Kaksi pienasteroidia ohitti maapallon

uhkataulukon akuutin osan kärkeen:

2011 GN44
Earth Impact Risk Summary
Torino Scale (maximum) 0
Palermo Scale (maximum) -1.90
Palermo Scale (cumulative) -1.77
Impact Probability (cumulative) 1.3e-06
Number of Potential Impacts 57
Vimpact 34.38 km/s
Vinfinity 32.53 km/s
H 18.4
Diameter 0.716 km
Mass 5.0e 11 kg
Energy 7.1e 04 MT
all above are mean values
weighted by impact probability

Analysis based on
20 observations spanning 7.7980 days
(2011-Apr-03.44279 to 2011-Apr-11.2408)
2018-10-10.67 20.68 4.60e 01 0.428 0.46949 2.42e 04 3.6e-07 7.35e 04 -1.90 0

Enää viisi puhdasta yhdeksikköä ohimenossa:
Impact Probability: 1.3e-06
0.000130000% chance of Earth impact
or 1 in 769,000 chance
or 99.99987000% chance the asteroid will miss the Earth


Periaatteessa torinolukeman kuuluisi olla jo yksi ja huomiovärin vihreä.

Taitavat taulukonpitäjät ottaa asiat enempi varman päälle ja arvelevat, että vuoden 2018 uhka poistuu seuraavien havaintojen myötä, kuten kävi
2011 EU29:n kohdalla maaliskuun 29. päivä, jolloin se oli yhden päivän vihreällä ja hieman väärällä perusteella : -2.53 1
Palermon vihreyden raja on -2.50

Asteroidiriskeissä ja tällä kertaa aivan laskennallisesti. Asteroidi löytyi reilu vuosi sitten ja sen uhkalukemat ovat pikkuhiljaisesti kasvaneet koko ajan. Viime Elokuun jälkeiset lukemamuutokset:
Aug 29, 2011 Palermo Scale (maximum)-1.58
Sep 08,2011 Palermo Scale (maximum)-1.44
Sep 29,2011 Palermo Scale (maximum)-1.12
Mar 09,2012 Palermo Scale (maximum)-1.01

Asteroidia ei ole havaittu viime syyskuun jälkeen, jolloin se siirtyi päivätaivaalle ja etääntyi kauas. Tulevaa historiikkia:

AG5 on nyt kauimmillaan miltei kolmen AU:n etäisyydellä toisella puolella Aurinkoa ja Marsin radan ulkopuolella.
Asteroidi pysyttelee päivätaivaalla koko tämän vuoden 2012 ja tulee havaittavaksi ensi vuoden 2013 keväästä alkaen yötaivaalle, mutta on kaukana, yli kahden AU:n etäisyydellä.
2014 ja enmmän osan vuotta 2015 se on jälleen päivätaivaalla ja vasta loppuvuonna 2015 se tulee alle yhden AU:n etäisyydelle
2016 kesäkuun alussa puoli AU:ta
Vasta vuonna 2023 helmikuun kolmantena se on alle 0.02AU, eli 3miljoonaa kilometriä.

Uhkaavin aika on Helmikuun viides vuonna 2040. Törmäystodennäköisyys 0,2%, eli yksi mahdollisuus viidestäsadasta, että osuu.

Kaikkien aikojen säikyttänein asteroidi, eli 2004 MN4, nimitettynä 99942 Apophis on matkustellut näkymättömissä neljä vuotta ja on saapumassa lähitapaamiseen, alle 0,1AU, aivan tämän vuoden lopussa, suunnilleen "maailmanlopun aikoihin". Kiertorataa muuttava lähitapaaminen on sitten vasta 2029 Huhtikuun puolivälissä, jonka tapaamisen seurauksia ihmetellään vuonna 2036.

