poliitikot ja tallinkin herrat jotka valehtelee suut silmät täyteen ja varmaan itsekin uskoo omiin valheisiinsa.

sen on, mitä teidän kaupunki maksaa, koska laki mahdollistaa tuollaiset korvaukset jossain toisessa kunnassa!

Jos teidän kunta on niin köyhä/pihi, että korvaukset ovat pienemmät, niin toisessa ne on myönnetty.

On se nyt ihme tietoa tuosta satasen korotuksesta, koska olihan siitä lehtijuttuakin paljon silloin kun se myönnettiin.

alkuperäine kirjoitti:

kirjoittaja. Grynhilde jäi valheesta kiinni mutta yrittää vaan sitkeästi väittää mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi eikä suostu tunnustamaan töppäystään. Jotkut luulee että yritän itkeä sijareille lisää rahaa mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä että ei ite oltais niinkuin poliitikot ja tallinkin herrat jotka valehtelee suut silmät täyteen ja varmaan itsekin uskoo omiin valheisiinsa.

Lue lisää

aiemmin nosteltiin. Vai onko korotus tullut jo? Joku mainitsi saavansa sen joulukuun alusta. Siitäkö tässä jauhetaan nyt, että tammikuussa ei koroteta, koska nousi heti kun laki tuli voimaan :)

lehtijutut aiheesta, mitä t... kirjoitti:

aiemmin nosteltiin. Vai onko korotus tullut jo? Joku mainitsi saavansa sen joulukuun alusta. Siitäkö tässä jauhetaan nyt, että tammikuussa ei koroteta, koska nousi heti kun laki tuli voimaan :)

Lue lisää

"Moni köyhä jää ilman sosiaaliapua
Julkaistu 02.10.2006, klo 07.25 (päivitetty 02.10.2006, klo 08.27)


Kuva: Jyrki Lyytikkä / YLE

Yhä useampi köyhä ei saa tarvitsemaansa sosiaaliapua. Vajaaseen tukeen tai sen puuttumiseen johtaa monesti suurten kuntien käytäntö, jossa anomuksen joutuu täyttämään kirjallisesti ilman virkailijan apua.



Kuntien jatkuva säästäminen sosiaalipalveluissa on saanut Sosiaaliasiamies-yhdistyksen vaatimaan perusturvan takaavaa rikoslakia. Sillä rangaistaisiin päättäjiä, jotka esimerkiksi tahallaan varaavat kunnan sosiaalibudjettiin liian vähän rahaa.

Sosiaalivirkailijan puheillepääsy on usein kohtuuttoman vaikeaa, varsinkin suurissa kaupungeissa. Omiin asioihin perehtynyttä ihmistä on vaikea saada edes puhelimeen.

Helsingin sosiaaliasiamiehen selvitys siitä, mitä asiakkaat kertovat, näyttää sen, että tuiki tarpeellisia rahoja tai apua voi jäädä saamatta. Tämä on ajanut yhä isomman joukon leipäjonoihin.

- Eräs asiakas toi esille puhelinkeskustelun aikana, ettei hän enää jaksaisi työstää toimeentulotukihakemuksia ikänsä vuoksi. Kotikäyntejä todettiin tehtävän vain muutossosiaalityön asiakkaiden luo. Eikä vanhuksilla ollut mahdollisuuksia muutossosiaalityön asiakkaiksi, kertoo Helsingin sosiaaliasiamies, maan sosiaaliasiamiesyhdistyksen puheenjohtaja Lilli Autti.

Autti pohtii, että syvennetäänkö tällaisella tukikäytännöllä ihmisten köyhyyttä.

- Kirjallisessa käsittelyssä useimmiten niitä ongelmia jää huomaamatta, Ja tietysti myös semmonen kiristynyt myöntämiskäytäntökin ohjaa siihen, että asikkaiden elämäntilanteet periaaatteessa ei parane, vaan ne voi syventyä. Sitä on toitotettu joka tuutista, että rahaa on vaikka kuinka paljon. Ikävä huomata, että silloin kun oli lama-aika niin ihmisten näihin ongelmiin ja perustarpeisiin pystyttyttiin vastaamaan paremmin, kun nyt kun ollaan paljon rikkaampia.

Eduskunnan oikeusasiamies on useasti todennut, että jos virkamiehet tai poliittiset päättäjät tahallaan varaavat liian vähän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, he syyllistyvät perustuslain vastaiseen menettelyyn.

Sosiaaliasiamies Lilli Autti sanoo, että nyt rikoslakiin olisi saatava ympäristörikoksen kaltainen nimeke: perusturvarikos.

YLEn Radiouutiset "

ilman apua. kirjoitti:

"Moni köyhä jää ilman sosiaaliapua
Julkaistu 02.10.2006, klo 07.25 (päivitetty 02.10.2006, klo 08.27)


Kuva: Jyrki Lyytikkä / YLE

Yhä useampi köyhä ei saa tarvitsemaansa sosiaaliapua. Vajaaseen tukeen tai sen puuttumiseen johtaa monesti suurten kuntien käytäntö, jossa anomuksen joutuu täyttämään kirjallisesti ilman virkailijan apua.



Kuntien jatkuva säästäminen sosiaalipalveluissa on saanut Sosiaaliasiamies-yhdistyksen vaatimaan perusturvan takaavaa rikoslakia. Sillä rangaistaisiin päättäjiä, jotka esimerkiksi tahallaan varaavat kunnan sosiaalibudjettiin liian vähän rahaa.

Sosiaalivirkailijan puheillepääsy on usein kohtuuttoman vaikeaa, varsinkin suurissa kaupungeissa. Omiin asioihin perehtynyttä ihmistä on vaikea saada edes puhelimeen.

Helsingin sosiaaliasiamiehen selvitys siitä, mitä asiakkaat kertovat, näyttää sen, että tuiki tarpeellisia rahoja tai apua voi jäädä saamatta. Tämä on ajanut yhä isomman joukon leipäjonoihin.

- Eräs asiakas toi esille puhelinkeskustelun aikana, ettei hän enää jaksaisi työstää toimeentulotukihakemuksia ikänsä vuoksi. Kotikäyntejä todettiin tehtävän vain muutossosiaalityön asiakkaiden luo. Eikä vanhuksilla ollut mahdollisuuksia muutossosiaalityön asiakkaiksi, kertoo Helsingin sosiaaliasiamies, maan sosiaaliasiamiesyhdistyksen puheenjohtaja Lilli Autti.

Autti pohtii, että syvennetäänkö tällaisella tukikäytännöllä ihmisten köyhyyttä.

- Kirjallisessa käsittelyssä useimmiten niitä ongelmia jää huomaamatta, Ja tietysti myös semmonen kiristynyt myöntämiskäytäntökin ohjaa siihen, että asikkaiden elämäntilanteet periaaatteessa ei parane, vaan ne voi syventyä. Sitä on toitotettu joka tuutista, että rahaa on vaikka kuinka paljon. Ikävä huomata, että silloin kun oli lama-aika niin ihmisten näihin ongelmiin ja perustarpeisiin pystyttyttiin vastaamaan paremmin, kun nyt kun ollaan paljon rikkaampia.

Eduskunnan oikeusasiamies on useasti todennut, että jos virkamiehet tai poliittiset päättäjät tahallaan varaavat liian vähän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, he syyllistyvät perustuslain vastaiseen menettelyyn.

Sosiaaliasiamies Lilli Autti sanoo, että nyt rikoslakiin olisi saatava ympäristörikoksen kaltainen nimeke: perusturvarikos.

