Valikko

Työelämä

Oletko töitä vailla, haluatko vaihtaa alaa tai olisiko sinulla tarjota muille töitä? Löydä potkua elämään tältä palstalta.

ALOITA UUSI KESKUSTELU


Keskustelut

Tänään 18.42
Rekryfirmojen työnhaun epäviralliset aakkoset
Näin oma ymmärrykseni, ja menettelyni, jota suosittelen myös muille. Rekrytointiyritysten sivustoilla täyttää: vain etu ja sukunimi. Jos kysytään eri laatikossa keskinimi, toistetaan etunimi syntymäajan kohdalle 01.01. vuosiluku. tarkemman ajan voi kertoa jos kutsuvat nyt ylipäätään edes haastatteluun. jos työkokemuksia useita, niin laittaa laatikoihin esim työnantaja? ---useita ks. ansioluettelo, tehtävä? --ks ansioiluettelo, aika ? valmistumisesta eilispäivään tai vaikka 01.01. täysikäisyyden vuosi. tarkemmat näkevät sitten kyllä ansioluettelotiedostossa. sama koulutuksien suhteen. ks. ansioluettelo ja sitten teette word padilla tai muistiolla ansioluettelon, jota liitätte kohdassa liitteet. kun kysytään kiinnostuskohteita, klikatkaa kaikki, tai jos menee klikkaamatta mitään, jättäkää klikkaamatta. kaikki hakemukset käsittelee kuitenkin joku, joten turha luulla ettei se päätyisi käsiteltäväksi jos ei klikkaa. tärkeintä on täyttää hakemus nopeasti ja suurpiirteisin tiedoin. ettehän te tiedä millaislle identiteettitehtailijalle täyttämänne tiedot päätyy jos oikein piruja maalataan seinille. kun pyydetään lataamaan kuva, teette paint ohjelmalla valkoisen taulun, nimeätte vaikka kuva x. ja lataatte sen sinne. ajatelkaa toisin päin: MILLAINE TORVI, laittaa valokuvan kasvoista, syntymäajan, koko työhistorian, asuinosoitteen ja koko nimen sähköpostilla jonnekin "HR läpäläpälää" joka ei kokemusteni mukaan 95 % varmuudella edes ota yhteyttä. tietojen perilletulostakin kuittaa robootti.
3
Työ ja opiskelu > Työelämä > Työn hakeminen
Tänään 18.31
Vakituinen vs. määräaikainen
Mitä eroa on vakituisella ja määräaikaisella työntekijällä? Esim. onko määräaikaisella huonompi palkka ja lyhyemmät lomat? Tai onko siihen jotain vaikutusta, jos sairastuu tai tulee raskaaksi. Mietin vaan, kun olen töissä kaupungilla ja kai siinä joku rahallinen syy on, miksi kaupunki ei halua vakinaistaa porukkaa. Itse olen nyt ollut pari vuotta töissä siten, että työsopimusta jatketaan muutaman kuukauden pätkissä. Esim. syksystä jouluun, joulusta kevääseen, kesän ajaksi ja sitten taas syksystä jouluun jne. Yksi työkaveri on ollut näillä pätkäsopimuksilla jotain 15 vuotta töissä!! Tiedän, että on lukuisia muitakin. Me kaikki pätkätyöntekijät olemme kilttejä ja hiljaisia ja emme uskalla pitää puoliamme, joten varmaan tässä käytetään kiltteyttämme hyväksi. Pelkäämme, että jos suun avaa, niin saa potkut. Joukossa on myös esim. yksinhuoltajia. Moni on jo lopettanut näissä töissä epävarmuuden takia. Nuoria tälle alalle ei saa ja ne vähäisetkin ovat lähteneet pois kaupungin töistä. Minulla sopimuksissa on lukenut koko ajan perusteena määräaikaisuudelle, että olen "ulkopuolinen sijainen". Jännä juttu tässä on se, että oikeastihan en ole kenenkään sijainen. Olisi vain kivaa tietää, että kannattaako näitä juttuja edes pohtia ja muuttuisiko mikään asia, vaikka sattuisi saamaan vakituisen paikan. Joskus kyllä tuntuu, että lottovoittokin on todennäköisempi kuin vakipaikka kaupungin töissä!