2011AG5 Kärkeen kirjoitti:

Asteroidiriskeissä ja tällä kertaa aivan laskennallisesti. Asteroidi löytyi reilu vuosi sitten ja sen uhkalukemat ovat pikkuhiljaisesti kasvaneet koko ajan. Viime Elokuun jälkeiset lukemamuutokset:
Aug 29, 2011 Palermo Scale (maximum)-1.58
Sep 08,2011 Palermo Scale (maximum)-1.44
Sep 29,2011 Palermo Scale (maximum)-1.12
Mar 09,2012 Palermo Scale (maximum)-1.01

Asteroidia ei ole havaittu viime syyskuun jälkeen, jolloin se siirtyi päivätaivaalle ja etääntyi kauas. Tulevaa historiikkia:

AG5 on nyt kauimmillaan miltei kolmen AU:n etäisyydellä toisella puolella Aurinkoa ja Marsin radan ulkopuolella.
Asteroidi pysyttelee päivätaivaalla koko tämän vuoden 2012 ja tulee havaittavaksi ensi vuoden 2013 keväästä alkaen yötaivaalle, mutta on kaukana, yli kahden AU:n etäisyydellä.
2014 ja enmmän osan vuotta 2015 se on jälleen päivätaivaalla ja vasta loppuvuonna 2015 se tulee alle yhden AU:n etäisyydelle
2016 kesäkuun alussa puoli AU:ta
Vasta vuonna 2023 helmikuun kolmantena se on alle 0.02AU, eli 3miljoonaa kilometriä.

Uhkaavin aika on Helmikuun viides vuonna 2040. Törmäystodennäköisyys 0,2%, eli yksi mahdollisuus viidestäsadasta, että osuu.

Kaikkien aikojen säikyttänein asteroidi, eli 2004 MN4, nimitettynä 99942 Apophis on matkustellut näkymättömissä neljä vuotta ja on saapumassa lähitapaamiseen, alle 0,1AU, aivan tämän vuoden lopussa, suunnilleen "maailmanlopun aikoihin". Kiertorataa muuttava lähitapaaminen on sitten vasta 2029 Huhtikuun puolivälissä, jonka tapaamisen seurauksia ihmetellään vuonna 2036.

Lue lisää

Eilen se uhkaavin maailmanloppuehdokas poistui kokonaan uhkalistoilta.

2011 AG5 on ollut seurannassa tuossa ylempänä miltei kahden vuoden ajan ja uhkalukemia oli pikkuhiljaa kiristetty alun
Palermo Scale (maximum)-3.47 -lukemasta tämän vuoden huippuun
Palermo Scale (maximum)-1.00

Kauaksi etääntynyt asteroidi havaittiin nyt syksyllä kahdesti Hawaijin 8.2 metrisellä Gemini-teleskoopilla ja uusista havainnoista saatiin laskettua asteroidin rata tarkemmin vuodelle 2040, jolloin se ohittaa maan kuuta kauempaa.

Tänään päivitetyt wiki tiedot
http://en.wikipedia.org/wiki/2011_AG5

Date (YYYYY-MM-DD.DD) : 2015-06-01.30
Distance (r/Earth) : 0.78
Width (r/Earth) : 1.61e-02
Sigma Impact : 0.000
Sigma LOV : -0.73382
Stretch LOV (r/Earth) : 5.14e 03
Impact propability : 7.5e-05
Impact Energy (MT) : 5.32e 02
Palermo scale : -0.89 http://neo.jpl.nasa.gov/risk/doc/palermo.html
Torino scale: 1 http://neo.jpl.nasa.gov/torino_scale.html

Torino 1 : A routine discovery in which a pass near the Earth is predicted that poses no unusual level of danger. Current calculations show the chance of collision is extremely unlikely with no cause for public attention or public concern. New telescopic observations very likely will lead to re-assignment to Level 0.

Tuon steroidi sanan tilalla pitäisi tietenkin olla 'sferoidi'.

Sferoidi tarkoittaa litistynyttä palloa. Esimerkiksi nopeasti pyörivät tähdet ja planeetat ottavat tällaisen sferoidin muodon.

Oikeampaa olisi siis puhua 'pienasferoideista'.

Siis yhden suhde 600 000:een, että osuu. Paetkaa vuorille...