YLEn Radiouutiset "

Lue lisää

LIITE 1 § 301 / SOSLA 1.3.2006


LASTENSUOJELUN OSTOPALVELUYKSIKÖIDEN HOITOVUOROKAUSIHINNAT VUONNA 2006

YKSIKKÖ HINTA V. 2005 hoitovuorokausimaksu €/vrk (sijoitettuna 1.1.2005) HINTA V. 2006 hoitovuorokausimaksu €/vrk (sijoitettuna 1.1.2006)
Lauste 149-164-238 (12) 179,60-381,10 (11)
Pohjolakoti (Nuorten ystävät ry), Muhos 193-360 (7) 205-420 (8)
Sylvia-koti 106 (8) 75,50-106 (6)
Sos-Lapsikylä 110-220 (21) 125 (23)
Keminmaan nuorisokoti 190 (2) 195 (1)
Perhekoti tukiporras (Nuorten ystävät ry), Vammala 169 (1) 169 (1)
Perhekoti, Mesikämmen 195 (1) 215 (1)
Sampon Paja 175-240 (2) 180-215 (3)
Viikari-koti 218,00 (3) 180-218 (3)
Perhekoti, Matula 212 (4) 212 (3)
Perhekoti Spinaakkeri 170 (2) 170 (2)
Ojantakasen perhekoti 150 (3) 160 (2)
Pisan Ilmaria-koti 303 (1) 336 (1)
Katrinpalvelukoti 150 - 200 (5) 150-200 (2)
Kiviholvin perhekoti 113,53 (1) --- (0)
Lohirinteen perhekoti 183 (1) --- (0)
Aamuruskokoti 230 (3) 237 (4)
Ravani-koti 205 (1) 220 (1)
Perhekoti Sarijanne 138-150 (3) 144-156 (2)
Perhekoti Muhos-Leivola 151,37-168 (2) 168 (1)
Pelastakaa Lapset/Suvilinna 175 (1) 209 (2)
Anvolan perhekoti 150-170 (4) 170-280 (4)
Mansikkamäen perhekoti 160 (1) 160 (1)
Perhekoti Kotikartano 150 (1) 150 (1)
Care Component Perhekoti Tuulensuoja 308,80 (1) 341 (2)
Turun ensi- ja turvakoti ry Pinjan ensikoti aikuiset/ lapset 120 126 (äiti lapsi 252 tai raskaana oleva 252)
Turun ensi- ja turvakoti ensikoti/aikuiset 115 115
Turun ensi- ja turvakoti ensikoti/lapset 57,50 57,50
Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti/aikuiset 104 11 (omavastuu) 104 11 (omavastuu)
Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti/lapset 60 5,5 (omavastuu) 60 5,5 (omavastuu)
Lastensuojelulaitos Tyyrpuuri 225 (1) 225 (1)
Limingan koulutuskeskus 145-250-360 (3) 250 98 (jälkihuolto) (3)
Perhekoti Amanda 190 (2) 198 (2)
Harvialan koulukoti 179 (1) 184 (1)
Lastensuojelulaitos Kyyhkyrinne 230 (1) 230 (1)
Salon perhetukikeskus 220 (2) 228 (2)
Pienkoti Villijoutsen Oy 255 (1) ---
Kasvun yhteisöt Koivikko& Sairila Keltainen Talo 360 (1) 370 (2)
Perhekoti Valo 200 (1) 210 (1)
Etappi-ryhmä ry Nuorisokoti Nummela 270-310 (4) 270-310 (5)
Sippolan koulukoti 175 (2) 167-380 (1)
Aapeluskoti 206 (3) 218 (3)
Rahahovin tavoitetihentymä 350 (1)
Jyväskylän Hoitokoti Ankkuri 286 (1)
Care Component Suvantopaikka 218 (2)
Nuotta-projekti 102-115 (2)
Sijaiskoti Mesikämmen 215 (1)
Pienryhmäkoti Sateenkaari 185 (1)
Turun NMKY 80 80 (4)

alikanttiin kirjoitti:

LIITE 1 § 301 / SOSLA 1.3.2006


LASTENSUOJELUN OSTOPALVELUYKSIKÖIDEN HOITOVUOROKAUSIHINNAT VUONNA 2006

YKSIKKÖ HINTA V. 2005 hoitovuorokausimaksu €/vrk (sijoitettuna 1.1.2005) HINTA V. 2006 hoitovuorokausimaksu €/vrk (sijoitettuna 1.1.2006)
Lauste 149-164-238 (12) 179,60-381,10 (11)
Pohjolakoti (Nuorten ystävät ry), Muhos 193-360 (7) 205-420 (8)
Sylvia-koti 106 (8) 75,50-106 (6)
Sos-Lapsikylä 110-220 (21) 125 (23)
Keminmaan nuorisokoti 190 (2) 195 (1)
Perhekoti tukiporras (Nuorten ystävät ry), Vammala 169 (1) 169 (1)
Perhekoti, Mesikämmen 195 (1) 215 (1)
Sampon Paja 175-240 (2) 180-215 (3)
Viikari-koti 218,00 (3) 180-218 (3)
Perhekoti, Matula 212 (4) 212 (3)
Perhekoti Spinaakkeri 170 (2) 170 (2)
Ojantakasen perhekoti 150 (3) 160 (2)
Pisan Ilmaria-koti 303 (1) 336 (1)
Katrinpalvelukoti 150 - 200 (5) 150-200 (2)
Kiviholvin perhekoti 113,53 (1) --- (0)
Lohirinteen perhekoti 183 (1) --- (0)
Aamuruskokoti 230 (3) 237 (4)
Ravani-koti 205 (1) 220 (1)
Perhekoti Sarijanne 138-150 (3) 144-156 (2)
Perhekoti Muhos-Leivola 151,37-168 (2) 168 (1)
Pelastakaa Lapset/Suvilinna 175 (1) 209 (2)
Anvolan perhekoti 150-170 (4) 170-280 (4)
Mansikkamäen perhekoti 160 (1) 160 (1)
Perhekoti Kotikartano 150 (1) 150 (1)
Care Component Perhekoti Tuulensuoja 308,80 (1) 341 (2)
Turun ensi- ja turvakoti ry Pinjan ensikoti aikuiset/ lapset 120 126 (äiti lapsi 252 tai raskaana oleva 252)
Turun ensi- ja turvakoti ensikoti/aikuiset 115 115
Turun ensi- ja turvakoti ensikoti/lapset 57,50 57,50
Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti/aikuiset 104 11 (omavastuu) 104 11 (omavastuu)
Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti/lapset 60 5,5 (omavastuu) 60 5,5 (omavastuu)
Lastensuojelulaitos Tyyrpuuri 225 (1) 225 (1)
Limingan koulutuskeskus 145-250-360 (3) 250 98 (jälkihuolto) (3)
Perhekoti Amanda 190 (2) 198 (2)
Harvialan koulukoti 179 (1) 184 (1)
Lastensuojelulaitos Kyyhkyrinne 230 (1) 230 (1)
Salon perhetukikeskus 220 (2) 228 (2)
Pienkoti Villijoutsen Oy 255 (1) ---
Kasvun yhteisöt Koivikko& Sairila Keltainen Talo 360 (1) 370 (2)
Perhekoti Valo 200 (1) 210 (1)
Etappi-ryhmä ry Nuorisokoti Nummela 270-310 (4) 270-310 (5)
Sippolan koulukoti 175 (2) 167-380 (1)
Aapeluskoti 206 (3) 218 (3)
Rahahovin tavoitetihentymä 350 (1)
Jyväskylän Hoitokoti Ankkuri 286 (1)
Care Component Suvantopaikka 218 (2)
Nuotta-projekti 102-115 (2)
Sijaiskoti Mesikämmen 215 (1)
Pienryhmäkoti Sateenkaari 185 (1)
Turun NMKY 80 80 (4)

Lue lisää

Kela: Suomi on rikas ja julma maa
« : elokuu 24, 2006, 20:27:30 20:27 »

--------------------------------------------------------------------------------
Suomalainen sosiaalipolitiikka on muuttunut Kelan tutkijoiden mukaan perusteellisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Suomesta on tullut aiempaa rikkaampi ja julmempi maa.

