Syrjäytymistä ja koulukiusaamista voidaan

Väitösuutiset: Väitös: Syrjäytymistä ja koulukiusaamista voidaan ehkäistä (Tuomi)
Viimeisin muutos 18.09.2007 vanhentunut

http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2001/08/tiedote-2007-09-18-15-03-29-985376/


Väitös 30.8.2001 klo 12.15
Agora, auditorio 1

Lupaavia tuloksia uuden mallin kokeilusta

Master of Arts Margaret Trotta Tuomen sosiologian väitöskirja ‟Human
Dignity in the Learning Environment. Testing a Sociological Paradigm for a
Diversity-Positive Milieu with School Starters” (Ihmisarvo
oppimisympäristössä. Sosiologisen mallin kokeilu moninaisuudelle
myönteisen ilmapiirin luomiseksi koulun alkaessa) tarkastetaan torstaina
30.8.2001 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Koski Joensuun yliopistosta ja
kustoksena professori Martti Siisiäinen.

Opettaja pyrkii heti koulun alkaessa luomaan oppimiselle suotuisan
ilmapiirin ja hyvän luokkahengen. Oppilaiden syrjäytyminen ja
koulukiusaaminen ovat kuitenkin mahdollisia, kun luokassa jokainen oppilas
on erilainen ja
samanlaisuuden paine on kova. Margaret Tuomi Jyväskylän yliopistosta on
väitöskirjatutkimuksessaan kehittänyt mallin ongelmien ennalta
ehkäisemiseksi ja myös käytännössä kokeillut sen toimivuutta
jyväskyläläiskoulussa – hyvin tuloksin.

Malli perustuu neuvotteluun ja kasvatuskumppanuuteen

Tuomen mukaan opettajan ja oppilaiden tulee erottaa toisistaan luokassa
vallitseva moninaisuus ja poikkeava, kielteinen käyttäytyminen. Opettajan
tulee luoda moninaisuudelle myönteinen ilmapiiri, jossa vallitsee
oikeudenmukaisuus ja toisten kunnioitus. Hyvässä ilmapiirissä luokka ja
yksilö ovat tasapainossa. Tuomen ns. ihmisarvomalli kuvaa, kuinka tämä
ilmapiiri voidaan saavuttaa. Sen pääkeinoina ovat neuvottelutaitojen
opettaminen lapsille sekä opettajien ja vanhempien kasvatuskumppanuus.

Neuvottelua varten luokan oppilaat jaettiin tutkimuksessa tarkoin
harkittuihin neljän hengen ryhmiin jonkin tehtävän suorittamiseksi.
Ryhmissä pyrittiin ennakkoluulottomuuteen totuuden etsinnässä,
yhteisvastuuseen toisista oppilaista, vastavuoroisuuteen,
oikeudenmukaiseen kohteluun ja turvallisuuden tunteeseen sekä ryhmän
valtaan luoda ja muuttaa omia sääntöjään. Lisäksi ryhmät saatettiin
vuorovaikutukseen toistensa kanssa.

Tuomen mielestä vanhemmilla on päävastuu lasten kasvattamisesta. Siksi
opettajien ja vanhempien kasvatuskumppanuus on välttämätöntä. Tuomi näkee,
että vain kumppanuuden avulla lasta voidaan kasvattaa kokonaisuutena.
Kasvatuskumppanuuden luomisen keinona tutkimuksessa olivat koulun
ulkopuolella järjestetyt, usein toistuvat perheillat, joihin osallistuivat
opettajan ja vanhempien lisäksi oppilaat ja heidän sisaruksensa.

Ryhmähenki luotava heti

Tuomen kehittämää mallia kokeiltiin Jyväskylässä Cygnaeuksen koulun
ensimmäisellä ja toisella luokalla vuosina 1995–1997. Tutkimusluokkien
oppimistulokset olivat hyvät eikä koulukiusaamista esiintynyt. Mallia
kokeillut opettaja ja vanhemmat kokivat sen helpottaneen heidän
kasvatustehtäväänsä.

Neuvotteluissa käytetyt ryhmät vahvistivat ryhmän ja luokan
yhteenkuuluvuutta sekä auttoivat kaikkien oppilaiden mukaan pääsemisessä.
Tuomi korostaakin opettajan tärkeimpänä tehtävänä koulun alkaessa olevan
ryhmähengen luominen. Hän esimerkiksi suosittelee ryhmähenkeä kasvattavien
kevätretkien siirtämistä kouluvuoden alkuun. Tuomi arvelee opittujen
neuvottelutaitojen olevan arvokkaita lapsille myös myöhemmässä elämässä.