Ei tietenkään täydellistä listaa, vaan vähän makupaloja vain:
http://meteor.uwo.ca/research/fireball/dod.html

Törmäilyjen energiat ovat luokkaa 10^10-10^12 jouleissa
Vertailun vuoksi isommista energioita
Sikhote Ali 1947 10^13
Tseljabinsk helmikuu 2013 10^15
Tunguska 1908 10^17

Tulipallotilastointi kirjoitti:

Ei tietenkään täydellistä listaa, vaan vähän makupaloja vain:
http://meteor.uwo.ca/research/fireball/dod.html

Törmäilyjen energiat ovat luokkaa 10^10-10^12 jouleissa
Vertailun vuoksi isommista energioita
Sikhote Ali 1947 10^13
Tseljabinsk helmikuu 2013 10^15
Tunguska 1908 10^17

Lue lisää

>>Uusi yllättävä tutkimustieto: Tsheljabinskissa räjähtänyt meteoriitti kimposi Maahan kuin biljardipallo
Julkaistu: 23.5.2014 3:09

Törmäys avaruudessa Tohokun yliopistossa Japanissa tehty tutkimus on antanut uutta tietoa Tsheljabinskissa viime vuonna räjähtäneen meteoriitin alkuperästä.
Tutkijat ovat analysoineet Siperiasta, Tsheljabinskin lähistöltä löytyneiden meteorinpalasten koostumusta. Tekemiensä havaintojen perusteella tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että ennen meteoriitin päätymistä maahan, se oli törmännyt toiseen, ulkoavaruudessa liikkuneeseen asteroidiin. Tutkijoiden mukaan kappaleet ovat törmänneet toisiinsa noin 4800 kilometrin tuntinopeudella.

Tutkimusryhmää johtaneen Shin Ozawan mielestä on todennäköistä, että törmäys on erottanut Tsheljabinskin meteoriitin omaksi kappaleekseen alkuperäisestä, alunperin eri suuntaan kulkeneesta pääasteroidista ja saattaa sen törmäyskurssille Maan kanssa. Tutkijat arvioivat törmäyksen tapahtuneen noin 290 miljoonaa vuotta sitten. Jos tutkimustulokset pitävät paikkansa, on meteoriitti kimmonnut Maahan kuin biljardipallo.

Tutkimustulokset on julkaistu aikaisemmin tällä viikolla Scientific Reports -lehdessä. Tuoreen oletuksen meteoriitin alkuperästä arvioidaan antavan tutkijoille uutta tietoa siitä, kuinka asteroidi voi joutua kohtalokkaalle törmäyskurssille Maan kanssa.

Tsheljabinskin yläpuolella helmikuun 15. päivänä 2013 räjähtänyt meteoriitti oli läpimitaltaan noin 20 metrin kokoinen. Lähes 60-kertaisella äänennopeudella kulkenut meteoriitti räjähti noin 30 kilometrin korkeudessa, jolloin se hajosi pieniksi kappaleiksi. Osa näistä kappaleista päätyi Maahan saakka. Meteoriitin kappaleita suurempaa tuhoa aiheutti räjähdyksen aiheuttama paineaalto, joka tuhosi useita rakennuksia, rikkoi ikkunoita ja kaatoi puita Tsheljabinskin läheisyydessä. Yli tuhat ihmistä loukkaantui ilmassa lennelleistä kappaleista.

Taivasbiljardia kirjoitti:

>>Uusi yllättävä tutkimustieto: Tsheljabinskissa räjähtänyt meteoriitti kimposi Maahan kuin biljardipallo
Julkaistu: 23.5.2014 3:09

Törmäys avaruudessa Tohokun yliopistossa Japanissa tehty tutkimus on antanut uutta tietoa Tsheljabinskissa viime vuonna räjähtäneen meteoriitin alkuperästä.
Tutkijat ovat analysoineet Siperiasta, Tsheljabinskin lähistöltä löytyneiden meteorinpalasten koostumusta. Tekemiensä havaintojen perusteella tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että ennen meteoriitin päätymistä maahan, se oli törmännyt toiseen, ulkoavaruudessa liikkuneeseen asteroidiin. Tutkijoiden mukaan kappaleet ovat törmänneet toisiinsa noin 4800 kilometrin tuntinopeudella.

Tutkimusryhmää johtaneen Shin Ozawan mielestä on todennäköistä, että törmäys on erottanut Tsheljabinskin meteoriitin omaksi kappaleekseen alkuperäisestä, alunperin eri suuntaan kulkeneesta pääasteroidista ja saattaa sen törmäyskurssille Maan kanssa. Tutkijat arvioivat törmäyksen tapahtuneen noin 290 miljoonaa vuotta sitten. Jos tutkimustulokset pitävät paikkansa, on meteoriitti kimmonnut Maahan kuin biljardipallo.

Tutkimustulokset on julkaistu aikaisemmin tällä viikolla Scientific Reports -lehdessä. Tuoreen oletuksen meteoriitin alkuperästä arvioidaan antavan tutkijoille uutta tietoa siitä, kuinka asteroidi voi joutua kohtalokkaalle törmäyskurssille Maan kanssa.

Tsheljabinskin yläpuolella helmikuun 15. päivänä 2013 räjähtänyt meteoriitti oli läpimitaltaan noin 20 metrin kokoinen. Lähes 60-kertaisella äänennopeudella kulkenut meteoriitti räjähti noin 30 kilometrin korkeudessa, jolloin se hajosi pieniksi kappaleiksi. Osa näistä kappaleista päätyi Maahan saakka. Meteoriitin kappaleita suurempaa tuhoa aiheutti räjähdyksen aiheuttama paineaalto, joka tuhosi useita rakennuksia, rikkoi ikkunoita ja kaatoi puita Tsheljabinskin läheisyydessä. Yli tuhat ihmistä loukkaantui ilmassa lennelleistä kappaleista.

Lue lisää

Suurten tulipallojen osumia Maan ilmakehään kahdenkymmenen vuoden ajalta.
Puolisen tuhatta kunnon välähdystä:
http://www.jpl.nasa.gov/images/asteroid/20141114/bolide20141114-16.jpg

>>>Nasa on julkistanut Yhdysvaltain armeijan keräämän datan suurten meteoroidien ja pienten asteroidien törmäyksistä Maan ilmakehään.
Ydinkokeita ja ydinohjusten laukaisuja tarkkailevilta sensoreilta kerättiin vuosien 1994-2013 ajalta 556 suurinta tulipalloa ilmakehässä.
Oheisella kartalla näkyy karkeasti 1-20 metrin kokoisten avaruuden kappaleiden törmäyspaikat ympäri maapalloa. Suurin havaituista törmäyksistä oli noin 20-metrisen asteroidin aiheuttama Tseljabinskin tulipallo helmikuussa 2013.
Nasan lähiasteroideja kartoittavassa NEO-ohjelmassa arvioidaan, että tunnemme 96 prosenttia vähintään kilometrin kokoisista asteroideista läheltä Maan rataa.
Yhdysvallat on antanut Nasalle tavoitteeksi tunnistaa 90 prosenttia vähintään 140 metrin kokoisista avaruuden kappaleista Maan radan lähellä. 140-metriset kappaleet ovat jopa 25 kertaa yleisempiä kuin kilometrin kokoiset ja tavoitteesta ollaan vielä kaukana.
Aiemmin viime huhtikuussa asteroidien tutkimiseen ja torjumiseen keskittynyt B612-säätiö julkisti videon, jolla esiteltiin 26 atomipommiluokan törmäystä ilmakehään vuoden 2000 jälkeen.
Yhdysvallat pitää ensiarvoisen tärkeänä, että se pystyy heti ilmakehässä tapahtuneen räjähdyksen jälkeen välittömästi erottamaan, oliko kyseessä ydinpommi vai avaruudesta tullut kappale. Tästä syystä sekä satelliitteihin että maanpäällisiin mittausasemiin on panostettu runsaasti, mutta sotilasjärjestelmien tarkkoja tietoja ei ole päästetty julkisuuteen.

