Huoltajuus.

Hei, haluaisin kuulla kokemuksianne siitä miten on saatu hoidettua lasten huoltajuus, kun kyseessä on ollut ns. riitatilanne eli ei pystytä istua pöydän ääreen ja sopia asiaa kaikessa rauhassa ja sulassa sovussa.

Olen eroamassa miehestä, joka on todella tempperamenttinen ja hankala tyyppi ja tiedän että hän haluaa tehdä elämäni vain hankalammaksi erotessamme vaikka itsekkin usein sanoi että laita jo se paperi käräjille niin pääsen sinusta eroon.

meillä tarha-ikäinen lapsi ja haluan hakea yksin huoltajuutta, sillä mies ei muutenkaan koskaan ole vakavissaan osallistunut lapsen elämään, ei läsnäolollaan eikä taloudellisesti. on isä silloin kun itse haluaa ja jaksaa, mutta kaikki vastuu on aina ollut yksin minun. Haluan kuitenkin antaa miehen tavata lasta, mutta en pysty aina luottamaan häneen, ei pidä aikatauluista kiinni tai muutenkaan sovituista asioista vaan saattaa hakea lapsen mm. ilman ilmoitusta kesken päivää päiväkodista.
Häneen yksinkertaisesti ei voi luottaa, jos sanoo viettävänsä pojan kanssa koko viikonlopun tuo pojan jo usein kesken luokseni, ei itse jaksa tai poika itkee luokseni.

miten siis edetä? minne ottaa yhteyttä? auttakaa :(
Ilmianna
Jaa

14 Vastausta



Yksin huoltajuus. Ei ole helppo ratkaisu. Et taida tietää mihin ryhdyt. Neuvoisin ottamaan hänet siis isän mukaan kuvioon, jos kerran on jossain työssä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Mistä voit päätellä etten tiedä mihin ryhdyn. En sen enempää halua elämäntilannettani täällä riepotella mutta minä olen koko lapsen elämän ajan elänyt kuin yh, paitsi että hoidin lapsen lisäksi aikaisemmin myös miestä joka ei saanut mitään aikaiseksi ja makasi vuosia työttömänä.

Tiedän kyllä mihin ryhdyn, mutta halusinkin neuvoja miten saan sen viralliseksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eipä siinä yksinhuoltajuudessa mitään sen kummenpaa ole kuin jos elää lähivanhempana yhteishuoltajuus-kuviossa! Saattaapi homma hoitua paljon paremmin kuin tilanteessa, jossa se toinen yhteishuoltaja (tässä tapauksessa mies) alkaa temppuilemaan ja vaikeuttaa äidin ja lapsen kuvioita. Elatusmaksuthan mies joutuu joka tapauksessa maksamaan (jos niitä tuloja on?)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
viestin kirjoittaja kirjoitti:
Mistä voit päätellä etten tiedä mihin ryhdyn. En sen enempää halua elämäntilannettani täällä riepotella mutta minä olen koko lapsen elämän ajan elänyt kuin yh, paitsi että hoidin lapsen lisäksi aikaisemmin myös miestä joka ei saanut mitään aikaiseksi ja makasi vuosia työttömänä.

Tiedän kyllä mihin ryhdyn, mutta halusinkin neuvoja miten saan sen viralliseksi.
Tiedätkö sinä mitä yksinhuoltajuus tarkoittaa, tai paremminkin mitä yhteishuoltajuus merkitsee?

Näitä kahta ei pidä mennä sekoittamaan tapaamisiin tai elareihin. Yhteihuoltajuudessa lapsella on ns. "lähivanhempi" (vanhempi kenen luona lapsi on kirjoilla) kenelle "etävanhempi" maksaa osuutensa yhteisen lapsen elatuksesta (ns. elarit). Erikseen sitten sovitaan tapaamiset, miten parhaaksi katsotaan.

Yhteishuoltajuus on aina "oletusarvo", ja tarvitaan todella vanhat syyt ja perustelut sekä todisteet sille, miksi yksinhuoltauus oikeudessa määrättäisiin huoltajuusmuodoksi. Koska ellei etävanhempi hyväksy esitettyä yksinhuoltajuutta... voidaan asia päättää vain oikeudessa (ei lastenvalvojalla).

Yksinhuoltajuus tarkoittaa sitä, ettei tapauksessanne lapsen isällä ole mitään sanomista lastaan koskevissa juridisissa asioissa. Voisit vapaasti muuttaa hänen sukunimensä, tai uskontokunnan. Isä ei myöskään saisi sairaalasta lastaan koskevia terveystietoja, jne. Loppujen lopuksi käytännössä yhteishuoltajuus ei näy "missään" arkisissa asioissa, mutta kun huoltajuusmuodolla sitten on merkitystä ... puhutaan usein melko isoista asioista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
viestin kirjoittaja kirjoitti:
Mistä voit päätellä etten tiedä mihin ryhdyn. En sen enempää halua elämäntilannettani täällä riepotella mutta minä olen koko lapsen elämän ajan elänyt kuin yh, paitsi että hoidin lapsen lisäksi aikaisemmin myös miestä joka ei saanut mitään aikaiseksi ja makasi vuosia työttömänä.