Kasvatuskumppanuus alensi opettajan ja vanhempien välisen yhteydenpidon
kynnystä. Opettaja Irma Korkeaniemen mielestä on helpompi keskustella
myöhemmin esiin tulevista vaikeuksista, kun on ensin tutustunut perheisiin
ja keskustellut vanhempien kanssa. Vanhemmilla oli hyvin myönteinen
mielipide mallin kokeilusta. Tuomi epäileekin vanhempien usein olevan
suurin hyödyntämätön voimavara koulussa.

Mallilla on monta käyttöä

Tutkimuksen tavoitteena oli estää ongelmien alkaminen luokassa, opettaa
lapsia ratkaisemaan ongelmia ja tarjota oppimiselle suotuisa ympäristö
sekä keventää samalla opettajien työtaakkaa. Nämä tavoitteet tutkimuksessa
saavutettiin. Ihmisarvoon ja maailmankansalaisuuteen perustuvalla mallilla
on erityistä käyttöarvoa suvaitsevaisuuteen kasvattamisessa eri
koulutusasteilla. Syrjäytyminen, koulukiusaaminen, jopa rasismi, luovat
paineita uudenlaisten kasvatusmallien käyttöönotolle.

Opettajankoulutuksessa tulisi Tuomen mukaan kehittää ja vahvistaa
opettajien taitoja ryhmädynamiikassa, ristiriitojen ehkäisyssä ja niiden
ratkaisemisessa. Tutkimuksesta on hyötyä myös koululaisten vanhemmille
sekä ihmisoikeuskasvatuksen, globaalin kasvatuksen ja konfliktien
ratkaisun tutkijoille.


Lisätietoja:

Lehtori Margaret Tuomi, puh. (014) 260 3770 (työ), 050 5487577 (gsm),
(014) 675 125 (koti), mailto:[email protected]
Tiedottaja Tarja Timonen, puh. (014) 260 1043 tai 050 313 0401.
Väittelijän kuvan saa yliopiston viestinnästä, mailto:[email protected]

Tutkimuksen suomenkielinen lyhennelmä löytyy verkosta:
http://www.jyu.fi/ktl/ktljt010.htm


Rahoittajat ja väitöskirjan tiedot:

Tutkimusta rahoittivat Vammaistutkimuksen tukisäätiö, Jyväskylän yliopisto
ja Jyväskylän kaupungin opetusvirasto. Tuomi teki osan tutkimuksestaan
Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, joka myös on julkaissut väitöskirjan.

Väitöskirja on ilmestynyt Koulutuksen tutkimuslaitoksen (Jyväskylän
yliopisto) Tutkimuksia-sarjassa, ja sitä saa tutkimuslaitoksen
asiakaspalvelusta, puh. (014) 260 3220 tai mailto:[email protected]
ISSN 1145-447X; ISBN 951-39-1009-1
256 s. , hinta 110 mk

Margaret Tuomi on syntynyt New Yorkissa USA:ssa. Tuomi valmistui
ylioppilaaksi Villa Maria Academystä New Yorkissa vuonna 1969 ja suoritti
maisterintutkinnon (Applied Behavioral Sciences) California State
Collegessa vuonna 1976. Suomessa hän on opiskellut psykologiaa ja
jatko-opiskelijana sosiologiaa. Tuomi on työskennellyt Jyväskylän
yliopiston kielikeskuksessa englannin kielen lehtorina vuodesta 1994 sekä
päätoimisena tuntiopettajana vuosina 1986–1994. Hän on pitänyt
amerikkalaisen viittomakielen luentosarjan sekä ollut opinto-ohjaajana
erityisopettajakurssilla afrikkalaisille (STAFRICA) Jyväskylä yliopistossa
vuosina 1983–1986. Väittelijä on myös toiminut Los Angelesissa vammaisten
aikuisten palvelukodissa projektivastaavana ja palvelujohtajana vuosina
1977–1979 sekä vastaavana sosiaalityöntekijänä monivammaisten aikuisten
hoitokodissa vuosina 1975–1977. Tuomi on maailmanlaajuisen baháí-yhteisön
jäsen.

Projektit:

Ihmisarvoprojekti: Jyväskylän kaupungin YK:n ihmisoikeuskasvatuksen
vuosikymmenen projektin kehittäjä ja johtaja 1995–1997.
Tutkimus- ja kehittämiskonsultti kansalaisjärjestössä Partnership in
Education, Libanon 1999– (Ihmisarvoprojektin sovellus Libanonissa).
Suomen Delta Kappa Gamma -yhdistys on valinnut ihmisarvoprojektin
edustamaan Suomessa tehtävää uraauurtavaa kasvatusalan tutkimusta sekä
valtakunnallisessa kokouksessaan että Euroopan ja koillisten Yhdysvaltojen
aluekokouksessa.