Tulipallotilastointi kirjoitti:

Ei tietenkään täydellistä listaa, vaan vähän makupaloja vain:
http://meteor.uwo.ca/research/fireball/dod.html

Törmäilyjen energiat ovat luokkaa 10^10-10^12 jouleissa
Vertailun vuoksi isommista energioita
Sikhote Ali 1947 10^13
Tseljabinsk helmikuu 2013 10^15
Tunguska 1908 10^17

Lue lisää

Tällä kertaa ilmeisen silminnäkijättömästi eteläisellä Atlantilla tuhannen kilometrin päässä Brasilian rannikosta.
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-2000001125303.html
http://neo.jpl.nasa.gov/fireballs/
https://news.google.com.ph/news/more?ncl=dSUd7zzJTpXelLMBGs0BJZK8NRWcM&authuser=0&ned=en_ph&topic=snc

Energia 6.8*10^12 Joulea eli 13 kilotonnia TNT:tä, Hiroshiman paukun verran.

miten kaukaa noita isoja möykkyjä voidaan havaita? Ja onko se havainto sitten tuurista kiinni?

Vähän tarkemmalla tarkastelulla nuo uhka-ajat ovat vain laskennallinen muodollisuus, koska nykytietojen mukainen ratakaavio näyttää asteroidin kiertoajaksi noin 120 vuotta, eli noiden uhka-aikojen aikaan asteroidi on yli neljänkymmenen AU:n etäisyydellä.

Toisaalta kaukaista tulevaisuutta silmälläpitäen, jos törmäilymahdollisuuksia olisi jollain myöhemmällä kierroksella, möykylle olisi syytä suunnitella vastatoimia, koska tuollainen törmäys järjestäisi aikamoisen suursukupuuton.

Maailmanloppuintoilijat eivät ole vielä löytäneet kappaletta, koska ainoat tiedot löytyvät vielä pikkuplaneettakeskuksen sivuilta ja muilta miltei asiallisilta.
http://www.minorplanetcenter.net/mpec/K13/K13U54.html
http://deoxy.org/news/view/COSMIC

Lisäinfoa kirjoitti:

Vähän tarkemmalla tarkastelulla nuo uhka-ajat ovat vain laskennallinen muodollisuus, koska nykytietojen mukainen ratakaavio näyttää asteroidin kiertoajaksi noin 120 vuotta, eli noiden uhka-aikojen aikaan asteroidi on yli neljänkymmenen AU:n etäisyydellä.

Toisaalta kaukaista tulevaisuutta silmälläpitäen, jos törmäilymahdollisuuksia olisi jollain myöhemmällä kierroksella, möykylle olisi syytä suunnitella vastatoimia, koska tuollainen törmäys järjestäisi aikamoisen suursukupuuton.

Maailmanloppuintoilijat eivät ole vielä löytäneet kappaletta, koska ainoat tiedot löytyvät vielä pikkuplaneettakeskuksen sivuilta ja muilta miltei asiallisilta.
http://www.minorplanetcenter.net/mpec/K13/K13U54.html
http://deoxy.org/news/view/COSMIC

Lue lisää

Kohde on poistettu riskiluettelosta, samoin sen rata-animaatio. Pohdiskelussa on, että se voisi olla komeetta, koska sen rataelementit sopivat paremmin komeettaan kuin asteroidiin. Kohteen tämänhetkinen etäisyys on Jupiterin etäisyyden luokkaa, eikä komaa ja pyrstöä vielä näy. Eiköhän otuksen olemus selvinne, kunhan ehtii lähemmäksi.
http://astropolis.pl/topic/42907-2013-uq4-nietypowa-asteroida-czy-kometa/
http://groups.yahoo.com/neo/groups/comets-ml/conversations/topics/22173

Kivi vai pyrstökäs? kirjoitti:

Kohde on poistettu riskiluettelosta, samoin sen rata-animaatio. Pohdiskelussa on, että se voisi olla komeetta, koska sen rataelementit sopivat paremmin komeettaan kuin asteroidiin. Kohteen tämänhetkinen etäisyys on Jupiterin etäisyyden luokkaa, eikä komaa ja pyrstöä vielä näy. Eiköhän otuksen olemus selvinne, kunhan ehtii lähemmäksi.
http://astropolis.pl/topic/42907-2013-uq4-nietypowa-asteroida-czy-kometa/
http://groups.yahoo.com/neo/groups/comets-ml/conversations/topics/22173