Tiedän kyllä mihin ryhdyn, mutta halusinkin neuvoja miten saan sen viralliseksi.
Sinä tiedät oman kantasi. Se ei ole sama kuin lapsen kanta tai isän kanta, saatikka onko se lapselle paras vaihtoehto.

Minä en äitinä voi ymmärtää miksi jotkut äidit haluavat keiltää lapsilta yhteyden isäänsä. Sellaisten äitien ei lapsia pitäisi hankkiakaan, vaan kultakaloja (jos niitäkään).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
viestin kirjoittaja kirjoitti:
Mistä voit päätellä etten tiedä mihin ryhdyn. En sen enempää halua elämäntilannettani täällä riepotella mutta minä olen koko lapsen elämän ajan elänyt kuin yh, paitsi että hoidin lapsen lisäksi aikaisemmin myös miestä joka ei saanut mitään aikaiseksi ja makasi vuosia työttömänä.

Tiedän kyllä mihin ryhdyn, mutta halusinkin neuvoja miten saan sen viralliseksi.
Entä lapselle paras? Onneksi päättävät sen mukaan, mikä on lapselle parasta. Ihme ärisjä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mutta entä kirjoitti:
Entä lapselle paras? Onneksi päättävät sen mukaan, mikä on lapselle parasta. Ihme ärisjä.
tunnetusti päätöksehän suosivat lapsen "parasta" =äitiä. Systeemi on täysin mätä tässä suhteessa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pekka1234 kirjoitti:
tunnetusti päätöksehän suosivat lapsen "parasta" =äitiä. Systeemi on täysin mätä tässä suhteessa.
Huoltajuusriidoista jotka päätyvät oikeuteen, joka kolmannessa tapauksessa isälle annetaan lapsen lähivanhemmuus ... eli ei se nyt niin hirveän harvinaista ole.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pekka1234 kirjoitti:
tunnetusti päätöksehän suosivat lapsen "parasta" =äitiä. Systeemi on täysin mätä tässä suhteessa.
Itselläni on kyllä ihan päinvastainen käsitys asiasta ja tätä tukee myös useiden ystävien kokemukset.

"Munattomat" lastenvalvojet ovat aivan rähmällän isien edessä ja toitottavat että "isällä on oikeus...". Itse kun olen käsittänyt sen niin että "LAPSELLA on oikeus...". Eräänkin lastenvalvojan mielestä isällä on oikeus tehdä lapsensa äidin elämästä henkistä helvettiä vain sen takia kun "onhan hän lapsen isä". Mies saa pelata tapaamisilla miten tahtoo ja alistaa entistä puolisoaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
M36 kirjoitti:
Tiedätkö sinä mitä yksinhuoltajuus tarkoittaa, tai paremminkin mitä yhteishuoltajuus merkitsee?

Näitä kahta ei pidä mennä sekoittamaan tapaamisiin tai elareihin. Yhteihuoltajuudessa lapsella on ns. "lähivanhempi" (vanhempi kenen luona lapsi on kirjoilla) kenelle "etävanhempi" maksaa osuutensa yhteisen lapsen elatuksesta (ns. elarit). Erikseen sitten sovitaan tapaamiset, miten parhaaksi katsotaan.

Yhteishuoltajuus on aina "oletusarvo", ja tarvitaan todella vanhat syyt ja perustelut sekä todisteet sille, miksi yksinhuoltauus oikeudessa määrättäisiin huoltajuusmuodoksi. Koska ellei etävanhempi hyväksy esitettyä yksinhuoltajuutta... voidaan asia päättää vain oikeudessa (ei lastenvalvojalla).

Yksinhuoltajuus tarkoittaa sitä, ettei tapauksessanne lapsen isällä ole mitään sanomista lastaan koskevissa juridisissa asioissa. Voisit vapaasti muuttaa hänen sukunimensä, tai uskontokunnan. Isä ei myöskään saisi sairaalasta lastaan koskevia terveystietoja, jne. Loppujen lopuksi käytännössä yhteishuoltajuus ei näy "missään" arkisissa asioissa, mutta kun huoltajuusmuodolla sitten on merkitystä ... puhutaan usein melko isoista asioista.
on vain yhteiarvo eikä mitään muuta.miksi muuten yhteishuoltoon tuomitun papereissa on lasten tapaamiselle laitettu aijat oikein kellonaikoineen?? sitä en ymmärrä,..mikä vitun yhteishuolto se sellainen on vai onko se sitä et maksa sä ni mä katon-)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ajatellen? kirjoitti:
Sinä tiedät oman kantasi. Se ei ole sama kuin lapsen kanta tai isän kanta, saatikka onko se lapselle paras vaihtoehto.