Toimeentuloturvaa ja sosiaalipalveluja heikennettiin laman aikana eli juuri silloin, kun olisi tarvittu enemmän tukea. Nyt lama on kaukana takana ja Suomi kilpailee kansainvälisissä kilpailuvertailussa ykkössijasta. Kuitenkin hyvinvoiva kansantalous tuottaa heikosti hyvinvointia kansalaisille. Talouspolitiikka ollut vauhdikasta, mutta sosiaalipolitiikka kitsasta.

Kelan tutkijat Tuula Helne ja Markku Laatu ihmettelevät, miksi monien mielestä epätyydyttävä nykymeno ei herätä kansaa, poliitikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä voimakkaampiin mielenilmauksiin. He pyysivätkin joukkoa yhteiskuntatieteilijöitä osallistumaan vaihtoehtoisia näkökulmia tarjoavan kirjan tekoon. Heidän piti kuvata suomalaisen sosiaalipolitiikan suuria vääryyksiä ja pohtia, mitä niiden poistamiseksi voitaisiin tehdä.

Kirjassa nostetaan esiin mm. syrjivä sosiaalityö, päihdehuollon ja alkoholipolitiikan "ilkeät" ongelmat, kotinsa vankeina asuvat vanhukset sekä vankien ja heidän läheistensä elämään liittyvät vaikeudet. Myös kotiäitiyden ongelmat, kiistanalaiset huostaanottopäätökset ja maatalouden rakennemuutoksen unohdetut sosiaaliset seuraukset nousevat esiin.

Eriarvoisuudesta on tullut hyväksytympää

Politiikka lupaa kansalaisille vauraampaa ja kilpailukykyisempää elämää. Vastineeksi ihmisiltä odotetaan yhä suurempia henkilökohtaisia ja sosiaalisia uhrauksia. Suomesta on tullut tutkijoiden mukaan rikkaampi ja julmempi maa, jossa ihmisistä otetaan enemmän irti ja jossa väestöryhmien välisestä eriarvoisuudesta on tullut aiempaa hyväksytympi, jopa tavoiteltava asia.

Tuottamattomista huono-osaisista on tullut tutkijoiden mukaan entistä niukemman tuen ja tiukemman kontrollin kohteita. Hyvinvointivaltion katsotaan aiheuttavan kannustinloukkuja, riippuvuutta, tehottomuutta ja liikaa kuluja.

Akatemiatutkija Raija Julkunen toteaa universaalin sosiaalipolitiikan murentuneen ja muuttuneen hiipien köyhyyspolitiikaksi, jossa jaetaan niukkoja köyhyyspaketteja. Hänen mielestään köyhyyden vastaista politiikkaa tarvitaan, mutta se ei voi olla vain tarveharkintaista tukea, vaan sen ytimenä on oltava perusturvaetuuksien riittävä taso.

Syrjäytyneimpien vaikeinta saada palveluja

Professori Mikko Mäntysaari on havainnut, että suomalaisessa yhteiskunnassa syrjäytyneimpien ihmisten on kaikkein vaikeinta saada sosiaalipalveluita. Sosiaalityöntekijät ovat saaneet paljon uudenlaisia, hyvää palvelua vaativia keskiluokkaisia asiakkaita, joilla on tukenaan juristeja ja muita asiantuntijoita. Samalla köyhät asiakkaat jäävät vähemmälle huomiolle.

Sosiaalityön professori Leena Eräsaari pohtii, miten julkinen valta saataisiin vastuuseen palvelujen puuttumisesta. Kunnat eivät välitä häpeästä, jota eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnot niille tuottavat. Merkittävin julkisia palveluja koskeva vaatimus on oikeuksien valvominen. Jos palveluja ei saa, pitää kunnan ja valtion joutua vastuuseen.

Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roosin mielestä eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille valittaminenkin on hyödytöntä. Virkamiesten toimet on hyvin suojattu ja väärän kohtelun oikaisu on hidasta ja hankalaa. Kun asiat menevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ne tulevat ainakin näkyviksi.

Lähteet

EOK viestintä / STT/ Iltalehti/ Kela


Aihe:Kelan tutkijat ihmettelevät, miksi monien mielestä epätyydyttävä nykymeno ei herätä kansaa, poliitikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä voimakkaampiin mielenilmauksiin.

vääryyskirja kirjoitti:

Kela: Suomi on rikas ja julma maa
« : elokuu 24, 2006, 20:27:30 20:27 »

--------------------------------------------------------------------------------
Suomalainen sosiaalipolitiikka on muuttunut Kelan tutkijoiden mukaan perusteellisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Suomesta on tullut aiempaa rikkaampi ja julmempi maa.

Toimeentuloturvaa ja sosiaalipalveluja heikennettiin laman aikana eli juuri silloin, kun olisi tarvittu enemmän tukea. Nyt lama on kaukana takana ja Suomi kilpailee kansainvälisissä kilpailuvertailussa ykkössijasta. Kuitenkin hyvinvoiva kansantalous tuottaa heikosti hyvinvointia kansalaisille. Talouspolitiikka ollut vauhdikasta, mutta sosiaalipolitiikka kitsasta.

Kelan tutkijat Tuula Helne ja Markku Laatu ihmettelevät, miksi monien mielestä epätyydyttävä nykymeno ei herätä kansaa, poliitikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä voimakkaampiin mielenilmauksiin. He pyysivätkin joukkoa yhteiskuntatieteilijöitä osallistumaan vaihtoehtoisia näkökulmia tarjoavan kirjan tekoon. Heidän piti kuvata suomalaisen sosiaalipolitiikan suuria vääryyksiä ja pohtia, mitä niiden poistamiseksi voitaisiin tehdä.

Kirjassa nostetaan esiin mm. syrjivä sosiaalityö, päihdehuollon ja alkoholipolitiikan "ilkeät" ongelmat, kotinsa vankeina asuvat vanhukset sekä vankien ja heidän läheistensä elämään liittyvät vaikeudet. Myös kotiäitiyden ongelmat, kiistanalaiset huostaanottopäätökset ja maatalouden rakennemuutoksen unohdetut sosiaaliset seuraukset nousevat esiin.

Eriarvoisuudesta on tullut hyväksytympää

Politiikka lupaa kansalaisille vauraampaa ja kilpailukykyisempää elämää. Vastineeksi ihmisiltä odotetaan yhä suurempia henkilökohtaisia ja sosiaalisia uhrauksia. Suomesta on tullut tutkijoiden mukaan rikkaampi ja julmempi maa, jossa ihmisistä otetaan enemmän irti ja jossa väestöryhmien välisestä eriarvoisuudesta on tullut aiempaa hyväksytympi, jopa tavoiteltava asia.

Tuottamattomista huono-osaisista on tullut tutkijoiden mukaan entistä niukemman tuen ja tiukemman kontrollin kohteita. Hyvinvointivaltion katsotaan aiheuttavan kannustinloukkuja, riippuvuutta, tehottomuutta ja liikaa kuluja.

Akatemiatutkija Raija Julkunen toteaa universaalin sosiaalipolitiikan murentuneen ja muuttuneen hiipien köyhyyspolitiikaksi, jossa jaetaan niukkoja köyhyyspaketteja. Hänen mielestään köyhyyden vastaista politiikkaa tarvitaan, mutta se ei voi olla vain tarveharkintaista tukea, vaan sen ytimenä on oltava perusturvaetuuksien riittävä taso.

Syrjäytyneimpien vaikeinta saada palveluja

Professori Mikko Mäntysaari on havainnut, että suomalaisessa yhteiskunnassa syrjäytyneimpien ihmisten on kaikkein vaikeinta saada sosiaalipalveluita. Sosiaalityöntekijät ovat saaneet paljon uudenlaisia, hyvää palvelua vaativia keskiluokkaisia asiakkaita, joilla on tukenaan juristeja ja muita asiantuntijoita. Samalla köyhät asiakkaat jäävät vähemmälle huomiolle.

Sosiaalityön professori Leena Eräsaari pohtii, miten julkinen valta saataisiin vastuuseen palvelujen puuttumisesta. Kunnat eivät välitä häpeästä, jota eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnot niille tuottavat. Merkittävin julkisia palveluja koskeva vaatimus on oikeuksien valvominen. Jos palveluja ei saa, pitää kunnan ja valtion joutua vastuuseen.

Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roosin mielestä eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille valittaminenkin on hyödytöntä. Virkamiesten toimet on hyvin suojattu ja väärän kohtelun oikaisu on hidasta ja hankalaa. Kun asiat menevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ne tulevat ainakin näkyviksi.

Lähteet

EOK viestintä / STT/ Iltalehti/ Kela


Aihe:Kelan tutkijat ihmettelevät, miksi monien mielestä epätyydyttävä nykymeno ei herätä kansaa, poliitikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä voimakkaampiin mielenilmauksiin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kokous 05.04.2005 / Pykälä 28

--------------------------------------------------------------------------------


Edellinen asia | Seuraava asia

--------------------------------------------------------------------------------
Sosiaali- ja terveyslautakunta § 28 05.04.2005

Lastensuojelun sijaishuoltoprosessien kehittäminen - perhesijoitukset Imatralla

234/04.042/2005

SOTEL § 28

Valmistelijat: sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmanen, sosiaalisihteeri Anne Korhonen ja resurssijohtaja Jaana Utti

Imatralaisia lapsia on tällä hetkellä sijoitettuna pitkäaikaisesti noin 70. Näistä perhesijoituksessa on 30 lasta ja heistä Imatralla neljä. Perhesijoitus on yleensä paras sijoitusvaihtoehto alle 10-vuotiaille lapsille. Sijaisperheet haluavat yleensä mieluummin pienen lapsen ja kun lapsi on sijoitusvaiheessa lähellä murrosikää eivät perheen tarjoamat voimavarat ole yleensä riittäviä vastaamaan lapsen tarpeita. Mitä pienempänä lapsi sijoitetaan perheeseen, sitä paremmat ovat sijoituksen onnistumisen mahdollisuudet, koska lapsi pystyy silloin rakentamaan kiintymyssuhteensa perheeseen. Useimmissa tapauksissa olisi parasta, että perhesijoitus olisi lähellä omaa kotia, jolloin pystytään turvaamaan lasten lähiverkosto, yhteys omaisiin ja lapselle tärkeisiin muihin henkilöihin. Lapsen ei omassa kunnassa tarvitse myöskään välttämättä vaihtaa koulua tai päiväkotia. Myös vanhempien on usein helpompi hyväksyä lapsen sijoitus lähelle koska yhteydenpito ja luonapito on helpompaa ja joustavampaa.

Puhtaasti taloudellisesti ajateltuna omaan kuntaan sijoitus on edullisempaa: lapselle voidaan tarjota oman kunnan palveluita, lapsen tilanteen seuraaminen ja sijaisperheen tukeminen kuluttaa vähemmän sosiaalityöntekijöiden aikaa ja siten myös kustannuksia. Omalla paikkakunnalla voidaan sijaisperheille tarjota myös vertaistukea.

Sijoitus omaan kuntaan mahdollistaa myös sosiaalityöntekijöiden tehokkaamman työskentelyn sijoituksen lopettamiseksi ja koko perheen kuntouttamiseksi.

Perhesijoitus on ammatillisiin perhekoteihin ja lastensuojelulaitoksiin verrattuna huomattavan edullinen sijoitusmuoto. Ammatillisten perhekotien vuorokausihinnat vaihtelevat noin 120 € - 160 € välillä ja lastensuojelulaitosten 150 € - 200 € välillä, tehostettu hoito voi maksa jopa yli 300 €/vrk. Lisäksi muille paikkakunnille tehtyjen sijoitusten yhteydessä tulevat maksettavaksi vielä lapsen tarvitsemat muut palvelut ostopalveluina sijoituspaikkakunnalta.

Tavoitteena on ostopalvelukustannusten saaminen kuriin. Imatralaiset huostaanotettavat lapset halutaan jatkossa sijoittaa pääasiassa omalle paikkakunnalle, joko uuteen lastenkoti Kerttulanrinteeseen (nuoret) tai sijaisperheisiin (lapset). Sijaisperheiden tukemista lisätään merkittävästi. Tavoitteena on perhesijoitusten suhteellisen osuuden kasvattaminen laitossijoituksiin verrattuna.

Tarkoituksena on löytää riittävä määrä sijaisperheitä Imatralta niin, että jokaiselle lapselle löytyisi hänen tarpeitaan vastaava perhe. Tavoitteena on löytää 10 sijaisperhettä Imatralta.

1. Hyvä koti imatralaislapselle Imatralla!


Imatralaisten sijaisperheiden hoitopalkkion korottaminen kokopäiväisen sijaisvanhemmuuden mahdollistamiseksi.

Nykytilanne: Tällä hetkellä sijaisperheen saama hoitopalkkio on sama riippumatta siitä hoitaako toinen sijaisvanhemmista lapsia kokopäiväisesti vai käykö hän ansiotyössä kodin ulkopuolella. Jaksamista ja sitoutumista vaativaan sijaisperhetyöhön lisää se, että toinen vanhemmista voi kokopäiväisesti keskittyä lasten hoitoon ja kasvattamiseen.
Tällä hetkellä maksamme hoitopalkkiota lapsen iän mukaisesti kolmiportaisesti (339 €, 255 € ja 238 €). Hoitopalkkio laskee lapsen varttuessa. Kulukorvaus kasvaa (311 €, 350 €, 389 €, 426 €). Kulukorvaus on verotonta, hoitopalkkio veronalaista tuloa. Kulukorvauksen lisäksi perhe saa tällä hetkellä tukea yhteen lapsen harrastukseen sosiaalityöntekijän harkinnan mukaisesti ja myös lapsilisät ja mahdollinen Kelan maksama hoitotuki kanavoidaan perheelle.

Kaupungin menot Imatralle sijoitettaessa ovat pienemmät, kuin muille paikkakunnille sijoitettaessa, voimme hyvin antaa tuon edun perheen hyväksi.

Esitys: Muutetaan maksukäytäntöä imatralaisille sijaisperheille, kun toinen vanhemmista on kotona. Imatralainen sijaisperhe, jonka jompikumpi vanhemmista on kotona, saa 340 € /sijoitettu lapsi lisää hoitopalkkiota. Naapurikuntiin (Joutseno ja Ruokolahti) sijoitetun lapsen kustannuksen ovat myös hieman pienemmät, joten näihin kuntiin maksetaan 40 € /lapsi lisää hoitopalkkiota. Kulukorvaukset säilyvät ennallaan. Lapsilisä ja mahdollinen hoitotuki maksetaan edelleen suoraan sijaisperheelle.


2. Sijaisperheen koti rauhoitetaan perheen omalle elämälle

Nykytilanne: Biologiset vanhemmat ja muut läheiset tapaavat sijaisperheissä asuvia lapsia, monet säännöllisestikin. Joidenkin vanhempien ja lasten tapaamiset ovat ammattihenkilön valvomia tapaamisia. Tapaamiset voivat olla hankalia sijaisperheelle ja aiheuttaa kohtuutonta lisärasitusta, joskus myös yllättäviä tilanteita. Nämä tilanteet ovat ikäviä sekä sijaisperheelle että lapselle.
Esitys: Kerttulanrinne pystyy tarjoamaan hyvät tilat ja henkilökunnan tapaamisten järjestämiseen, jolloin perheen rauha säilyy. Myös huoltosuunnitelmat ja muut vanhempien tukitapaamiset voidaan haluttaessa tehdä Kerttulanrinteessä. Kerttulanrinteestä tulee imatralaisen sijaisperheen, lapsen oman perheen ja lapsen turvallinen, pysyvä ja ammattitaitoinen tukipiste.


3. Lomaoikeus

Nykytilanne: Sijaisperheellä on lomaoikeus yhteen päivään kuukaudessa. Heidän pitää itse hankkia lapselle hoitaja, kaupunki maksaa lisäkulukorvauksen 20 €/vrk hoitajalle.
Esitys: Ne perheet, jotka haluavat lomaoikeutta käyttää, mutta joilla ei ole lapselle hoitajaa, voivat saada lapsen Kerttulanrinteen vierashuoneeseen lomansa ajaksi. Perheiden lomaoikeutta laajennetaan perheen tarpeiden mukaan tarvittaessa.


4. Ammattilaistuki murrosvaiheissa

Lapsen sijoittuminen perheeseen on aina suuri murros. Sijaisperhetyössä sijaisvanhemmat kohtaavat väistämättä erilaisia haasteita, jotka liittyvät lapsen kasvuun ja kehitykseen, lapsen koulunkäyntiin, lapsen perheeseen, lapsen yhteydenpitoon perheeseen ja läheisiin jne. Imatralle perheille voidaan järjestää mm. perheohjaajan, Kasvatus- ja perheneuvolan, sosiaalityöntekijän ja kodinhoitajan palveluita erilaisissa murrostilanteissa.

5. Sijaisperhekandidaattien valmennus

Sijaisperhetyöstä kiinnostuneita etsitään lehti-ilmoituksella.
Toteutetaan kesäkuussa viikonloppuleirinä Rantalinnassa. Koulutus kestää lauantai-aamusta sunnuntai-iltapäivään. Ammattitaitoiset luennoijat, sijaisperheenä jo toimineet ja oma henkilökuntamme puhuu, kertoo kokemuksia ja pohtii esille nousevia kysymyksiä. Yhteisen keskustelun ja iltaohjelmankin jälkeen joukosta muodostuu jatkossakin kokoontuva sijaisvanhempien ryhmä.

Jatkossa perheille järjestetään säännöllisesti koulutusta sekä tuetaan vertaisryhmätoimintaa.

Korvausten muuttuminen sijaisperheen näkökulmasta. Esimerkkisijaisperhe, perheeseen sijoitettu imatralaiset 2-vuotias ja 8-vuotias lapsi:

Perheen saamat korvaukset kuukaudessa tällä hetkellä:


Hoito-
palkkio Kulu-
korvaus Lapsi-
lisä Yhteensä
2-vuotias 339 311 110,50 760,50
8-vuotias 255 350 100,00 705,00
1465,00

Lisäksi korvataan lasten yhden harrastuksen kustannuksia korkeintaan 350 € vuodessa maksettuja kuitteja vastaan. Perhe saa siis maksimissaan verotonta kulukorvausta (kulukorvaus, harrastusavustus ja lapsilisät) 929,50 € kuukaudessa sekä verollista hoitopalkkiota 594 € kuukaudessa.

Esitys korvauksiksi kuukaudessa 1.5.2005 alkaen imatralaisille sijaisperheille:

Hoito-palkkio Kulu-
korvaus Hoitopalkkion imatralisä Lapsi-
lisä Yhteensä
2-vuotias 339 311 340 110,50 1100,50
8-vuotias 255 350 340 100,00 1045,00
2145,50


Lisäksi perheelle maksetaan – jos lapsi harrastaa – lapsen harrastuskorvausta 350 €/vuosi. Perhe saa siis verotonta kulukorvausta (kulukorvaus, harrastusavustus ja lapsilisät) 929,50 € kuukaudessa sekä verollista hoitopalkkiota 1274 €/kk.

Ammatillisessa perhekodissa näiden lasten asuminen maksaisi yhteensä noin 9000 € kuukaudessa (150 € X 30 vrk x 2 lasta).

Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen jokapäiväisten kulujen korvaamiseen ja erityismenoihin avustetaan harkinnalla erikseen. Kaikkien sijaisperheiden kohdalla noudatetaan 1.4.2005 alkaen seuraavaa käytäntöä lasten harrastusmenojen korvaamisessa. Jos sijaisperheessä asuva lapsi harrastaa jotakin, josta syntyy kustannuksia, perheelle avustetaan kulukorvausta 350 € vuodessa lapsen harrastuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Sosiaalipalvelujohtajan esitys (TK):

Nostetaan sijaisperheiden hoitopalkkiota edellä olevan esityksen mukaisesti seuraavasti: Imatralaiselle sijaisperheelle, jonka ainakin toinen vanhemmista hoitaa lapsia/lasta kokopäiväisesti (ei ole ansiotyössä, kokopäiväinen yrittäjä eikä opiskelija) maksetaan ylimääräistä hoitopalkkiota 340 €/kk. Joutsenon kaupungin ja Ruokolahden kunnan alueella asuville sijaisperheille maksetaan ylimääräistä hoitopalkkiota 40 €/kk siinä tapauksessa, että ainakin toinen vanhemmista hoitaa lapsia/lasta kokopäiväisesti (ei ole ansiotyössä, kokopäiväinen yrittäjä eikä opiskelija). Järjestetään Imatralaisten sijaisperheiden muu tukeminen (lasten ja vanhempien tapaamiset Kerttulanrinteessä, lomaoikeuden varmistaminen, ammatillinen tuki murrosvaiheissa sekä valmennus ja koulutus) edellä esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Stj:n ehdotus (JE): Hyväksytään sosiaalipalvelujohtajan esitys.

Päätös: Hyväksyttiin.

__________________

huonoille makseta? kirjoitti:

Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kokous 05.04.2005 / Pykälä 28

--------------------------------------------------------------------------------


Edellinen asia | Seuraava asia

--------------------------------------------------------------------------------
Sosiaali- ja terveyslautakunta § 28 05.04.2005

Lastensuojelun sijaishuoltoprosessien kehittäminen - perhesijoitukset Imatralla

234/04.042/2005

SOTEL § 28

Valmistelijat: sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmanen, sosiaalisihteeri Anne Korhonen ja resurssijohtaja Jaana Utti

Imatralaisia lapsia on tällä hetkellä sijoitettuna pitkäaikaisesti noin 70. Näistä perhesijoituksessa on 30 lasta ja heistä Imatralla neljä. Perhesijoitus on yleensä paras sijoitusvaihtoehto alle 10-vuotiaille lapsille. Sijaisperheet haluavat yleensä mieluummin pienen lapsen ja kun lapsi on sijoitusvaiheessa lähellä murrosikää eivät perheen tarjoamat voimavarat ole yleensä riittäviä vastaamaan lapsen tarpeita. Mitä pienempänä lapsi sijoitetaan perheeseen, sitä paremmat ovat sijoituksen onnistumisen mahdollisuudet, koska lapsi pystyy silloin rakentamaan kiintymyssuhteensa perheeseen. Useimmissa tapauksissa olisi parasta, että perhesijoitus olisi lähellä omaa kotia, jolloin pystytään turvaamaan lasten lähiverkosto, yhteys omaisiin ja lapselle tärkeisiin muihin henkilöihin. Lapsen ei omassa kunnassa tarvitse myöskään välttämättä vaihtaa koulua tai päiväkotia. Myös vanhempien on usein helpompi hyväksyä lapsen sijoitus lähelle koska yhteydenpito ja luonapito on helpompaa ja joustavampaa.

Puhtaasti taloudellisesti ajateltuna omaan kuntaan sijoitus on edullisempaa: lapselle voidaan tarjota oman kunnan palveluita, lapsen tilanteen seuraaminen ja sijaisperheen tukeminen kuluttaa vähemmän sosiaalityöntekijöiden aikaa ja siten myös kustannuksia. Omalla paikkakunnalla voidaan sijaisperheille tarjota myös vertaistukea.

Sijoitus omaan kuntaan mahdollistaa myös sosiaalityöntekijöiden tehokkaamman työskentelyn sijoituksen lopettamiseksi ja koko perheen kuntouttamiseksi.

Perhesijoitus on ammatillisiin perhekoteihin ja lastensuojelulaitoksiin verrattuna huomattavan edullinen sijoitusmuoto. Ammatillisten perhekotien vuorokausihinnat vaihtelevat noin 120 € - 160 € välillä ja lastensuojelulaitosten 150 € - 200 € välillä, tehostettu hoito voi maksa jopa yli 300 €/vrk. Lisäksi muille paikkakunnille tehtyjen sijoitusten yhteydessä tulevat maksettavaksi vielä lapsen tarvitsemat muut palvelut ostopalveluina sijoituspaikkakunnalta.

Tavoitteena on ostopalvelukustannusten saaminen kuriin. Imatralaiset huostaanotettavat lapset halutaan jatkossa sijoittaa pääasiassa omalle paikkakunnalle, joko uuteen lastenkoti Kerttulanrinteeseen (nuoret) tai sijaisperheisiin (lapset). Sijaisperheiden tukemista lisätään merkittävästi. Tavoitteena on perhesijoitusten suhteellisen osuuden kasvattaminen laitossijoituksiin verrattuna.

Tarkoituksena on löytää riittävä määrä sijaisperheitä Imatralta niin, että jokaiselle lapselle löytyisi hänen tarpeitaan vastaava perhe. Tavoitteena on löytää 10 sijaisperhettä Imatralta.

1. Hyvä koti imatralaislapselle Imatralla!


Imatralaisten sijaisperheiden hoitopalkkion korottaminen kokopäiväisen sijaisvanhemmuuden mahdollistamiseksi.

Nykytilanne: Tällä hetkellä sijaisperheen saama hoitopalkkio on sama riippumatta siitä hoitaako toinen sijaisvanhemmista lapsia kokopäiväisesti vai käykö hän ansiotyössä kodin ulkopuolella. Jaksamista ja sitoutumista vaativaan sijaisperhetyöhön lisää se, että toinen vanhemmista voi kokopäiväisesti keskittyä lasten hoitoon ja kasvattamiseen.
Tällä hetkellä maksamme hoitopalkkiota lapsen iän mukaisesti kolmiportaisesti (339 €, 255 € ja 238 €). Hoitopalkkio laskee lapsen varttuessa. Kulukorvaus kasvaa (311 €, 350 €, 389 €, 426 €). Kulukorvaus on verotonta, hoitopalkkio veronalaista tuloa. Kulukorvauksen lisäksi perhe saa tällä hetkellä tukea yhteen lapsen harrastukseen sosiaalityöntekijän harkinnan mukaisesti ja myös lapsilisät ja mahdollinen Kelan maksama hoitotuki kanavoidaan perheelle.

Kaupungin menot Imatralle sijoitettaessa ovat pienemmät, kuin muille paikkakunnille sijoitettaessa, voimme hyvin antaa tuon edun perheen hyväksi.

Esitys: Muutetaan maksukäytäntöä imatralaisille sijaisperheille, kun toinen vanhemmista on kotona. Imatralainen sijaisperhe, jonka jompikumpi vanhemmista on kotona, saa 340 € /sijoitettu lapsi lisää hoitopalkkiota. Naapurikuntiin (Joutseno ja Ruokolahti) sijoitetun lapsen kustannuksen ovat myös hieman pienemmät, joten näihin kuntiin maksetaan 40 € /lapsi lisää hoitopalkkiota. Kulukorvaukset säilyvät ennallaan. Lapsilisä ja mahdollinen hoitotuki maksetaan edelleen suoraan sijaisperheelle.


2. Sijaisperheen koti rauhoitetaan perheen omalle elämälle

Nykytilanne: Biologiset vanhemmat ja muut läheiset tapaavat sijaisperheissä asuvia lapsia, monet säännöllisestikin. Joidenkin vanhempien ja lasten tapaamiset ovat ammattihenkilön valvomia tapaamisia. Tapaamiset voivat olla hankalia sijaisperheelle ja aiheuttaa kohtuutonta lisärasitusta, joskus myös yllättäviä tilanteita. Nämä tilanteet ovat ikäviä sekä sijaisperheelle että lapselle.
Esitys: Kerttulanrinne pystyy tarjoamaan hyvät tilat ja henkilökunnan tapaamisten järjestämiseen, jolloin perheen rauha säilyy. Myös huoltosuunnitelmat ja muut vanhempien tukitapaamiset voidaan haluttaessa tehdä Kerttulanrinteessä. Kerttulanrinteestä tulee imatralaisen sijaisperheen, lapsen oman perheen ja lapsen turvallinen, pysyvä ja ammattitaitoinen tukipiste.


3. Lomaoikeus

Nykytilanne: Sijaisperheellä on lomaoikeus yhteen päivään kuukaudessa. Heidän pitää itse hankkia lapselle hoitaja, kaupunki maksaa lisäkulukorvauksen 20 €/vrk hoitajalle.
Esitys: Ne perheet, jotka haluavat lomaoikeutta käyttää, mutta joilla ei ole lapselle hoitajaa, voivat saada lapsen Kerttulanrinteen vierashuoneeseen lomansa ajaksi. Perheiden lomaoikeutta laajennetaan perheen tarpeiden mukaan tarvittaessa.


4. Ammattilaistuki murrosvaiheissa

Lapsen sijoittuminen perheeseen on aina suuri murros. Sijaisperhetyössä sijaisvanhemmat kohtaavat väistämättä erilaisia haasteita, jotka liittyvät lapsen kasvuun ja kehitykseen, lapsen koulunkäyntiin, lapsen perheeseen, lapsen yhteydenpitoon perheeseen ja läheisiin jne. Imatralle perheille voidaan järjestää mm. perheohjaajan, Kasvatus- ja perheneuvolan, sosiaalityöntekijän ja kodinhoitajan palveluita erilaisissa murrostilanteissa.

5. Sijaisperhekandidaattien valmennus

Sijaisperhetyöstä kiinnostuneita etsitään lehti-ilmoituksella.
Toteutetaan kesäkuussa viikonloppuleirinä Rantalinnassa. Koulutus kestää lauantai-aamusta sunnuntai-iltapäivään. Ammattitaitoiset luennoijat, sijaisperheenä jo toimineet ja oma henkilökuntamme puhuu, kertoo kokemuksia ja pohtii esille nousevia kysymyksiä. Yhteisen keskustelun ja iltaohjelmankin jälkeen joukosta muodostuu jatkossakin kokoontuva sijaisvanhempien ryhmä.

Jatkossa perheille järjestetään säännöllisesti koulutusta sekä tuetaan vertaisryhmätoimintaa.