Lue lisää

Ihmettelin viime vuoden lokakuussa tuota komeettamaisella radalla olevaa asteroidia. Nyt se on saapunut lähemmäksi Aurinkoa ja kasvattanut pyrstön.
http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=98680

http://www.spaceweather.com/archive.php?view=1&day=24&month=06&year=2014

Otetaanpa tähän näiden uhkaavimpien asteroidien lukumäärien kasvutilastoja vähän lisää:

" NEA, Near Earth Asteroid on Maan lähelle tuleva asteroidi"

502 NEAs: Last Updated Jul 01, 2014
550 NEAs: Last Updated Dec 06, 2014
600 NEAs: Last Updated Feb 01, 2016

Sitten on tämä toinen lista, "mahdollisesti uhkaavat asteroidit", PHA.
On February 2, 2016 there were 1667 potentially hazardous asteroids.

Sitten vielä tuon ylläolevan viestin linkki on tuossa muodossa toimimaton, eli laitetaan uusi muoto:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/157989/asteroidi
taitanee olla näistä asteroidiketjuista pisin: "181 Vastausta"

Tänään 30.03.2017 lukema 700
http://neo.jpl.nasa.gov/risk/
Välilukema oli: 650 NEAs: Last Updated Oct 11, 2016

Toisessa taulukossa on lukemat:
On March 30, 2017 there were 1781 potentially hazardous asteroids.

Tänään viuhahti kymmenmetrinen kuunalaisesti:
2017 FJ101 Mar 30 0.8 LD 10 m

Suurin jysäys vuoteen leimahti äskettäin Bermudan maisemissa 2017-03-11 04:51:21 28.3N 60.2W 2.9 kilotonnin voimalla.

Muutamametrinen asteroidi osui ilmakehään Atlantin yllä noin 3000 kilometriä Caracasista, Venetsuelasta, itään. Paikka on laskettu infraäänisuuntimien mukaan. Kukaan ei vain tainnut olla paikalla, ei laivoja eikä lentokoneita.

Uutisia suomeksi
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/4-metrinen-avaruuden-kappale-putosi-ilmakehaan-paivantasaajan-ylla.html
ja englanniksi
http://www.astrowatch.net/2014/01/asteroid-2014-aa-hits-earth.html
http://www.skyandtelescope.com/news/Small-Asteroid-2014-AA-Hits-Earth-238481431.html

Osuihan se! kirjoitti:

Muutamametrinen asteroidi osui ilmakehään Atlantin yllä noin 3000 kilometriä Caracasista, Venetsuelasta, itään. Paikka on laskettu infraäänisuuntimien mukaan. Kukaan ei vain tainnut olla paikalla, ei laivoja eikä lentokoneita.

Uutisia suomeksi
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/4-metrinen-avaruuden-kappale-putosi-ilmakehaan-paivantasaajan-ylla.html
ja englanniksi
http://www.astrowatch.net/2014/01/asteroid-2014-aa-hits-earth.html
http://www.skyandtelescope.com/news/Small-Asteroid-2014-AA-Hits-Earth-238481431.html

Lue lisää

Mätkähti myös kiviä. Nähtiin ja kuultiin ilmakehälento ja havainnoista laskettiin putoamispaikka ja etsimällä löydettiinkin:

>>Ursan tulipallotyöryhmän kameraverkon kuvat ja putoamisalueen määritys ovat ensimmäistä kertaa johtaneet meteoriitin löytymiseen. Löydetty avaruuskivi on Kuolan niemimaan ensimmäinen.

Suomessa, Pohjois-Venäjällä ja Pohjois-Norjassa havaittiin 19. huhtikuuta suuri tulipallo. Noin puolen tonnin meteoroidi hajosi Kuolan niemimaan yllä pudottaen meteoriitteja itärajan taakse, Petsamon tuntumaan.

Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko Esko Lyytinen laski meteoriitin pudonneen Venäjän ja Norjan rajan tuntumaan lähelle Petsamoa. Laskelmat perustuivat työryhmän kameraverkon Asko Aikkilan (Kuusamo), Aki Taavitsaisen ja Jani Lauanteen (Mikkeli) ja Pekka Kokon (Muhos) kameroiden havaintoihin.