Minä en äitinä voi ymmärtää miksi jotkut äidit haluavat keiltää lapsilta yhteyden isäänsä. Sellaisten äitien ei lapsia pitäisi hankkiakaan, vaan kultakaloja (jos niitäkään).
Mistä sinä mahdat tietää millaisia isiä muilla on? Toisten isät ovat juoppoja ja narkkareita ym. eivätkä pysty ottamaan vastuuta lapsesta. Sellaiselleko lapsesi antaisit viikonlopuiksi ja antaisit tehdä lastasi koskevat päätökset? Idioottimainen ajattelutapa. Millä perusteella tuollaiset hankkivat lapsensa? Minun lapsellani on isä vaikkei se olekaan se biologinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ajatellen? kirjoitti:
Sinä tiedät oman kantasi. Se ei ole sama kuin lapsen kanta tai isän kanta, saatikka onko se lapselle paras vaihtoehto.

Minä en äitinä voi ymmärtää miksi jotkut äidit haluavat keiltää lapsilta yhteyden isäänsä. Sellaisten äitien ei lapsia pitäisi hankkiakaan, vaan kultakaloja (jos niitäkään).
Voi voi... Olisi hankalaa elää noin mustavalkoisella alueella. Tosin viestistä on jo toista vuotta, joten ehkä olet kasvanut? Tai oppinut ymmärtämään. Sinä varmaan äitinä ymmärrät, että monet äidit tosiaan tietävät mikä on se paras vaihtoehto lapselle, kun lapsi sitä ei vielä välttämättä ymmärrä. Yksinhuoltajuus ei tarkoita lähestymiskieltoa. Yksinhuoltajuus on ainakin itselleni ja tytölleni suuri rauha ja onni! Lapsen isältä en huoli penniäkään rahaa kun olen kerran YH. Hän saa tulla tyttönsä elämään jos haluaa, mutta meidän (tyttöni ja minun) ehdoilla. Ei mitään pelaamista.
Saattaa olla, että hankin sen kultakalan;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Isällä kuitenkin oikeus isyyteen.
Katso erojuttuja esim http://www.avioerot.info/
Ilmianna
Jaa
Siis mikä ero yksinhuoltaja-yhteishuoltaja termillä on? Eli tiedän tilanteen, missä vanhemmat ovat "sopineet" yhteishuoltajuudesta, lapset vuoroviikoin äidillä ja isällä. Hoitomaksut pitäis maksaa luonnollisesti puoliksi mutta toinen ei maksa vaan jättää kylmästi pois, koska hoitosopimus sen toisen vanhemman nimellä....sama juttu on elatuksen kanssa, koska toinen on isompituloisempi.... isä on heittäytynyt todella hankalaksi ja äiti ei uskalla alkaa riitelyä oikeusteitse, koska on vuorotyössä niin pelkää menettävänsä lapset.....voiko vuorotyö olla syy ????
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Huoltajuus.

Hei, haluaisin kuulla kokemuksianne siitä miten on saatu hoidettua lasten huoltajuus, kun kyseessä on ollut ns. riitatilanne eli ei pystytä istua pöydän ääreen ja sopia asiaa kaikessa rauhassa ja sulassa sovussa.

Olen eroamassa miehestä, joka on todella tempperamenttinen ja hankala tyyppi ja tiedän että hän haluaa tehdä elämäni vain hankalammaksi erotessamme vaikka itsekkin usein sanoi että laita jo se paperi käräjille niin pääsen sinusta eroon.

meillä tarha-ikäinen lapsi ja haluan hakea yksin huoltajuutta, sillä mies ei muutenkaan koskaan ole vakavissaan osallistunut lapsen elämään, ei läsnäolollaan eikä taloudellisesti. on isä silloin kun itse haluaa ja jaksaa, mutta kaikki vastuu on aina ollut yksin minun. Haluan kuitenkin antaa miehen tavata lasta, mutta en pysty aina luottamaan häneen, ei pidä aikatauluista kiinni tai muutenkaan sovituista asioista vaan saattaa hakea lapsen mm. ilman ilmoitusta kesken päivää päiväkodista.
Häneen yksinkertaisesti ei voi luottaa, jos sanoo viettävänsä pojan kanssa koko viikonlopun tuo pojan jo usein kesken luokseni, ei itse jaksa tai poika itkee luokseni.

miten siis edetä? minne ottaa yhteyttä? auttakaa :(

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta