Jyväskylän kaupungin kouluverkkoselvitys

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KOULUVERKKOSELVITYS

Vs. kehittämispäällikkö Eino Leisimo
Hallintosuunnittelija Reino Saralahti

11.2.2004

1 LÄHTÖKOHDAT

Opetustoimessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty useita kouluverkkoselvityksiä. Niiden päätarkoitus on ollut selvittää, käytetäänkö tiloja tehokkaasti. Onko tilaa/kouluja liikaa? Voidaanko kouluihin sijoittaa muuta toimintaa, esimerkiksi päiväkoteja jne.?

Viimeisimpiä tapahtumia ovat vuosina 1998-99 toteutettu ns. rakenneryhmä, rehtori Risto Suikkarin vuonna 2000 tekemä perusteellinen koulutilojen analyysi ja lautakunnan ns. tilatyöryhmä keväällä 2001.

Näiden pohjalta on tehty ratkaisuja, joilla on toteutettu asetettuja tavoitteita ja pyritty saamaan aikaan ratkaisuja, jotka kestävät pitkään.

Nyt tehtävä selvitys on osa kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa. Kaupunginhallituksen taloustoimikunta asetti opetustoimelle vaatimuksen keväällä 2003 kouluverkkoselvityksen tekemisen samoin kuin alueellisen yhteistyön mahdollisuuksien selvittämisen.

1.1 Rakenneryhmä 1998—1999

Vuosina 1998—1999 toimineen koulutoimen rakenneryhmän raportin perusteella linjattiin keväällä 1999 mm. seuraavaa:

·   Kuokkalan koulutilakysymys ratkaistaan Tikan laajennuksella,
·   peruskoulun aloittaville järjestetään opetusta lähikoulussa,
·   yhteistyötä päivähoitoon tiivistetään,
·   kaupunkikonsernin edun mukaisia taloudellisia ratkaisuja suositaan;
vapaisiin koulutiloihin voidaan sijoittaa päiväkoteja,
·   luodaan uuden koululainsäädännön mukaisia yhtenäisiä peruskouluja,
·   priorisoidaan rakennushankkeet ja
·   mahdollistettaisiin rakenneratkaisujen kautta jyväskyläläisten nuorten
suurempi oppilaaksiotto kaupungin lukioihin.

Linjaukset toteutuivat suurelta osin; Tikan koulu on laajennettu, lähikoulu-periaatetta on noudatettu strategisena valintana, päiväkoti ja koulu toimivat samassa kiinteistössä Huhtasuolla, Muuratsalossa, Nenäinniemessä, Pupuhuhdassa ja Huhtarinteellä. Perusopetusta on kehitetty määrätietoisesti aluemallin pohjalta, rakennushankkeet on priorisoitu talousarvion investointiosaan yhdessä Tilapalvelun kanssa ja lukion aloituspaikkamäärä nostettiin nykyiselle tasolle.

Koulutilojen käyttöön ovat vaikuttaneet olennaisesti myös erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen järjestämisen ratkaisut; lukuisia erityistoimintoja (autismiopetus, alueelliset pienryhmät, starttiluokat) on sijoitettu eri puolille kaupungin perusopetuksen kouluja (Erityisopetussuunnitelma 2001).

1.2 Suikkarin selvitys ja tilatyöryhmä 2000—2001

Vuoden 2001 tilatyöryhmä päivitti koulutilojen käyttöä. Esityksen perustana oli rehtori Risto Suikkarin vuonna 2000 laatima koulutilaselvitys, missä kuvattiin laajasti eri koulujen tilojen käyttöä, oppilasennusteita ja- virtoja ja yhtenäisen perusopetuksen alueellista kehittämistä. Selvitys toi esille nimenomaan eri koulutilojen määrän suhteessa tilojen käyttötarkoitukseen (varsinainen opetuskäyttö, aula- ja käytävätilat, oheistilat ym.).

Lisäksi ennakoitiin lukioiden tilannetta (lukiostrategia) ja Steiner-koulun ja kristillisen opetuksen osaa opetustoimen palvelujen yhteydessä.

Opetuslautakunnan päätös 29.5.2001 koulutilojen suhteen oli maltillinen. Suuria muutoksia ei tullut. Ainoastaan hajautettu Keskikadun koulu lakkautettiin hallinnollisesti, toimintojen siirryttyä lähemmäs lasten asuinalueita.

Cygnaeus-lukion peruskorjaus priorisoitiin hankelistan kärkeen ja samalla nostettiin esiin kasvavan Voionmaan lukion tilatarve ahtaassa koulukeskuksessa. Erityiskoulujen asema pysyi Keskikatua lukuun ottamatta ennallaan. Päiväharjun erityiskoulun tilojen ahtaus ja uusien toimintojen (EVK — elämäntaitojen valmennuskoulu) nousivat esille. Monikunnallisella rahoituspohjalla toimiva Huhtarinne toimi myös edelleen ahtaissa tiloissa ja synergiaetuja mm. Päiväharjun kanssa olisi pitänyt etsiä.

Tilaprosessissa ongelmallisimmat kohdat nousivat esiin perusopetusalueittain. Steiner-koululle löydettiin tilat keskustan alueelta Cygnaeuksen koulukeskuksesta entisen Keskikadun erityiskoulun väistyttyä. Voionmaan yläasteen pieneneminen alkoi. Keljon koulun lakkauttaminen oli mukana suunnitelmissa, mutta se ei toteutunut. Huhtasuon alueella ei tapahtunut muutoksia. Kuokkalan alueella kirjattiin epäviralliseksi tavoitteeksi luopua ns. Koivulan viipaleesta, kun Tikan laajennus olisi valmis. Viitaniemen alueella muutoksia toi kristillisten luokkien siirtyminen Viitaniemen kouluun ja Kortepohjan oppilasvirran kääntäminen Voionmaan suunnasta Viitaniemen kouluun.