Korvausten muuttuminen sijaisperheen näkökulmasta. Esimerkkisijaisperhe, perheeseen sijoitettu imatralaiset 2-vuotias ja 8-vuotias lapsi:

Perheen saamat korvaukset kuukaudessa tällä hetkellä:


Hoito-
palkkio Kulu-
korvaus Lapsi-
lisä Yhteensä
2-vuotias 339 311 110,50 760,50
8-vuotias 255 350 100,00 705,00
1465,00

Lisäksi korvataan lasten yhden harrastuksen kustannuksia korkeintaan 350 € vuodessa maksettuja kuitteja vastaan. Perhe saa siis maksimissaan verotonta kulukorvausta (kulukorvaus, harrastusavustus ja lapsilisät) 929,50 € kuukaudessa sekä verollista hoitopalkkiota 594 € kuukaudessa.

Esitys korvauksiksi kuukaudessa 1.5.2005 alkaen imatralaisille sijaisperheille:

Hoito-palkkio Kulu-
korvaus Hoitopalkkion imatralisä Lapsi-
lisä Yhteensä
2-vuotias 339 311 340 110,50 1100,50
8-vuotias 255 350 340 100,00 1045,00
2145,50


Lisäksi perheelle maksetaan – jos lapsi harrastaa – lapsen harrastuskorvausta 350 €/vuosi. Perhe saa siis verotonta kulukorvausta (kulukorvaus, harrastusavustus ja lapsilisät) 929,50 € kuukaudessa sekä verollista hoitopalkkiota 1274 €/kk.

Ammatillisessa perhekodissa näiden lasten asuminen maksaisi yhteensä noin 9000 € kuukaudessa (150 € X 30 vrk x 2 lasta).

Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen jokapäiväisten kulujen korvaamiseen ja erityismenoihin avustetaan harkinnalla erikseen. Kaikkien sijaisperheiden kohdalla noudatetaan 1.4.2005 alkaen seuraavaa käytäntöä lasten harrastusmenojen korvaamisessa. Jos sijaisperheessä asuva lapsi harrastaa jotakin, josta syntyy kustannuksia, perheelle avustetaan kulukorvausta 350 € vuodessa lapsen harrastuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Sosiaalipalvelujohtajan esitys (TK):

Nostetaan sijaisperheiden hoitopalkkiota edellä olevan esityksen mukaisesti seuraavasti: Imatralaiselle sijaisperheelle, jonka ainakin toinen vanhemmista hoitaa lapsia/lasta kokopäiväisesti (ei ole ansiotyössä, kokopäiväinen yrittäjä eikä opiskelija) maksetaan ylimääräistä hoitopalkkiota 340 €/kk. Joutsenon kaupungin ja Ruokolahden kunnan alueella asuville sijaisperheille maksetaan ylimääräistä hoitopalkkiota 40 €/kk siinä tapauksessa, että ainakin toinen vanhemmista hoitaa lapsia/lasta kokopäiväisesti (ei ole ansiotyössä, kokopäiväinen yrittäjä eikä opiskelija). Järjestetään Imatralaisten sijaisperheiden muu tukeminen (lasten ja vanhempien tapaamiset Kerttulanrinteessä, lomaoikeuden varmistaminen, ammatillinen tuki murrosvaiheissa sekä valmennus ja koulutus) edellä esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Stj:n ehdotus (JE): Hyväksytään sosiaalipalvelujohtajan esitys.

Päätös: Hyväksyttiin.

__________________

Lue lisää

Lainaus:

"Kaupungin menot Imatralle sijoitettaessa ovat pienemmät, kuin muille paikkakunnille sijoitettaessa, voimme hyvin antaa tuon edun perheen hyväksi."

Älkää surkimukset itkekö huonommuuttanne. Palkassa se näkyy :)

alkuperäine kirjoitti:

kirjoittaja. Grynhilde jäi valheesta kiinni mutta yrittää vaan sitkeästi väittää mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi eikä suostu tunnustamaan töppäystään. Jotkut luulee että yritän itkeä sijareille lisää rahaa mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä että ei ite oltais niinkuin poliitikot ja tallinkin herrat jotka valehtelee suut silmät täyteen ja varmaan itsekin uskoo omiin valheisiinsa.

Lue lisää

psykopaatit joilla on tapana väittää kiveä kannoksi ja omaa väkivaltaista, eroon ja lasten tapaamisoikeudet sillä syyllä menettäneet rapakansalaiset. Luetun ymmärtäminen puuttuu ja koska ei ymmärrä, ei halua muidenkaan ymmärtävän.
Et sinä "alkuperäine" mikälie nyt lapsille ole puhumassa vaan aikuisille joita ei niin vaan aivopestäkään. Ainaskaan noin surkealla ulosannilla.

alkuperäine kirjoitti:

kirjoittaja. Grynhilde jäi valheesta kiinni mutta yrittää vaan sitkeästi väittää mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi eikä suostu tunnustamaan töppäystään. Jotkut luulee että yritän itkeä sijareille lisää rahaa mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä että ei ite oltais niinkuin poliitikot ja tallinkin herrat jotka valehtelee suut silmät täyteen ja varmaan itsekin uskoo omiin valheisiinsa.

Lue lisää

nyt esittää niitä linkkejä väitteidesi tueksi?

grynhilde kirjoitti:

nyt esittää niitä linkkejä väitteidesi tueksi?

esittää kun oma typeryytensä. Lukekaas "peräsen alun" tekstejä, tunnistaa heti.

alkuperäine kirjoitti:

kirjoittaja. Grynhilde jäi valheesta kiinni mutta yrittää vaan sitkeästi väittää mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi eikä suostu tunnustamaan töppäystään. Jotkut luulee että yritän itkeä sijareille lisää rahaa mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä että ei ite oltais niinkuin poliitikot ja tallinkin herrat jotka valehtelee suut silmät täyteen ja varmaan itsekin uskoo omiin valheisiinsa.

Lue lisää

Sä olet ilmeisesti niitä tapauksia joihin verrattuna heiveröisinkin mummo on mies. Ei yhtään ihme että erotilastot on mitä on, ja täytyy sanoa että kun niitä suljetulle osastolle kuuluvia tapauksia säästösyistä potkittiinki kaduille pyörimään, näkyy se aina myös näissä neteissä.

alkuperäine kirjoitti:

kirjoittaja. Grynhilde jäi valheesta kiinni mutta yrittää vaan sitkeästi väittää mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi eikä suostu tunnustamaan töppäystään. Jotkut luulee että yritän itkeä sijareille lisää rahaa mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä että ei ite oltais niinkuin poliitikot ja tallinkin herrat jotka valehtelee suut silmät täyteen ja varmaan itsekin uskoo omiin valheisiinsa.

Lue lisää

kertaa on?
Taidat olla sama tapaus joka yritti vihjailla olevansa milloin mielisairaanhoitaja/sossu/poliisi ja mitäs niitä vielä oli?

alkuperäine kirjoitti:

kirjoittaja. Grynhilde jäi valheesta kiinni mutta yrittää vaan sitkeästi väittää mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi eikä suostu tunnustamaan töppäystään. Jotkut luulee että yritän itkeä sijareille lisää rahaa mutta siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä että ei ite oltais niinkuin poliitikot ja tallinkin herrat jotka valehtelee suut silmät täyteen ja varmaan itsekin uskoo omiin valheisiinsa.

Lue lisää

mut miun 'tiato' on omaperäne.

alkuperäne kirjoitti:

mut miun 'tiato' on omaperäne.

et jäi lääkkeet ottamati.

alkuperäine kirjoitti:

et jäi lääkkeet ottamati.

ne heti ettei enempää vispaa.

antamaan lapsensa huostaan,
jotta lapsi saisi ruokaa, lääkettäkin jne.
Kotona olevaa lasta yhteiskunta ei voi auttaa.