Selvitystyöhön osallistuivat työryhmän Jarmo Moilanen ja norjalainen Steinar Midtskogen. Apuna ratalaskennassa käytettiin myös yhtä venäläistä autovideota tulipallon lennosta.

Ursan tulipallotyöryhmän jäsenet, tutkijat Tomas Kohout Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta sekä Maria Gritsevich Geodeettiselta laitokselta organisoivat etsintäretken putoamisalueelle yhdessä Venäjän Uralin federaatioyliopiston tutkijoiden kanssa.

Viisipäiväinen tutkimusmatka Kuolaan tehtiin toukokuun lopulla. Ensimmäinen, 120-grammainen avaruuskivi löytyi metsätieltä.

"Olimme tehneet etsintöjä kymmenen tuntia päivässä. Toisen päivän lopulla olin aivan uuvuksissa ja ehdotin, että ajamme etsintäalueen toiseen päähän", Kohout muistelee. "Menomatkalla Aurinko paistoi suoraan silmiin emmekä nähneet tiellä mitään, mutta paluumatkalla tilanne oli toinen."

Etsintäryhmässä mukana ollut venäläinen tähtiharrastaja Nikolai Kruglikov pysäytti auton ja meni katsomaan tiellä näkemäänsä kohdetta. "Yhtäkkiä hän alkoi tanssia ja huutaa. En ollut ensin uskoa todeksi löytöä, mutta sitten tarkistin kiven koostumuksen mittalaitteistolla", Kohout kertoo. "Sen ympärillä oli tuore sulamiskuori, ja koostumus kertoi uudesta maapallolle pudonneesta meteoriitista."

Toinen, 48 grammaa painanut kivi löytyi seuraavana päivänä. Kaiken kaikkiaan maastoon uskotaan pudonneen kymmeniä kiloja meteoriitin kappaleita, mutta pääosin suoalueista koostuva pusikkoinen metsämaasto vaikeuttaa etsintää.

Löydetyt meteoriitit ovat paljastuneet laboratoriotutkimuksissa H5-kondriittityypin kivimeteoriiteiksi. Gritsevich ja Kohout mittasivat niiden tiheyden ja huokoisuuden Helsingin yliopistolla.

Koko maapallolta löytyy vuodessa keskimäärin vain 6 tuoreeltaan pudonnutta meteoriittia. Vain kerran vuodessa jossain päin maailmaa saadaan kamerahavaintojen avulla selville meteoriitin rata. Nyt tämä onnistui Suomessa.

"Kuolan tulipallo on harvinaisuus: se on yksi vain 22 tapauksesta, joissa on ollut mahdollista määrittää pudonneen avaruuskiven rata aurinkokunnassa ennen sen törmäystä Maan ilmakehään", Gritsevich toteaa. "Tieto siitä, mistä meteoriitti on peräisin, auttaa ymmärtämään paremmin aurinkokunnan muodostumista ja kehitystä."

Tämän tyypin H5-kondriiteista kappaleen alkuperäinen rata tunnettiin aiemmin vain kahdesta kuuluisasta meteoriitista, Tsekin tasavallan Pribramista ja Yhdysvaltain Lost Citystä. Läheisen joen mukaan Annamaksi ristitty Kuolan niemimaan avaruuskivi liittyy kolmantena joukkoon.

"Tämä on historiallista", tutkija Peter Jenniskens Nasan SETI-instituutista kommentoi. "Onnittelut Suomen tulipalloverkolle. Vain näiden harvojen kamerahavainnoilla löydettyjen meteoriittien avulla tutkijat pääsevät selvittämään eri meteoriittilajien alkuperäisiä lähdealueita asteroidivyöhykkeellä."

Suomen alueelta on löytynyt meteoriitteja viimeksi vuonna 1974. Tällöin Orimattilan Mallusjoelta löytyi alle kaksikiloinen kivimeteoriitti kaivon kaivamisen yhteydessä.

Löydöstä on artikkeli seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 5/2014.