Tilatyöryhmä totesi mm. että ”kolmen vuoden siirtymävaiheen jälkeen vuodesta 2005 ollaan tilanteessa, jonka mukaisesti voitaisiin toimia pitkälle tulevaisuuteen”.


1.3 Kouluverkkoselvityksen 2004—2010 toimeksianto ja prosessikuvaus

Uusien oppilasennusteiden mukaan laskee peruskouluikäisten määrä Jyväskylässä vuoteen 2010 mennessä noin 400 oppilaalla. Suhteellisesti suurinta lasku on Kuokkalan ja Huhtasuon alueilla (liite 1).

Koulutilojen keskimääräinen kunto on sellaisella tasolla, että kaupunkikonsernin taloudellisen panostuksen tulisi olla huomattava turvallisen ja tarkoituksenmukaisen oppimisympäristön ylläpitämiseksi. Huonosta sisäilmasta on kärsinyt moni työyhteisö. Useassa koulurakennuksessa on LVI-korjausten tarve. Tilapalvelun antamien tietojen mukaan tulisi kaupungin korjata koulurakennuksia lähivuosina (2004—2008) noin 36 M€:lla. Vuoden 2004 talousarviossa on varattu koulujen korjauksiin 8,2 M€. Raportin liitteessä 2 on selvitetty koulutilojen kuntoa ja korjausten priorisointia.

Aluekeskusohjelmaan liittyvässä verkostokaupunkihankkeessa on pyritty etsimään kuntien rajapinnoista sellaisia kohteita, joissa olisi järkevä kuntarajat ylittävä yhteistyön mahdollisuus koulupalvelujen kehittämisen suhteen. Erityisesti Jokivarren—Väinölän alueella tähän olisi erinomaiset edellytykset ainakin kaupungin näkökulmasta. Lisäksi selvityksen alla on ollut mm. Kinkovuoren alueen rakentamiseen liittyvä yhteistyö Muuramen kunnan kanssa.

Verkkoselvitys on laadittu keväällä 2003 toimineen ns. taloustoimikunnan sekä kaupungin talousryhmän viesteihin perustuen. Opetustoimenjohtaja nimesi virkamiehet selvitystä laatimaan lokakuussa 2003 ja kaupungin talousarviokirjaan kirjattiin selvityksen valmistumisajankohdaksi vuoden 2004 helmikuun loppu.

Selvityksessä on kuultu koulujen edustajia marras-joulukuussa 2003 käydyissä keskusteluissa. Asiaa on käsitelty myös useissa rehtorikokouksissa sekä yleisötilaisuuksissa mm. Jokivarren koululla ja Säynätsalon koululla. Lisäksi prosessissa on kuultu kaupungin Tilapalvelua ja kaavoittajia.


1.4 Kouluverkko ja pedagoginen näkökulma

Perusopetuksen (ml. erityiskoulut ja erityisopetus) ja lukioiden varsinaisen sisällön eli ajankohtaisen ja tulevaisuuteen suuntaavan pedagogiikan kehittämisen haasteet antavat kouluverkko-ajatteluun olennaisen linjan.

Koulunpitoa ohjaavat merkittävästi erityisesti seuraavat lait, asetukset, suunnitelmat ja strategiat:

·   Perusopetuslaki ja-asetus, lukiolaki ja- asetus
·   Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003-2008
·   Opetushallituksen valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet (16.01.2004)
·   Kaupungin strategiset linjaukset
·   Opetustoimen strategiset linjaukset
·   Laki koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä

Pedagogisesti ja toiminnallisesti em. koulutusta ohjaavat ja koulutuksen järjestäjää normittavat asiakirjat painottavat tuleville vuosille seuraavia seikkoja:

·   Turvallisuus, oppilashuollon, erilaisten tukitoimien ja erityisen tuen tarjoaminen (perusopetuslaki ja -asetus),
·   Lähikoulu-periaatteen edistäminen ja osallisuuden edistäminen, perusopetuksen yhtenäistäminen esiopetuksen jatkumosta lähtien (Opm:n kehittämissuunnitelma)
·   Mm. oppijalähtöinen pedagogiikka, vanhempien osallisuuden edistäminen, uudet oppiaineet fysiikka ja kemia 5. luokalta alkaen, esiopetus perusopetuksen jatkumossa (opetussuunnitelman perusteet)
·   Mm. lähikoulu-periaate ja koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen kaupungissa, hyvinvoiva henkilöstö (opetustoimen strategia)
·   Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kiinteänä osana koulujen toimintaa ja koulujen tiloissa (laki koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä)
·   Maahanmuuttajaopetuksen lisääntyminen (kaupungin maahanmuuttajastrategia)

Ajanmukaisen pedagogiikan toteuttaminen edellyttää myös henkilöstön osalta osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi uutena ammattiryhmänä mm. koulunkäyntiavustajien määrä on noussut huomattavasti.

Mikäli em. tekijät otetaan huomioon kouluverkko-ratkaisuissa, tulisi turvata pedagogisesti toimivat ja turvalliset lähikoulut 1.—4. tai 1.—5./6. luokkien oppilaille tiloissa, jotka mahdollistaisivat myös esiopetuksen, erityisryhmien sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan sijoittamisen saman katon alle. Lisäksi yhtenäisen perusopetuksen kehittämisen edellytyksiä ei tulisi rakenneratkaisuin rajoittaa.

Pedagogisesti toimiva, tarkoituksenmukainen ja turvallinen oppimisympäristö — oppilasvirtojen ohjaaminen siten, että koulutilat ovat ”optimaalisessa” käytössä — suhteutettuna taloudellisiin kysymyksiin on haastava. Muutama peruskysymys voi avata kouluverkkoon liittyvää problematiikkaa:

·   Onko kouluverkko liian laaja?
·   Miten koulutuksen järjestäjä (=kaupunki) vastaa ajanmukaisesta, tulevaisuuteen suuntautuvasta ja turvallisesta peruspalvelusta?
·   Onko yleissivistävän koulutuksen taloudellinen resurssi riittämätön?
·   Millainen palveluverkon tulee olla kuntalaisen näkökulmasta eri asuinalueilla?



1.5 Kouluverkko ja talous

Mikäli opetustoimen käyttötalouden vähentämisen 3.5 % vuositasolla vuoden 2003 tasoon nähden jää pysyväksi, ainoa mahdollisuus sopeutua tilanteeseen on lakkauttaa kouluja, irtisanoa henkilöstöä ja säästää kaikista mahdollisista kustannuksista. Tämä vaihtoehto on tuotu esille kunkin alueen kohdalla erikseen.

Näissä ratkaisuissa tulee suorittaa ja ottaa päätöksentekoa tehtäessä huomioon rakennuslainsäädännön edellyttämä sosiaalisten vaikutuksen arviointi, kaavoitus sekä tasapainoinen kaupunkisuunnittelu.

Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista jatkaa jo vuonna 1999 rakenneryhmän esityksen ja Huhtasuon sekä Muuratsalon mallien mukaisesti esim. päiväkoti-koulu ratkaisujen etsimistä kokonaistaloudellisiin synergiaetuihin pyrkien.


2   SELVITYKSET PERUSOPETUSALUEITTAIN (liitteenä aluejako)


2.1 HUHTASUON ALUE

2.1   .1 Oppilastilanne 20.9.2003

1. – 6. lk:n koulut   7. – 9. lk:n koulut   Erityiskoulut
Halssila   333/14Huhtasuo   331/15Pupuhuhta   167/8   Huhtaharju   376/17   Huhtarinne   48/6
Yhteensä   831/37por    376/17por    48/6por


Halssilan koulu toimii lv. 2003—2004 evakossa Jyväskylän ammattikorkeakouluntiloissa koulun peruskorjauksen vuoksi. Koulussa toimii perusluokkien lisäksi esiopetusryhmä ja starttiryhmä, mikä on sijoitettu Huhtasuon kouluun peruskorjauksen ajaksi.

Huhtasuon koulun tiloissa toimii perusluokkien lisäksi Taimiston päiväkoti ja alueellinen erityisopetuksen pienryhmä.

Pupuhuhdan koululla toimii perusluokkien lisäksi starttiluokka, harjaantumisluokka, maahanmuuttajaopetuksen valmistava opetus ja alueellinen pienryhmä. Koulu toimii myös maahanmuuttajaopetuksen tukitoimikouluna.

Koulun kanssa samoissa tiloissa toimii päiväkoti.

Huhtaharjun koulu toimii maahanmuuttajaopetuksen tukitoimikouluna ja siellä toimii myös maahanmuuttajien pienryhmä.

Huhtarinteen erityiskoulu toimii maakunnallisena 1.—9. luokkien vammaisten lasten kouluna. Koulun kanssa samoissa tiloissa toimii päiväkoti.

Alueen erityispiirteenä on 1970-luvulla toteutetusta vuokratalovaltaisesta rakentamisesta aiheutunut sosiaalisesti vinoutunut väestörakenne . Osittain tästä syystä alueella on maahanmuuttajien määrä suuri. Nämä seikat tekevät opetuksen toteuttamisesta erittäin haastavan ja vaativat runsasta tukea opetuksen järjestämisen ja opettajilta suuren työpanoksen.

2.1.2 Oppilasennuste vuodelle 2010

Oppilasennusteen mukaan Huhtasuon alueen oppilasmäärä tulee vuoden 2003 tilanteeseen verrattuna muuttumaan siten, että vuoteen 2010 mennessä 1.—6. luokkien oppilasmäärä alenee 131 oppilasta, 7.—9. luokkien oppilasmäärä 26 oppilasta Huhtarinteen koulun oppilasmäärän säilyessä suunnilleen ennallaan.

Koulukohtaisen ennusteen mukaan Halssilan koulun oppilasmäärä alenee 43 oppilasta, mikä antaisi mahdollisuuden ottaa oppilaita myös Jyskän suunnalta maalaiskunnasta. Huhtasuon koulun oppilasmäärä 91 oppilasta sekä Pupuhuhdan koulun oppilasmäärää kasvaa 3 oppilasta.

2.1.3 Ehdotus

2.1.3.1 Opetusjärjestelyt
   
Yhtenäinen perusopetus toteutetaan alueellisesti yhteen sovitetun opetussuunnitelman kautta, käyttämällä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä opettajia ja tekemällä koulujen kesken jatkuvaa, monipuolista yhteistyötä.

Huhtasuon alue toimii yhteisen, alueellisen perusopetusmallin mukaan siten, että alueelle turvataan lähikoulupalvelut ja yhtenäinen peruskoulu seuraavalla tavalla:

·   Halssilan koulu toimii 1.—6. luokkien kouluna nykyiseen tapaan
·   Huhtasuon koulu toimii 1.—6. luokkien kouluna nykyiseen tapaan
·   Pupuhuhdan koulu toimii 1.—6. luokkien kouluna nykyiseen tapaan

Oppilasmäärien ja tilaratkaisujen tulisi antaa mahdollisuus esiopetuksen, erityisryhmien ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sijoittamiseen koulurakennuksiin.

·   Huhtarinteen koulun jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Koulun tarvitsema lisätila osoitetaan kiinteistössä olevasta asunnosta.

·   Huhtaharjun koulun toiminta jatkuu ennallaan


2.1.3.2 Hallinto

Yhtenäisen perusopetuksen toteuttamiseksi tehdään erillinen paikallinen virkaehtosopimus, ellei valtakunnallisesti asiaa ole jo ratkaistu.

Koulun tason luottamushenkilöhallintona voi edelleen olla aluejohtokunta.

Koulun operatiivisen hallinnon osalta nykyinen hallintoresurssi jaetaan uudelleen siten, että perusopetusalueella on yksi (vastuualue)rehtori ja tarpeellinen määrä muita johtajia ja joiden toimenkuvat määritellään uudelleen. Koulujen toimistohenkilöstön työtehtävät ja määrä arvioidaan erikseen.

2.1.3.3 Talouden näkökulma

Leikkausvaatimuksen toteuttamiseksi kouluverkkoa tulee karsia lakkauttamalla Pupuhuhdan koulu ja siirtämällä oppilaat Huhtasuon kouluun. Ratkaisun myötä joitakin erityisryhmiä joudutaan sijoittamaan muihin kouluihin.

Tällöin säästetään Pupuhuhdan koulukiinteistön sisäisinä vuokrina 161 201 €/v sekä lisäksi vähäisiä kustannussäästöjä saadaan hallinnosta ja opettajien palkkauksesta.

Edellä mainittu ratkaisu ei mahdollista tasapuolista ja oikeudenmukaista palvelutuotantoa eri alueilla ja hankaloittaa lähikouluperiaatteen toteuttamista.

Huhtarinteen koulun vireillä olevaa hanketta yhdessä Päiväharjun koulun ja muiden vammaisten opetukseen ja kuntoutukseen liittyvien tahojen kanssa lykätään vuoden 2010 jälkeen tapahtuvaksi.


2.2 KUOKKALAN ALUE

Opetuslautakunnan keväällä 2001 tekemän linjauksen mukaan alueella on tavoitteena saada pysyvät koulutilat alueen kaikille lapsille, kun Tikan koulun laajennus valmistuu vuonna 2002. Tähän voidaan päästä, kun pitkällä aikavälillä oppilasmäärä laskee. Näin jossakin vaiheessa voitaneen luopua Pohjanlammen koulun pihassa olevasta ns. Koivulan viipalekoulusta.

Lisäksi keväällä 2001 todettiin, että Jokivarren koulun kunto on huono. Se tulisi peruskorjata pikimmiten. Ns. Salmelan koulu tulisi saada ympärivuotiseen käyttöön. Näin voitaisiin nostaa Jokivarren koulun oppilasmäärää ja vastata paremmin kasvavan asuinalueen tarpeisiin.



2.2.1 Oppilastilanne 20.9.2003

1. – 6. lk:n koulut   7. – 9. lk:n koulut
Jokivarsi    136/6Nenäinniemi    77/4Pohjanlampi    444/23Tikka    345/12   Kuokkala    478/22
Yhteensä    1002/45   478/22


   Pohjanlammen koulu toimii maahanmuuttajien tukitoimikouluna. Koulussa toimii perusluokkien lisäksi myös starttiluokka ja alueellinen erityisopetuksen pienryhmä.

Tikan koulussa toimii perusluokkien lisäksi yksi alueellinen pienryhmä sekä toinen omin resurssein ylläpidetty pienryhmä.

Nenäinniemen koulu toimii tiiviissä yhteistyössä Nenäinniemen päiväkodin kanssa ”Nenäinniemitalona”.

2.2.2 Oppilasennuste vuodelle 2010

Oppilasennusteen mukaan Kuokkalan alueen oppilasmäärä tulee vuoden 2003 tilanteeseen verrattuna muuttumaan siten, että vuoteen 2010 mennessä 1.—6. luokkien oppilasmäärä alenee 132 oppilasta ja 7.—9. luokkien oppilasmäärä 28 oppilasta.

Alueen sisällä kouluittain tapahtuu muutoksia siten, että Pohjanlammen koulun koko pienenee syksyn 2003 tilanteesta noin 190 oppilaalla ja vastaavasti Tikan koulu kasvaa noin 60 oppilaalla Jokivarren ja Nenäinniemen koulujen säilyessä nykyisen kokoisina.

2.2.3 Ehdotukset

2.2.3.1 Opetusjärjestelyt

Yhtenäinen perusopetus toteutetaan alueellisesti yhteen sovitetun opetussuunnitelman kautta, käyttämällä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä opettajia ja tekemällä koulujen kesken jatkuvaa, monipuolista yhteistyötä. Lisäksi Kuokkalan ja Pohjanlammen koulujen yhteistyön kautta on mahdollista toteuttaa myös 1.—9. luokkien yhtenäinen peruskoulu.

Kuokkalan alue toimii yhteisen, alueellisen perusopetusmallin mukaan siten, että alueelle turvataan lähikoulupalvelut ja yhtenäinen peruskoulu seuraavalla tavalla:


·   Jokivarren koulussa toimii luokat 1. – 4. ja koulussa tulee olla riittävät tilat esiopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä erityisopetusta varten. 5.-6. luokkien oppilaat ohjataan Pohjanlammen kouluun. Yhteishanke Väinölän-Jokivarren alueella maalaiskunnan kanssa voi muuttaa koulutilasuunnittelun alueella.

Mikäli yhteishanke ei toteudu ja katsotaan taloudelliset perusteen niin painaviksi, että Jokivarren koulua ei peruskorjata, Jokivarren koulun oppilaat ohjataan uuteen lähikouluun joko Pohjanlammelle tai maalaiskunnan alkuopetuskouluun Väinölässä. Koivulan viipaleesta luovutaan sen saavuttaessa elinkaarensa pään.

·   Pohjanlammen koulu toimii 1.—6. luokkien kouluna ja tarvittaessa tarjoaa Kuokkalan koululle (7.—9. luokat) lisätilaa. Koivulan viipaleen käyttöiäksi on arvioitu vielä noin 10 vuotta

·   Tikan koulu toimii 1.—6. luokkien kouluna ja voi tarvittaessa ottaa runsaat 400 oppilasta. Kouluun voidaan sijoittaa tarvittaessa maahanmuuttajaopetusta tai muita pienryhmiä.

·   Nenäinniemen koulu toimii 1.—2. luokkien kouluna tiiviissä yhteistyössä samassa kiinteistössä toimivan päiväkodin kanssa. Nenäinniemen koulun oppilaat ohjataan 3. luokalta lukien Tikan kouluun

·   Kuokkalan koulu (7.—9. luokat) toimii yläasteikäisten kouluna.

Alueen koulut pystyvät oppilasennusteen mukaan tarjoamaan vuoteen 2010 mennessä koulupalvelut kaikille oppilaille. Oppilasmäärien ja tilaratkaisujen tulisi antaa mahdollisuus esiopetuksen, erityisryhmien ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimnan sijoittamiseen koulurakennuksiin.

2.2.3.2 Hallinnon järjestäminen

Hallinto toteutetaan pääosin Huhtasuon alueen kohdalla esitetyn mallin mukaisesti. Poikkeuksena perusratkaisuun Nenäinniemitalolle tulisi nimetä yksi johtaja, joka vastaa koko talon toiminnasta ja omasta yksiköstään. Apulaisjohtaja vastaisi toisen yksikön toiminnasta.

2.2.3.3 Talouden näkökulma

Leikkausvaateen toteuttamiseksi lakkautetaan Jokivarren koulu ja oppilaat sijoitetaan Pohjanlammen ja osin tarvittaessa Tikan kouluun. Tällöin säästetään Jokivarren koulun investointikulut ja koulukiinteistöstä tulevat kulut sekä lisäksi vähäisiä kustannussäästöjä saadaan hallinnosta, siivouksesta ja opettajien palkkauksesta. Investointikustannuksista säästetään 3 M€ ja sisäisistä vuokrista 94 215 €/v.

Koivulan viipaleesta luopuminen säästää opetustoimen sisäisiä vuokria 115 812 €./v.

Edellä mainittu ratkaisu ei mahdollista tasapuolista ja oikeudenmukaista palvelutuotantoa eri alueilla ja hankaloittaa lähikouluperiaatteen toteuttamista.
   

2.3 KILPISEN ALUE

2.3.1 Oppilastilanne 20.9.2003

   
1. – 6. lk:n koulut   7. – 9. lk:n koulut   Erityiskoulut
Keljo   200/10Keltinmäki   332/15Kypärämäki 248/12   Kilpinen 470/22   Kukkumäki
Yhteensä   780/37 por    470/22 por   
   
   
Keljon koulu toimii vuosiluokkien 1.—6. peruskouluna.

Keltinmäen koulussa toimii perusluokkien lisäksi esiopetusryhmä, kaksi alueellista erityisopetuksen pienryhmää, kaksi harjaantumisopetuksen ryhmää ja maahanmuuttajien ryhmä. Lisäksi koulu toimii maahanmuuttajaopetuksen tukitoimikouluna.
         
Kypärämäen koulussa toimii perusluokkien lisäksi harjaantumisopetuksen ryhmä ja kaksi autismiopetuksen ryhmää.

Kilpisen koulu on nimetty maahanmuuttajien (7.—9. lk:t) tukitoimikouluksi, mutta aloittaa tässä tehtävässä vasta syksyllä 2005, koska Steinerkoulu siirtyy syksystä 2004 pois ja Kypärämäen koulun peruskorjauksen vuoksi osa koulua toimii lv. 2004—2005 evakossa Kilpisen koulun tiloissa.

Koulu on lähikoulu myös Keljonkankaan oppilaille, mutta viime vuosina 95 % oppilaista käy koulua toisessa lähikoulussaan, Lehtisaaren yläasteella.

Kukkumäen koulu on Keski-Suomen keskussairaalan tiloissa toimiva sairaalakoulu ja johon oppilaat tulevat eri puolelta Keski-Suomea. Oppilaat ovat kirjoilla omissa kouluissaan ja ovat koulussa eri pituisia jaksoja. Kukkumäen koulussa toimii myös kuntoutusryhmä, mikä vastaa lähinnä starttiryhmää.

2.3.2 Oppilasennuste vuodelle 2010

Oppilasennusteen mukaan Kilpisen alueen oppilasmäärä tulee vuoden 2003 tilanteeseen verrattuna muuttumaan siten, että vuoteen 2010 mennessä 1.–6. luokkien oppilasmäärä alenee 30 oppilasta ja 7.—9. luokkien oppilasmäärä 50 oppilasta.

Alueen sisällä kouluittain tapahtuu muutoksia siten, että Keljon koulun oppilasmäärä alenee parikymmentä oppilasta ja Kypärämäki noin kymmenellä oppilaalla, Keltinmäen oppilasmäärän pysyessä kutakuinkin ennallaan.

2.3.3 Ehdotukset

2.3.3.1 Opetusjärjestelyt

Yhtenäinen perusopetus toteutetaan osin yhtenäisen perusopetuksen (luokat 5—9 Kilpisessä) ja osin alueellisesti yhteen sovitetun opetussuunnitelman kautta käyttämällä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä opettajia ja tekemällä koulujen kesken jatkuvaa, monipuolista yhteistyötä.

Kilpisen alue toimii yhtenäisen ja osin alueellisen perusopetusmallin mukaan siten, että alueelle turvataan lähikoulupalvelut seuraavalla tavalla:

·   Keljon koulu toimii 1. – 4 luokkien lähikouluna ja koulussa tulee olla riittävät tilat esiopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä erityisopetusta varten. Luokkien 5.–6. oppilaat ohjataan Kilpisen koulun tiloissa yhtenäisen peruskoulun mallin mukaan.

·   Keltinmäen koulu toimii entiseen tapaan 1.— 6. luokkien kouluna.

·   Kypärämäen koulu peruskorjataan (LVIS ja vähäisiä toiminnallisia muutoksia) 1.- 6 luokkien kouluksi.

·   Kilpisen koulusta muodostetaan 5.— 9. luokkien yhtenäinen peruskoulu siten, että Kypärämäen, Keltinmäen ja osin Keljonkankaan koulujen oppilaat tulevat kouluun 7.lle luokalle ja Keljon oppilaat aloittavat Kilpisessä jo 5. luokalta. Toteutus voidaan aloittaa aikaisintaan syksyllä 2005.

2.3.3.2 Hallinnon järjestäminen

Hallinto toteutetaan pääosin Huhtasuon alueen kohdalla esitetyn mallin mukaisesti.

2.3.3.3 Talouden näkökulma

Vuonna 2001 esitettiin taloudellisten syiden vuoksi Keljon kiinteistöstä luopumista. Keljon koulun oppilasta noin 140 tulee Ristonmaan ja Ylistönmäen alueelta. Loput noin 60 oppilasta ovat Keltinmäen koulun alueelta, Tikan alueelta ja Normaalikoulun alueelta.
Ristonmaan ja Ylistönmäen oppilaat voidaan sijoittaa joko Kilpiseen (1.—9. luokkien koulu) tai Tikkaan, jolloin osa siellä nykyisin käyvistä oppilasta sijoitetaan Pohjanlammen kouluun, josta aseuraa se, että Jokivarren koulu on pakko peruskorjata ja osin jopa laajentaa.

Mikäli oppilaat sijoittuvat Kilpiseen, koulusta tulee noin 650—700 oppilaan yhtenäiskoulu.

Tästä ratkaisusta puolestaan seuraa, että Säynätsalon koulu tulee peruskorjata, koska Kilpiseen ei mahdu Lehtisaaren yläasteella olevat noin 150 Keljonkankaan oppilasta.

Keljon koulun lakkauttamisesta syntyy säästöä Keljon koulun kiinteistökustannusten verran ja vähäisessä määrin hallintokustannuksista. Säästö sisäisistä vuoksista on 181 971 €/v.


2.4 SÄYNÄTSALON ALUE
   
Opetuslautakunta totesi linjauksessaan keväällä 2001 että, Säynätsalossa on kuntaliitoksen myötä vakiintunut tilanne siten, että jokaisella saarella on oma 1.—6. luokkien koulunsa ja 7.—9. luokkien koulu on Lehtisaaressa.

Muuratsalon koulu on hyvässä kunnossa. Sen suojiin on sijoittunut syksystä 2000 alkaen päiväkoti. Koulussa toimii tällä hetkellä luokat 1—4.

Säynätsalon koulu sijaitsee pääsaarella ja toimii 1.—6. luokkien lähikouluna. Rakennuksen rakennustekninen kunto on heikohko.

Lehtisaaressa on samassa pihapiirissä 1.—6. luokkien ja 7.—9. luokkien koulu. Lähitulevaisuudessa lienee mielekästä muodostaa näistä kouluista 1.—9. luokkien perusopetusta antava koulu. Yhtenäiskoulun suunnittelu on jo aloitettu koulun omasta aloitteesta.

Keljonkankaan koulun oppilaista suurin osa on valinnut lähikoulukseen Lehtisaaren yläasteen ja yläasteen oppilaista puolet asuu Keljonkankaalla.

2.4.1 Oppilastilanne 20.9.2003
   
1. – 6. lk:n koulut   7. – 9. lk:n koulut
Keljonkangas    354/17Lehtisaari    88/4Muuratsalo     77/4Säynätsalo    107/6   Lehtisaari   292/14
Yhteensä    626/31 por    292/14 por


Kun Keljonkankaan oppilaat puhdistetaan luvuista jää Säynätsalon omiin 1.—6 luokkien kouluihin yhteensä 272 oppilasta ja 7.—9. luokkien kouluun 146 oppilasta.

Lehtisaaren koulussa toimii harjaantumisluokka ja Säynatsalon koulussa toimii alueellinen erityisopetuksen pienryhmä. Muuratsalon koulu toimii vuosiluokkien 1.—4. peruskouluna ja samassa kiinteistössä on myös päiväkoti.

Keljonkankaan koulussa toimii perusluokkien lisäksi starttiluokka ja esiopetusryhmä.

Lehtisaaren yläasteen koulu on n.300 oppilaan vuosiluokkien 7.—9. peruskoulu.

2.4.2 Oppilasennuste vuodelle 2010

Oppilasennusteen mukaan Säynätsalon alueen oppilasmäärä tulee vuoden 2003 tilanteeseen verrattuna muuttumaan siten, että vuoteen 2010 mennessä 1.—6. luokkien oppilasmäärä alenee 26 oppilasta ja 7.—9. luokkien oppilasmäärä säilyy kutakuinkin ennallaan.

Alueen sisällä kouluittain tapahtuu muutoksia siten, että Muuratsalon ja Säynätsalon koulut menettävät puolentusinaa oppilasta oppilaan ja Lehtisaari säilyy suunnilleen ennallaan.

Keljonkankaan oppilasmäärä alenee runsaalla kymmenellä oppilaalla.

2.4.3 Ehdotukset

2.4.3.1 Opetusjärjestelyt

Yhtenäinen perusopetus toteutetaan osin yhtenäisen perusopetuksen (luokat 1 – 9 Lehtisaaressa ja osin alueellisesti yhteen sovitetun opetussuunnitelman kautta käyttämällä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä opettajia ja tekemällä koulujen kesken jatkuvaa, monipuolista yhteistyötä.

Säynätsalon alue toimii yhtenäisen ja osin alueellisen perusopetusmallin mukaan siten, että alueelle turvataan lähikoulupalvelut seuraavalla tavalla:

·   Keljonkankaan koulu toimii nykyisellä tavalla alueensa 1.—6. luokkien lähikouluna.

·   Lehtisaaren koulukeskukseen muodostetaan Lehtisaaren koulun, Säynätsalon koulun 5.—6. luokista ja Lehtisaaren yläasteesta yhtenäinen 1.—9. luokkien peruskoulu. Mahdollinen lisätilantarve selvitetään erikseen.

·   Muuratsalon koulu toimii entiseen tapaan alueensa 1.—4. luokkien lähikouluna yhdessä päiväkodin kanssa. Selvitetään mahdollisuuksia muodostaa ”Muuratsalotalo” Nenäinniemitalon mukaisesti.

·   Säynätsalon koulu peruskorjataan alueensa 1.—4. luokkien lähikouluksi ja koulussa tulee olla riittävät tilat esiopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä erityisopetusta varten.

Oppilasmäärien ja tilaratkaisujen tulisi antaa mahdollisuus esiopetuksen, erityisryhmien ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sijoittamiseen koulurakennuksiin

2.4.3.2 Hallinnon järjestäminen

Hallinto järjestetään pääosin Huhtasuon alueen kohdalla esitetyn mallin mukaisesti. Mahdollisen Muuratsalo-talon johtajuus toteutetaan Nenäinniemitalon mallin mukaisesti.

2.4.3.3 Talouden näkökulma

Leikkausvelvoitteen saavuttamiseksi tulee lakkauttaa Säynätsalon koulu ja siirtää kaikki oppilaat Lehtisaaren koulukeskukseen. Ratkaisu edellyttää Keljonkankaan oppilaiden ohjaamista Kilpiseen. Ratkaisussa säästetään Säynätsalon koulun peruskorjauksen investointikulut, kiinteistökulut, sekä opettajanpalkkakustannuksia sekä hallintokuluja vähäisessä määrin. Oppilaiden kuljetuskustannukset lisääntyvät ratkaisun myötä. Investointikustannuksen säästö on 2 M€ ja säästöt sisäisistä vuokrista 86877 €/ v.

Ratkaisu aiheuttaa Kilpisen alueen selvityksessä kuvatut muut ratkaisut.


2.5 KESKUSTAN ALUE
   
2.5.1 Oppilastilanne 20.9.2003

1. – 6. lk:n koulut   7. – 9. lk:n koulut   Erityiskoulut
Cygnaeus   340/16   Voionmaa   365/16   Haukkala   


Keskustan alueen kouluissa toimii myös koko kaupungin opetuksen keskitettyjä toimintoja. Näitä ovat musiikkiluokat sekä englanninkielinen opetus. Musiikkiluokat toimivat Cygnaeuksessa 3.—6. luokilla ja Voionmaalla 7.—9. luokilla yksisarjaisena. Englanninkielinen opetus toimii samalla tavoin. Oppilaita Cygnaeuksessa on 23 ja Voionmaalla 25. Oppilasmäärät sisältyvät yllämainittuihin koulujen kokonaislukuihin.

Perusluokkien lisäksi Cygnaeuksen koulussa on starttiryhmä, maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmä sekä alueellinen erityisopetuksen pienryhmä. Koulu toimii maahanmuuttajien tukitoimikouluna.

Voionmaan koulu toimii maahanmuuttajien tukitoimikouluna ja antaa maahanmuuttajille valmistavaa opetusta.

Haukkalan koulu on sairaalakoulu ja koulun alaisuudessa toimii koulunkäynnin tukiyksiköt Pikku-HOPE ( 1—6 lk:t) ja HOPE (7—9 lk:t). Haukkalan koulu toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tiloissa Haukkalassa ja ottaa oppilaansa sairaanhoitopiirin alueelta.. Koulun oppilasmäärä vaihtelee vuosittain hoitojakson pituuden mukaan ja oppilaat ovat kirjoilla omissa kouluissaan ja omissa kunnissaan

Cygnaeuksen koulun yhteydessä, entisen Keskikadun koulun tiloissa toimii Rudolf Steiner -säätiön ylläpitämä yksityinen Steiner-koulu.

2.5.2 Oppilasennuste vuodelle 2010

Oppilasennusteen mukaan Keskustan alueen koulujen oppilasmäärä muuttuu syksyn 2003 tilanteesta vuoteen 2010 mennessä siten, että Cygnaeuksen koulun oppilasmäärä alenee noin kymmenen oppilasta ja Voionmaan koulun oppilasmäärä 125 oppilasta. Voionmaan koulun oppilasmäärän suuri alentuminen johtuu siitä, että Voionmaan koulun lähikouluna on Cygnaeus, kun muutamia vuosia sitten oppilaita tuli lisäksi Halssilasta ja Kortepohjasta ja vapaasti myös muualta kaupungista. Koulun kokoa on rajoitettu Voionmaan lukion koon kasvun ja siitä aiheutuneen tilanahtauden vuoksi.

2.5.3 Ehdotukset

2.5.3.1 Opetusjärjestelyt

Keskustan alue tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden 1.—9. luokkien yhtenäisen peruskoulun toteuttamiseen. Cygnaeuksen ja Voinmaan kouluilla on pitkä yhteistyö mm. musiikin-, englanninkielisen- ja maahanmuuttajaopetuksen osalta.

·   Muodostetaan keskustan alueelle Cygnaeuksen—Voionmaan yhtenäiskoulu. Ehdotettu koulu muodostaa sopivan kokonaisuuden ja voi pitää sisällään pääosin kaikki tämänhetkiset toiminnot.

Ratkaisun toteuttaminen edellyttää Steiner-koulun sijoittumista muualle.

Haukkalan koulun tilanne säilyy ennallaan.

Kaupungin keskustan alueella toimii Cygnaeuksen lisäksi Puistokoulu ja Jyväskylän yliopiston alainen Normaalikoulu.

Useiden vuosien ajan Normaalikoululla on ollut vaikeuksia saada 1. luokalle riittävästi oppilaita omalta oppilasalueeltaan ja koulun oppilaaksiottoaluetta on muokattu useita kertoja. Myös tätä epäkohtaa yhtenäinen 1.—9. luokkien koulu helpottanee. Tarvittaessa Normaalikoulun oppilasaluetta muutetaan.

2.5.3.2 Hallinnon järjestäminen

Hallinto toteutetaan pääosin Huhtasuon alueen kohdalle esitetyn mallin mukaisesti.


2.5.3.3 Talouden näkökulma

Ehdotus ei tuo taloudellisia säästöjä, mutta toiminnallisena ratkaisuna mahdollistaa lainsäädännön mukaisen yhtenäisen perusopetuksen toteutuksen aloittamisen.