Mutta samainen lapsi huostaanotettuna
tuo sijaisvanhemman tilille rahaa noin
1000- 2400 euroon kuukaudessa.

Onko jotain pielessä
vai onko Suomessa lapsiperheiden asiat
juuri niinkuin pitääkin.

YK:ssakin asti ollaan
todella huolestuneita suomalaisten heikompiosaisten lasten asemasta ..........!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

ja tämä on pakotettu kirjoitti:

antamaan lapsensa huostaan,
jotta lapsi saisi ruokaa, lääkettäkin jne.
Kotona olevaa lasta yhteiskunta ei voi auttaa.

Mutta samainen lapsi huostaanotettuna
tuo sijaisvanhemman tilille rahaa noin
1000- 2400 euroon kuukaudessa.

Onko jotain pielessä
vai onko Suomessa lapsiperheiden asiat
juuri niinkuin pitääkin.

YK:ssakin asti ollaan
todella huolestuneita suomalaisten heikompiosaisten lasten asemasta ..........!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Lue lisää

kätevästi vaikkapa naapuritaloon, oleellista on ettei ole omien sukulaisten kanssa tekemisissä, miltä tällaiset sossun päätökset haiskahtaa? no PAHALTA

ammattis tällä kirjoitti:

kertaa on?
Taidat olla sama tapaus joka yritti vihjailla olevansa milloin mielisairaanhoitaja/sossu/poliisi ja mitäs niitä vielä oli?

joka olen toiminut sossuna, paikallisvartijana, lastenkodin ohjaajana, mielenterveystoimiston sossuna...oliko sulla asiaa mulle?

se olen minä kirjoitti:

joka olen toiminut sossuna, paikallisvartijana, lastenkodin ohjaajana, mielenterveystoimiston sossuna...oliko sulla asiaa mulle?

ei ole kohdallaan?

eristää kirjoitti:

kätevästi vaikkapa naapuritaloon, oleellista on ettei ole omien sukulaisten kanssa tekemisissä, miltä tällaiset sossun päätökset haiskahtaa? no PAHALTA

Kela toinen vääryyskijan julkaisun yhteydessä tiedotusvälineen uutsoivat.

Rikolliskopla hyvinvointivaltion huipulla, kuntapäättäjiä vaadiutaan tilille rikkomuksista.

Kau Hirvansalo ottaa blogissaan kantaa erilaisiin yhteiskunnan epäkohtiin.

http://hirvasnoro.blogspot.com/2008/10/toinen-vryyskirja-kertoo-miten.html
---

Tuossa rikollisen yhteiskunnan yksi suuri mätäpaise onkin, että laittomalla huostaanotolla vanhemmilta kiristetään 10-kertaiset maksut verrattuna siihen, mitä laki niiden järjestämisestä sanoo. Lapsella olisi oikeus ilman huostaanottoa erikoissairaanhoidon tasoiseen kuntoutukseen, mutta kunnat säästävät, eikä sitä kotona asuvalle lapselle järjestetä.

Kun erityislapsen vanhemmat väsyvät ja tehdään laiton huostaanotto, kun ensin lapsi on jätetty kaiken kuntoutuksen ulkopuolelle, niin kaiken huippu on sijoittaa hänet sijaisPERHEESEEN, jossa sijareiden vaatimus on olla vain tavallisia vanhempia!

Sijareille kyllä rahaa irtoaa, toisin kuin ydinperheelle, mutta KUNTA SÄÄSTÄÄ velkomalla vanhemmilta kaiken mahdollisen, mitä heistä voi ikinä irti saada.
Lisäksi erityislapsi leimataan huostaanotolla vanhempiensa vammauttamaksi, jolloin kansalaisten katse suunnataan pois yhteiskunnan lainrikkomuksesta eli järjestämättä jätetyistä peruspalveluista.

Sijarit väsyvät erittäin vaikeahoitoisen lapsen kanssa (nyt on muotia sanoa haastavan) ihan samoin kuin omatkin vanhemmat ja niin lapsen kierrätys voi alkaa, siitä on surullisia esimerkkejä nytkin naapuripalstalla. Ja tästäkin Perhehoitoliiton puheenjohtaja on syyttänyt vain lasten vanhempia, mikä siis kääntää katseen pois siitä, miten yhteiskunta rikkoo lakeja ja palveluiden järjestämisvastuuta ydinperheitä kohtaan.

Mädästä systeemistä kirjoitti:

Tuossa rikollisen yhteiskunnan yksi suuri mätäpaise onkin, että laittomalla huostaanotolla vanhemmilta kiristetään 10-kertaiset maksut verrattuna siihen, mitä laki niiden järjestämisestä sanoo. Lapsella olisi oikeus ilman huostaanottoa erikoissairaanhoidon tasoiseen kuntoutukseen, mutta kunnat säästävät, eikä sitä kotona asuvalle lapselle järjestetä.

Kun erityislapsen vanhemmat väsyvät ja tehdään laiton huostaanotto, kun ensin lapsi on jätetty kaiken kuntoutuksen ulkopuolelle, niin kaiken huippu on sijoittaa hänet sijaisPERHEESEEN, jossa sijareiden vaatimus on olla vain tavallisia vanhempia!

Sijareille kyllä rahaa irtoaa, toisin kuin ydinperheelle, mutta KUNTA SÄÄSTÄÄ velkomalla vanhemmilta kaiken mahdollisen, mitä heistä voi ikinä irti saada.
Lisäksi erityislapsi leimataan huostaanotolla vanhempiensa vammauttamaksi, jolloin kansalaisten katse suunnataan pois yhteiskunnan lainrikkomuksesta eli järjestämättä jätetyistä peruspalveluista.

Sijarit väsyvät erittäin vaikeahoitoisen lapsen kanssa (nyt on muotia sanoa haastavan) ihan samoin kuin omatkin vanhemmat ja niin lapsen kierrätys voi alkaa, siitä on surullisia esimerkkejä nytkin naapuripalstalla. Ja tästäkin Perhehoitoliiton puheenjohtaja on syyttänyt vain lasten vanhempia, mikä siis kääntää katseen pois siitä, miten yhteiskunta rikkoo lakeja ja palveluiden järjestämisvastuuta ydinperheitä kohtaan.

Lue lisää

Kaikista lasten ongelmista yleistäen vanhempia syyttämällä on poljettu erityislasten oikeutta saada LAKISÄÄTEISTÄ terveydenhuoltoa ja hyvätasoista perusopetusta, johon hyvästä kodista tulevilla erityislapsilla olisi täysi oikeus ilman huostaanottoa.

Avain kaikkeen on huostaanotto.
Sen jälkeen lapsen asian käsittely on
- erittäin salaista
- lapsen puheet menettävät täysin uskottavuutensa, samoin kuin vanhempien
- huostaanotto antaa mahdollisuuden salata ja peittää kaikki ne törkeät lakien rikkomukset, joita yhteiskunta on perhettä vastaan tehnyt.

Ja kaiken valehtelun, salailun ja peittelyn SYYNÄ on RAHA ja yksin RAHA.
Todellisuudessa mitä tahansa laitonta huostaanottoa voitaisiin käsitellä julkisuudessa täysin ilman, että lapsen yksityisyyttä loukataan, mutta tätä on lainrikkojien niin mukava käyttää keppihevosena selitykseksi sille, että heidän laittomuutensa eivät vahingossakaan pääse vuotamaan päivänvaloon.

Todellisuudessa vanhempia YLEISTÄEN kaikesta syyttävät osallistuvat itse tähän rikolliseen systeemiin, joka koko voimallaan iskee pahiten lastenoikeusrikkomuksiin ja niiden peittelyyn.