0
Työ ja opiskelu > Työelämä > Työsuojelutoiminta
Tänään 15.39
Työttömien "sakkomaksut" eivät olekkaan lisäkulu
Työttömien niin sanotut "sakkomaksut", joita kunnat pitkäaikaistyöttömistä maksavat, eivät olekkaan lisäkulu työttömyysturvan budjetissa, kuten usein uutisissa otsikoinnilla annetaan hämäävästi ymmärtää - tämä johtuu monesti siitä, että "sakkomaksu" on nimikkeenä hämäävä, kun maksun myötä jokaisen työttömän työttömyysturvan kokonaiskustannus pysyy kuitenkin täsyin samana, kun ennen. Sakkomaksu tarkoittaa käytännössä sitä, että ennen KELA on maksanut työttömyyskorvauksen kokonaan, Nyt kuitenkin yli vuoden työttöminä olleista joutuu jatkossa osan maksamaan kunta - joka tarkoittaa sitä, että KELA maksaa kyseisen summan verran vähemmän työttömyyskorvauksesta, minkä kunta ottaa maksettavakseen "sakkomaksun" nimikkeellä. Kokonaissumma pysyy siis samana kuin aiemminkin, vain kunta ottaa jatkossa siitä osan vastuukseen ja KELA luopuu saman suuruisesta vastuusta. Asiaa on uutisissa hämäävästi otsikoitu niin, että uutiset antavat ymmärtää pitkäaikaistyöttömän maksavat yhteiskunnalle enemmän kuin aiemmin jonkun "sakon" kautta. Näin ei kuitenkaan ole. Kyse on vain budjetin uudelleenjärjestelemisestä niin että kunta kantaa osan vastuusta. "Sakko" on näin ollen osa samaa vanhaa korvausta, jonka verran kunta nyt vaan kustantaa kokonaissummasta. Nimike on näin ollen hämäävä, työttömiä työttömyydestä sekä työpaikkojen puutteesta syyllistävä, ja antaa ymmärtää kyseen olevan uudesta kuluerästä huolimatta siitä, että näin ei ole. Kokonaissumma on sama kuin aiemminkin. Näin on hallitus saanut säädettyä ovelasti lain, jossa työttömyyskorvauksen kokonaissumma ei kasva mihinkään mutta uuden vastuunjaon käyttämä sakko-nimike antaa ymmärtää muuta, sekä lietsoo vihaa työttömiä kohtaan. Sopivampi nimike kunnan vastuuosuudelle muuttumattomasta kokonaissummasta työttömyyskorvauksen suhteen olisi ollut vaikka yksinkertaisesti: "työttömyyskorvauksen kunnanvastuuosuus", tai "työttömyyskorvauksen kuntavastuuprosentti". Tämä olisi ollut todellisuutta paremmin kuvaava, sekä vähemmän vihaa lietsova ja hämäävä nimike, kuin "pitkäaikaistyöttömien sakkomaksut kunnille". Sakko -nimike antaa ymmärtää, että kunnat maksavat sakon jonkin muuttumattoman sosiaaliturvabudjetin PÄÄLLE, sen sijaan, että kyseessä on vain uusi vastuunjako muuttumattomasta kokonaissummasta KELA:n ja perusturvakeskusten (kunta) välillä. Olikin erittäin hienoa löytää asiasta totuus ja huomata että sakkomaksut eivät olekkaan mikään uusi lisäkulu työttömyysturvan kokonaisbudjettiin!
17
Työ ja opiskelu > Työelämä > Potkut ja työttömyys

Sivu /4496