2.6 VIITANIEMEN ALUE

2.6.1 Oppilastilanne 20.9.2003

1. – 6. lk:n koulut   7. – 9. lk:n koulut   Erityiskoulut
Kortepohja    334/15Lohikoski    300/14Puistokoulu    196/8Kristillinen ryhmä 92/5   Viitaniemi   305/14   Päiväharju   16
Yhteensä    922/42 por    305/14 por    16


Kortepohjan koulussa toimii perusluokkien lisäksi harjaantumisluokka sekä alueellinen erityisopetuksen pienryhmä.

Lohikosken koulussa toimii perusluokkien lisäksi alueellinen erityisopetuksen pienryhmä.

Viitaniemen koulussa toimii perusluokkien lisäksi autismiryhmä ja erityisopetuksen yläasteiden pienryhmä. Viitaniemen koulu toimi myös 1.—9. luokkien yhtenäisenä peruskouluna, koska koulussa toimivat kristilliset opetus-ryhmät.

Kristillisen ryhmän taustaorganisaatio on hakenut lupaa perustaa yksityinen koulun ja kaupunki on antanut luvan koulun toimimiseen Viitaniemen kiinteistössä tarvittaessa syksyyn 2006 saakka.

2.6.2 Oppilasennuste vuodelle 2010

Oppilasennusteen mukaan Viitaniemen alueen koulujen oppilasmäärä muuttuu syksyn 2003 tilanteesta vuoteen 2010 mennessä siten, että 1.—6. luokkien oppilasmäärä alenee 62 oppilasta ja yläasteikäisten määrä kasvaa 35 oppilasta.


2.6.3 Ehdotukset

2.6.3.1 Opetusjärjestelyt

Yhtenäinen perusopetus toteutetaan osin yhtenäisen perusopetuksen (luokat 5./6. — 9. luokat Viitaniemessä) ja osin alueellisesti yhteen sovitetun opetussuunnitelman kautta käyttämällä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä opettajia ja tekemällä koulujen kesken jatkuvaa, monipuolista yhteistyötä.

Viitaniemen alue toimii yhtenäisen ja osin alueellisen perusopetusmallin mukaan siten, että alueelle turvataan lähikoulupalvelut seuraavalla tavalla:

·   Kortepohjan koulussa toimii luokat 1.—6. nykyiseen tapaan.
·   Lohikosken koulussa toimii luokat 1.—6. nykyiseen tapaan.

·   Puistokoulussa toimii luokat 1.—4/5. 5.—6. luokkien oppilaat ohjataan Viitaniemen kouluun. Puistokoulun vapautuviin tiloihin voidaan sijoittaa myös esim. ruotsinkielinen opetus.

·   Viitaniemen kouluun muodostuu Kilpisen tavoin 5/6. — 9. luokat käsittävä yhtenäinen peruskoulu.

Myös erilaisia ala- ja yläasteen siirtymäkohdan (nivelkohdan) malleja on mahdollisuus toteuttaa. Oppilasmäärien ja tilaratkaisujen tulisi antaa mahdollisuus esiopetuksen, erityisryhmien ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sijoittamiseen koulurakennuksiin.

·   Päiväharjun koulussa on aivan äskettäin tehty laajennus ja Elämänhallinnanvalmennuskoulu (EVK) saanut uudet tilat, joten koulun toiminta jatkuu nykyisellään.

2.6.3.2 Hallinnon järjestäminen

Hallinto toteutetaan pääosin Huhtasuon alueen kohdalle esitetyn mallin mukaisesti.

2.6.3.3 Talouden näkökulma

Ehdotus ei tuo taloudellisia säästöjä, mutta toiminnallisena ratkaisuna mahdollistaa lainsäädännön mukaisen yhtenäisen perusopetuksen toteutuksen aloittamisen.



3 LUKIOT

Jyväskylän kaupungissa toimii vuonna 1994 toteutetun lukiojärjestelyjen myötä kolme päivälukiota (Cygnaeus-lukio, Lyseon lukio ja Voionmaan lukio) sekä Aikuislukio. Päivälukiot ovat valtakunnallisesti ns. suurlukioita (oppilasmäärä yli 500).

Lisäksi kaupungissa toimii Normaalikoulun lukio sekä sekä Steiner-lukio. Lukiostrategian mukaisesti lukiot kehittävät yhteistyötään mutta hakevat myös omaleimaisuutta. Lyseon lukion yhteydessä toimii kansainvälinen IB-lukio, Voionmaan lukio on urheilulukio ja Cygnaeus lukio kehittää musiikkilinjaa.
Aikuislukiossa etäopetuksen kehittäminen on laajaa.

Cygnaeus-lukion peruskorjaus- ja laajennustyön suunnittelu on aivan loppusuoralla ja työt on tarkoitus aloittaa vuonna 2005. Cygnaeus-lukion tiloihin siirtyy Aikuislukio, jolloin lyseon lukiolle IB-lukiolle tulee paremmat työskentelytilat. Voionmaan lukiolla on edelleen ahdasta Voionmaan koulukiinteistössä ja tarve mm. ajanmukaisiin henkilöstön työtiloihin on suuri.

Lukiotoiminnasta ei saavuteta taloudellisia säästöjä nykyiseen verrattuna.


4 AIKATAULUT

Kouluverkkoselvityksessä esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano voidaan aloittaa asteittain aikaisintaan syksystä 2005. Toimenpiteistä on laadittava erillinen operatiivinen suunnitelma yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Aikatauluissa on huomioitava mahdolliset kaupunginvaltuuston käsittelyt.

Ystävällisin terveisin

Juhani Starczewski
opetuslautakunnan jäsen
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
KD:n Jyväskylän osasto:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/
KD:n Keski-Suomen piiri:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/keski-suomi/
Suomen Kristillisdemokraatit - KD:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
Kotisivu:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/